Lönnrot hylkäsi Kalevalaa tehdessään kaikki sotaisuutta ihailevat ja jotenkin muuten luterilaiseen moraaliin sopimattomat kansanrunot. Muinaissuomalaisista annetaan niin munaton ja aseeton kuva mikä ei ole hyvä asia.
Maailmalla viikinkejä ihaillaan juuri heidän sotaisuuden takia. Muinaissuomalaiset oli yhtä sotaisia arkelogisten hautalöytöjen perusteella. Haudoissa on täällä jopa enemmän aseita kuin skandinaaveilla.
Sakandinaavien kansanrunot tallennettiin 1000 vuotta aiemmin eikä kristillinen moraali niitä sensuroinut munattomiksi.
Maailmalla viikinkejä ihaillaan juuri heidän sotaisuuden takia. Muinaissuomalaiset oli yhtä sotaisia arkelogisten hautalöytöjen perusteella. Haudoissa on täällä jopa enemmän aseita kuin skandinaaveilla.
Sakandinaavien kansanrunot tallennettiin 1000 vuotta aiemmin eikä kristillinen moraali niitä sensuroinut munattomiksi.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Lönrot oli pujopartainen ukko joka kulki raamattu kainalossa keräämässä vanhoja kansanrunoja.
Eräs tuttuni totesi , kuinka Kalevalakin nauraa suomalaisten tyhmyydellä, kun Väinämöinen ja Joukahainen koettivat laulaa toisensa suohon sillä perusteella, kuka eniten tietää!
Tosiaan!
"eräs tuttu" onkin tunnetusti auktoriteetti ihan vttu kaikessa.
Tuon kommentin olet laittanut .....jo about 145 kertaa?
Olet melkoinen auktoriteetti näsäviisastelussa, ainakin....
Moktargubta on näsäviisaiden eunukkikuningas.
Viikinki:" Lahdesta hyökkääjä", (ei kaupunki).
Suomen historia on isoilta osin vääristelty ja vääristellään yhä. Suomalaisia oli mm. paljon viikinkeinäkin ja myöhemmin hakkapeliittoina. "Hakkaa päälle!"
Mutta silti rakastamme rauhaa. Vain puoustussota on oikeutettu. Poikkeuksena päällemme hyökänneen pahan valtakunnan, joukkojensa ja johtajiensa tuhoaminen.
Nyt kaivataan lisää väkivaltaa ja ruumiita. Ja heti.
Väkivalta pitää palautaa entiseen arvoonsa.
Mestari: ”Väkivalta on nykyään aliarvostettu ongelmanratkaisukeino”.
Edda on Islannin kansalliseepos. Se on kootu 1200-luvulla. Se on Skandinaavisten muinaistarujen kokoelma. Edda on tärkein tietolähde skandinaavisesta mytoligiasta. Suurin onsa Eddan sisältö syntyi luultavasti Skandinaviassa. Se koottiin viikinkien aikaan kesikiajan Islannissa.
Edda keroo skandinavian jumalista, heidän seikkailuistaan ja suhteista. Edda sisältää väkivaltaa runsaasti. Mikä haijastelee tarinoiden yhteyttä viikinkienkultuuuriin. Edda tarina ovat erillisiä. Silti ne muodostavat yhtenäisen tarinan. Se kertoo maailmankaikkeuden synnystä maailman tuhoon ja seu raavan aikakauden alkamissta.
Eddan runomitta on länsigermaanista. Mikä tekee niistä luultavasti hyvin vanhoja. Eddan aiheet ovat peräisin kristinuskon tuloa edeltävän ajan mytologiasta. Ne kertovat muun muassa esikristillisistä jumalista, joiden osuutta ei ole kristinuskon vaikutuksesta pienennetty kuten monissa muista tuon ajan eurooppalaisissa mytologioissa
https://peda.net/p/Helmi Sara-aho/kasvunkansio/lv-2017-2018/äidinkieli/edda
Eikö vatipää ymmärrä mitään muuta kuin väkivaltaa ? Mutta Venäjälle.
Ei siitä ole kyse että ihailisin väkivaltaa. Mutta Kalevala antaa kaunistellun kuvan muinaissuomalaista.
Kun viikinkiajan miekkalöytöjä on täältä tehty jopa enemmän kuin Skandinaviasta. Ei erittäin kalliita sota-aseita turhaan hankittu.
Viikinkiajalla ei nyt ole mitään tekemistä Kalevalan kanssa.. Kalevalan alkuperä on paljon vanhempaa. Ainoastaan väkivaltaa ihannoiva vatipää luulee Kalevalan olevan jotain viikinki saagaa.
"Viikinkiajalla ei nyt ole mitään tekemistä Kalevalan kanssa"
Ei niin voi sanoa. Runoissa mainitut aseet ja muut esineet kuvaa viikinkiajan kulttuuria Suomessa.
https://www.booky.fi/tuote/viita_pentti/viikinkiaika_kalevalan_kertomana/9789525575057
Maailmanhistorian merkittäviä vaiheita on viikinkiaika n. 800-1050 j.Kr, värikäs taloudellisen ja henkisen kehityksen kausi. Suomalaisille viikinkiaika oli turkiskaupan ja taisteluiden sävyttämä.
Valtiotieteen tohtori Pentti Viidan teos hahmottaa oivallisesti ja jännittävästi Kalevalan historiallista sisältöä. Viidan taitava Kalevala-runojen analysointi osoittaa, miten suomalaiset talonpojat säilyttivät vapautensa väkivaltaisia viikinkejä vastaan.
Pentti Viita on huomatuimpia taloustieteen tutkijoitamme ja kirjoittanut alalta toistakymmentä teosta. Hän on myös eturivin Kalevala-tuntijoitamme ja yhdistää vakuuttavalla tavalla oman tieteenhaaransa Kalevala-tutkimukseen. Hänen 1999 julkaisemansa huolelliseen esityöhön perustuva teoksensa "Kalevala ja muinaiset elinkeinot" sai erinomaisen vastaanoton osin yllättävien, mutta täysin perusteltujen päätelmien ansiosta.Tämä kirja on edellisen vertainen. Selkeä kuvitus täydentää tekstiä.
"väkivaltaa ihannoiva vatipää"
Säännöt kieltää tuollaisen valheellisen nimittelyn mutta en vaadi sen poistamista koska samalla poistuisi omat asialliset kommentini.
En ole sanonut että "ihailen väkivaltaa".
Jos säännöt todella toimisivat täällä, niin lukematon määrä aloituksia poistuisi, on ne niin törkeitä ...esim. mitä Marinista tai Purrasta tehdään joskus,,,,mutta ei poistu ilmoittamallakaan.
Viikinki-saagojen mukaan suomalaiset (vai oliko hämäläiset) olivat niin sotaisia, että viikinkien sotaretki Häämeeseen epäonnistui. Tarinan mukaan suomalaiset juoksivat karkuun kun viikingit hyökkäsivät, mutta kun hyökkääjät olivat tulleet kyllin syvälle metsään ja tuli hämärää alkoi nuolia satamaan viikinkien niskaan. Suomi oli sissisodan edelläkävijä.
Suomalaiset, pirkkalaiset ja hämäläiset tulivat hyvin toimeen viikinkien kanssa. Suomalaiset osallistuivat viikinkien itäretkille, missä tuohon aikaan vielä puhuttiin laajalti suomensukuisia kieliä. Viikinkien kanssa käytiin kauppaa. Aineellinen kulttuuri oli hyvinkin samantapaista.
Häme liittyi perusteilla olevaan Ruotsin kuningaskuntaan ilman sen kummempaa aseiden kalistelua. Lännestä tuli väkeä rakentamaan Hämeen linna kansan turvaksi.
Viikinkiretket eivät olleet vaan ryöstelyä, vaan myös kauppaa. Suhteet vaihtelivat rauhanomaisista sotaisiin tilanteen mukaan.
Ensimmäinen viite suomalaisiin saattaa olla roomalaiselta Tacitukselta, joka kertoo "fenneistä", jotka olivat "äärimmäisen alkukantaisia" ja "viheliäisen köyhiä" ja miten täällä elettiin metsästämällä luukärkisillä nuolilla ja asutaan siirrettävissä asumuksissa (kodissa?). Tacitus kuitenkin mainitsee jo silloin (vuonna 98 jaa) "fennien" menestyksen onnellisuusvertailussa ja toteaa, että alkukantaisesta elämästään huolimatta "tämä on heistä onnellisempaa elämää kuin pelloilla huokaileminen, vaivalloinen talojen rakentaminen". Tässä voidaan myös kuvata saamelaisten esi-isien elämää.
Seurvaa kirjallinen maininta suomensukuisista on Eerikinkronikassa, jossa kuvataan, miten karjalaiset polttivat ja ryöstivät ruotsalaisen Sigtunan kaupungin vuonna 1187. Karjalaiset ryöstivät mm. tuomiokirkon kupariset ovet (ja myivät ehkä Novgorodiin) ja kuljettivat Sigtunan piispan irtileikattua päätä seipään nokasta "mistä moni pakana riemuitsi".
Tacituksen mainitsemia fennejä pidetään nykyään saamelaisten esi-isinä. Suomalaisten esi-isät eli siihen aikaan maanviljelykulttuurissa ja asui hirsitaloissa.
Suomenkielessä on vanhaa omaa sanastoa kuten riihi ja pirtti joita saamelaisilla ei ole.
Riihi on viljankäsittelyrakennus ja pirtti hirsirakennus.
Tänään on
Siis paitsi
Kalevalan niin
Myös Onnin ja Sisun
Päivä
On onni syntyä maahan,
Jonka kansa saa voimaa sisusta.
Pianhan se oikeanlainen tehdään. Venäjällä kirjoitetaan historiaakin uusiksi, niin miksei sitten kansallissatujakin,
Ensimmäisen jälkiristillisen vuosisadan historiankirjoittaja Tacitus kertoo mm.
seuraavaa (Germania 46, suom. Edwin Linkomies):
”Fenneille on ominaista ihmeellinen alkukantaisuus ja viheliäinen köyhyys. Heillä ei
ole aseita, ei hevosia, ei asuntoja. Ravintona ovat kasvit, vaatteina nahat,
makuusijana maa. … Metsästys elättää samalla tapaa sekä miehiä että naisia…
Lapsilla ei ole muuta suojaa petoja ja sateita vastaan kuin jonkinlainen oksista
punottu katos. Sinne palaavat työkykyiset, se on vanhusten turvapaikka. Mutta
tällaista elämää he pitävät onnellisempana kuin huokailla pelloilla ja nähdä vaivaa
talojen rakentamisessa …”
Porthanin mielestä tällainen villien metsästäjien kuvaus ei voi tarkoittaa suomalaisia,sillä ensimmäisen ristiretken tekijät (Eerik ja Henrik) kohtasivat kansan, jolla oli vakinaiset asuinpaikat (kihlakunda, kylä, piha, talo, huone, pirtti, sauna, aitta, riihi, pihatto, navetta jne.) ja jonka pääelinkeinona oli maatalous, sillä varhainen omaperäinen kulttuurisanasto kertoo etenkin kaskenpolttoon perustuvista elinkeinoista
Miksi suomalaisilla olisi ollut maanviljelyyn liittyvä oma vanha sanasto jos elettiin metsässä risumajoissa eikä viljelty maata ?
Kyllä tämä vahvasti viittaa että fennit oli saamelaisia.
Uskokaa jo suomalaiset olivat viikinkejä siinä missä muutkin pohjoismaalaiset mutta mikä ajoi heidät ryöstöretkilleen ylikansoittuminen vai huonot sadot...