Kuinka kauan olemme tuonpuoleisessa?

Joskus kaikki tapahtuu hyvin nopeasti, joskus se kestää kauan.

Anonyymi kirjoitti:

Joskus kaikki tapahtuu hyvin nopeasti, joskus se kestää kauan.

Meidän on otettava huomioon, että aika ei ole aivan sellainen "tuonpuoleisessä kuin me sen täällä miellämme.

Anonyymi kirjoitti:

Meidän on otettava huomioon, että aika ei ole aivan sellainen "tuonpuoleisessä kuin me sen täällä miellämme.

Vaikka olemme kahden elämän välissä, emme ole henkimaailmassa, vaan aineellisessa maailmassa edelleen. Se tuonpuoleinen on siis edelleen aineellinen maailma.

Anonyymi kirjoitti:

Vaikka olemme kahden elämän välissä, emme ole henkimaailmassa, vaan aineellisessa maailmassa edelleen. Se tuonpuoleinen on siis edelleen aineellinen maailma.

Miksi kliinisen kuoleman tilassa oleva henkilö näkee joskus kuolleita sukulaisia

Reinkarnaation näkökulmasta näiden kuolleiden sukulaisten pitäisi olla muualla.
Vaikka näkisimme heidät kliinisen kuoleman tilassa, emme tunnistaisi heitä. Loppujen lopuksi kehot ovat muuttuneet. Ja jos henkilö, joka poistuu kehostaan kliinisen kuoleman tilassa, näkee sukulaisensa, mistä hän tietää, että he ovat sukulaisia? Siis heidän kehoja? Mutta nuo kehot ovat jo kuolleita. Ne ovat poissa. Heidät on jo tuhkattu tai haudattu kauan sitten.

On siis aivan selvää, ettei hän näe sukulaisiaan.

Vain Paramatma (Jumala sydämessä) näyttää hänelle joitain läheisten kuvia, jotta tämä elävä olento tuntee, ettei hän ole yksin, että on joitain läheisiä ihmisiä, jotka vaikkapa seuransa tai ympäristönsä avulla antavat hänelle tunteen jonkinlaisesta emotionaalisesta tuesta. Siinä kaikki.

Ja Paramatma näyttää meille kiintymyksemme. Olemmeko kiintyneitä sukulaisiimme. Siinä se on. Saatte sen, mihin olette kiintyneitä. Nämä sukulaiset ovat todellisuudessa jo eri maailmoissa, eri planeetoilla tai jopa eri universumeissa. Eri paikoissa, eri kehoissa, vaikka he voivatkin olla samalla planeetalla.


Joskus sukulaiset voivat ilmestyä uudelleen samaan perheeseen. Emmekä me tunnista heitä!
Koska kehot ovat erilaisia.

Isoäidistä voi tulla lapsenlapsi, tai oma lapsenlapsenlapsenlapsi jne. Emmekä me edes tiedä: "Voi, miten tämä lapsenlapsi, lapsenlapsenlapsenlapsi näyttääkin isoäidiltä". Kyllä, koska hän voi olla juuri se sama isoäiti.

Siksi on aivan selvää, että jos kliinisen kuoleman tilassa oleva ihminen näkee kuolleita sukulaisiaan, mutta heidän kehons ovat nyt jo erilaisia. Kehoja, joissa hän heidät niin sanotusti näkee, ei ole enää olemassa. Siksi on aivan ilmeistä, että hän näkee illuusion. Hän näkee vain kiintymystensä heijastuksen.

Paramatma näyttää hänelle näitä kuvia vain jonkinlaisen emotionaalisen tuen antamiseksi. Teidän on siis selvästi ymmärrettävä, että on olemassa niin sanotusti todellisuus, tieto, ja Jumalalta on saatavissa jonkinlaista emotionaalista tukea. Ja miten Hän tekee sen? Käyttämällä niitä kuvia, jotka ovat teille tunnistettavia, jotka ovat teille läheisiä ja rakkaita. Hän siis näyttää niitä.



Ja jos henkilö, joka poistuu kehostaan kliinisen kuoleman tilassa, näkee sukulaisensa, mistä hän tietää, että he ovat sukulaisia? Siis heidän kehoja? Mutta nuo kehot ovat jo kuolleita. Ne ovat poissa. Heidät on jo tuhkattu tai haudattu kauan sitten.

On siis aivan selvää, ettei hän näe sukulaisiaan.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi kliinisen kuoleman tilassa oleva henkilö näkee joskus kuolleita sukulaisia

Reinkarnaation näkökulmasta näiden kuolleiden sukulaisten pitäisi olla muualla.
Vaikka näkisimme heidät kliinisen kuoleman tilassa, emme tunnistaisi heitä. Loppujen lopuksi kehot ovat muuttuneet. Ja jos henkilö, joka poistuu kehostaan kliinisen kuoleman tilassa, näkee sukulaisensa, mistä hän tietää, että he ovat sukulaisia? Siis heidän kehoja? Mutta nuo kehot ovat jo kuolleita. Ne ovat poissa. Heidät on jo tuhkattu tai haudattu kauan sitten.

On siis aivan selvää, ettei hän näe sukulaisiaan.

Vain Paramatma (Jumala sydämessä) näyttää hänelle joitain läheisten kuvia, jotta tämä elävä olento tuntee, ettei hän ole yksin, että on joitain läheisiä ihmisiä, jotka vaikkapa seuransa tai ympäristönsä avulla antavat hänelle tunteen jonkinlaisesta emotionaalisesta tuesta. Siinä kaikki.

Ja Paramatma näyttää meille kiintymyksemme. Olemmeko kiintyneitä sukulaisiimme. Siinä se on. Saatte sen, mihin olette kiintyneitä. Nämä sukulaiset ovat todellisuudessa jo eri maailmoissa, eri planeetoilla tai jopa eri universumeissa. Eri paikoissa, eri kehoissa, vaikka he voivatkin olla samalla planeetalla.


Joskus sukulaiset voivat ilmestyä uudelleen samaan perheeseen. Emmekä me tunnista heitä!
Koska kehot ovat erilaisia.

Isoäidistä voi tulla lapsenlapsi, tai oma lapsenlapsenlapsenlapsi jne. Emmekä me edes tiedä: "Voi, miten tämä lapsenlapsi, lapsenlapsenlapsenlapsi näyttääkin isoäidiltä". Kyllä, koska hän voi olla juuri se sama isoäiti.

Siksi on aivan selvää, että jos kliinisen kuoleman tilassa oleva ihminen näkee kuolleita sukulaisiaan, mutta heidän kehons ovat nyt jo erilaisia. Kehoja, joissa hän heidät niin sanotusti näkee, ei ole enää olemassa. Siksi on aivan ilmeistä, että hän näkee illuusion. Hän näkee vain kiintymystensä heijastuksen.

Paramatma näyttää hänelle näitä kuvia vain jonkinlaisen emotionaalisen tuen antamiseksi. Teidän on siis selvästi ymmärrettävä, että on olemassa niin sanotusti todellisuus, tieto, ja Jumalalta on saatavissa jonkinlaista emotionaalista tukea. Ja miten Hän tekee sen? Käyttämällä niitä kuvia, jotka ovat teille tunnistettavia, jotka ovat teille läheisiä ja rakkaita. Hän siis näyttää niitä.



Ja jos henkilö, joka poistuu kehostaan kliinisen kuoleman tilassa, näkee sukulaisensa, mistä hän tietää, että he ovat sukulaisia? Siis heidän kehoja? Mutta nuo kehot ovat jo kuolleita. Ne ovat poissa. Heidät on jo tuhkattu tai haudattu kauan sitten.

On siis aivan selvää, ettei hän näe sukulaisiaan.

Lue lisää

Vaikka näkisimme heidät kliinisen kuoleman tilassa, emme tunnistaisi heitä. Loppujen lopuksi kehot ovat muuttuneet.

"Synnymmekö aina niihin olosuhteisiin jossa elimme edellisessä elämässä, teimme karmaa.?"


Me kaikki teemme karmaa. Karma tarkoittaa tomintaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Synnymmekö aina niihin olosuhteisiin jossa elimme edellisessä elämässä, teimme karmaa.?"


Me kaikki teemme karmaa. Karma tarkoittaa tomintaa.

"niin lihaantuminen voi tapahtua nopeastikin".


Kuoleman hetkellä hienojakoinen keho irtautuu fyysisestä kehosta. Hienojakoisen kehon sisällä on sielu. Ja sielu jatkaa matkaansa. Hienojakoisessa ruumiissa ovat kaikki samskarat ja muut psyyken ilmiöt, stereotypiat jne. Kun sielu siirtyy uuden äitinsä kohtuun, uusi fyysinen keho alkaa vähitellen kasvaa sielun ympärille. Ei ole niin, että sielu siityy jo"valmiiseen" vauvaan.

Anonyymi kirjoitti:

"niin lihaantuminen voi tapahtua nopeastikin".


Kuoleman hetkellä hienojakoinen keho irtautuu fyysisestä kehosta. Hienojakoisen kehon sisällä on sielu. Ja sielu jatkaa matkaansa. Hienojakoisessa ruumiissa ovat kaikki samskarat ja muut psyyken ilmiöt, stereotypiat jne. Kun sielu siirtyy uuden äitinsä kohtuun, uusi fyysinen keho alkaa vähitellen kasvaa sielun ympärille. Ei ole niin, että sielu siityy jo"valmiiseen" vauvaan.

Lue lisää

Kaikki muistomme tallentuvat mieleemme. Mieli on järjestelmä, joka analysoi aisteistamme saatua tietoa. Kuoleman hetkellä, kun tämän elämän prarabdha-karma on jo käytetty loppuun, mieli lakkaa vastaanottamasta tietoa tämän kehon aisteista. Mielen ja aistien välisen yhteyden katkeamista kutsutaan kehon kuolemaksi.
Kuvittele, että sinä, joka olet sukellusveneessä, et yhtäkkiä pysty enää ohjaamaan sitä - se ei ota vastaan käskyjäsi. Moottori pysähtyy, peräsin ei tottele, teillä ei ole yhteyttä ulkomaailman kohteisiin. Sukellusveneen ohjausmekanismin katkaiseminen merkitsee sukellusveneen kuolemaa. Ja aineelliset aistimme yhdistävät sielumme aineelliseen maailmaan, ja jos tämä yhteys katkeaa, se tarkoittaa, että aineellista maailmaa ei enää ole olemassa meille.

Juuri näin tapahtuu kuoleman hetkellä. Kehon siteet katkeavat ja sielu menettää kosketuksensa tämän maailman nautintoihin. Mutta se kaipaa voimakkaasti näitä nautintoja, ja niinpä se saa uuden ruumiin, ja uuden inkarnaation aikana uudet tunteet yhdistyvät vanhaan hienojakoiseen kehoon, ja sielu saa tilaisuuden kokea aistillisia nautintoja uudelleen.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki muistomme tallentuvat mieleemme. Mieli on järjestelmä, joka analysoi aisteistamme saatua tietoa. Kuoleman hetkellä, kun tämän elämän prarabdha-karma on jo käytetty loppuun, mieli lakkaa vastaanottamasta tietoa tämän kehon aisteista. Mielen ja aistien välisen yhteyden katkeamista kutsutaan kehon kuolemaksi.
Kuvittele, että sinä, joka olet sukellusveneessä, et yhtäkkiä pysty enää ohjaamaan sitä - se ei ota vastaan käskyjäsi. Moottori pysähtyy, peräsin ei tottele, teillä ei ole yhteyttä ulkomaailman kohteisiin. Sukellusveneen ohjausmekanismin katkaiseminen merkitsee sukellusveneen kuolemaa. Ja aineelliset aistimme yhdistävät sielumme aineelliseen maailmaan, ja jos tämä yhteys katkeaa, se tarkoittaa, että aineellista maailmaa ei enää ole olemassa meille.

Juuri näin tapahtuu kuoleman hetkellä. Kehon siteet katkeavat ja sielu menettää kosketuksensa tämän maailman nautintoihin. Mutta se kaipaa voimakkaasti näitä nautintoja, ja niinpä se saa uuden ruumiin, ja uuden inkarnaation aikana uudet tunteet yhdistyvät vanhaan hienojakoiseen kehoon, ja sielu saa tilaisuuden kokea aistillisia nautintoja uudelleen.

Lue lisää

Kuolema on viiden aistin kyvyttömyys havaita ulkomaailman esineitä. Kun aistien toiminta lakkaa, sielu ei kuitenkaan kuole, vaan odottaa siihen asti, kunnes aistit heräävät jälleen henkiin uudessa ruumiissa. Vain liha pelkää kuolemaa, sielulle kuolema on tilaisuus toteuttaa kuolemattomuutensa. Kuolemaa ei tarvitse pelätä, sillä kuolema on vain kyvyttömyyttä havaita ulkoista petosta aisteilla. Vain se, joka elää lihan tyydyttämiseksi, kuolee. Kuoleman voittamiseksi riittää, että tuntee oman ikuisen luontonsa. Sinun on tuhottava omistajuuden tunne ja murrettava ulkomaailmaan liittyvät siteet. Luovu kaikesta, mikä sitoo sinut näkyvään todellisuuteen. Anna valemaailman huolehtia kehostasi. Jätä itsellesi vain äly. Sen avulla oivallat todellisen itsesi ja voitat kuolemanpelon.

Anonyymi kirjoitti:

Kuolema on viiden aistin kyvyttömyys havaita ulkomaailman esineitä. Kun aistien toiminta lakkaa, sielu ei kuitenkaan kuole, vaan odottaa siihen asti, kunnes aistit heräävät jälleen henkiin uudessa ruumiissa. Vain liha pelkää kuolemaa, sielulle kuolema on tilaisuus toteuttaa kuolemattomuutensa. Kuolemaa ei tarvitse pelätä, sillä kuolema on vain kyvyttömyyttä havaita ulkoista petosta aisteilla. Vain se, joka elää lihan tyydyttämiseksi, kuolee. Kuoleman voittamiseksi riittää, että tuntee oman ikuisen luontonsa. Sinun on tuhottava omistajuuden tunne ja murrettava ulkomaailmaan liittyvät siteet. Luovu kaikesta, mikä sitoo sinut näkyvään todellisuuteen. Anna valemaailman huolehtia kehostasi. Jätä itsellesi vain äly. Sen avulla oivallat todellisen itsesi ja voitat kuolemanpelon.

Lue lisää

Fyysinen keho ja hienojakoinen keho toimivat yhdessä eräänlaisena vääränä olemuksena tai koneena, jossa TODELLINEN OLEMUS – SIELU – MATKUSTAA MATKUSTAJANA.

Menneisyyden toimiensa kautta ihminen muodostaa tietyn mentaliteetin (oleminen määrittää tietoisuuden), ja tästä nykyisestä mentaliteetista tulee tulevan toiminnan perusta (tietoisuus määrittää olemisen). Tämä on jälleensyntymisen perusta.

Anonyymi kirjoitti:

Kuolema on viiden aistin kyvyttömyys havaita ulkomaailman esineitä. Kun aistien toiminta lakkaa, sielu ei kuitenkaan kuole, vaan odottaa siihen asti, kunnes aistit heräävät jälleen henkiin uudessa ruumiissa. Vain liha pelkää kuolemaa, sielulle kuolema on tilaisuus toteuttaa kuolemattomuutensa. Kuolemaa ei tarvitse pelätä, sillä kuolema on vain kyvyttömyyttä havaita ulkoista petosta aisteilla. Vain se, joka elää lihan tyydyttämiseksi, kuolee. Kuoleman voittamiseksi riittää, että tuntee oman ikuisen luontonsa. Sinun on tuhottava omistajuuden tunne ja murrettava ulkomaailmaan liittyvät siteet. Luovu kaikesta, mikä sitoo sinut näkyvään todellisuuteen. Anna valemaailman huolehtia kehostasi. Jätä itsellesi vain äly. Sen avulla oivallat todellisen itsesi ja voitat kuolemanpelon.

Lue lisää

Sielu vaihtaa kehoja, mutta keho ei vaihda sieluja.

Syntymä, jälleensyntyminen tapahtuu jo ennen kuolemaa. Miten tämä on mahdollista? Syntymä määräytyy tässä elämässä tehtyjen tekojen perusteella. Kertyneen karman on määrättävä uusi keho. Jokainen teko aiheuttaa seurauksia, ja kaikki tämä yhdessä odottaa inkarnaatiota uudessa kehossa, seuraavassa elämässä. Uusi ulkomuoto "lasketaan" kuin tietokonemalli, ja kun sielu jättää kehon, hienojakoinen keho ottaa sen mukaansa ja kuljettaa sen seuraavaan syntymään. Sielu voi päätyä minne tahansa sen tietyn elämän aikana tekemiensä toimien mukaan. Seuraukset toteutuvat seuraavassa syntymässä hienovaraisessa, ihanteellisessa muodossa.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki muistomme tallentuvat mieleemme. Mieli on järjestelmä, joka analysoi aisteistamme saatua tietoa. Kuoleman hetkellä, kun tämän elämän prarabdha-karma on jo käytetty loppuun, mieli lakkaa vastaanottamasta tietoa tämän kehon aisteista. Mielen ja aistien välisen yhteyden katkeamista kutsutaan kehon kuolemaksi.
Kuvittele, että sinä, joka olet sukellusveneessä, et yhtäkkiä pysty enää ohjaamaan sitä - se ei ota vastaan käskyjäsi. Moottori pysähtyy, peräsin ei tottele, teillä ei ole yhteyttä ulkomaailman kohteisiin. Sukellusveneen ohjausmekanismin katkaiseminen merkitsee sukellusveneen kuolemaa. Ja aineelliset aistimme yhdistävät sielumme aineelliseen maailmaan, ja jos tämä yhteys katkeaa, se tarkoittaa, että aineellista maailmaa ei enää ole olemassa meille.

Juuri näin tapahtuu kuoleman hetkellä. Kehon siteet katkeavat ja sielu menettää kosketuksensa tämän maailman nautintoihin. Mutta se kaipaa voimakkaasti näitä nautintoja, ja niinpä se saa uuden ruumiin, ja uuden inkarnaation aikana uudet tunteet yhdistyvät vanhaan hienojakoiseen kehoon, ja sielu saa tilaisuuden kokea aistillisia nautintoja uudelleen.

Lue lisää

Kuoleman hetki on yksinkertaisesti yhteyden katoaminen aineelliseen kehoon. Mutta koska ihmisellä, joka on kuolematon sielu, on halu jatkaa viihtymistä aineellisessa maailmassa, jossa kukaan ei valitettavasti ole turvassa sairauksilta ja vanhuudelta, hän palaa yhä uudelleen ja uudelleen samaan paikkaan.
Niinpä menemme elämästä toiseen aineellisten halujemme kanssa, ja meille annetaan uusi keho ja uudistetut aistit, ja opimme hallitsemaan niitä uudestaan.
Se on kuin meidät siirrettäisiin sukellusveneestä lentokoneeseen. Ja sukellusvenemiehen olisi opittava lentäjän taidot.
Nyt elämme täysin lentäjän tunteiden ja tuntemusten mukaan ja unohdamme, että olimme ennen sukellusvenemies. Joskus näemme epäilyttäviä unia edellisistä elämistä.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki muistomme tallentuvat mieleemme. Mieli on järjestelmä, joka analysoi aisteistamme saatua tietoa. Kuoleman hetkellä, kun tämän elämän prarabdha-karma on jo käytetty loppuun, mieli lakkaa vastaanottamasta tietoa tämän kehon aisteista. Mielen ja aistien välisen yhteyden katkeamista kutsutaan kehon kuolemaksi.
Kuvittele, että sinä, joka olet sukellusveneessä, et yhtäkkiä pysty enää ohjaamaan sitä - se ei ota vastaan käskyjäsi. Moottori pysähtyy, peräsin ei tottele, teillä ei ole yhteyttä ulkomaailman kohteisiin. Sukellusveneen ohjausmekanismin katkaiseminen merkitsee sukellusveneen kuolemaa. Ja aineelliset aistimme yhdistävät sielumme aineelliseen maailmaan, ja jos tämä yhteys katkeaa, se tarkoittaa, että aineellista maailmaa ei enää ole olemassa meille.

Juuri näin tapahtuu kuoleman hetkellä. Kehon siteet katkeavat ja sielu menettää kosketuksensa tämän maailman nautintoihin. Mutta se kaipaa voimakkaasti näitä nautintoja, ja niinpä se saa uuden ruumiin, ja uuden inkarnaation aikana uudet tunteet yhdistyvät vanhaan hienojakoiseen kehoon, ja sielu saa tilaisuuden kokea aistillisia nautintoja uudelleen.

Lue lisää

Juuri näin tapahtuu kuoleman hetkellä. Kehon siteet katkeavat ja sielu menettää kosketuksensa tämän maailman nautintoihin. Mutta se kaipaa voimakkaasti näitä nautintoja, ja niinpä se saa uuden ruumiin, ja uuden inkarnaation aikana uudet tunteet yhdistyvät vanhaan hienojakoiseen ruumiiseen, ja sielu saa tilaisuuden kokea aistillisia nautintoja uudelleen.
Kuoleman hetki on yksinkertaisesti yhteyden katoaminen aineelliseen kehoon. Mutta koska ihmisellä, joka on kuolematon sielu, on halu jatkaa viihtymistä aineellisessa maailmassa, jossa kukaan ei valitettavasti ole turvassa sairauksilta ja vanhuudelta, hän palaa yhä uudelleen ja uudelleen samaan paikkaan.
Niinpä menemme elämästä toiseen aineellisten halujemme kanssa, ja meille annetaan uusi keho ja uudistetut aistit, ja opimme hallitsemaan niitä uudestaan.
Se on kuin meidät siirrettäisiin sukellusveneestä lentokoneeseen. Ja sukellusvenemiehen olisi opittava lentäjän taidot. Näin opimme lapsena istumaan, kävelemään, puhumaan jne. Ja sielu joutuu niin uusien tunteiden virran vangiksi, että se unohtaa täysin menneisyytensä, ja tiedot menneisyydestä ovat ikään kuin arkistoituna lukuisten tiedostojen joukkoon alitajuntaamme. Nyt elämme täysin lentäjän tunteiden ja tuntemusten mukaan ja unohdamme, että olimme ennen sukellusvenemies. Joskus näemme epäilyttäviä unia edellisistä elämistä.

Anonyymi kirjoitti:

"niin lihaantuminen voi tapahtua nopeastikin".


Kuoleman hetkellä hienojakoinen keho irtautuu fyysisestä kehosta. Hienojakoisen kehon sisällä on sielu. Ja sielu jatkaa matkaansa. Hienojakoisessa ruumiissa ovat kaikki samskarat ja muut psyyken ilmiöt, stereotypiat jne. Kun sielu siirtyy uuden äitinsä kohtuun, uusi fyysinen keho alkaa vähitellen kasvaa sielun ympärille. Ei ole niin, että sielu siityy jo"valmiiseen" vauvaan.

Lue lisää

Hienojakoisessa kehossa ovat kaikki samskarat ja muut psyyken ilmiöt, stereotypiat jne. Kun sielu siirtyy uuden äitinsä kohtuun, uusi fyysinen keho alkaa vähitellen kasvaa sielun ympärille. Ei ole niin, että sielu siityy jo"valmiiseen" vauvaan.




Elämästä toiseen meille jäävät samskarat.



Samskarat ovat hienovaraisia "painaumia" (vaikutelmia), jotka jäävät mielen aineeseen (sanskritiksi "chitta"). Näin tapahtuu aina, kun suoritamme toiminnan tietoisesti. Nämä vaikutelmat eivät ole muistoja. Muistot muodostuvat vaikutelmista, aivan kuten valokuva kehittyy negatiivista. Meillä on taipumus säilyttää muistot, jotka ovat muodostuneet viimeaikaisista (suhteellisen tuoreista) vaikutelmista. Meille on kuitenkin annettu lukemattomia vaikutelmia (samskaroja), jotka ovat muodostuneet monien elämien aikana. Useimmat näistä vaikutelmista eivät enää kanna niihin liittyviä muistoja. Toisin sanoen, meihin vaikuttavat vaikutelmat (samskarat) monista elämistä, mutta emme yleensä tiedä, miten tai miksi ne vaikuttavat meihin, koska meillä ei ole muistoja teoista, jotka aiheuttivat nämä vaikutelmat.



Samskaran vaikutusta kutsutaan nimellä "vasana". Vasanat ovat vaikutelmien (samskarojen) muodostamia taipumuksia tai kallistumia. Ne ovat haluja ja tunteita. Toisin kuin samskarat, vasanat (taipumukset) on helppo tunnistaa. Taipumukset (vasanat) synnyttävät mentaalisia malleja (vritti). Ajattelumme motivoituu näistä taipumuksista. Toisin sanoen ajattelemme vahvistaaksemme tunteitamme (haluja jne.). Nämä mielenmallit muokkaavat taipumuksiamme ja asenteitamme.


Lopuksi mentaaliset mallit (vritti) johtavat toimintaan. Toisin sanoen, me toimimme (karma), koska mielemme kehottaa meitä (vritti) toimimaan, koska näin saamme aikaisempien tekojen mieleen jättämistä vaikutelmista (samskara) syntyneet toiveemme (vasana) toteutumaan.
Äänestä

Anonyymi kirjoitti:

Hienojakoisessa kehossa ovat kaikki samskarat ja muut psyyken ilmiöt, stereotypiat jne. Kun sielu siirtyy uuden äitinsä kohtuun, uusi fyysinen keho alkaa vähitellen kasvaa sielun ympärille. Ei ole niin, että sielu siityy jo"valmiiseen" vauvaan.




Elämästä toiseen meille jäävät samskarat.



Samskarat ovat hienovaraisia "painaumia" (vaikutelmia), jotka jäävät mielen aineeseen (sanskritiksi "chitta"). Näin tapahtuu aina, kun suoritamme toiminnan tietoisesti. Nämä vaikutelmat eivät ole muistoja. Muistot muodostuvat vaikutelmista, aivan kuten valokuva kehittyy negatiivista. Meillä on taipumus säilyttää muistot, jotka ovat muodostuneet viimeaikaisista (suhteellisen tuoreista) vaikutelmista. Meille on kuitenkin annettu lukemattomia vaikutelmia (samskaroja), jotka ovat muodostuneet monien elämien aikana. Useimmat näistä vaikutelmista eivät enää kanna niihin liittyviä muistoja. Toisin sanoen, meihin vaikuttavat vaikutelmat (samskarat) monista elämistä, mutta emme yleensä tiedä, miten tai miksi ne vaikuttavat meihin, koska meillä ei ole muistoja teoista, jotka aiheuttivat nämä vaikutelmat.



Samskaran vaikutusta kutsutaan nimellä "vasana". Vasanat ovat vaikutelmien (samskarojen) muodostamia taipumuksia tai kallistumia. Ne ovat haluja ja tunteita. Toisin kuin samskarat, vasanat (taipumukset) on helppo tunnistaa. Taipumukset (vasanat) synnyttävät mentaalisia malleja (vritti). Ajattelumme motivoituu näistä taipumuksista. Toisin sanoen ajattelemme vahvistaaksemme tunteitamme (haluja jne.). Nämä mielenmallit muokkaavat taipumuksiamme ja asenteitamme.


Lopuksi mentaaliset mallit (vritti) johtavat toimintaan. Toisin sanoen, me toimimme (karma), koska mielemme kehottaa meitä (vritti) toimimaan, koska näin saamme aikaisempien tekojen mieleen jättämistä vaikutelmista (samskara) syntyneet toiveemme (vasana) toteutumaan.
Äänestä

Lue lisää

Seuraava kehomme riippuu myös karmastamme.
Karman kiertokululla ei ole alkua. Ei ole olemassa "ensimmäistä tekoa", jonka kautta karman pyörä alkoi pyöriä, tai tämä "ensimmäinen teko" viittaa tilaan, joka on aika-avaruusjatkumon ulkopuolella.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18285116/mita-ihminen-tekee-olipa-se-sitten-fyysista-tai-henkista-sama-energia-tulee-lopulta-takaisin
Karmasta.

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18285116/mita-ihminen-tekee-olipa-se-sitten-fyysista-tai-henkista-sama-energia-tulee-lopulta-takaisin
Karmasta.

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18273516/ihmisen-metafyysinen-rakenne
Ihmisen metafyysinen rakenne

Me kaikki tunnemme ihmisen anatomian, mutta entä metafyysinen rakenne?

Vedoissa sanotaan, että ihminen koostuu kolmesta perusrakenteesta: fyysisestä kehosta, hienojakoisesta kehosta eli psyykestä ja sielusta, joka on tietoisuuden lähde. Fyysinen keho on meille ilmeisin todellisuus. Vedan mukaan fyysisellä keholla on neljä perustarvetta: ravinto, uni, parittelu ja puolustautuminen. Tunnemme nämä tarpeet hyvin voimakkaasti. Ja ruumiillisen mukavuuden vuoksi pyrimme täyttämään ne mahdollisimman hyvin. Maatalous, elintarviketeollisuus ja kauppaverkosto ovat olemassa ravitsemuksen vuoksi. Mukavan unen vuoksi ihmiset yrittävät varustaa kotinsa kaikilla mukavuuksilla, joita moderni teollisuus, rakennustekniikka, sohvat, vuodevaatteet ja niin edelleen tarjoavat.

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18273516/ihmisen-metafyysinen-rakenne
Ihmisen metafyysinen rakenne

Me kaikki tunnemme ihmisen anatomian, mutta entä metafyysinen rakenne?

Vedoissa sanotaan, että ihminen koostuu kolmesta perusrakenteesta: fyysisestä kehosta, hienojakoisesta kehosta eli psyykestä ja sielusta, joka on tietoisuuden lähde. Fyysinen keho on meille ilmeisin todellisuus. Vedan mukaan fyysisellä keholla on neljä perustarvetta: ravinto, uni, parittelu ja puolustautuminen. Tunnemme nämä tarpeet hyvin voimakkaasti. Ja ruumiillisen mukavuuden vuoksi pyrimme täyttämään ne mahdollisimman hyvin. Maatalous, elintarviketeollisuus ja kauppaverkosto ovat olemassa ravitsemuksen vuoksi. Mukavan unen vuoksi ihmiset yrittävät varustaa kotinsa kaikilla mukavuuksilla, joita moderni teollisuus, rakennustekniikka, sohvat, vuodevaatteet ja niin edelleen tarjoavat.

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18274310/ihmisen-metafyysinen-rakenne--osa-2
Kuka on kohtalomme "kuljettaja"?

Eli keho, fyysinen, ulompi kuori, psyyke, hienojakoinen kehomme, toinen kuori. Ja sielu persoonallisuutena, johon hienojakoinen keho, fyysinen keho, on puettu, ovat toisistaan riippuvaisia, suunnilleen kuin ilmapallo. Sielun kanssa, koska sielu pyrkii aina ylöspäin, kohti jotain ylevää. Niinpä tämä lämpimällä ilmalla täytetty ilmapallo pyrkii ylöspäin. Eli kori on fyysinen keho, joka vetää koko ajan alaspäin, vetää sielua alaspäin. Ja miten nämä kaksi vastakkaista rakennetta liittyvät toisiinsa? Kori vetää koko ajan alaspäin, ja pallo pyrkii ylöspäin. Ne ovat yhteydessä toisiinsa hienojakoisten silmukoiden kautta. Hienojakoinen keho on siis sellaisia näkymättömiä silmukoita, jotka sitovat ikuisen sielun väliaikaiseen kehoon.

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18274310/ihmisen-metafyysinen-rakenne--osa-2
Kuka on kohtalomme "kuljettaja"?

Eli keho, fyysinen, ulompi kuori, psyyke, hienojakoinen kehomme, toinen kuori. Ja sielu persoonallisuutena, johon hienojakoinen keho, fyysinen keho, on puettu, ovat toisistaan riippuvaisia, suunnilleen kuin ilmapallo. Sielun kanssa, koska sielu pyrkii aina ylöspäin, kohti jotain ylevää. Niinpä tämä lämpimällä ilmalla täytetty ilmapallo pyrkii ylöspäin. Eli kori on fyysinen keho, joka vetää koko ajan alaspäin, vetää sielua alaspäin. Ja miten nämä kaksi vastakkaista rakennetta liittyvät toisiinsa? Kori vetää koko ajan alaspäin, ja pallo pyrkii ylöspäin. Ne ovat yhteydessä toisiinsa hienojakoisten silmukoiden kautta. Hienojakoinen keho on siis sellaisia näkymättömiä silmukoita, jotka sitovat ikuisen sielun väliaikaiseen kehoon.

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18302336/vaununkuljettaja-(aly)-ja-ohjakset-(mieli)
Vaunut ovat fyysinen keho; hevoset, jotka vetävät vaunuja, ovat viisi ulkoista aistia (kuulo, kosketus, näkö, maku ja haju); vaununkuljettaja (äly) ja ohjakset (mieli) ovat hienojakoinen keho, joka ohjaa vaunuja, ja matkustaja on sielu.

https://pbs.twimg.com/media/BAOB-kiCIAAbZGa?format=jpg&name=small

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18302336/vaununkuljettaja-(aly)-ja-ohjakset-(mieli)
Vaunut ovat fyysinen keho; hevoset, jotka vetävät vaunuja, ovat viisi ulkoista aistia (kuulo, kosketus, näkö, maku ja haju); vaununkuljettaja (äly) ja ohjakset (mieli) ovat hienojakoinen keho, joka ohjaa vaunuja, ja matkustaja on sielu.

https://pbs.twimg.com/media/BAOB-kiCIAAbZGa?format=jpg&name=small

Lue lisää

Älkää pelätkö kuolemaa.

Meidän pitäisi myös muistaa, että olemme ikuisia tietoisuuden hiukkasia. Sillä hetkellä, kun tunnemme, että olemme jättämässä kehomme, meidän on ymmärrettävä: "Tämä on minun kehoni, olen jättämässä sen, mutta olen elävä tietoisuuden hiukkanen, en ole kuolemassa”.

Se tarkoittaa siis, että kehoni kuolee, mutta minä en. Kuolemasta sanotaan: fyysisen kehon jättäminen. Koska me jätämme ruumiimme kuolemassa, mutta me itse emme kuole, koska olemme sieluja, ikuisia kuolemattomia tietoisuushiukkasia.

Anonyymi kirjoitti:

Älkää pelätkö kuolemaa.

Meidän pitäisi myös muistaa, että olemme ikuisia tietoisuuden hiukkasia. Sillä hetkellä, kun tunnemme, että olemme jättämässä kehomme, meidän on ymmärrettävä: "Tämä on minun kehoni, olen jättämässä sen, mutta olen elävä tietoisuuden hiukkanen, en ole kuolemassa”.

Se tarkoittaa siis, että kehoni kuolee, mutta minä en. Kuolemasta sanotaan: fyysisen kehon jättäminen. Koska me jätämme ruumiimme kuolemassa, mutta me itse emme kuole, koska olemme sieluja, ikuisia kuolemattomia tietoisuushiukkasia.

Lue lisää

Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä.


Sielu (élan vital) etsii onnellisuutta, halujen täyttymistä. Tätä etsiessään se ruumiillistuu erilaisiin kehoihin ja elämänmuotoihin, kunnes se syntyy ihmiskehoon. Jos tarkastelemme elämänmuotojen moninaisuutta, huomaamme tietoisuuden asteittaisen kehittymisen, aistimusten ja havaintojen kehittymisen sekä vapaan tahdon ilmaisemisen. Mikä on se, mikä ajaa evoluutiota? Tietoisuus. Kaikki syntyy tietoisuudesta. Elämän olosuhteiden ja itse kehon havaitseminen on mahdollista tietoisuuden ansiosta.

Esimerkki kuun heijastumisesta vesistön pinnalla auttaa meitä ymmärtämään tämän. Kun vesi aaltoilee, heijastus värähtelee ja vaihtelee aaltojen mukana. Kuu itse loistaa taivaalla muuttumattomana ja liikkumattomana. Samalla tavoin sielu loistaa henkisestä sijainnistaan (ajan ja tilan tuolla puolen), heijastuen aineen vääristämän tietoisuuden kautta ruumiillisen olemassaolon vaihtelevissa olosuhteissa. Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä. Kehon saa aikaan itseilmaisu, joka perustuu virheellisiin käsityksiin itsestä, hienovaraisesta karkeaan, kerros kerrokselta: ego, intellekti, mieli ja aistit - synnyttää kehon.
Sielu itse on hienovarainen, tietoisuuden omaava tarkkailija, joka valaisee ja elävöittää tietoisuudella kehon aineellisia kuoria ruumiillisen olemassaolon kokemuksen kautta.

Anonyymi kirjoitti:

Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä.


Sielu (élan vital) etsii onnellisuutta, halujen täyttymistä. Tätä etsiessään se ruumiillistuu erilaisiin kehoihin ja elämänmuotoihin, kunnes se syntyy ihmiskehoon. Jos tarkastelemme elämänmuotojen moninaisuutta, huomaamme tietoisuuden asteittaisen kehittymisen, aistimusten ja havaintojen kehittymisen sekä vapaan tahdon ilmaisemisen. Mikä on se, mikä ajaa evoluutiota? Tietoisuus. Kaikki syntyy tietoisuudesta. Elämän olosuhteiden ja itse kehon havaitseminen on mahdollista tietoisuuden ansiosta.

Esimerkki kuun heijastumisesta vesistön pinnalla auttaa meitä ymmärtämään tämän. Kun vesi aaltoilee, heijastus värähtelee ja vaihtelee aaltojen mukana. Kuu itse loistaa taivaalla muuttumattomana ja liikkumattomana. Samalla tavoin sielu loistaa henkisestä sijainnistaan (ajan ja tilan tuolla puolen), heijastuen aineen vääristämän tietoisuuden kautta ruumiillisen olemassaolon vaihtelevissa olosuhteissa. Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä. Kehon saa aikaan itseilmaisu, joka perustuu virheellisiin käsityksiin itsestä, hienovaraisesta karkeaan, kerros kerrokselta: ego, intellekti, mieli ja aistit - synnyttää kehon.
Sielu itse on hienovarainen, tietoisuuden omaava tarkkailija, joka valaisee ja elävöittää tietoisuudella kehon aineellisia kuoria ruumiillisen olemassaolon kokemuksen kautta.

Lue lisää

Mitä välittömästi kuoleman jälkeen tapahtuu?
Srila Bhakti Sundar Govinda Dev-Goswami Maharaj
(Lyhyitä katkelmia luennosta. Käännösvirheitä suomennoksessa).

Kun sielu jättää ruumiin

Syntymisen ja kuoleman aallot vyöryvät jatkuvasti aineellisen maailman yli ja vievät ruumiillistuneet sielut mukanaan.

Usein sielu yrittää kehosta lähdettyään löytää keinon palata siihen. Kuitenkin sen jälkeen, kun sielu, elämänvoima, poistuu kehosta, sydän lakkaa lyömästä ja keho lakkaa toimimasta. Kehossa alkavat peruuttamattomat hajoamisprosessit. Tällaiseen ruumiiseen on mahdotonta palata, ja epäonnistuneiden yritysten jälkeen sielu jää surullisena ja hämmentyneenä ruumiin lähelle, eikä pysty unohtamaan sitä. Sielu seuraa ruumista tuhkauspaikalle ja yrittää yhä uudelleen päästä siihen. Mutta jos yhteys ruumiiseen on kokonaan kadonnut ja kaikki elintoiminnot ovat sammuneet, ei ruumiiseen ole enää mahdollista palata.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä välittömästi kuoleman jälkeen tapahtuu?
Srila Bhakti Sundar Govinda Dev-Goswami Maharaj
(Lyhyitä katkelmia luennosta. Käännösvirheitä suomennoksessa).

Kun sielu jättää ruumiin

Syntymisen ja kuoleman aallot vyöryvät jatkuvasti aineellisen maailman yli ja vievät ruumiillistuneet sielut mukanaan.

Usein sielu yrittää kehosta lähdettyään löytää keinon palata siihen. Kuitenkin sen jälkeen, kun sielu, elämänvoima, poistuu kehosta, sydän lakkaa lyömästä ja keho lakkaa toimimasta. Kehossa alkavat peruuttamattomat hajoamisprosessit. Tällaiseen ruumiiseen on mahdotonta palata, ja epäonnistuneiden yritysten jälkeen sielu jää surullisena ja hämmentyneenä ruumiin lähelle, eikä pysty unohtamaan sitä. Sielu seuraa ruumista tuhkauspaikalle ja yrittää yhä uudelleen päästä siihen. Mutta jos yhteys ruumiiseen on kokonaan kadonnut ja kaikki elintoiminnot ovat sammuneet, ei ruumiiseen ole enää mahdollista palata.

Lue lisää

Elämä kehon ulkopuolella

Kun näet, että ruumista valmistellaan hautaustuliin tai hautajaisiin, sielu tuntee levottomuutta: "Mitä sukulaiseni puuhaavat? Miksi he polttavat ruumiini? Eivätkö he ymmärrä, että heidän on odotettava ainakin vähän pidempään, jotta minulla olisi aikaa palata sinne?".

Tuhkaaminen tai hautaaminen riistää sielulta sen viimeisen toivon. Onneton ja avuton hän ei tiedä, mistä hän voisi nyt hakea suojaa. Hän ryntää kotiinsa, entiseen makuuhuoneeseensa ja vierailee sukulaisten kodeissa. Sielu kuulee lastensa, äitinsä tai isänsä huudot ja valitukset, ja ne repivät hänen sydäntään. Hän kaipaa näyttää kasvonsa sukulaisilleen, mutta hänen nykyinen kuvansa on heille näkymätön. Hän yrittää puhua heille, mutta hänen äänensä ei tavoita heidän korvaansa. Epätoivoissaan sielu palaa polttohautauspaikalle ja vaeltaa suojaa vailla lähistöllä kaipaillen
kadonnutta ruumista. Sielu palaa tuhkauspaikalle ja vaeltaa suojaa vailla kadonnutta ruumistaan kaipaillen lähistöllä, jossa sillä on joku, jonka kanssa se voi jakaa surunsa - yksinäinen sielu, jonka ruumis poltettiin samana päivänä kuin sen oma.

Sielu jatkaa elämäänsä ruumiin tuhkaamisen jälkeen, mutta se on nälkäinen ja janoinen, vaikka se ei voi syödä tai juoda. Sillä on edelleen hienojakoinen (mentaalinen) keho, joka säilyttää kaikki tunteet ja halut. Siksi sen tilanne on äärimmäisen avuton: se on täynnä haluja, mutta siltä puuttuu mahdollisuus toteuttaa niitä. …
…

Anonyymi kirjoitti:

Elämä kehon ulkopuolella

Kun näet, että ruumista valmistellaan hautaustuliin tai hautajaisiin, sielu tuntee levottomuutta: "Mitä sukulaiseni puuhaavat? Miksi he polttavat ruumiini? Eivätkö he ymmärrä, että heidän on odotettava ainakin vähän pidempään, jotta minulla olisi aikaa palata sinne?".

Tuhkaaminen tai hautaaminen riistää sielulta sen viimeisen toivon. Onneton ja avuton hän ei tiedä, mistä hän voisi nyt hakea suojaa. Hän ryntää kotiinsa, entiseen makuuhuoneeseensa ja vierailee sukulaisten kodeissa. Sielu kuulee lastensa, äitinsä tai isänsä huudot ja valitukset, ja ne repivät hänen sydäntään. Hän kaipaa näyttää kasvonsa sukulaisilleen, mutta hänen nykyinen kuvansa on heille näkymätön. Hän yrittää puhua heille, mutta hänen äänensä ei tavoita heidän korvaansa. Epätoivoissaan sielu palaa polttohautauspaikalle ja vaeltaa suojaa vailla lähistöllä kaipaillen
kadonnutta ruumista. Sielu palaa tuhkauspaikalle ja vaeltaa suojaa vailla kadonnutta ruumistaan kaipaillen lähistöllä, jossa sillä on joku, jonka kanssa se voi jakaa surunsa - yksinäinen sielu, jonka ruumis poltettiin samana päivänä kuin sen oma.

Sielu jatkaa elämäänsä ruumiin tuhkaamisen jälkeen, mutta se on nälkäinen ja janoinen, vaikka se ei voi syödä tai juoda. Sillä on edelleen hienojakoinen (mentaalinen) keho, joka säilyttää kaikki tunteet ja halut. Siksi sen tilanne on äärimmäisen avuton: se on täynnä haluja, mutta siltä puuttuu mahdollisuus toteuttaa niitä. …
…

Lue lisää

..kolmen päivän kuluessa sielun lähdöstä tyttären puolen sukulaisten tulisi tarjota hänelle vettä ja maitoa. Tämä tehdään mantran avulla ruumiin polttamisen jälkeen.


Poistunut sielu juo mentaalisesti vettä ja maitoa. Sen jälkeen pojat tarjoavat pindamia, perinteisiä uhriesineitä, isänsä sielulle. Pojat perivät isänsä maan, joten heidän on maksettava isälle vastineeksi luontoissuorituksia. ...
...pukevat päälleen uudet vaatteet ja uhraavat vainajalle. Poistunut sielu saa kaikki nämä uhrit mantrojen avulla. Henkisellä tasolla kommunikointi tapahtuu mantrojen avulla.

Sen jälkeen sielulle tulee rauha: "Minulla ei ole kehoa, ei entisiä suhteita perheeseeni, mutta sukulaiseni muistavat minut edelleen ja pitävät minusta huolta. Minua ei siis ole hylätty ja voin luottaa heidän apuunsa. Ja hänen huolensa laantuvat hieman.

Pindoille uhraamisen jälkeen suoritetaan shraddha. Brahmanat kutsutaan tätä varten. ..

Tämä päättää shraddha-seremonian. Sen suorittaneet brahmanat ottavat vastuun edesmenneen sielun henkisestä tuesta. Muutaman päivän kuluttua sielu tuntee, että hänen tilanteensa pimeys hälvenee vähitellen ja hänen entiset kiintymyksensä heikkenevät.
...
Ruumiittomien olentojen maailma
....
Kuoleman jälkeen sielu yrittää puhua sukulaisilleen, mutta epäonnistuu kerta toisensa jälkeen. Tämä heittää hänet epätoivoon ja kaipaukseen. Muutama päivä shraddha-seremonian jälkeen sukulaisten suru alkaa laantua, ja vainajan sielu joutuu vakavien ajatusten valtaan: "Mitä tämä on?". Pian he unohtavat minut kokonaan. Minun on käytävä muissa paikoissa ja mietittävä, mitä teen seuraavaksi. Minne minun pitäisi mennä?"
...

Anonyymi kirjoitti:

..kolmen päivän kuluessa sielun lähdöstä tyttären puolen sukulaisten tulisi tarjota hänelle vettä ja maitoa. Tämä tehdään mantran avulla ruumiin polttamisen jälkeen.


Poistunut sielu juo mentaalisesti vettä ja maitoa. Sen jälkeen pojat tarjoavat pindamia, perinteisiä uhriesineitä, isänsä sielulle. Pojat perivät isänsä maan, joten heidän on maksettava isälle vastineeksi luontoissuorituksia. ...
...pukevat päälleen uudet vaatteet ja uhraavat vainajalle. Poistunut sielu saa kaikki nämä uhrit mantrojen avulla. Henkisellä tasolla kommunikointi tapahtuu mantrojen avulla.

Sen jälkeen sielulle tulee rauha: "Minulla ei ole kehoa, ei entisiä suhteita perheeseeni, mutta sukulaiseni muistavat minut edelleen ja pitävät minusta huolta. Minua ei siis ole hylätty ja voin luottaa heidän apuunsa. Ja hänen huolensa laantuvat hieman.

Pindoille uhraamisen jälkeen suoritetaan shraddha. Brahmanat kutsutaan tätä varten. ..

Tämä päättää shraddha-seremonian. Sen suorittaneet brahmanat ottavat vastuun edesmenneen sielun henkisestä tuesta. Muutaman päivän kuluttua sielu tuntee, että hänen tilanteensa pimeys hälvenee vähitellen ja hänen entiset kiintymyksensä heikkenevät.
...
Ruumiittomien olentojen maailma
....
Kuoleman jälkeen sielu yrittää puhua sukulaisilleen, mutta epäonnistuu kerta toisensa jälkeen. Tämä heittää hänet epätoivoon ja kaipaukseen. Muutama päivä shraddha-seremonian jälkeen sukulaisten suru alkaa laantua, ja vainajan sielu joutuu vakavien ajatusten valtaan: "Mitä tämä on?". Pian he unohtavat minut kokonaan. Minun on käytävä muissa paikoissa ja mietittävä, mitä teen seuraavaksi. Minne minun pitäisi mennä?"
...

Lue lisää

Ruumiin ulkopuolella sielu kulkee maan päällä hyvin nopeasti. Se alkaa etsiä mielenmaailmasta niitä, joihin se on ollut yhteydessä menneisyydessä: esi-isiä, sukulaisia tai tuttavia, jotka ovat poistuneet maallisesta elämästä ennen sitä.

…
Mutta kenet hän sitten kohtaakin, kukaan ei hänen silmissään osoita tervetulotoivotusta: "Voi, sinäkö se olet? Tule tänne! Tule luoksemme!"
Elämä mentaalimaailmassa
...
Maanpäällisen asuinpaikan jättänyt sielu pyrkii yleensä korkeamman tason sfääreihin. Jos mennyt karma sallii sen, se saa tilaisuuden asua siellä, missä se haluaa, ja tehdä, mitä se haluaa. Mutta tämä tapahtuu vain mentaalitasolla.
Mentaalisessa tilassa lähteneillä sieluilla on paljon kirkkaampi näkemys kuin ihmisillä. Tarkemmin sanottuna mentaalinen näkemys on ominaisuuksiltaan päinvastainen kuin fyysinen näkemys. Sielu näkee selvästi sen, mikä on kaukana siitä, eikä näe sitä, mikä on lähellä. Jos hän kuvittelee meren tai puutarhan, niiden mentaaliset kuvat ilmestyvät välittömästi hänen eteensä. Halun kohteet annetaan hänelle mielessään hänen karmansa (aikaisemman kokemuksensa) mukaan.

Halun kohteet annetaan hänelle mielessään hänen karmansa (aikaisemman kokemuksensa) mukaan.
…
Syntymän ja kuoleman aallot

Mentaalimaailmassa lähteneen sielun karma saa sen myös siirtymään eteenpäin. Tuota maailmaa huuhtovat jatkuvasti janma-mrityun, syntymän ja kuoleman, aallot. Nämä aallot tulevat ja menevät, mutta niiden liike ei koskaan pysähdy. Siellä elävät sielut yrittävät välttää niitä. Heti kun he näkevät ne, he jättävät polkunsa: kukaan ei halua syntyä uudelleen. Syntymisen ja kuoleman aallot tulevat kuin myrsky, ja ne saavat kaikki vapisemaan. Ne tyrmäävät jivat tajuttomiksi ja raahaavat niitä tunteettomassa tilassa kohti uutta, tuntematonta kohtaloa. Nämä aallot tuovat mukanaan tuntemattoman pelkoa, ja jivat välttelevät niitä pysyäkseen mentaalimaailmassa ja nauttiakseen karmansa hedelmistä.

Anonyymi kirjoitti:

Ruumiin ulkopuolella sielu kulkee maan päällä hyvin nopeasti. Se alkaa etsiä mielenmaailmasta niitä, joihin se on ollut yhteydessä menneisyydessä: esi-isiä, sukulaisia tai tuttavia, jotka ovat poistuneet maallisesta elämästä ennen sitä.

…
Mutta kenet hän sitten kohtaakin, kukaan ei hänen silmissään osoita tervetulotoivotusta: "Voi, sinäkö se olet? Tule tänne! Tule luoksemme!"
Elämä mentaalimaailmassa
...
Maanpäällisen asuinpaikan jättänyt sielu pyrkii yleensä korkeamman tason sfääreihin. Jos mennyt karma sallii sen, se saa tilaisuuden asua siellä, missä se haluaa, ja tehdä, mitä se haluaa. Mutta tämä tapahtuu vain mentaalitasolla.
Mentaalisessa tilassa lähteneillä sieluilla on paljon kirkkaampi näkemys kuin ihmisillä. Tarkemmin sanottuna mentaalinen näkemys on ominaisuuksiltaan päinvastainen kuin fyysinen näkemys. Sielu näkee selvästi sen, mikä on kaukana siitä, eikä näe sitä, mikä on lähellä. Jos hän kuvittelee meren tai puutarhan, niiden mentaaliset kuvat ilmestyvät välittömästi hänen eteensä. Halun kohteet annetaan hänelle mielessään hänen karmansa (aikaisemman kokemuksensa) mukaan.

Halun kohteet annetaan hänelle mielessään hänen karmansa (aikaisemman kokemuksensa) mukaan.
…
Syntymän ja kuoleman aallot

Mentaalimaailmassa lähteneen sielun karma saa sen myös siirtymään eteenpäin. Tuota maailmaa huuhtovat jatkuvasti janma-mrityun, syntymän ja kuoleman, aallot. Nämä aallot tulevat ja menevät, mutta niiden liike ei koskaan pysähdy. Siellä elävät sielut yrittävät välttää niitä. Heti kun he näkevät ne, he jättävät polkunsa: kukaan ei halua syntyä uudelleen. Syntymisen ja kuoleman aallot tulevat kuin myrsky, ja ne saavat kaikki vapisemaan. Ne tyrmäävät jivat tajuttomiksi ja raahaavat niitä tunteettomassa tilassa kohti uutta, tuntematonta kohtaloa. Nämä aallot tuovat mukanaan tuntemattoman pelkoa, ja jivat välttelevät niitä pysyäkseen mentaalimaailmassa ja nauttiakseen karmansa hedelmistä.

Lue lisää

Syntymän ja kuoleman aallot

Mentaalimaailmassa lähteneen sielun karma saa sen myös siirtymään eteenpäin. Tuota maailmaa huuhtovat jatkuvasti janma-mrityun, syntymän ja kuoleman, aallot. Nämä aallot tulevat ja menevät, mutta niiden liike ei koskaan pysähdy. Siellä elävät sielut yrittävät välttää niitä. Heti kun he näkevät ne, he jättävät polkunsa: kukaan ei halua syntyä uudelleen. Syntymisen ja kuoleman aallot tulevat kuin myrsky, ja ne saavat kaikki vapisemaan. Ne tyrmäävät jivat tajuttomiksi ja raahaavat niitä tunteettomassa tilassa kohti uutta, tuntematonta kohtaloa. Nämä aallot tuovat mukanaan tuntemattoman pelkoa, ja jivat välttelevät niitä pysyäkseen mentaalimaailmassa ja nauttiakseen karmansa hedelmistä.
…

Useimmat mentaalimaailmassa elävät sielut pyrkivät korkeammalle ajatustasolle. Jos he ovat taipuvaisia nautintoihin ja ovat keränneet punyaa, hurskasta karmaa, he tuntevat pian, että jokin voima työntää heitä ylöspäin Swarga-lokaan, taivaallisille planeetoille….

Jos lähtevän sielun karma on täynnä pahaa, häntä odottaa huono kohtalo. Se päätyy alempiin maailmoihin...

Näin sielu karmansa mukaan joko kärsii tai nauttii...

Uusi syntymä

Kun karma on käytetty loppuun, sielun on hyväksyttävä uusi syntymä. Tämä on laki, ja se sitoo kaikkia. Kaikki tapahtuu yhtäkkiä, hetkessä. Janma-mritya , syntymän ja kuoleman, aallot vyöryvät sisään, riistävät jivan aistit ja vetävät sen väkisin uuteen maalliseen syntymään. Tajuttomassa tilassaan jiva …
...tulevan isänsä kehoon ja siitä äitinsä kehoon.

Anonyymi kirjoitti:

Syntymän ja kuoleman aallot

Mentaalimaailmassa lähteneen sielun karma saa sen myös siirtymään eteenpäin. Tuota maailmaa huuhtovat jatkuvasti janma-mrityun, syntymän ja kuoleman, aallot. Nämä aallot tulevat ja menevät, mutta niiden liike ei koskaan pysähdy. Siellä elävät sielut yrittävät välttää niitä. Heti kun he näkevät ne, he jättävät polkunsa: kukaan ei halua syntyä uudelleen. Syntymisen ja kuoleman aallot tulevat kuin myrsky, ja ne saavat kaikki vapisemaan. Ne tyrmäävät jivat tajuttomiksi ja raahaavat niitä tunteettomassa tilassa kohti uutta, tuntematonta kohtaloa. Nämä aallot tuovat mukanaan tuntemattoman pelkoa, ja jivat välttelevät niitä pysyäkseen mentaalimaailmassa ja nauttiakseen karmansa hedelmistä.
…

Useimmat mentaalimaailmassa elävät sielut pyrkivät korkeammalle ajatustasolle. Jos he ovat taipuvaisia nautintoihin ja ovat keränneet punyaa, hurskasta karmaa, he tuntevat pian, että jokin voima työntää heitä ylöspäin Swarga-lokaan, taivaallisille planeetoille….

Jos lähtevän sielun karma on täynnä pahaa, häntä odottaa huono kohtalo. Se päätyy alempiin maailmoihin...

Näin sielu karmansa mukaan joko kärsii tai nauttii...

Uusi syntymä

Kun karma on käytetty loppuun, sielun on hyväksyttävä uusi syntymä. Tämä on laki, ja se sitoo kaikkia. Kaikki tapahtuu yhtäkkiä, hetkessä. Janma-mritya , syntymän ja kuoleman, aallot vyöryvät sisään, riistävät jivan aistit ja vetävät sen väkisin uuteen maalliseen syntymään. Tajuttomassa tilassaan jiva …
...tulevan isänsä kehoon ja siitä äitinsä kehoon.

Lue lisää

Joskus äidin kohdussa oleva jiva tulee yhtäkkiä tajuihinsa ja näkee itsensä atmana, sieluna, ja hänen vieressään on Paramatma, Korkein Sielu.

Kaikille ei anneta mahdollisuutta kokea tunteita, joista Srila Bhaktivinod Thakur puhuu tässä laulussa ennen syntymää.

Vaikka sielu on äidin kohdussa, se säilyttää tavanomaisen tietoisuutensa ja tunteensa. Ne palaavat siihen vähitellen kehon ja aistielinten kehittyessä, joskin hieman hämärtyneinä syntymän ja kuoleman shokkiaaltojen aiheuttaman tajuttomuuden jälkeen. Mutta syntymän hetkellä, kun hän lähtee äitinsä kohdusta, hän unohtaa kaiken. Syntymä merkitsee hänen uuden elämänsä alkua.

Joskus ihmisten mieleen putkahtaa kuvia menneistä elämistä. Lapsuudessa voimme unelmoida tai katsoa taivasta ja nähdä muita maailmoja maapallon pallon ulkopuolella.

Uusi elämä ja aiemmat kokemukset

Syntymän jälkeen sielu menettää täysin menneisyyden muistonsa, ja sen karma luo edellytykset tulevaisuudelle, joka on valmis siihen tässä elämässä.

Karman ansiosta henkilöllä voi olla erinomaisia kykyjä tietyllä alueella ja saavuttaa nopeasti erinomaisia tuloksia.

Sielulle alkaa siis uusi elämä. Hänen tunnelmansa suosivat joskus häntä ja joskus haittaavat häntä riippuen karmasta. Mutta tämä elämä päättyy jonain päivänä, ja ruumiillistunut sielu joutuu jälleen luopumaan ruumiista. Janma-Mṛtyu: syntymän ja kuoleman, aallot vyöryvät tässä maailmassa loputtomasti peräkkäin, siirtäen jivat aineellisen olemassaolon yhdestä "spektaakkelista" toiseen.

________________________________________-

Sri Chaitanya Saraswat Math

the Mission of the inseparable
Srila B.R. Sridhar Maharaj and Srila B.S. Govinda Maharaj

"Saanko vastauksen lyhyesti?
T. Aloittaja"



Kaikki ihmiset ovat eläneet erilaisen elämän, ja siksi myös kahden elämän välinen aika on erilainen eri ihmisillä.

Joskus kaikki tapahtuu hyvin nopeasti, joskus se kestää kauan.

Vaikka olemme kahden elämän välissä, emme ole henkimaailmassa, vaan aineellisessa maailmassa edelleen. Se tuonpuoleinen on siis edelleen aineellinen maailma.



Kuoleman hetkellä hienojakoinen keho irtautuu fyysisestä kehosta. Hienojakoisen kehon sisällä on sielu. Ja sielu jatkaa matkaansa. Hienojakoisessa kehossa ovat kaikki samskarat ja muut psyyken ilmiöt, stereotypiat jne. Kun sielu siirtyy uuden äitinsä kohtuun, uusi fyysinen keho alkaa vähitellen kasvaa sielun ympärille. Ei ole niin, että sielu siityy jo"valmiiseen" vauvaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Saanko vastauksen lyhyesti?
T. Aloittaja"



Kaikki ihmiset ovat eläneet erilaisen elämän, ja siksi myös kahden elämän välinen aika on erilainen eri ihmisillä.

Joskus kaikki tapahtuu hyvin nopeasti, joskus se kestää kauan.

Vaikka olemme kahden elämän välissä, emme ole henkimaailmassa, vaan aineellisessa maailmassa edelleen. Se tuonpuoleinen on siis edelleen aineellinen maailma.



Kuoleman hetkellä hienojakoinen keho irtautuu fyysisestä kehosta. Hienojakoisen kehon sisällä on sielu. Ja sielu jatkaa matkaansa. Hienojakoisessa kehossa ovat kaikki samskarat ja muut psyyken ilmiöt, stereotypiat jne. Kun sielu siirtyy uuden äitinsä kohtuun, uusi fyysinen keho alkaa vähitellen kasvaa sielun ympärille. Ei ole niin, että sielu siityy jo"valmiiseen" vauvaan.

Lue lisää

"Saanko vastauksen lyhyesti?
T. Aloittaja"


Emme voi antaa tarkkaa aikaa, se riippuu jokaisesta yksittäisestä ihmisestä ja siitä, miten hän on elänyt elämänsä.

Anonyymi kirjoitti:

"Saanko vastauksen lyhyesti?
T. Aloittaja"


Emme voi antaa tarkkaa aikaa, se riippuu jokaisesta yksittäisestä ihmisestä ja siitä, miten hän on elänyt elämänsä.

Lue lisää

Tuonpuoleisessa emme hahmota aikaa samalla tavalla kuin maan päällä.

Anonyymi kirjoitti:

"Saanko vastauksen lyhyesti?
T. Aloittaja"


Emme voi antaa tarkkaa aikaa, se riippuu jokaisesta yksittäisestä ihmisestä ja siitä, miten hän on elänyt elämänsä.

Lue lisää

"Saanko vastauksen lyhyesti?
T. Aloittaja"


Yleensä ainakin 9+40 päivää, mutta ei aina, ja sen jälkeen...

Kun sielu siirtyy uuden äitinsä kohtuun, uusi fyysinen keho alkaa vähitellen kasvaa sielun ympärille.

Ei ole niin, että sielu siityy jo"valmiiseen" vauvaan.

Joskus voi mennä useita vuosia maan ajanlaskun mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Saanko vastauksen lyhyesti?
T. Aloittaja"


Yleensä ainakin 9 40 päivää, mutta ei aina, ja sen jälkeen...

Kun sielu siirtyy uuden äitinsä kohtuun, uusi fyysinen keho alkaa vähitellen kasvaa sielun ympärille.

Ei ole niin, että sielu siityy jo"valmiiseen" vauvaan.

Joskus voi mennä useita vuosia maan ajanlaskun mukaan.

Lue lisää

Tai jopa kokonaisia aikakausia maan kronologian mukaan, mutta se ei tuntuu sillä tavalla tuonpuoleisessa.

Joskus kovin nopeasti.

Anonyymi kirjoitti:

Tai jopa kokonaisia aikakausia maan kronologian mukaan, mutta se ei tuntuu sillä tavalla tuonpuoleisessa.

Joskus kovin nopeasti.

"Saanko vastauksen lyhyesti?
T. Aloittaja"

Kuollut ihminen joskus pääsee paratiisiplaneetoille tai jopa korkeammille planeetoille, joka on vielä edelleen aineellinen maailma. Myöhemmin hänen on kuitenkin palattava maan päälle syntyäkseen ihmiseksi. Se e voi kestää miljoonia vuosia ihmisen ajanlaskun mukaan, mutta korkeammilla planeetoilla kuluu vähän aikaa. Siellä aika kuluu eri tavalla, hitaammin. Esimerkiksi jos Brahmalokassa kuluu noin kaksi minuuttia, maapallolla kuluu sillä aikana monia miljoonia vuosia. Kuoleman jälkeen ihminen voi siirtyä myös muihin universumeihin, ei aina samaan universumiin, ja elää eri aikakausina. Joissakin universumeissa luominen on vasta alkamassa, toisissa universumin tuhoutuminen voi olla lähellä jne. ja niinpä ihminen voi siirtyä eri historiallisiin aikakausiin, muinaisuuteen tai kaukaiseen tulevaisuuteen.

Anonyymi kirjoitti:

"Saanko vastauksen lyhyesti?
T. Aloittaja"

Kuollut ihminen joskus pääsee paratiisiplaneetoille tai jopa korkeammille planeetoille, joka on vielä edelleen aineellinen maailma. Myöhemmin hänen on kuitenkin palattava maan päälle syntyäkseen ihmiseksi. Se e voi kestää miljoonia vuosia ihmisen ajanlaskun mukaan, mutta korkeammilla planeetoilla kuluu vähän aikaa. Siellä aika kuluu eri tavalla, hitaammin. Esimerkiksi jos Brahmalokassa kuluu noin kaksi minuuttia, maapallolla kuluu sillä aikana monia miljoonia vuosia. Kuoleman jälkeen ihminen voi siirtyä myös muihin universumeihin, ei aina samaan universumiin, ja elää eri aikakausina. Joissakin universumeissa luominen on vasta alkamassa, toisissa universumin tuhoutuminen voi olla lähellä jne. ja niinpä ihminen voi siirtyä eri historiallisiin aikakausiin, muinaisuuteen tai kaukaiseen tulevaisuuteen.

Lue lisää

Jos ihminen pääsee kuoleman jälkeen korkeammille planeetoille, hän saa kehon, joka ei koostu niin karkeista elementeistä kuin maan päällä. Toisin sanoen hän saa uuden kehon, mutta olemassa olevan hienojakoisen kehon päälle. Näillä planeetoilla ei ole biologista elämänmuotoa. Ihmisillä on biologinen elämänmuoto, mutta ei kaikilla maailmankaikkeuden elävillä olennoilla. Korkeammilla planeetoilla ei ole edes mahdollista elä ihmisen kehossa. VAIKKA KORKEAMMILA PLANEETOILLA ON MYÖS IHMSKALTAINEN ELÄMÄNMUOTO. Ihmsikaltaisia aelämänmuotoja on 400000 tässä universumissa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos ihminen pääsee kuoleman jälkeen korkeammille planeetoille, hän saa kehon, joka ei koostu niin karkeista elementeistä kuin maan päällä. Toisin sanoen hän saa uuden kehon, mutta olemassa olevan hienojakoisen kehon päälle. Näillä planeetoilla ei ole biologista elämänmuotoa. Ihmisillä on biologinen elämänmuoto, mutta ei kaikilla maailmankaikkeuden elävillä olennoilla. Korkeammilla planeetoilla ei ole edes mahdollista elä ihmisen kehossa. VAIKKA KORKEAMMILA PLANEETOILLA ON MYÖS IHMSKALTAINEN ELÄMÄNMUOTO. Ihmsikaltaisia aelämänmuotoja on 400000 tässä universumissa.

Lue lisää

"Saanko vastauksen lyhyesti?
T. Aloittaja"



Joten jos joku pääsee korkeammille planeetoillem ennen kuin palaa takaisin Maahan, hän voi olla siellä jonkin aikaa, mutta kuluu tuhansia tai miljoonia vuosia Maan kronologian mukaan. Jos taas syntyy uudestaan ihmiseksi ja tälle planeetalle ja tähän universumiin, se voi tapahtua hyvin nopeasti, "tapauksesta" riippuen.

Anonyymi kirjoitti:

"Saanko vastauksen lyhyesti?
T. Aloittaja"



Joten jos joku pääsee korkeammille planeetoillem ennen kuin palaa takaisin Maahan, hän voi olla siellä jonkin aikaa, mutta kuluu tuhansia tai miljoonia vuosia Maan kronologian mukaan. Jos taas syntyy uudestaan ihmiseksi ja tälle planeetalle ja tähän universumiin, se voi tapahtua hyvin nopeasti, "tapauksesta" riippuen.

Lue lisää

Jos taas syntyy uudestaan ihmiseksi ja tälle planeetalle ja tähän universumiin, se voi tapahtua hyvin nopeasti, "tapauksesta" riippuen.

Anonyymi kirjoitti:

Jos taas syntyy uudestaan ihmiseksi ja tälle planeetalle ja tähän universumiin, se voi tapahtua hyvin nopeasti, "tapauksesta" riippuen.

"Saanko vastauksen lyhyesti?
T. Aloittaja"

Siinä kaikki, mitä voi sanoa lyhyesti.

Anonyymi kirjoitti:

"Saanko vastauksen lyhyesti?
T. Aloittaja"

Siinä kaikki, mitä voi sanoa lyhyesti.

Eläinten kohdalla kehonvaihto tapahtuu nopeasti, koska ne eivät luo uutta karmaa eläimen kehossa. Kunnes ne syntyvät uudelleen ihmisiksi evoluution kautta ja alkavat luoda uutta karmaa.

Anonyymi kirjoitti:

Eläinten kohdalla kehonvaihto tapahtuu nopeasti, koska ne eivät luo uutta karmaa eläimen kehossa. Kunnes ne syntyvät uudelleen ihmisiksi evoluution kautta ja alkavat luoda uutta karmaa.

Lue lisää

Eläinten kohdalla kehonvaihto tapahtuu nopeasti, koska ne eivät luo uutta karmaa eläimen kehossa.


Vaan elävät pois vanhan karman tulokset.

"Ihan sama kunhan pääsee täältä kohta pois."

Vapautumisen eli muktin muotoja on viisi erilaista, ja yksi niille, jotka eivät halua olla olemassa lainkaan. Se on eräänlainen anabioosi.

Anonyymi kirjoitti:

"Ihan sama kunhan pääsee täältä kohta pois."

Vapautumisen eli muktin muotoja on viisi erilaista, ja yksi niille, jotka eivät halua olla olemassa lainkaan. Se on eräänlainen anabioosi.

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18368310/itamaisesta-filosofiasta-kiinnostuneille

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18274383/hienojakoinen-keho
Mitä tarkoitetaan hienojakoisella keholla, Minulta on kysytty siitä täällä tällä palstalla. Tämä viestiketju on siis ikään kuin täydennys tähän viestiketjuun: ”Ihmisen metafyysinen rakenne”.
Siis yksityiskohtaisemmin siitä, mitä hienojakoinen keho on, koska on hyvin tärkeää ymmärtää erot, nähdä sielun ja hienojakoisen kehon väliset erot. Valitettavasti ihmiset sekoittavat usein nämä käsitteet.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18285116/mita-ihminen-tekee-olipa-se-sitten-fyysista-tai-henkista-sama-energia-tulee-lopulta-takaisin
Karman laki.
Mitä ihminen tekee, olipa se sitten fyysistä tai henkistä, sama energia tulee lopulta takaisin

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18302336/vaununkuljettaja-(aly)-ja-ohjakset-(mieli)
Vaunut ovat fyysinen keho; hevoset, jotka vetävät vaunuja, ovat viisi ulkoista aistia (kuulo, kosketus, näkö, maku ja haju); vaununkuljettaja (äly) ja ohjakset (mieli) ovat hienojakoinen keho, joka ohjaa vaunuja, ja matkustaja on sielu.

Anonyymi kirjoitti:

"Ihan sama kunhan pääsee täältä kohta pois."

Vapautumisen eli muktin muotoja on viisi erilaista, ja yksi niille, jotka eivät halua olla olemassa lainkaan. Se on eräänlainen anabioosi.

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18368310/itamaisesta-filosofiasta-kiinnostuneille

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18271908/gunat---materian-kolme-olomuotoa--osa2
Gunat - materian kolme olomuotoa. Osa2

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18200450/tuo-herrasmies
Tuo herrasmies

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18296127/vapaa-valinta-on-maailmankaikkeuden-lakiVAPAA VALINTA on Maailmankaikkeuden laki