Taannoin kun oli mielipidekysely kaikkien aikojen suurimmasta suomalaisesta niin Ryti tuli toiseksi. Jos olisi ollut yleisesti tiedossa että Ryti halusi että luovutettujen alueiden väestö jätetään paikalleen neuvostokansalaisiksi niin ehkä sijoitus olisi ollut "hiukan" toinen. Ryti oli talousmies ja oli sitä mieltä että evakuointi maksaa Suomelle liikaa. Samalla kartanot olisivat joutuneet luovuttamaan maitaan evakoille.
Tänään on talvisodan loppumisen vuosipäivä niin että asia on taas ajankohtainen.
Tänään on talvisodan loppumisen vuosipäivä niin että asia on taas ajankohtainen.
Vastaukset 48
Vanhimmat
Ennen aikojaan kaljuuntunut sotarikollinen sitten saikin vankilatuomionsa.
Risto Ryti oli lämpivästi tunteva, sydämellinen, hyvää tarkoittava, herkkä ihminen!
Jee
Spiritismiä pelaava hörhö
Tosi raakaa pilaa!
Häkki heilahti. Nurnbergissa olisi tullut köyttä kaulaan.
Ryti teki suoraselkäisen henkilökohtaisen uhrauksen, siitä tuomio!
Mutta ei tuosta syystä eikä kaljuuntuminen ole enää Suomessa rikos! Maansa puolesta voi istua myös linnassa! Valittiin sen ansiosta suuressa kansanäänestyksessä toiseksi merkittävimmäksi suomalaiseksi kautta aikojen!
SE, JOS MIKÄ, KYRSII PUTLERISTIÄ YHÄ VIELÄKIN!🇫🇮🇫🇮🇫🇮
Se oli silkkaa voittajan ”oikeutta”! Ryti oli ”sijaiskärsijä”!
"Toiseksi merkittävin" suomalainen halusi lahjoittaa uuden rajan takaiset karjalaiset Stalinin alaisiksi neuvostokansalaisiksi. Sillä teolla putoaa vasta KOLMANNEKSI merkittävämmäksi kansalaiseksi Suomen tuhatvuotisen historian väestössä. Otto-Ville Kuusinen menee ohi.
Kyllä Vihtori Kosolakin menee ohi vaikka Lapuanliike hävisikin.
Niin, eihän Nürnbergissä ollut rikollisia tuomittavana vaan parhaita Isänmaan ystäviä.
Sieg Heil.
Ei, vaan hyökkäyssodan aloittamisesta.
Sinänsä oli oikeudenmukaista, että Ryti auttoi maata pääsemään eroon sodasta, johon oli sitä johtanut.
” Ennen aikojaan kaljuuntunut sotarikollinen sitten saikin vankilatuomionsa.”
Jolta saman kohtalon kokenut Kekkonen sentään säästyi…
Se oli vain yhden hetken mielipide, joka pian muuttui samaksi kuin muillakin!
NL ei halunnut ja se kai oli pääasia.
Vai että sillä mitä Ryti halusi, ei ole mitään merkitystä.
NL halusi 1945-48 kommunistit valtaan Suomessakin, mutta se piti hoitaa omin voimin. Tiellä oli kuitenkin presidentti Paasikivi ja Suomen poliisi ynnä armeija.
Paasikivi otti kommunistit hallitukseen. Siinä kaikki.
Tshekkoslovakian tielle ei lähdetty.
Tämän päivän pikkuryssät ovat vain kalpea varjo v- 48 kommunisteista.
Samoin Putler Stalinista.
Suomi on osa länttä.
Ja sillä siisti.
Pikkuryssillä riittää puuhaa käpylehmiensä parissa.
NL:n painostuksesta niin tehtiin! Nyt on neukku ROMAHTANUT ja VANGIT PUOLESTAAN ARVOSTETTUJA MIEHIÄ!
SIC TRANSIT GLORIA MUNDI!
Ei, se oli vain hetken mielipide!
Venäjän Tiltun tylsynyt ”propaganda-kirves” takoi taas kiveen!
Tiltu=homo Mannerheim
Kovassa kännissä mielipiteet vaihtelee.
Ei ollut!
Montako minuuttia se kesti?
KOKO SUOMI OLI TARKOITUS EVAKOIDA ALASKAAN, MUTTA STALIN VETÄYTYI.
PUTIN OLISI VALLANNUT, MUTTA UKRAINAN SODAN HÄVIÄÄ.
PUTIN OLISI VALLANNUT UKRAINAN mutta SODAN hän HÄVIÄÄ.
Kuinka tämä liittyy Rytiin ?
Stalinilla oli toisenlainen aatos!
Raevuori Antti: Hyvästi, Viipuri
Ennen Talvisodan alkua Stalin oli marsalkka Ivan Konevin muistelmien mukaan sanonut: ”Suomalaiset on asutettava muualle, heitä on vähän, heidät on helppo siirtää.” Stalinin ajatukset tiedosti myöhemmin myös kirjailija Alexandr Solzenitsyn teoksessaan Vankileirien saaristo: ”Stalin tunsi vastustamatonta himoa karkottaa koko Suomi Kiinan rajan tuntumaan.” Historioitsija Edvard Radzinskin teksti Stalinin elämänkerrassa on jopa ironista: ”Isäntä oli mestari toteuttamaan suurimittaisia hankkeita. Jos Jumala oli asuttanut suomalaisia väärään paikkaan, hän kyllä korjaisi Jumalan tekemät virheet.”
Raevuori Antti: Hyvästi, Viipuri
Ennen Talvisodan alkua Stalin oli marsalkka Ivan Konevin muistelmien mukaan sanonut: ”Suomalaiset on asutettava muualle, heitä on vähän, heidät on helppo siirtää.” Stalinin ajatukset tiedosti myöhemmin myös kirjailija Alexandr Solzenitsyn teoksessaan Vankileirien saaristo: ”Stalin tunsi vastustamatonta himoa karkottaa koko Suomi Kiinan rajan tuntumaan.” Historioitsija Edvard Radzinskin teksti Stalinin elämänkerrassa on jopa ironista: ”Isäntä oli mestari toteuttamaan suurimittaisia hankkeita. Jos Jumala oli asuttanut suomalaisia väärään paikkaan, hän kyllä korjaisi Jumalan tekemät virheet.”
" Alexandr Solzenitsyn teoksessaan Vankileirien saaristo: ”Stalin tunsi vastustamatonta himoa karkottaa koko Suomi Kiinan rajan tuntumaan.” "
Kummasti pystyi Stalin "vastustamatonta haluaan" vastustamaan:-D
Ei edes Stalinilta kaikki onnistunut!
Pahempaa seurasi 1953! Kuolema kusilamnmikossa oli teurastajan kohtalo!
Ja tälle olisi Ryti lahjoittanut yli 400 000 suomalaista Karjalasta. Kaikkien aikojen melkein suurin suomalainen ??? Suurin Stalinin kätyri.
Hänellä oli tietenkin siihenkin taas joku pakko. Aivan kuten Leninin oli "pakko" lahjoittaa Suomelle itsenäisyys kultalautasella.
Tanneri oli samalla kannalla. Lueppas Edvin Linkomiehen Vaikea aika -muistelmat. Siinä tämä Suomen, vuosina 1943-1944, entinen pääministeri kertoo tämänkin episodin.
Vain urpo vetää vertoja Rytille surkeassa ahdingossaan.
Pidät Stalinia urpona?
Rauha oli tappio liittoutuneille ja voitto Saksalle. Ison-Britannian yleisesikunnan
päällikkö, kenraali Edmund Ironside, joka oli voimakkaasti vaatinut interventiota
Skandinaviaan, kommentoi kuultuaan Suomen tehneen rauhan: ”Meidän toinen tappiomme on tullut.”32 Erotuomarin osa pelissä oli langennut Suomelle, kuten italialainen lehtimies Giovanni Ansaldo kirjoitti ulkoministeri Cianon lehdessä Il Telegrafossa
9.3.1940. Moskovan rauhansopimusta hän taas piti epäilemättä merkittävimpänä poliittisena tapahtumana sitten Puolan katastrofin.33 Eittämättä rauhan tekeminen oli
suurin Suomen Saksalle talvisodan aikana tekemistä palveluksista, joiden ansiosta
Suomella sitten idän sotaretken aikana oli Saksassa ”erikoisasema kaikkien muiden
kansallisuuksien rinnalla”.
Toukokuussa 1949 Wipert von
Blücher lähetti Rytille kirjeen, jossa hän sanoo tämän olevan ainoa suomalainen, ”jonka käsissä on ollut maailman kohtalo”. Sanoillaan Blücher viittasi Moskovan-rauhaan,
jota hän piti nimenomaan Rytin ratkaisuna.35 Vastauskirjeessään Ryti totesi, että hänelle oli selvää jo sillä hetkellä, kun Suomi hylkäsi liittoutuneiden avun, että ”meidän
ratkaisullamme tässä kysymyksessä saattoi olla maailmanhistoriallista merkitystä”.36
Muistelmissaan Blücher vielä kirjoittaa, miten maailman kohtalo tuolla hetkellä
oli ”tämän suomalaisen valtiomiehen käsissä, ja että suurpoliittinen valtaryhmitys ja
siten historian kulku oli tuon ratkaisun varassa”.37 Mikäli Suomi olisi ratkaissut tilanteen toisin – valinnut liittoutuneet – Hitler olisi jäänyt yksin, sillä voittajan puolelle
kärkkynyt Mussolini olisi siirtynyt liittoutuneiden rinnalle ja vetänyt samalle tielle
Unkarin ja Balkanin valtiot.38 Saksa olisi tullut saarrettua pohjoisesta, lännestä, etelästä ja kaakosta. Hyökkäyksestä Norjaan ja Tanskaan Hitler päätti vasta kun oli saanut tiedon Suomen rauhanneuvotteluista, kun oli selviytynyt voittajaksi Pohjolasta
käydyssä pelissä.
Jatkosodan verisen hyökkäysvaiheen alkaessa Ryti luonnehti puheessaan Hitleriä "nerokkaaksi Johtajaksi".
Aika pian,viimeistään Stalingradin jälkeen,on Rytin täytynyt tajuta että tuli vähemmän harkittu möläytys!
Luultavasti äijä oli ihan tyytyväinen,kun pääsi istumaan tuomiotaan Helsinskissä!
Tuomiolauselma olisi voitu lukea Moskovassakin,takuuvarmasti oleellisesti rankemmassa muodossa!
” Jatkosodan verisen hyökkäysvaiheen alkaessa Ryti luonnehti puheessaan Hitleriä "nerokkaaksi Johtajaksi".
Aika pian,viimeistään Stalingradin jälkeen,on Rytin täytynyt tajuta että tuli vähemmän harkittu möläytys!”
LAUSUNTAHETKELLÄ SUOMI OLI HYVISSÄ VÄLEISSÄ SAKSAN KANSSA JA TUOLLOIN PUHEISSA KÄYTETTIIN TUOLLAISIA ILMAISUJA!
VERTAILUN VUOKSI:
Nykyään verenhimoiseksi diktaattoriksi tiedetty Josif Stalin kuoli arvostettuna miehenä.
Suomen eduskunta piti Stalinin kuoleman johdosta hiljaisen hetken 60 vuotta sitten. Puhemies K. A. Fagerholm lausui, että Suomi oli menettänyt suuren ystävän.
– Suomen kansa ja Suomen hallitus tekevät kunniaa generalissimus Stalinin paarien ääressä, julisti puolestaan pääministeri Urho Kekkonen radiopuheessaan.
– Meillä suomalaisilla on se käsitys, ja monien tosiasioiden perusteella uskomme olevamme oikeassa, että generalissimus Stalinilla oli erityistä henkilökohtaista kiintymystä ja ystävyyttä Suomea kohtaan.
Se oli aika paljon sanottu itänaapurin johtajasta, joka 1939 yritti talvisodassa valloittaa Suomen. Vain Väinö Tanner uskalsi sanoa ääneen, että tuskinpa Stalin mikään Suomen ystävä oikeasti oli.
Stalin oli sodan jälkeen pelätty mies Suomessa. Lait pantiin joustamaan, kun Stalin painosti Suomen tuomitsemaan johtajansa vankilaan sotasyyllisinä.
Kekkosella oli Stalinia ylistäessään ketunhäntä kainalossa. Suomi todisteli koko kylmän sodan ajan, että neuvostovaltion suuret miehet Lenin ja Stalin olivat Suomen itsenäisyyden kannalla.
Kyllähän hyökkäyssotaa kaikkiin ilmansuuntiin hullunkiilto silmissään riehuvan Pfyyrerin luonnehtiminen nerokkaaksi julkisessa puheessa osoittaa Rytin todellisuudentajun heikenneen!
Tuollaisia luonnehdintoja käytetään korkeintaan MUISTOPUHEISSA,kuten Stalininkin tapaus (valitettavasti) osoitti!
"Stalin oli sodan jälkeen pelätty mies Suomessa. Lait pantiin joustamaan, kun Stalin painosti Suomen tuomitsemaan johtajansa vankilaan sotasyyllisinä."
Vääristelet historiaa, asialla ei ollut yksin Stalin, asiasta päättivät liittoutuneet keskinäisellä sopimuksella, asia koski kaikkia akselivaltojen puolella olleita, eikä Suomi ollut siinä suhteessa mikään poikkeus.
Yhtä hyvin voit väittää, että kun ministeri Fagerholm 1963 luonnehti juuri kuollutta Stalinia sanoin ”suureksi ystäväksi” niin taas tuli tökeröä valetta tuutin täydeltä!
Juhlatilaisuuksissa joudutaan puhumaan puuta heinää ja erkoisesti juur Neuvostoliitto oli liturgisen ylistyslaulun vankkumaton ystävä!
Pienessä maassa joutuu tottumaan tällaiseen valehteluun eikä se ketään häiritse! Meillä on takanamme pitkä YYA-aika, jolloin neukun johdossa oli milloin minkäkin laista ’hottentottia’ ja kaikkia jaksoimme kehua! Mitä väliä! Jos kohde tulee onnelliseksi niin siitä vaan!
Nimellisesti liittoutuneet, mutta Suomi kiinnosti pääosin neukkua!
Risto Ryti, sankari vai antisankari?
Kesällä 1944 hän pakonomaisesti halusi hyväksyttää Ribbentropille kirjoittamansa "sitoomuskirjeen" eduskunnalla ja saada sille, ja samalla hallitukselle, eduskunnan tuen. Kaikki reaalipoliitikot Suomessa kuitenkin tiesi, että ruotsalaisten johtama rauhanoppositio oli saanut sellaisen kannatuksen yhdessä kierojen maalaisliittolaisten kanssa, että eduskunta ei olisi tukeaan antanut ja silloinhan hallitus olisi saanut epäluottamuksen ja kaatunut. Kuvitelkaa mitä siitä olisi seurannut tuossa jamassa kun Viipuri oli juuri mennyt ja sota oli perin kehnossa jamassa. Nyt kuitenkin Suomessa oli YKSI jämerä mies ja se olikin oikea LINKOMIES. Hän runnoi Rytin päähän järkeä ja lopulta tämä paksukalloinen pankkiiri lähetti kirjeensä sellaisenaan ja vain omissa nimissään.
Talvisodan huonosta varustilanteesta on myöskin Ryti saanut osansa:
Risto Ryti oli myöskin eräs syypää huonoon varustilanteeseen 1939. Hän vastusti ankarasti rahan haaskaamista aseisiin ja tässä on hänen paljon puhuva kommenttinsa vuodelta 1938.
Suomen pankin pääjohtaja Risto Ryti lausui valtiovarainvaliokunnassa keväällä 1938 näin:
"Emmehän voi hankkia patruunia, terästä ja lentokoneita sillä, mitä meidän lapsemme mahdollisesti ansaitsevat."
Nämä molemmat lainaukset otettu Annikki Kalelan kirjasta Isäni A. K.Cajander, Kirjayhtymä 1985.
"Vielä syyskesällä 1939 Aimo Cajander kertoo yrittäneensä painostaa Rytiä, jotta voitaisiin saada huomattavampaa luottoa puolustustarkoituksiin. - Vaikuttaa siltä, ettei Ryti yrittänytkään hankkia lainaa. lainan vastustajiin kuului myös Tanner. Molemmat rahamiehet olivat sangen mielissään siitä, että Suomen talous vaikean pula-ajan jälkeen nyt oli erinomaisessa kunnossa, eivätkä he olleet mitenkään halukkaista heikentämään sitä ottamalla lainoja, ei edes siviilivarastojen hankkimiseen."
Sellaisia isänmaan ystäviä meillä oli ja Cajanderia aina vain moititaan!
Cajanderin puhe Viipurin Espilässä 12.8.1939
Cajanderin puhe Viipurin Espilässä 12.8.1939 pidettiin ennen NL:n ja Saksan solmimaa hyökkäämättömyyssopimusta, joka tuli muuttamaan poliittista asennoitumista ja aikana, jolloin kukaan ei voinut tietää sodan syttyvän 1.9.1939
s. 442: "Vain harvat kuulivat puheen ja vielä harvemmat ovat lukeneet sen."
A. K. Cajander tarkastelee puheensa aluksi itsenäisen Suomen kahden ensimäisen vuosikymmenen taloudellista kehitystä.
Tässä on sen puheen kaikkein eniten polemiikkia herättänyt kohta:
s. 459: "Jos meidän olisi ollut pakko alusta alkaen kiihdyttää varustelujamme, olisimme epäilemättä nyt köyhä kansa. Emme ole vieläkään mikään varakas kansa, kaukana siitä, mutta meidän vaurautemme on nyt, pulavuosistakin huolimatta, kokonaan toisenlainen kuin oli v. 1918. Nyt on kansallisvarallisuutemme sellainen, että olemme jaksaneet ja jaksamme sotatarpeitakin hankkia vallan toisella tavalla kuin silloin, sekä voimme huomattavaksi osaksi niitä valmistaa omassa maassamme, mihin silloin ei ollut mahdollisuuksia olemassa. Ja lisäksi, mitä silloin olisimme hankkineet esim. lentokoneita, ilmatorjuntavälineitä, tankkeja y.m. olisivat nyt jo suurelta osalta vanhentuneita, ehkäpä romutettaviakin. Sitäpaitsi mahdollisuutemme kestää pitkäaikainenkin sota, on toinen kuin silloin, koska talouselämämme on, kuten äsken osoitin, voimakkaasti kehittynyt ja paremmin mobilisoitavissakin.
Meillä on syytä eräässä toisessakin suhteessa olla tyytyväisiä siihen, että meille on ollut suotu hengähdysaikaa. V. 1918 me olimme kahtia jakaantunut, rikkinäinen kansa, jonka vastustuskyky vakavaa ulkonaista vaaraa vastaan olisi ollut verrattain rajoitettu. Nyt olemme suurin piirtein eheä kansa, jonka suunnilleen jokainen jäsen tuntee Suomen yhtäläisesti omaksi isänmaakseen ja on yhtäläisesti sitä valmis puolustamaan. tämän seikan merkitystä ei tosin ole yliarvioitava mutta ei myöskään aliarvioitava. Yksimielinenkään kansa ilman aseita ei pitkälle pysty, mutta hampaisiinkaan aseistettu ei ulkoista painoa kestä, jos siltä puuttuu sisäinen yhteenkuuluvaisuuden tunto."
Lainaukset otettu Annikki Kalelan kirjasta Isäni A. K.Cajander, Kirjayhtymä 1985. Kirjassa on luku Puhe Viipurin Espilässä, s. 441-443 ja liitteenä kirjan lopussa on koko puhe sivuilla 458-462.
Jopa Tanner oli valmis jättämään karjalaisen kansan rajan taakse. Samoin Paasikivi. Nämä asiat kerrotaan myös Paasikiven päiväkirjoissa ja myöhemmissä hänen elämäänsä käsittelevissä teoksissa. Ryti ja Tanner olivat Suomen voimakaksikko ennen Talvisotaa ja sen jälkeenkin. Paasikiven vuoro tuli sotien jälkeen, jolloin hän osoitti ruskeakielisyytensä NL:n lakeijana.
Suomen pankin pääjohtaja Risto Ryti lausui valtiovarainvaliokunnassa keväällä 1938 näin:
"Emmehän voi hankkia patruunia, terästä ja lentokoneita sillä, mitä meidän lapsemme mahdollisesti ansaitsevat."
Nämä molemmat lainaukset otettu Annikki Kalelan kirjasta Isäni A. K.Cajander, Kirjayhtymä 1985.
"Vielä syyskesällä 1939 Aimo Cajander kertoo yrittäneensä painostaa Rytiä, jotta voitaisiin saada huomattavampaa luottoa puolustustarkoituksiin. - Vaikuttaa siltä, ettei Ryti yrittänytkään hankkia lainaa. lainan vastustajiin kuului myös Tanner. Molemmat rahamiehet olivat sangen mielissään siitä, että Suomen talous vaikean pula-ajan jälkeen nyt oli erinomaisessa kunnossa, eivätkä he olleet mitenkään halukkaista heikentämään sitä ottamalla lainoja, ei edes siviilivarastojen hankkimiseen."
Varsinaisia kaikkien aikojen suomalaisia. Irstailemalla ja homoilemalla ja oman kansan vieraalle valtiolle siirtämisellä sellaiseksi näköjään pääsee.
Tanner ja Ryti saattoivat tarkkoina talousmiehinä ollavaromattoman hyväuskoisia ajankohtaan nähden?
Sen sijaan mihin ihmeeseen viittaat ilmaisuilla ”irstailemalla ja homoilemalla”? Oletko päästäsi sekaisin tai sitten homo-Tiltu itse?