Kasvavat eläkkeet ovat tabu, jotka ovat ajaneet suomalaisen talouspolitiikan noidankehään, kirjoittaa Iltalehden kolumnisti Oskari Onninen.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5f2da199-9591-4870-91f4-768f18361bf2
"Lauantaina Yle julkaisi kyselyn, jossa se oli tiedustellut kansanedustajilta, pitäisikö julkisen talouden sopeutusten kohdistua myös eläkeläisiin.
Tulokset hätkähdyttivät. Päänaukomisesta ja uhosta ei ollut tietoakaan.
Selvästi suurin osa vastanneista perussuomalaisista oli valmis jättämään eläkeläiset kategorisesti sopeutusten ulkopuolelle. Vielä nössömpi oli hallituksen selkärankapuolue kokoomus, jonka 21 kyselyyn vastanneesta kansanedustajasta 11 ilmoitti, ettei osaa sanoa.
Kysely todisti, kuinka perussuomalaisille elintärkeän kovisimagon ylläpitämisessä tärkein on mielikuva saksista, ihan sama mistä leikataan ja miksi vai leikataanko edes.
Samalla järjestelmän uskottavuus tietty kärsii, mikä lienee tarkoituskin.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuoreessa kyselyssä kolme neljäsosaa suomalaisista piti politiikkaa kyynisenä riitelynä ja yhdeksän kymmenestä koki asioiden yksinkertaistamisen, vääristelyn ja valehtelun lisääntyneen.
Tammikuussa taloushistorian emeritusprofessori Sakari Heikkinen kirjoitti, kuinka Suomen talouskasvu olisi ollut 2000-luvulla eurooppalaisittain varsin hyvää, ellei väestö olisi samanaikaisesti ikääntynyt niin.
Heikkisen havaintoon tiivistyy talouskeskustelun noidankehä. Mitä enemmän eläkeläisiä suhteessa työllisiin, sitä painavampi jarru he ovat talouskasvulle. Mutta mitä enemmän eläkeläisiä, sitä vähemmän poliitikoiden kannattaa tästä muistuttaa.
Juuriongelman sijaan harmaille talousnäkymille on etsittävä toissijaisia syitä: ay-liike, maahanmuuttajat, työttömät, kokonaisveroaste, tuhlailu, johtajat, byrokratia, muu, mikä?
Eläkepommi on talouspolitiikan Voldemort, josta puhumisen ensimmäinen sääntö on, ettei siitä puhuta. Samaan aikaan sakset heiluvat ja samoja eläkeläisiä halutaan rahapulan nimissä dumpata ”yhteisölliseen asumiseen” tai perheenjäsentensä omahoidettaviksi."
Nössö ja tosinössö.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5f2da199-9591-4870-91f4-768f18361bf2
"Lauantaina Yle julkaisi kyselyn, jossa se oli tiedustellut kansanedustajilta, pitäisikö julkisen talouden sopeutusten kohdistua myös eläkeläisiin.
Tulokset hätkähdyttivät. Päänaukomisesta ja uhosta ei ollut tietoakaan.
Selvästi suurin osa vastanneista perussuomalaisista oli valmis jättämään eläkeläiset kategorisesti sopeutusten ulkopuolelle. Vielä nössömpi oli hallituksen selkärankapuolue kokoomus, jonka 21 kyselyyn vastanneesta kansanedustajasta 11 ilmoitti, ettei osaa sanoa.
Kysely todisti, kuinka perussuomalaisille elintärkeän kovisimagon ylläpitämisessä tärkein on mielikuva saksista, ihan sama mistä leikataan ja miksi vai leikataanko edes.
Samalla järjestelmän uskottavuus tietty kärsii, mikä lienee tarkoituskin.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuoreessa kyselyssä kolme neljäsosaa suomalaisista piti politiikkaa kyynisenä riitelynä ja yhdeksän kymmenestä koki asioiden yksinkertaistamisen, vääristelyn ja valehtelun lisääntyneen.
Tammikuussa taloushistorian emeritusprofessori Sakari Heikkinen kirjoitti, kuinka Suomen talouskasvu olisi ollut 2000-luvulla eurooppalaisittain varsin hyvää, ellei väestö olisi samanaikaisesti ikääntynyt niin.
Heikkisen havaintoon tiivistyy talouskeskustelun noidankehä. Mitä enemmän eläkeläisiä suhteessa työllisiin, sitä painavampi jarru he ovat talouskasvulle. Mutta mitä enemmän eläkeläisiä, sitä vähemmän poliitikoiden kannattaa tästä muistuttaa.
Juuriongelman sijaan harmaille talousnäkymille on etsittävä toissijaisia syitä: ay-liike, maahanmuuttajat, työttömät, kokonaisveroaste, tuhlailu, johtajat, byrokratia, muu, mikä?
Eläkepommi on talouspolitiikan Voldemort, josta puhumisen ensimmäinen sääntö on, ettei siitä puhuta. Samaan aikaan sakset heiluvat ja samoja eläkeläisiä halutaan rahapulan nimissä dumpata ”yhteisölliseen asumiseen” tai perheenjäsentensä omahoidettaviksi."
Nössö ja tosinössö.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eläkkeet ovat nykyaikaisen vibapolitiikan vastakohta siksi, että ne mahdollistavat ihmisten provosoinnin faktoilla – alkaen siitä, että ne ovat sosiaaliturvaa, jonka nykyiset työssäkäyvät maksavat.
Samoin eläkeläisten paisuva määrä ja heidän ennennäkemättömän korkeat eläkkeensä ovat selvästi tärkein syy sosiaaliturvamenojen nousuun – eivät niinkään työttömät tai maahanmuuttajat.
Yleisen epäsuosion nimissä todettakoon vielä, että 65–74-vuotiaat ovat suomalaisista kaikkein varakkaimpia. Uudellamaalla vanhuuseläkkeelle jäävien miesten keskieläke on jo yli 2 800 euroa eli sairaanhoitajan peruspalkan verran. Pienituloisia eläkeläisiä ei ole suhteessa enempää kuin muitakaan pienituloisia.
Sosiaaliturvan menot ja rahoitus 2022
Suomen sosiaaliturvamenot olivat 80 miljardia euroa. Käyvin hinnoin laskettuna menot kasvoivat 2 miljardia euroa. Reaalisesti laskettuna menot kuitenkin vähenivät 4 prosenttia verrattuna vuoteen 2021.
Vuoden 2022 menojen reaaliseen vähenemiseen vaikuttivat inflaatio sekä koronaepidemia ja sen vuoksi sosiaaliturvassa vuosina 2020 ja 2021 voimassa olleet väliaikaiset muutokset.
Reaalihinnoin tarkasteltuna vuonna 2022 sosiaaliturvan menoissa suurin suhteellinen muutos edelliseen vuoteen nähden tapahtui Työttömyys-pääryhmän menoissa. Ne laskivat 24 prosenttia (-1 291 m€) vuodesta 2021. Muutoksen taustalla on työllisyystilanteen palautuminen koronaepidemian aiheuttamasta työttömyys- ja lomautusaallosta (vuonna 2020 menot kasvoivat 35 %, vuonna 2021 menot vähenivät 7 %).
Sosiaaliturvan menoista suurin osuus (43 %) oli ikääntymiseen liittyviä menoja. Ikääntymiseen liittyvät menot olivat 34 miljardia euroa (33 mrd. € 2021). Menot laskivat reaalisesti edellisvuodesta noin kolme prosenttia. Sosiaaliturvan menoista toiseksi suurimman osuuden (23 %) muodostivat Sairaus ja terveys -pääryhmän menot. Menot olivat 19 miljardia euroa (18 mrd. € 2021). Reaalisesti menot laskivat edellisvuodesta noin kaksi prosenttia.