Israel ei voi elää Hamas rajanaapurinaan

Hamasin terrori-iskusta syttynyt sota on kestänyt Gazassa jo lähes puoli vuotta. Israel ei aio lopettaa sotimista ennen kuin terroristijärjestö on tuhottu.

Israelin Suomen-suurlähettiläs Hagit Ben-Yaakov muistaa 7. lokakuuta 2023 tapahtuneen Hamasin terroristi-iskun ja sen aiheuttaman järkytyksen kuin eilisen. Ruumiit kaduilla. Panttivangeiksi otetut läheiset. Epätietoiset ja pelokkaat suomalaisisraelilaiset. Ben-Yaakov teki tilanteessa minkä pystyi. Suomesta käsin oli kuitenkin hankalaa auttaa.

Hamasin tuhoisa isku tuli Israelille yllätyksenä, vallitsihan alueella jonkinlainen rauha. 18 600 palestiinalaista kävi töissä Israelin puolella, ja arabinaapurimaiden kanssa oli tarkoitus solmia energiasopimus, joka varmistaisi energiansaannin Gazaan.

Pipliaseura Neliöb. 21.-27.3.
– Olimme varmoja, että Gaza on vakaa ja että Hamas ei halua pahaa omilleen. Olimme väärässä.

Hamas otti panttivangeiksi 240 israelilaista, ja 1200 sai surmansa. 27. lokakuuta Israel aloitti maahyökkäyksen Gazaan tuhotakseen Hamasin.

– Kun puhumme Israelin valtion olemassaolosta, emme voi elää niin, että Hamas on rajanaapurimme, Hagit Ben-Yakov toteaa.

”Hamas on Iranin välikappale”
Lähi-idän kiristyneessä tilanteessa on useita osapuolia. Hagit Ben-Yaakov korostaa erityisesti Iranin roolia lokakuisen terroristi-iskun taustahahmona.

– Hamas on Iranin välikappale. Iran toimii Libanonissa Hizbollahin ja Jemenissä huthien kautta. Iranista tulee rahaa, aseita ja teknologiaa. Laajemmin katsottuna Iran ja Venäjä toimivat alueella.

On yleisesti tiedossa, että Hamasin tavoitteena on tuhota Israel. Siksi länsimaat ovat tukeneet Israelia. Hamasilla on puolestaan omat tukijansa, joihin lukeutuu myös Turkki. Israelilla ja Turkilla on kuitenkin edelleen diplomaattiset välit, joskin suurlähettiläät on vedetty takaisin kotimaihinsa.

– Turkilla on rooli Hamasin suhteen, pidimme siitä tai emme. On tiedettävä, miten kommunikoida Turkin kaltaisten maiden kanssa, koska heillä on oma roolinsa alueella, Ben-Yaakov sanoo.

Avustusrahat asevarusteluun
Länsimaiset mediat ovat keskittyneet viime kuukausina Gazan humanitääriseen kriisiin. Israelia on syytetty kansainvälisten lakien rikkomisesta. Suurlähettiläs Hagit Ben-Yaakovin mukaan Israel on sitoutunut kansainvälisiin ja humanitäärisiin lakeihin.

– Olemme pahoillamme jokaisesta syyttömästä siviilistä tässä konfliktista. Tämä on sota.

Ben-Yaakov sanoo ihmetelleensä median hiljaisuutta siitä, mihin Hamas on käyttänyt Gazaan annetut 100 miljardia. Samaan aikaan, kun Hamas on rakentanut vahvan armeijan tunneleineen, gazalaiset ovat virallisten tietojen mukaan köyhiä ja asuvat leireillä. Ristiriita on ilmeinen.

– Olemme puhuneet tästä vuosia ja pyytäneet kansainvälistä yhteisöä tutkimaan rahojen käyttöä ja jakoa. Meille on luvattu, että asioita tutkitaan, mutta meille on aina sanottu, että kaikki on hyvin.

– Oli ilmeistä, että meidän oli mentävä Gazaan, jos halusimme tuhota Gazan kyvyt ja infrastruktuurin. Joissakin tunneleissa on infrastruktuuria, tietokoneita ja Hamasin päämajoja.

UNRWA kouluttaa terroristeja
Palestiinalaispakolaisia avustavan UNRWA:n toimia on tutkittu sen jälkeen, kun Israel ilmoitti järjestössä työskentelevän lokakuun terroristi-iskuun osallistuneita. Israelilla on hallussaan kuvia, joissa syylliset vetävät kaapattujen lasten ruumiita UNRWA:n takit yllään. Hagit Ben-Yaakov sanoo, että arvioiden mukaan jopa 12–15 % järjestön työntekijöistä kuuluu Hamasiin ja islamilaisen jihadin terroristiryhmiin. Kysymys on tuhansista ihmisistä.

Virallisten raporttien mukaan UNRWA on käyttänyt osan rahoista koulutukseenkin, mutta opetussuunnitelma paljastaa, että varoilla on kasvatettu tulevia terroristeja.

– Sen sijaan, että UNRWA olisi auttanut pakolaisia ja parantanut heidän hyvinvointiaan, se on käyttänyt paljon voimia opetukseen, ettei Israel saisi olla olemassa, Ben-Yaakov sanoo.

– UNWRA toimii itseään, ei asiakkaitaan varten. Se on osa pakolaisteollisuutta. Meillä on nyt miljoonia pakolaisia enemmän kuin ennen järjestön perustamista.

Apua pyritään välittämään Gazaan nyt muita reittejä. Neuvotteluja on käyty ainakin YK:n ruokajärjestön ja Punaisen Ristin kanssa.