Miksi yleensäkään viedään vanhempi lapsi päiväkotiin kun äiti jää vauvan kanssa kotiin. Mielestäni todella RUMAA. Nykyään vanhemmat eivät jaksa hoitaa muka lapsia ja silti niitä vaan pitää tehdä...
Leppilammet teki oikein
Anonyymi-ap
20219
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Jo pelkästään sosiaalisten taitojen kehittymisen kannalta päiväkoti on lapselle hyvä paikka. Siellä on suunnilleen saman ikäistä seuraa, jota ei välttämättä kotona ole.
Kommunistimaissa kasvatuslaitokset varmaan ovatkin "suosittuja." Nyt on kyseessä Suomi.
Päiväkoti ei ole ainoa paikka, missä lapsi saa virikkeitä ja muiden lasten seuraa. On muskareita ja satujumppaa ja kuvataidekerhoa, tms, joihin kotona hoidettavat lapset voivat osallistua.
Noh, riippuu toki päiväkodista. On niitä huonojakin.
Päiväkoti on lapselle oikea paikka
Vanhempi joutuu keskittymään täysin vauvan hoitoon!
Vauvan hoito ei ole vanhemman lapsen työ!
Vanhemman lapsen tulee saada virikkeitä ja oppia uutta Päiväkodissa!
Lapsen on tärkeää oppia toimimaan ryhmässä ja opittava pitämään puolensa!
Onkohan tää jokin AI-botti?
On muitakin paikkoja siihen kuin päiväkoti. Esim. erilaiset lapsille suunnatut harrastuskerhot.
Päiväkodit pitäisi sulkea pysyvästi. Ei niitä ole muissakaan maissa. Näitä laitosmaisia kolhooseja.
Lasten päivähoitopaikkoja on jokaisessa maassa.
Näin on. Taudit leviävät päiväkodeissa kulovalkean tavoin. Yksi räkii, kohta kaikki kipeinä.
Suomessa on Euroopan laajin ja kallein päivähoito-oikeus. Muissa maissa nauravat Suomen subjektiiviselle päivähoito-oikeudelle. Ei ole ihme tämä Suomen jatkuva velkaantuminen.
Johtuu suurista ryhmistä.
Onneksi persulapsia ei synny maailmaan, se olisi jo todella karmivaa. Hyisssssssaaaatana mikä ajatuskin hyi!!!
😋😋😋😍😍😍😍😋😋😋
😍 Kuumat tytöt odottavat sinua -> https://us4.fun/kissgirl?18287742
🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞
Mitenhän vanhemmat ovat aiemmin selvinneet lastenhoidosta, kun lapsia syntyi paljon, eikä lapsia voinut viedä päivähoitoon, jos jompi kumpi vanhemmista oli kotona? Jatkuvasti valitetaan siitä kuinka hoitajia on aivan liian vähän. Päivähoito-oikeus pitäisi olla vaan niille ketkä ovat töissä tai opiskelevat ja tietenkin sosiaalisin perustein (kotona = päihdeongelma, mielisairaudet, muut pitkäaikaiset sairaudet yms.).
Jos vanhemmat vaan viitsisivät, niin lasten kanssa voi mennä milloin mihinkin tapahtumaan, hiekkalaatikoille yms. yms... En ymmärrä, että nykyään isompi lapsi viedään päivähoitoon verukkeella, kun äidin pitää hoitaa vauvaa. Vauvat nukkuu melkoisen paljon ja ei se oman lapsen hoitaminen pitäisi olla niin raskasta työtä, etteikö isomman lapsen vahtiminen voisi mennä siinä samalla. Nykyään uusavuttomuus on niin yleistä, että vanhemmat eivät osaa hoitaa, kuin yhtä asiaa kerrallaan. Jos jotain muuta pitää tehdä toisen asian rinnalla, niin se koetaan niin raskaaksi, että kohta ollaan miten kukakin sairastuneita. Noin meille kasvatetaan niitä uusavuttomia, kun yhteiskunta hoitaa aina asiat aikuisenkin puolesta.
Vielä muutama vuosikymmen sitten ennen subjektiivista päivähoito-oikeutta oli ihan normaali käytäntö, että äidin ollessa äitiyslomalla nuoremman lapsen kanssa ei isompaa sisarusta saanut pitää päiväkodissa, vaan hänetkin tuli hoitaa kotona ja ehkä se isompi sisarus sitten vietiin pari kertaa viikossa jonnekin harrastekerhoon, jossa sai virikkeitä ja muiden lasten seuraa. Se mikä ennen oli aivan normaalia onkin nykyään epänormaalia.
35 vuotta sitten ainakin meillä hoidettiin molemmat tenavat kotona ilman, että isompaa raahattiin mihinkään päivähoitoon mun hoitaessa vauvaa. En olis edes raskinut herätellä häntä ja retuuttaa minnekään aikaisin aamulla. Varmasti olisi kapinoinut, kun pikkuveikka saa jäädä kotiin ja hänen pitäisi mennä päivähoitoon. Molemmat meni siinä samalla. Istuksittiin puistoissa, hiekkalaatikoilla, tehtiin metsäretkiä, oltiin uimarannoilla eväiden kanssa yms. muiden äitien kanssa. Lapset leikkivät mitä ikinä vaan keksivätkään touhuta kavereidensa kanssa. Jos jollakin äidillä oli menoa, niin porukalla hoidettiin niin omat, kuin kaverienkin lapset.
Kun lapset varttuivat, niin isommalla oli seurakunnan iltapäiväkerho 1-2 x viikossa (3 h iltapäivällä). Hyvin pärjättiin ja lapsista kasvoi reippaita ja hyvin työelämässään menestyneitä.
Muistan, että näissä seurakunnan lasten kerhoissa tapahtui paljon samoja juttuja kuin päiväkodeissa eli siellä laulettiin, askarreltiin, maalattiin vesiväreillä, leikittiin, jne. Siellä lapset saattoivat leikkiä keskenään ja samalla oppia vuoron odottamista ja toisen huomioimista, tms. Uskonnolliset tuokiot toki kuuluivat myös asiaan, mutta ei siellä lapsia peloteltu helvetillä tai muulla sellaisella, vaan se oli aika pehmeää se uskonnollisuus siellä. Tuollaiset kerhot olivat tavallaan vaihtoehtoista toimintaa päiväkodeille silloin, kun lapsia oli enemmän kotihoidossa kuin nykyään.
Ap asuu vieläkin äidin luona.
Mistä niin päättelit?