Miten se saataisiin kuntoon jos työntekijöiden oikeuksiin ei puututa?
Suomen velkaantuminen ja kilpailukyky
Anonyymi-ap
32347
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Leikataan matkakuluista.
SDP
Verotuksen matkakulu omavastuu nousi helmikuussa . Hitler sai Saksan orjatyövoimalla huippu talouskasvuun kolkyt luvulla . Hitler tuhosi ensin ay liikkeen jo vuonna 1933 !
Tiesithän, että vassarit on lähihistorian aikana murhanneet enemmän 100 000 000 ihmistä.
Kommunismin musta kirja, josta tuo luku on napattu on debunkattu monta kertaa. Tiesitkö, että samaa laskukaavaa noudattaen kapitalismi on murhannut 3,4 miljardia ihmistä.
HHHHEEEHHHHHEHHHAHHHEHHHAAA, tuo oli hyvä läppä. Saadaanko verotulot nousuun palkkoja pienentämällä? HHHHEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEHHHEEEEEEEEEEEEEEEE!!!!!
Laitappa paperille laskelma ja katso itse.
Puolitetaan palkat ja otetaan 2 työntekijää yhden hinnalla.
No verot pysyy samassa mutta miten käy sosialikustannuksille?
Vaikka verotulot vähän pinenisivätkin niin soialikustannukset suorastaan romahtaisivat.
Olen aina sanonut attä kannattaa katsoa asioita vähän etäämpää niin näkee mitä ympärillä tapahtuu.
Kun istuu vain sohvalla ja tuijottaa tablettia tai kännykkää niin ei se paljoa ajattelua avarra.
höpön höpön, ensinäkin meillä on progressiivinen verotus, yksikään palkansaaja ei maksaisi valtion tuloveroa, eikä kenelläkään olisi vara kuin nippa nappa ruokaan, sosiaalimenot räjähtäisivät käsiin.
Olet asian ytimessä.
Ainoa kilpailukykyä haittaava tekijä yrityksille on liian suuret osinkojen jakaminen, mitään voittoa ei jätetä yrityksen kassaan turvaksi, vaan kaikki voitot jaetaan osakkeenomistajille verottomana, sitten yritys joutuu ottamaan kallista lainaa investointeihin, hölmöläisten hommaa.
Palkkakustannukset on vain noin 8% luokkaa, ei ne estä yrityksen menestymistä vaan omistajat itse.
Mistä maasta noita verottomia osinkoja saa?
Jälleen kerran, otat malliesimerkiksi suuryhtiöt mutta puhut kaikista yrityksistä.
Omassa yrityksessä toimittiin urakkapalkkauksella ja urakat olivat 45% myynnistä.
Kun jokainen tietää että palkat + kaikki kulut ovat n. 2-2,5 kertaa palkka niin kustannukset olivat n. 90-100% liikevaihdosta.
Tulos tuli materialimyynnistä, matriaalimyynnin kate oli 5-10%.
Onneksi oli kallista materiaalia joten yritys pyöri.
Tosin viimeiset vuodet kun tuo kerroin alkoi lähestyä 3 niin työntekijät alkoivat syödä sen materiaalimyynnin katteenkin.
Epäilen että tuo kustannusrakenne on lähes jokaisessa pienessä yrityksessä.
Ja huomautan että 94% työllisistä työskentelee pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.
Suomesta, vero vain 6%:a, eli käytännössä ei mitään, kun esim. norjassa 33%:a, norjassa yritykset käyytävät huomattavasti enempi voittojaan yrityksen kehittämiseen ja laajentamiseen, kun voittojen jako ei ole niin kannattavaa, suomen voittojen verotus pitäisi nostaa 30%in
mikset teettänyt tuntipalkalla.
Täyttä kura kirjoittelet, oikeasti sivukulut palkasta ovat luokkaa alle30%, kyse on siis vuosipalkasta, britto mikä vottjalle ilmoitetaan. On vain yksi merkittävä sivukuluerä työnantajalle, se on eläkevakuutusmaksu, noin 1% bruttopalkasta, jos muuta väität erittele ne.
Sorry, näppäimistö kiukuttelee, siksi virheitä paljon, siis noin 18% bruttopalkasta on eläkevakuutusmaksut yrittäjälle.
Kun olin pöljä ja halusin työntekijöille mahdollisimman hyvän tienestin.
Olisi pitänyt tehdä niin kuin monet täällä haukkuvat yrittäjien tekevän.
Eli itse kuitata 90% tuotosta ja jättää työntekijöille loput.
Mutta joo, potkitaan päähän kun yrittää olla reilu.
Ja olen todistanut useamman kerran että rahalla ei saa ahkeruutta ja lojaliteettiä.
Ahne on ahne vaikka saisi kaikki, vaatii silti lisää.
Siis 18%.
Esim. rakennusalan lomaraha on 18,5% eli tuo sinun vahva tietosi ei pidä lähellekkään apaikkaansa.
Kerronko lisää? Taidampa kertoa, rakennusalan pekkaset 7,7%.
Vieläkö kerrotaan lisää vai otatko itse selvää, ei muuten kannata uskoa ay liikeiden propakandaa.
Suomi seuraa Ruotsia, jossa vastaavat muutokset on tehty. Tätä mantraa Orpon hallitus on toistanut kymmeniä kertoja. Muutama tuore huomio. Japani on jyrkässä syöksyssä. Taantumassa ovat myös mm. Britannia ja Saksa.
2023 Suomen talouskasvu oli hiuksenhienosti negatiivinen, mutta Suomen bkt kasvoi kuitenkin nopeammin kuin Liettuassa, Unkarissa, Luxemburgissa, Saksassa, Ruotsissa ja Virossa. Virossa bkt:n kasvu oli -2,3 % ja Ruotsi pärjäsi toiseksi heikoiten EU-maista -0,7 % kasvulla.
Se, että vauraiden maiden, kuten Suomen, Ruotsin ja Saksan kehitys lagaa on ongelma, jota osin selittää inflaatio ja sen seurauksena nostetut ohjauskorot, jotka ovat hyydyttäneet asuntokaupan ja heikentäneet kulutusta laajemminkin velallisten ostovoiman putoamisen seurauksena.
Asuntokauppa vaikuttaa mm. rakentamiseen ja rakentaminen laajasti koko talouteen. Suomessa moni on sijoitettanut omistusasuntoihin, joiden arvo on tasaisesti kasvanut, mutta nyt asuntojen arvo on pudonnut vuoden 2012 tasolle. Ohjauskorkojen kasvun seurauksena asuntolainat ovat kallistuneet, mutta asuntojen arvo romahtanut.
Suhdanteet ovat heikot ja ne vaikuttavat myös Suomen talouteen. EU-maat ovat alisuoriutujia tuottavuuden suhteen; USAssa tuottavuus on kasvanut 36 % cuodesta 2004; Euroopassa vain 13 % samana aikana. Tuottavuus (eli se, kuinka monta dollaria tunnissa tahkotaan) on, jos ei tärkein, yksi tärkeimmistä talouden terveyden mittareista.
Trumpin pressakauden jälkeen jenkkitalous (bkt) oli -2,8 % laskussa, työttömyys kasvoi ja inflaatio oli korkea. Bidenin kauden lopulla bkt on n. 4,5 % kasvussa, uusia työpaikkoja on syntynyt 3,2 miljoonaa, inflaatio on hyvällä tasolla ja palkat USAssa kasvavat. Erottava tekijä USA:n ja EU:n välillä on, että USA investoi talouteen enemmän, kun EU-maat, kuten Suomi, yrittävät korjata taloutta säästämällä - mikä on vitun tyhmää, koska vyönkiristyspolitiikka ei ole missään luonut työtä ja talouskasvua: taloudelliset tutkimukset eivät tue sellaista. Päinvastoin: säästöt ja leikkaukset kasvattavat eriarvoisuutta ja tuloeroja, eivät koko kansan hyvinvointia ja tuotantoa.
Yleensä matalammalta tasolta lähtevien bkt kasvaa vauraampia maita nopeammin, joten Liettuan, Unkarin ja Eestin suoritus oli viime vuonna heikko. Tämä vuosi tuskin on parempi.
Ruotsi on Suomen tavoin taantumassa kolmen peräkkäisen negatiivisen talouskavun kvartaalin myötä. Saksa ja Ruotsi taitavat olla Suomen tärkeimmät kauppakumppanit, joten niiden alavireinen talous vaikuttaa myös Suomen vientiin.
Julkisen talouden tehostamisen seurauksena Ruotsissa on leikattu koulutuksesta ja muista hyvinvointipalveluista ja siirrytty yhä selvemmin markkinoiden säätelemään talouteen. Ruotsalainen hyvinvointivaltio on romahtamassa. Työttömyys ja rikollisuus ovat kasvussa. Talous lagaa. Tämä lienee Suomen tulevaisuus, koska Ruotsihan on malli tehtäville julkisen talouden sopeutuksille.
Tarkoitus oli laskea valtion velkaantumista. Siinä Ruotsi onnistui (valtion velka on pudonnut n. 70 % bkt:tä tasolta n. 40 % bkt:stä tasolle 1990-luvun puolivälin jälkeen). Ruotsin talous ja työllisyys eivät ole kehittyneet yhtä suotuisasti.
Ruotsissa, kuten aika lailla globaalisti inflaatiosta tuli pandemian ja Venäjän täysimittaisen Ukrainan sodan vuoksi ongelma. Ruotsin pankki on nostanut ohjauskorkoja 18 kuukautena putkeen (nollasta neljään prosenttiin) inflaatiota suitsiakseen. Se on ajanut asuntolainaa maksavat ahtaalle. Myös asuntojen kysyntä ja rakentaminen vähenee kiihtyvästi, koska lainat ovat niin kalliita.
Toinen ongelma korkojen kasvusta: asuntovelallisten käytettävissä
olevan varallisuuden lasku heijastuu kulutuksen vähenemisenä talouteen asiakas- ja kassavirtojen laskuna, mikä kiihdyttää painetta kasvattaa hintoja tai säästää kasvaneista menoista heivaamalla porukkaa kilometritehtaalle.
Koulutusta Ruotsissa on romutettu käytännössä 90-luvun lopulta alkaen; tulokset näkyvät korkeakoulutetun työvoiman romahduksena 2000-luvulla; Ruotsin työvoimasta korkeakoulutettujen osuus oli korkein Euroopassa; nyt ohi pyyhkivät entiset itäblokin maat (sama tilanne Suomessa).
Myös nuorisorikollisuuden lisääntyminen ja koulutuksen ja julkisen talouden säästöt korreloivat vahvasti.
Paitsi, että Orpo, Satonen ja Purra ovat valehdelleet Ruotsin tekemistä uudistuksista (siellähän esim. työttymyysturva on yhä hyvä), Ruotsin talousluvut ja kehitys ei ole mitenkään houkuttelevia. Päinvastoin; Ruotsi on mennyt sosiaalisesti ja taloudellisesti alaspäin oikeastaan 2000-luvun. Sekö malliksi.
Samaan aikaan Norjassa: Norja on hyötynyt Venäjän öljyn- ja kaasunvientisanktioista ja sen öljy- ja kaasuteollisuus jyräävät. Sen lisäksi Stavangerin eteläpuolelta löydettiin maailman suurin fosfaattiesiintymä (23 biljoonan euron arvoinen). Fosfaattia tarvitaan lannotteisiin ja akkuteollisuuteen. Tällä hetkellä Norjan valtion öljysäästöt tarkoittavat, että jokaista norjalaista kohden säästössä on n. 270 000 euroa, kun Suomessa velkaa on jokaista suomalaista kohden n. 28 000 euroa.
Jep, ratkaisu on muuttaa Norjaan.
Kyllä turskan makuun tottuu.
Nostetaan julkisen sektorin palkkoja 10% ja lyhennetään työviikko neljään päivään niin saadaan Suomen talous nousuun.
Oho!!! Se oli jo tehty. 😁 "Julkisen sektorin työpäiväkorjattu palkkasumma oli 12,0 % suurempi kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin". (Tilastokeskus)
No nythän tämä alkaa näyttää hyvältä😁
Ei mitenkään. Siksi olenkin neuvonut kaikkia nuoria (korkea)koulusta valmistuneita lähtemään töihin ulkomaille. Siellä työnantajilla on varaa maksaa (Suomeen verrattuna) kunnon palkkaa ja valinnanvara työpaikkojen suhteen on paljon suurempi.
Hyväksytään suosiolla, että Suomesta tulee (vielä enemmän) halpatyövoiman maa, koska typerien talouspakotteiden aikana ei muutkaan kilpailuetua ole.
Mitä jos kokeiltaisiin kateutta. Tehdään yrittäjien elämä niin helpoksi ja kannattavaksi että kaikki haluaisivat sen jälkeen alkaa yrittäjiksi.
Yli varojen on eletty jo monen hallituksen ajan.
Silti eturyhmät syövät suoraan kuormasta yhä liikaa.
Nyt tuli kriisi, meni teatteriksi, ja riita ei lisää talouden hyvinvointia.
Mutta mikä on tarpeettoman riitelyn idea ?
Yritetäänkö molemmin puolin vältellä vastuuta ja eturyhmien osallistumista taloustalkoisiin ?
https://youtu.be/4Gq1HMXmUKE?si=Ef_7M1pwTXLb4hut
Valtiovarainministeriön virkavastuulla toimivat viranhaltijat eivät ole antaneet MITÄÄN työllisyys- tai valtiontalouteen liittyvää arviota lakko-oikeuden rajoittamisille, palkattomalla ensimmäiselle sairaspäivälle tai luottamusmiehen aseman murentamiselle. Ne ovat oikeistohallituksen puhtaan ideologisia tavotteita.
Keskeisimmät tekijät kilpailukyvylle on työn tuottavuuden kasvu. Työn tuottavuus on kiinni ennen kaikkea liiketoimintamalleista ja jalostusasteesta. Se, että sellutehtaan siivoojan työehtoja heikennetään ei lisää työn tuottavuutta. Selluteollisuus on alhaisen jalostusasteen toimintaa.
Suomeen tarvitaan investointeja korkean jalostusarvon toimintaan. Tämä edellyttää riittävästi koulutettua työvoimaa, tutkimustoimintaa, vakaata ympäristöä (jota hallituksen öykkäröinti nyt tuhoaa), toimivaa infraa jne.
Hyvinvoinnin lähde on työntekijöiden tuottama lisäarvo. Paljonko arvoa syntyy tunnissa (tms työajassa). Tässä kansantalous ja liiketalouden tavoitteet eroavat toisistaan. Liiketaloudellisesti tuntipalkan laskeminen lisää yrityksen voittoa (mikä törkein tavoite), mutta kansantaloudellisesti hyvinvointia lisää vain se, että työtunnin aikana tuotetaan enemmän lisäarvoa eli kalliimpia tuotteita tai paleluita. Se, miten tuo lisäarvo jaetaan työntekijän ja yrityksen omistajien kesken on tulonjakoa. Kakkua eri tavalla leikkaammalla kakku ei kasva.
Freudilainen lipsahdus:
Liiketaloudellisesti tuntipalkan laskeminen lisää yrityksen voittoa (mikä on yrityksenTÄRKEIN tavoite), mutta kansantaloudellisesti hyvinvointia lisää vain se, että työtunnin aikana tuotetaan enemmän lisäarvoa eli kalliimpia tuotteita tai paleluita.
Aloittajalla on ala-asteen kuudennen asteen tutkinto. Velkaantuminen ei johdu työntekijöiden oikeuksista, vaan siitä, että tuottavia ja työllistäviä resursseja on kadonnut, josta on seurannut tuottavuuden ja viennin heikentyminen, josta taas on seurannut rahan katoamista, joka taas on johtanut riippuvuuteen velkarahasta. EU lupasi työpaikkoja ja vaurauksia, jos äänestetään liittymisen puolesta. Hieman yli puolet äänestäjistä uskoi EU:n lupauksiin ja nyt maksetaan karusti siitä hyväuskoisuudesta. Nämä juurisyyt pitäisi olla prioriteetti, sillä kun perusta on vahva, myös talous on vahva.
Suomen talous kasvoi vahvasti 1995-2008 EU-jäsenyyden myötä. Laman vuoksi työttömyys käväisi lähes 20 prosentissa. EU-jäsenyyden jälkeen työttömyya puolittui nopeasati. Vienti alkoi vetää ja Suomi vaurastui nopeasti Nokian ja uusien markkinoiden ansiosta.
Vuosituhannen vaihteessa Suomi oli yksi Euroopan vakaimpia talouksia. Jenkeistä 2007 alkanut finanssikriisi rantautui Eurooppaan 2008 ja aiheutti mm. eurokriisin ja Kreikan talousongelmat.
Suurin osa Eurooppaa toipui finanssikriisistä noin 5 vuodessa. Esimerkiksi Irlanti ajautui romahduksen partaalle, mutta nousi voittajana: Irlannin bkt/capita on kolmanneksen suurempi kuin suomlaisten bkt/capita. Irlanti on bkt:lla mitattuna yksi EU:n vauraimmista valtioista. Siellä tehtiin oikeat taloupoliittiset ratkaisut. Suomessa Katainen aloitti huonojen ja huonompien talouspoliittisten ratkaisujen sarjan, jonka vuoksi Suomi ei toipunut 2008 finanssikriisistä ennen vuotta 2018 - eli paljon muita EU-maita myöhemmin.
Suomen talousongelmat ovat pitkälti kotikutoisia, eivätkä ne Euroopan unionista johdu, vaan huonosta talouspolitiikasta. EU- ja ETA-valtiot ovat tärkeimmät kauppakumppanimme (n 60 % viennistä ja tuonnista). EU:n myötä Suomella on yli 60 vapaakauppasopimusta. Yksin hyvien kauppasopimusten solmiminen on saatanan vaikeaa, kuten Britannia on brexitin jälkeen karvaasti todennut: kaikki on kalliimpaa, talous lagaa, työttömyys kasvaa, inflaatio ja korot korkealla, kauppasopimuksia ei synny,.. 56 % briteistä tunnustaa nyt, että brexit oli virhe (helmikuu 2024) ja vain 32 % briteistä pitää EU-eroa hyvänä. Brittien taloudesta on sulanut satoja miljardeja ja bkt laskee.
Talouskarusellin polttoainetta on raha. Kun ihmisilläon rahaa, he kuluttavat. Kulutus lisää tuotantoa ja tuotanto työllisyyttä. Työllisyyden kasvu kasvattaa edelleen reaalisen ostovoiman määrää, mikä lisää kysyntää ja luo tilaa uusille yrityksille. Kun ihmisten ostovoima heikkenee, kulutus vähenee. Tämä leikkaa yritysten asiakas- ja kassavirtoja ja heijastuu pienenevinä tilauksina muihin yrityksiin. Edessä voi olla yrittäjien maksuvaikeuksia; kun yhden yrityksen maksut viivästyvät, niitä odottavien yritysten talous kärsiin.
Nyt Suomen taloudesta leikataan miljardeja: nämä miljardit ovat sitä polttoainetta, joka pitää talouden pyörät käynnissä. Leikkaus osuu paitsi pienituloisiin, myös yrittäjiin, joiden myynti heikkenee kierrossa olevan rahan vähentymisen seurauksena. Tuottojen vähentymistä kompensoidaan hintoja nostamalla ja työvoimaa vähentämällä. Seurauksena on hintojen kasvu, työttömyyden lisääntyminen ja kokonaistuotannon väheeminen --- siis stagflaatio. Orpon ja Purran opeilla talous ja työllisyys eivät kasva; koko talous viedään säästöliekille. Vain investoinnit kasvattavat tuotantoa ja lisäävät työtä; säästöt vähentävät kulutusta, tuotantoa ja työtä.
Menestyvät valtiot investoivat. Ruotsin talouskasvu oli toiseksi heikointa EU-maista. Se on 90-luvun lopulta alkaen romuttanut hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ja koulutusta, mikä on kasvattanut eriarvoisuutta ja tuloeroja. Tämä hyvinvointivaltion alasajo näkyy Ruotsissa heikompina koulutustuloksina ja nuorisorikollisuutena. Ruotsin taloustilanne näyttää synkemmältä kuin Suomen tilanne --- paitsi tämän hallituksen jälkeen, koska nyt kyykätään ja syvään.
Kysy tuota siltä espanjalaiselta eukolta, ihme keuhkoamista, miten tämän veneen saa pysymään pinnalla, jos toiseen päähän pitää porata lisää reikiä?
Ongelma ratkeaa heti kun kokoomus ja EK karkotetaan maasta.
Riittää kun persut lakkautetaan turhana ja haitallisena puolueena.
On typerää luulla, että työntekijöiden asemaa heikentämällä saadaan kilpailukyky nousuun.
Mitä hyötyä siitä on, jos kansalaiset on orjan asemassa? Suurin osa kansalaisista on palkansaajia. Muistakaa, minkä voi tehdä yhdelle, se; voi tehdä toiselle!
Jos osa duunareisra (SAK) pistetään orjiksi, niin kyllä loputkin sen kohtalon kokee. Vaikka olisi ns. YTK lainen!
Kommarit siinä taas vastustaa demokratiaa. 😹