Maailmalla on väärä käsitys, että Suomessa olisi muita paremmin osattu varautua Venäjän uhkaan. Suomessa oltiin ehkä eniten hyväuskoisia Putinin suhteen. Presidentti Niinistö varsinkin joka pelaili lätkää Putinin kanssa ja piti Suomen ulkona Natosta.
Puolustusvoimissa tajuttiin kuitenkin, että Venäjä on ainoa mahdollinen uhka, eikä armeijaa ajettu alas kuten muissa maissa.
Talvisodassa juuri heikko tykistö ja sen ammuspula johti vetäytymiseen kannaksella ja Karjalan menetykseen. Siihen haluttiin satsata ettei sama toistuisi.
Puolustusvoimissa tajuttiin kuitenkin, että Venäjä on ainoa mahdollinen uhka, eikä armeijaa ajettu alas kuten muissa maissa.
Talvisodassa juuri heikko tykistö ja sen ammuspula johti vetäytymiseen kannaksella ja Karjalan menetykseen. Siihen haluttiin satsata ettei sama toistuisi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tekiköhän EU virhevalinnan.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/c6645668-1029-4202-973f-356664caead3
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010273790.html
https://yle.fi/a/3-5516723
suurimman katkeruuden ja epätoivon aihe rintamamiehille oli oman tykistön hiljaisuus hädän hetkellä. Pula oli huutava paitsi tykeistä, mutta ennen kaikkea ammuksista. Pekka Tiilikainen raportoi Taipaleen lohkolla helmikuussa 1940.
Suomalaistykistön suurin ongelma oli kuitenkin karmaiseva ammuspula. Lukemattomia olivat ne kirosanat, joita etulinjassa vuodatettiin tilanteen takia. Suuretkin panssariosastot ja jalkaväkijoukot saivat usein rauhassa valmistautua hyökkäykseen ilman suomalaistykistön häirintää
Talvisodan karvaista kokemuksista kuitenkin opittiin ja Moskovan rauhan aikana tykkikalustoa vahvistettiin ja organisaatioita muokattiin.
. Kannaksen torjuntataisteluissa kesällä 1944 suomalaisella tykistöllä olikin ratkaiseva merkitys puna-armeijan suurhyökkäyksen pysäyttämisessä.
Ukraina on samankaltaisessa tilanteessa nyt kuin Suomi keväällä 1940.