Onko totta että rauhanneuvotteluissa saavutettiin voitto että raja on edes siellä missä se nyt on? Alunperin vaadittiin rajaa Kymijoelle. Se olisi ollut hyvästi Viipurin lisäksi Lappeenrannallekin.
Raja Kymijoelle
Anonyymi-ap
14324
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Jos tarkoitat Moskovan välirauhan neuvotteluita vuodelta 1944, niin rauhanehdot ja uudet rajat saneltiin suomalaisille, eikä niihin pystytty vaikuttamaan neuvotteluissa.
Kymijokea ei siis esitetty rajaksi, vaan nykyisin olemassa olevaa rajalinjaa.
” Jos tarkoitat Moskovan välirauhan neuvotteluita vuodelta 1944, niin rauhanehdot ja uudet rajat saneltiin suomalaisille”
Ei suinkaan saneltu ja neukku joutui vaaditun sotakorvauksen tiputtamaan puoleen kevään vaatimuksesta!
Hahaha on tainnut Orpon leikkauslista kirpaista pahasti pöhveIin taloutta, kun ei ole varaa ostaa mitään historiankirjaa😄
Suomalaisten kannanotoilla ei ollut mitään vaikutusta neuvotteluihin, ja sotakorvaukset pudotettiin puoleen liittoutuneiden keskinäisten neuvottelujen tuloksena.
Vaikka suunsoittaja ei sitä tiedä, niin suomalaisten torjuntataistelu esti neuvostojoukkoja pääsemästä tavoitteisiinsa pelastaen Suomen miehitykseltä ja antautumiselta. Myös ns. Voroshilovin komitean suunnittelemat joukkosiirrot NL:on jätettiin pois.
Tärkeätä on tietenkin mustamaalata Suomen säilymistä itsenäisenä demokratiana.
Ylivoimaista on sietää Suomen lopullinen siirtyminen läntisten demokratioiden joukkoon Naton jäsenmaana.
Hahaha pöhveIi se on masokisti ja haluaa näköjään häpäistä aina uudestaan itsensä esittelemällä loputonta tyhmyyttänsä,😄🤣😆
Tiedoksi vaan idiootille, että sitä Voroshilovin suunnitelmaakaan Stalin ei koskaan hyväksynyt, koska se oli pelkkä luonnos!
TODELLISUUDESSA Neukku vaati keväällä 1944 sotakorvauksrna 600 milkjoonaa dollaria ja syyskuussa 1944 vain puolta siitä!
Ei totuus MUUTU miksikään vaikka kuinka kääntelet!
Vastapuolen nimittely kertoo vain omasta ahdingostasi!!
Sinulla ei ole minkäänlaisia länsimaisia käytöstapoja olemassa.
Et todellakaan ole se penaali terävin kynä😂
Suomalaisten kannanotoilla ei ollut juuri merkitystä sotakorvausten suuruuteen.
Molotov myönsi suoraan, että sotakorvaukset alennettiin Britannian hallituksen vaatimuksesta.
Sotakorvausten suuruutta ei ratkaistu Jatkosodan torjuntataisteluissa, vaan Liittoutuneiden kesken neuvottelupöydässä.
Käydessään Clark Kerrin ja Harrimanin kanssa läpi Suomelle tarkoi-tettuja ehtoja Molotov kiinnitti paljon huomiota korvauspykälään. Neu-vostoliiton vaatimus oli pudonnut 600 miljoonasta dollarista 300 miljoonaan ja maksuaikaa oli pidennetty viidestä kuuteen vuoteen. Molotov sanoi suoraan, että alennus oli tehty Britannian hallituksen toivomusten täyt-tämiseksi. Hän oletti, että ehdotettu summa voitiin hyväksyä Lontoos-sa.2 Clark Kerr ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa sitoutunut mihin-kään.
Moskovan neuvotteluissa suomalaiset eivät saaneet esittämäänsä hel-potusta sotakorvausvelvoitteeseen. Ulkoministeri Carl Enckell vakuutti vedoten suomalaisten asiantuntijoiden laskelmiin, että esitetty sotakorva-ussumma oli Suomelle mahdoton suorittaa.2 Hän ehdottikin sotakorvaus-summan alentamista, korvausjakson pidentämistä ja suorittamisaikataulun siirtämistä kahdella vuodella eteenpäin. Lisäksi Enckell tiedusteli, olisi- ko osa sotakorvauksista mahdollista maksaa dollareina, jolloin Suomi voi-si lainata kyseisen summan. Molotov ei ryhtynyt edes varsinaiseen kes- kusteluun asiasta. Hän tyytyi toteamaan, että lukisi suomalaisten laati-man muistion vasta, kun asiantuntijat voisivat todistaa yhden sotavuo-den olevan Suomelle edullisemman kuin yhden rauhan vuoden sotakor-vausmaksuineen.3 Sotakorvausartiklasta oli sovittu liittoutuneiden kesken, eikä Neuvos-toliitto halunnut tehdä sen muotoilemista enää riippuvaiseksi suomalais-ten kannanotoista. Samalla tavoin oli menetelty Romaniankin kohdalla. Tulevaisuus näytti suomalaisten mielestä juuri talousongelmien vuoksi varsin raskaalta ja he yrittivät ymmärrettävästi saada helpotuksia eh-toihin. Enckellin esittämä järjestely rahasuorituksista niihin liittyvine lainoineen oli vastakkainen liittoutuneita yhdistäneille näkemyksille, jo-ten ennen kaikkea näiltä osin liittoutuneet olisivat todennäköisesti hy-länneet yksimielisesti Suomen ehdotuksen.
Lähde HANNU HEIKKILÄ LIITTOUTUNEET JA KYSYMYS SUOMEN SOTAKORVAUKSISTA 1943-1947
Suomalaisten kannanotoilla ei ollut juuri merkitystä sotakorvausten suuruuteen.
Molotov myönsi suoraan, että sotakorvaukset alennettiin Britannian hallituksen vaatimuksesta.
Sotakorvausten suuruutta ei ratkaistu Jatkosodan torjuntataisteluissa, vaan Liittoutuneiden kesken neuvottelupöydässä.
Käydessään Clark Kerrin ja Harrimanin kanssa läpi Suomelle tarkoi-tettuja ehtoja Molotov kiinnitti paljon huomiota korvauspykälään. Neu-vostoliiton vaatimus oli pudonnut 600 miljoonasta dollarista 300 miljoonaan ja maksuaikaa oli pidennetty viidestä kuuteen vuoteen. Molotov sanoi suoraan, että alennus oli tehty Britannian hallituksen toivomusten täyt-tämiseksi. Hän oletti, että ehdotettu summa voitiin hyväksyä Lontoos-sa.2 Clark Kerr ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa sitoutunut mihin-kään.
Moskovan neuvotteluissa suomalaiset eivät saaneet esittämäänsä hel-potusta sotakorvausvelvoitteeseen. Ulkoministeri Carl Enckell vakuutti vedoten suomalaisten asiantuntijoiden laskelmiin, että esitetty sotakorva-ussumma oli Suomelle mahdoton suorittaa.2 Hän ehdottikin sotakorvaus-summan alentamista, korvausjakson pidentämistä ja suorittamisaikataulun siirtämistä kahdella vuodella eteenpäin. Lisäksi Enckell tiedusteli, olisi- ko osa sotakorvauksista mahdollista maksaa dollareina, jolloin Suomi voi-si lainata kyseisen summan. Molotov ei ryhtynyt edes varsinaiseen kes- kusteluun asiasta. Hän tyytyi toteamaan, että lukisi suomalaisten laati-man muistion vasta, kun asiantuntijat voisivat todistaa yhden sotavuo-den olevan Suomelle edullisemman kuin yhden rauhan vuoden sotakor-vausmaksuineen.3 Sotakorvausartiklasta oli sovittu liittoutuneiden kesken, eikä Neuvos-toliitto halunnut tehdä sen muotoilemista enää riippuvaiseksi suomalais-ten kannanotoista. Samalla tavoin oli menetelty Romaniankin kohdalla. Tulevaisuus näytti suomalaisten mielestä juuri talousongelmien vuoksi varsin raskaalta ja he yrittivät ymmärrettävästi saada helpotuksia eh-toihin. Enckellin esittämä järjestely rahasuorituksista niihin liittyvine lainoineen oli vastakkainen liittoutuneita yhdistäneille näkemyksille, jo-ten ennen kaikkea näiltä osin liittoutuneet olisivat todennäköisesti hy-länneet yksimielisesti Suomen ehdotuksen.
Lähde HANNU HEIKKILÄ LIITTOUTUNEET JA KYSYMYS SUOMEN SOTAKORVAUKSISTA 1943-1947
Aselepo astuu voimaan. Pääministeri johtaa valtuuskuntansa Moskovaan 7. syyskuuta mukanaan puolustusministeri Walden, yleisesikunnan päällikkö Heinrichs sekä ulkoministerin venäjää puhuva veli Oskar Enckell. Viikon ajan joukko saa pysyä hotellissaan ilman, että heitä otetaan vastaan.
Odotus ei johdu niinkään isäntien epäkohteliaisuudesta vaan viime hetken neuvotteluista Neuvostoliiton ja Britannian välillä. Jälkimmäisen mielestä lopulliset rauhanehdot pitää jättää odottamaan monenvälisiä neuvotteluja, minkä lisäksi sotakorvaussummaa on kohtuullistettava. Churchillin kerrotaan muistuttaneen Stalinia bolsevikkien vanhasta maksiimista, jonka mukaan alueluovutuksia tai sotakorvauksia ei tullut vaatia. Tähän generalissimus vastasi, että hänestä "on vanhemmiten tullut konservatiivi".
Periaatteessa Stalin suostui brittien vaatimuksiin, mutta ensimmäisestä neuvottelutapaamisesta tuli silti käytännössä Molotovin yksinpuhelu. Käytännön ongelma tuli heti siitä, etteivät suomalaiset olleet tehneet vielä mitään saksalaisten häätämiseksi. Onnekkaasti piakkoin tuli tieto saksalaisten epäonnistuneesta maihinnousuyrityksestä Suursaareen, jossa suomalaisten vangiksi jäi 700 hyökkääjää.
Neuvottelupäivän rasitukset ottivat Hackzellin voimille siinä määrin, että hän paluumatkalla hotelliin hän sai vaikean halvauskohtauksen. Tilalle valtuuskuntaa johtamaan oli kutsuttava ulkoministeri Enckell. Neljän päivän kuluttua kaikki on selvää: Suomen eduskunnalle annetaan välirauhansopimuksen ehdot hyväksyttäviksi 19. elokuuta kello 12 mennessä. Moskovasta on toistamiseen tuomisina raskas sanelurauha.
Sota ja sen päättäminen on kestävyyslaji!
Suomi hävisi sodat, mutta voitti sitä seuranneen rauhan. Me menetimme sodassa palan maata, mutta säilytimme itsenäisyytemme länsimaisena demokratiana ja vaurastuimme vähitellen yhdeksi maailman rikkaimmista valtioista.
Huonommin kävi voittajan. Neuvostoliitto voitti sodat, mutta hävisi sitä seuranneen rauhan. Sodan hävinneet Saksa, Japani ja Suomi kokivat ennennäkemättömän taloudellisen nousun. Samaan aikaan voittanut Neuvostoliitto riutui seuraavat 47 vuotta kommunismissa, köyhtyi ja lopulta romahti. Jäljelle jäi vain torso, joka on menettänyt merkittävän osan toisen maailmansodan ryöstösaaliistaan. Lopulta tuo valtio romahti 1991!
Kekkosen ollessa Presidentti, Suomi todellakin koki ennennäkemättömän nousun.
Mutta Niinistön valtakaudella Suomi taantui maailman hitaimmin kehittyvien maiden joukkoon.
Stalinina en olisi tyytynyt vähempään kuin Suomenlahteen-Pohjanlahteen rajoittuvaan rajaan. Tällainen suuriin vesistöihin rajautuva raja on huomattavasti helpompi puolustaa kuin maarajat. Saksan ja Englannin välillä oli vain noin 30 km eikä Saksa kyennyt sitäkään ylittämään.
Olipa hyvä, ettet ollut Stalin vaan että tuo nyhverö päätti🤡😂😅🤪👏