kirja nimeltään "rååtsalaiset sotasankarit", niin se olisi varmaan maailman ohuin opus.
Eihän siinä olisi kuin kannet vain.
Tietenkin, jos olisi otettu aikoja niissä pakenemisissa, niin niistä olisi kyllä tullut huipputuloksia.
Esim. Pohjanlahden ylityksiä soutuveneillä, on siellä varmaan hiki virrannut.
Heillähän ei olekaan muita kuin pakenemisia historiassaan.
Eihän siinä olisi kuin kannet vain.
Tietenkin, jos olisi otettu aikoja niissä pakenemisissa, niin niistä olisi kyllä tullut huipputuloksia.
Esim. Pohjanlahden ylityksiä soutuveneillä, on siellä varmaan hiki virrannut.
Heillähän ei olekaan muita kuin pakenemisia historiassaan.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ohuin kansio olisi somalien palkkalaskelmat.
Ruotsalaisia vapaaehtoisia taisteli paljon sekä talvi- että jatkosodassa.
Etkö tiennyt?
Ja siinä "sisällis" sodassamme tappamassa meikäläissiviilejä.
Kokonaisia perheitä ja jopa kokonaisia sukujakin vain "katosi"
Etkö tiennyt?
Ruottalaiset on tainu sotia meitä enemmän historiassa,ryssien kanssa ainakin,ja sotihan ne Tanskalaisia ja Saksalaisia vastaan.
Olihan tämä Swen Duo, eikös se ole, kuulostaa ruotsalaiselta?
Aloittaja kirjoittaa täysin höpöjä. Ruotsalaiset valloittivat 1600 ja 1700 luvun sodissa suuren osan Eurooppaa. Ruotsalaiset valtasivat v. 1610 jopa Moskovan Jacob de La Gardien johdolla. Suomessa Gardieta kutsuttiin Laiska Jaakoksi, koska hän jumiutui vuoksiksi valtaamaansa Novgorodiin. Lähti kesä, lähti talvi, mutta ei lähde Laiska Jaakko !
Suomalaisia ruotsalaiset käyttivät hyväkseen sodissaan. Suurin osa suomalaisista miehistä oli Ruotsin armeijassa. Ruotsalaiset myönsivät verovapauden, jos pystyi antamaan Ruotsin armeijalle miehen ja hevosen. Suomalaisten suurin sotasaavustus oli v. 1648 ruotsalaisten kanssa tapahtunut Prahan ryöstö. Helsingin Kansallismuseon kirkkosali on täynnä Prahasta ryöstettyä sotasaalista.
Juuri noin. Olin 1980 luvulla seuramatkalla Prahassa. Meillä oli hyvää Suomea puhut prahalainen opas. Hän kertoi meille Prahan ryötöstä ja nimesi 10 suomalaista kirkkoa, missä on tänäkin päivänä Prahasta ryöstetty alttaritaulu.
Ruotsinvallan aikaan Suomeen määrättiin ruotutalot missä oli näitä ns ruotuväkeläisiä,ruotulalollinen ylläpiti ruotusotilaan ja sai verovähennyksiä. Suvussani oli ruotutalo ja myös ruotusotilaita,oli myös myöhemmin sotilas Venäjän keisarin armeijassa kun Venäjä hallitsi vuorostaan Suomea.
Kuuluisia ruotsalaisia sotasankareita, ehkä noista onkin jo kirjoitettu....hih
Myyttinen ruotsalainen sotasankari oli Beowulf, muinaisen englantilaisen eepoksen päähahmo. Beowulf oli taustaltaan "geaatti" eli otaksuttavasti götalainen. Tutkijat ovat kiistelleet siitä, paljonko Beowulf-eepokseen sisältyy historiallisten tositapahtumien muistoja. Todellisten ruotsalaisten sotasankareiden nimiä tunnetaan viikinkiajan riimukirjoituksista ja islantilaisista saagoista.
Ruotsin keskiaikaisiin sotasankareihin voidaan lukea muun muassa Birger-jaarli, joka lopetti sisällissotien kauden ja liitti Suomen pysyvästi Ruotsin valtakunnan osaksi 1200-luvun puolivälissä. Ruotsin marski Torgils Knuutinpoika valloitti Karjalan ja perusti Viipurin linnan vuonna 1293. Kalmarin unionin aikana, 1430-luvulla, kansallissankariksi korotettu Engelbrekt Engelbrektinpoika johti tanskalaisten voutien vastaista kapinaa. Vuonna 1471 valtionhoitaja Sten Sture vanhempi voitti tanskalaiset ja ruotsalaiset unionin kannattajat Brunkebergin taistelussa Tukholman lähellä. 1490-luvulla Knut Posse johti Viipurin menestyksekästä puolustusta venäläisten hyökkäystä vastaan.
1500-luku ja suurvalta-aika
Kustaa Vaasan johtama kapinaliike teki 1520-luvun alussa lopun Kalmarin unionista. Tanskaa ja Venäjää vastaan käydyissä sodissa sankarin mainetta saavutti muun muassa amiraali Klaus Horn.
Ruotsi kohosi sotilaallisten menestysten kautta eurooppalaiseksi suurvallaksi. Kuningas Kustaa II Aadolf uudisti perusteellisesti Ruotsin armeijan saavuttaen murskavoittoja ensin Puolaa ja myöhemmin, kolmikymmenvuotisessa sodassa, Saksan keisarillisia vastaan. Kuningas kaatui Lützenin taistelussa vuonna 1632 johtaessaan henkilökohtaisesti ratsuväenhyökkäystä. Muita kolmikymmenvuotisen sodan ruotsalaisia sankareita olivat marsalkka Johan Banér, kenraali Lennart Torstensson ja hakkapeliittakomentaja Torsten Stålhandske. Rivimiesten nimiä historia on harvoin ikuistanut.
Myöhemmissä suurvaltakauden sodissa muun muassa kuninkaat Kaarle X Kustaa ja Kaarle XI hankkivat sotapäällikön mainetta. Kaarle XII on Ruotsin historiassa kiistelty hahmo: soturikuningas, jonka hurjapäiset sotaretket johtivat tappioon ja suurvalta-aseman romahdukseen. Ruotsalaisten merisankareiden joukkoon lukeutui kaapparipäällikkö Lars Gathenhielm suuressa Pohjan sodassa.
Vapauden ajan sodissa Ruotsin armeija ei suoriutunut kovin hyvin, joskin Jakob Magnus Sprengtporten ylti rintamaupseerina näyttäviin saavutuksiin Pommerin sodassa 1750-luvulla. Kustaa III:n sodassa (1788–1790) sankareihin lukeutuivat muun muassa saaristolaivasto, joka saavutti Ruotsinsalmen merivoiton Carl Olof Cronstedtin komennossa, sekä Savon jääkärit, jotka voittivat Porrassalmella ja Parkumäellä.
Viimeiset sodat ja vuoden 1814 jälkeen
Suomen sodan (1808–1809) todelliset ja fiktiiviset sankarit muistetaan niin Ruotsissa kuin Suomessakin paljolti Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stålin tarinoista. Sodassa kunnostautuneita komentajia olivat muun muassa von Döbeln, eversti Sandels ja kenraali Adlercreutz, unohtamatta "kaikista urhoollisimmaksi" kutsuttua kapteeni Dunckeria. Suomen sodan jälkeen Ruotsin armeija osallistui vielä sotaan Napoleonia vastaan ja Tanskan lyömiseen vuonna 1812 sekä Norjan miehitykseen vuonna 1814.
Ruotsin eläessä rauhassa ruotsalaisia on lähtenyt vapaaehtoisina muiden maiden sotiin, välillä "suurinkin" joukoin. Esimerkkejä tästä ovat Tanskan sodat Preussia vastaan 1840- ja 1860-luvuilla, Suomen sisällissota 1918, Suomen talvisota 1939–1940 ja jatkosota 1941–1944. Toisen maailmansodan jälkeen ruotsalaisia on kunnostautunut varsinkin YK:n rauhanturvaamisoperaatioissa.
Viimeiset tehtävää suorittaessaan kaatuneet ruotsalaiset sotilaat olivat ilmavoimien miehiä, jotka 1950-luvulla saivat neuvostoliittolaisten alasampumina surmansa ollessaan tiedustelulennolla Itämeren yllä. Vainajien ruumiit on 2000-luvulla nostettu DC-3-tiedustelukoneen hylystä, ja heille on postuumisti myönnetty korkea sotilaallinen kunniamerkki.
Biafran sodasta muistetaan kreivi Carl Gustaf von Rosenin avustuslennot, ja hänen kokoamansa ilmavoimat, joihin kuului viisi MFI-9B-harjoituskonetta Matra 68 mm -raketeilla aseistettuna. Kolme ruotsalaista ja kolme biafralaista lentäjää tuhosivat koneilla kolme Nigerian MiG-17-hävittäjää maassa ja Il-28- ja Canberra-pommikoneet, sekä helikoptereita.[6]
Pellegermaanit ovat AINA saaneet turpaansa Venäjältä, siis jokaikinen kerta ku ovat sinne hyökänneet.
Ja niitä kertoja on paljon....