kuin raamatunlauseita lainaamalla. Tämä palsta ainakin näyttää olevan lähinnä raamatunlausepalsta.
Puhuvatko helluntailaiset lainkaan
muuten
14459
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tottahan toki. Arkielämässä puhutaan paljon muutakin. Se raamatunlausekotelointi taitaa vaan korostua tämän tyyppisillä palstoilla. On paljon helareita ja muitakin uskovia julkisissa ammateissa, joissa puhutaan päasiassa muita kuin raamatunlauseita. Esim Keijo Leppänen uutisten lukija TV:ssä.
Ihmisiä ollaan ja puhutaan. Tavallisessa kanssakäymisessä puhutaan tavallisia asioita.
Palstan luonne, kuten edellinen kirjoittaja jo mainitsikin, tekee tästä keskustelusta erilaisen.
on kohteliasta käyttää viitetietoja, muuten joku pian väittää kirjoittajan kirjoittavan omia oletuksiaan.
kylla me uskovaiset osataan ihan tavallista keskustelua. En minakaan mieheni kanssa keskustele heittelemalla Raamatunpaikkoja.
Heips Stb!
Eikö se olisi aika romanttista, jos tulisi keskusteltua miehen kanssa Raamatunlausein? Vaikkapa Laulujen laulusta. Kyllä minä varmaan ihmettelisin, jos mieheni sanoisi, että hampaani ovat kuin vedestä nousevat lampaat. (Laul. 6:4) Ja voisi olla, että saisi ympäri korvia, jos vertaisi minua faraon valjakon tammaan. (Laul. 1:9)
:D
Anne
Oishan se romattista jutella kayttaen Laulujen laulun sanotuksia, mutta voisi kayda aika imelaksi, ja vanhaksikin melko nopeasti :)
Tuo raamatunlauseiden lainailu osoittaa vain sen kuinka aivopestyjä hihhulit on. Ne pitää kiinni jostain typerästä raamatun pätkästä, kun niillä ei ole enää omia ajatuksia. Aivot ovat kuihtuneet robottiasteelle ja ainoa asia mitä päässä liikkuu ovat otteet pölyisestä satukirjasta. Ne ovat pohjimmiltaan tottelevaisia pelkureita jotka etsivät johtajaa kertomaan mitä ja miten ajatella. Toivotaan että ei tule kovin pahaa Hitleriä kertomaan niille kuinka niitä raamatunlauseita pitää tulkita.
niin hirvittävästi tartte panostaa, riittää kun tuntee kuninkaansa ja muut neuvot Hän antaa "oppaassaan" (raamattu).
Mitäs sitä liikaa itseään rasittaa, kun sanakin sanoo. "etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhurskauttaan, niin kaikki muukin siinä ohessa annetaan".
Sehän on selvää, että maailmasta et onnea löydä, opiskele tai ole opiskelematta.
Tänne se jää mainen kunnia ja muutaman vuoden päästä ei muista ,kuin katkerat perilliset sun perääs, jos et heille testamentissäs mitään jättänyt.
Kaiken arvo on siinä miten paljon sen saamiseksi pitää panostaa. Mikään ilmainen ei voi olla kovinkaan arvokasta kenellekään. Minä tunnen kuninkaani, se olen minä itse ja vain oman itseni neuvot ovat todella kuuntelemisen arvoisia. Minä tunnen itseni ja niinpä olen paras auktoriteetti oman elämäni suhteen. En ikinä voisi luopua omasta tahdostani, sillä olen tehnyt sen selkiinnyttämisen ja puhdistamisen eteen niin paljon työtä. Työ on tehnyt siitä arvokkaan. En halua kuningasta, haluan olla oman elämäni kuningas ja se vaatii tietenkin panostusta. Jeesuskin sanoi, että Jumalan valtakunta on ihmisen itsensä sisällä. Kaikki mikä on sisälläni on omaani.
"Maailmasta et onnea löydä." Et niin vaan itsesi sisältä. Onni on siinä miten näet ja koet maailman ja sen miten siinä toimit. Valitsen löytää onneni maailmasta ja tehdä työtä sen eteen ennemmin kuin luovuttaa ja antaa kaikki valta pois itseltäni. Tämä on ainutkertainen elämä eikä minulla ole aikaa odotella onnellisuuttani joltain metafyysiseltä itseni ulkopuoliselta käsitteeltä jota jumalaksi kutsutaan. Onni on mielentila ja minä omistan omat mielentilani.
jota et ole lahjaksi saanut?
Jos olen saanut Elämäni lahjaksi joltain niin sitten olen saanut sen isältäni ja äidiltäni. Itsessään sillä ei ole mitään arvoa, samanlaisia "lahjoja" tässä maailmassa on ihan riittämiin, noin 6 miljardia kappaletta. Oppiakseni liikkumaan, kävelemään, puhumaan ja muuten ilmaisemaan itseäni jne. olen joutunut tekemään lujasti töitä, kuten jokainen muukin ihminen. Pysyäkseni hengissä joudun edelleen tekemään työtä (pystyäkseni ostamaan ruokaa ym. sellaista mitä ruumiini tarvitsee.) Syntyessäni minulla ei ole ollut mitään. Jos ajattelisin saaneeni jo kaiken lahjaksi ei olisi enää mitään mitä kohti pyrkiä ja elämän tarkoitus on pyrkiä kohti jotain. Miksi halventaisin itseäni uskomalla etten voi ansaita itselleni mitään työlläni? Voin aina kehittää itseäni, tunteitani ja muuttaa sitä miten koen ja havainnoin tätä maailmaa, sillä ainoa todellinen asia ihmiselle tässä maailmassa on se miten hän sisällään havainnoi tämän maailman ja siten jokaisella ihmisellä on omankaltaisensa maailma. En ole saanut mitään lahjaksi, enkä mitään lahjaksi halua, sillä se työ mitä teen kehittyäkseni sisäisesti ja ulkoisesti on itsessään arvokasta ja elämäni tarkoitus.
terveyttä ole lahjaksi saanut?
En tarkoita ,että terveyttä ei tulisi hoitaa jos se nyt perin hyvä olisikin.
Toisaalta mitäs minä turhaan tuputan, itse näen ,että kaikki on lainaa ja lahjaksi saatua, ei äidiltäni eikä isältäni ,vaan Jumalalta.
Kiitollisin mielin saan valmiissa ja edeltä valmistetuissa askelissa vaeltaa, työtäkin tehden ja vastuutakin ottaen ,hiukan.
Terveyttä en ajatellutkaan. Kiitos, että huomautit asiasta. Nyt ymmärrän, että olen saanut terveyteni lahjaksi Joulupukilta.
Mutta vakavasti puhuen, jos psykologien ja lääkäreiden mukaan noin 95% kaikista fyysisistä sairauksista johtuu psyykkisistä syistä niin terveytenikin on silloin ainakin 95%:sti oman mieleni hallinnassa. Ei koko mieleni ehkä ole tietoisessa hallinnassani, mutta paljon teen työtä sen eteen, että saisin suurempaa ja suurempaa hallintaa omasta psyykkeestäni.
Itse en haluasi ajatella kulkevani valmiiksi päätetyissä askelissa. Silloinhan olisin kuin ohjelmoitu robotti. Mutta kukin taplaa tyylillään.
Uskikset ovat sydänpestyjä! Aivot rulaa ihan muita asioita monesti kokoukissaankin! Kerran kertoi yksi uskis mitä oli miettinyt kokouksensa aikana. Eipä se ollut oikein painokelpoista tekstiä!