Mikä on elämän olemus?

Tätä pohtii Eric Hedin Evolution News - lehdessä. Monet määrittelevät elämän kopioitumiseksi, aineenvaihdunnaksi, vuorovaikutukseksi ympäristön kanssa tai jopa tietojenkäsittelyksi.
Tieto solussa tapahtuvasta molekyylikoneiden monimutkaisesta yhteistoiminnasta on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina
Samalla elämän määrittely on tullut yhä vaikeammaksi, koska mukaan on tullut olemassaolon mysteeri, sillä olemassaoloon liittyy sen tarkoitus.
Mind Matters News (Mind Matters) kuvaa paradigman muutosta; sattuman ja välttämättömyyden tuottamasta elämästä, elämään jolla on tarkoitus: "Evoluutio näyttäytyy huomattavasti enemmän tarkoituksenmukaisena, kuin tähän asti on ajateltu. Väite päämäärättömyydestä on käytännöllisesti katsoen kumottu ja uusi tutkimus on paljastanut tarkoituksenmukaiseen muutokseen pyrkivän evoluution".
Päämäärähakuisuus ei istu puhdasoppiseen naturalismiin, jonka mukaan sattumanvaraiset mutaatiot tuottaisivat aineiston evoluutiolle. Se sopii sen sijaan hyvin älyn suunnittelemaan elämään. Konemaisen reagoinnin tilalle on tullut ajatus elämän ennakoidusti suunnitellusta sopeutumisesta muuttuvaan ilmastoon ja ravintoon.
Ovatko solut aistivia olentoja?
Uudet tutkimukset osittavat, että mikrobit ja yksittäiset solut tekevät yhteistyötä "tietoisesti". University of Chicagon biokemisti James Shapiro totesi artikkelissaan vuonna 2021, että "kaikki elävät solut tekevät tietoisia päätöksiä". Ja aikaisemmassa artikkelissaan hän sanoi, että solut ovat "tuntevia olentoja".
Solut viestittelevät toisilleen, elävät symbioosissa ja sopeutuvat joustavasti alati muuttuviin olosuhteisiin, koosta riippumatta. Sopeutuminen sisältää myös nopean paluun aikaisempiin olosuhteisiin. Tämä viittaa ennalta suoritettuun ohjelmointiin, tietojenkäsittelyyn ja kulloinkin tilanteeseen sopivan anatomisen ja aineenvaihduntaohjelman päälle kytkemiseen. On perusteltua puhua informatiikasta ja ongelmanratkaisusta, eikä enää sattuma-valinta -mekaniikasta. Myös astrofyysikko Adam Frank kuvaa elämää informaation käsittelynä.
On toinenkin perustelu pitää elämää informaatiotieteenä
Se on kaikenkattavampi, sillä informaatio on elämän kannalta kaikkein keskeisin asia. Informaation havaitseminen, käsittely ja tarkoituksenmukainen toiminta erottaa elämän, kemian ja fysiikan - aineen ja energian, käyttäytymisestä. Vain elämä pystyy tekemään informoituja päätöksiä.
Solujen älykkyyden tunnistaminen
Tufts Universityn biologi Michael Levin nimeää solujen ominaisuuksia, jotka eivät ole mahdollisia aineen ja energian vuorovaikutuksen tuloksina syntyneelle "naturalistisille" elämälle. Hän luettelee ominaisuuksia, kuten samaan tavoitteeseen pyrkivän solujen yhteistoiminnan, järkevän käyttäytymisen, ongelmanratkaisutaidon, hyvien valintojen tekemisen ja tiettyihin päämääriin pyrkimisen. Hän pahoittelee aikaisempaa vaikeutta tunnistaa näitä ilmiöitä, mikä hänen mukaansa johtui ennakkoasenteesta eli älykkään suunnittelun torjumisesta, sekä kokonaisuudessa että yksityiskohdissa. Hän tunnusti myös itsellään olleen sokean pisteen, sillä biologia on todellisuudessa täynnä älykästä suunnittelua.
Suunnittelun lähde
Koska suunnittelu on ilmeistä jo pienimmässäkin eliössä, on perusteltua tutkia tieteellisesti sen lähdettä. Elämää voidaan aivan hyvin tutkia, vaikka sitä pidettäisiin suunniteltuna. Itse asiassa tämä voi helpottaa tutkimusta, koska se ei ole kemian ja fysiikan lakien ynnä perinnöllisyystieteen kanssa ristiriidassa samaan tapaan kuin kemiallinen ja biologinen "evoluutio" ovat. Voidaan siis luonnollisesti tutkia, miten solut toimivat riippumatta siitä, mitä niiden alkuperästä ajatellaan. Kyseessä on biokemiallinen insinööritiede ja biologinen informaatiotiede. Aika onkin ajanut perinteisen "vetykaasusta soluiksi" -reduktionismin ohi. Elämä ei ollutkaan prosessi, joka kehittyy, vaan älykäs toimija, joka rappeutuu luonnon lakien mukaisesti.
Eric Hedin avaa ajattelunsa muuttumista - Miksi epäilykseni heräsivät?
Fyysikkona suhtauduin epäilyksellä väitteisiin, joiden mukaan aine voisi käyttäytyä kemian ja fysiikan lakien vastaisesti. Tällaiset väitteet eivät olleet uskottavia, vaan taikauskoon verrattavia. Tieteellisesti uskottavaa sen sijaan on, että monimutkaiset, materiasta rakentuneet järjestelmät, ovat älykkään suunnittelun tuloksia. Pieninkin elävä olio ylittää moninkertaisesti ihmisinsinöörien suunnittelutaidot.
Edellä kuvattiin elämän kykyä käsitellä informaatiota. Tällä tarkoitetaan sen kirjoittamista, tallentamista, käyttöönottoa ja hyödyntämistä sekä kopioimista sadoille eliöiden sukupoville. Kopiointimekanismin alkuperää ei voida selittää naturalistisesti, koska se ei ole pelkästään DNAn vaan koko solun kopioitumista. Periytyminen on nimittäin solullista.
Ei ole tieteellistä väittää että älykkäät solut ilmestyvät aineen ja energian vuorovaikutuksen tuloksena
Naturalismi ei selitä elämän olemusta. Uusdarvinistit, jotka torjuvat Älykkään Suunnittelijan ovat todellisuudessa panteisteja, jotka palvovat luotua mieluummin