Epilepsia

1. lievä aivosähkötoiminnan häiriö,joka johtuu aivojen sähköisestä purkamisesta.

2. kyllä on.

3. tunnen montakin. Esimerkiksi minun kavereilla on epilepsia.

4. Kyllä olen ja monesti.

5. Tiedän. Pitää vahtia,ettei epileptikko vahingoita itseään kohtauksen sattuessa. Tarvittaessa täytyy antaa ensiapulääke. Sitten täytyy katsoa,että epileptikko toipuu kohtauksesta,ennen kuin hänet jätetään yksin. Jos kohtaus kestää yli 15 minuuttia,niin soitetaan 112 ja viedään sairaalaan.

6. se vähän riippuu,minkä tyyppinen epilepsia on. Yleisesti ottaen kaikkien epileptikoiden pitää elää säännöllistä elämää,koska se vähentää kohtausriskiä ja epileptikko pysyy kunnossa. Itselläni on vaikeahoitoinen epilepsia,joka on vammauttanut minut. Nyt ei ole ollut kohtauksia 9 vuoteen,mikä on hyvä asia. Siitä huolimatta tämä vamma,minkä epilepsia minulle aiheutti,on pysyvä. Jos on sellainen epilepsia,jossa esiintyy kohtauksia harvakseltaan tai ei ollenkaan,niin silloin se ei rajoita elämää. Jos taas on vaikeahoitoinen epilepsia,jossa esiintyy kohtauksia paljon ja usein,niin silloin se rajoittaa elämää. Tietysti lääkkeet täytyy ottaa säännöllisesti,mutta se on hyvin pieni juttu epilepsian hoidossa. Itse pääsen lääkkeistä eroon vuonna 2006. Näin lääkäri on minulle sanonut.

1. Se on aivotoiminnan sähköinen häiriö ja voi olla asetteltan hyvinkin monenlainen. Lievästä poissaololokohtauksesta, lähes huomaamattomasta, vakavampaan Status Epileptikukseen, joka on jo välitöntä ensiapua vaativa tila (jos kohtaus kestää kaummin kuin esim. 5 min, soita ambulanssi).

2. Ei ole, mutta olen ollut toissä neurologisella osastolla.

3. Tunnen montakin.

4. Olen nähnyt lukuisia kohtauksia. Osa todella lieviä poissaolokohtauksia, joista ao. itse ei vättämättä itse tiedä mitään. Ja myös ns. grand mal kohtauksia, joisa epileptinen purkaus on niin voimakas, että aiheuttaa tajutomuus-kouristuskohtauksen.

5. Lievässä kohtauksessa ei tarvitse tehdä muuta kuin varmistaa, että ao. henkilä on orientoitunut aikaan ja paikkaan. Ts tietää missä on ja mihin menossa...

Grand Mal kohtauksen yhteydessä voit pyrkiä suojelemaan kohtauksen saaneen päätä, ettei hän kouristuksissa satuta sitä mihinkään. Mitään ei kannat asuuhun yrittää tunkea, eikä yrittää estää raajojen kouristeluja, jotka voivat äkkisiltään näyttää rankoiltakin. Rajuimman kouristusvaiheen mentyä ohitse pyri kääntämään hänet kylkiasentoo, ettei mahdollinen sylkierite tai oksennus mene henkeen (nämä GM kohtaukset ovat toki varsin harvinaisia!). Ja kohtauksen jälkeen varmista, että ao. henkilö tietää missä on ja missä mennään. Tarvittaessa pyri järjestämään kuljetus kotiin. Hän voi GM kohtauksen jälkeen olla hieman sekava ja unelias.

6: Hoidossa oleva epilepsia ei normaalisti rajoita kovinkaan suuresti tavallista elämää. Nykyisin on olemassa hyviä lääkkeitä. Selkeimmät rajoitukset, jotka lähinnä tulevat mieleeni, ovat esim. ammattimaisen liikenteen suhteen tai muut yleistä turvallisuutta vaarantavat työtehtävät.

Muutoin, totta kai , mahdollisimman tasainen ja normaali elämänrytmi on parasta (kuten kenelleppä meistä ei!)

Ei muuta kuin tulet minun tykö hoitoon 3-6 minuutin ajaksi. Asiasi tulee kuntoon.

1 en oikein tajua mikä se on. joku sähkö mömmmöööömöö juttu aivoissa.

2 ei ole

3 kyllä, eräs ystäväni. syntynyt 88.

4 en ole mutta hyvä ystäväni on nähnyt tämän aikaisemmin mainitun henkilön kohtauksen.

5 jos se jatkuu 5 min pidempää on kutsuttava ambulanssi. Pitää löysää kireitä vaatteita. ei saa estää äkkiliikkeitä. ei saa laittaa mitään suuhun (vaikka jotkut sanovat, että suuhun täytyy laittaa joku kapula ette epileptikko pure kieltään). on pysyttävä rauhallisena.

6 korkeissa paikoissa voi tulla joillekkin kohtaus. alkoholin ja tupakan käyttö kielletty. veneessä ja uimassa mukana joku ensiapu taidon omaava henkilö.

Syytä ei tiedetä ainakaan poikani kohdalla.epilepsia on aivojen sähköinen häiriötila.hänellä on muutamia ns.epilepsia-pesäkkeitä aivoissa jotka kohtauksen alkaessa ryöpsähtävät pesäkkeestä toiseen.aiheuttaen mitä erimuotoisimman ja hankalimman kohtauksen hoidon kannalta.


Nähnyt olen päivittäin kohtauksen.erityyppisiä,eri pituisia,kaikenlaiset kohtaukset ovat hänelle tyypillisiä.

Tässä esim..Lysähtelykohtaukset,jäykistyskohtaukset,poissaolokohtaukset,räpyttelykohtaukset,sekavuustilat..ne ovat meillä arkipäivää.


Kyllä on sanottava että meidän tilanteessa se rajoittaa 90%.Sairaudella ei ole hänen kohdallaan annettu toiveita,pahemmaksi on mennyt koko ajan.Yhtään ei voi jättää yksin,koska hänellä ei ole ns.tyypillinen epilepsia.

Vaan harvinainen,tuntematon tyyppiluokitus.
Kun kohtaus hänellä alkaa niin toisin kuin tavallisessa epilepsiassa,hänellä ei palaudukaan se sähkökäyrä EEG,vaan purkausta jää päälle.
Toisin kuin ns.tavallisessa epilepsiassa,jossa sähkökäyrä palautuu ja potilas toipuu ajallaan.

Joten valppautta pitää olla ja äidin vaistoa,milloin pitää antaa ensiapulääke.Aina oltava mukana.

Jos haluat että kirjoitan sulle sähköpostia,voit halutessasi antaa mailiosoitteen.

Teetkö lopputyötä tms. aiheesta.?

PS.Usein epileptikoilla varsinkin ohimolohko-epilepsiaa sairastavilla on taipumus masennukseen ja agressiivisuuteen.Ja nimenomaan jos on vasemmassa ohimolohkossa pesäke,niin silloin jostakin syystä vieläkin herkemmin taipumusta..

ja tästä on kokemusta...pitää paikkansa..!

Muistelo Epilepsia: olin 32v. työssäkäyvä mies. Loukkasin töissä. Oikea olkapää kannessa nytkähti 5cm. alemmas kun Vasen ja kaularanka meni vinoon. Hiljalleen myös selkä taipui sivuttain mutkalle.
Lääkityksestä huolimatta ne ei oienneet.
Kävelin vinossa sekä pitelin päätä suorassa.
Pää nyki ja pakotti sitä vinoon, kaularangan jatkeeksi.
Epäiltiin Dapeettesta.
Pää kuvattiin senajan menetelmällä. Angiografia, Happimylografi, mutta mitään muutoksia aivoista ei löytynyt.
Koska oireet olivat Diapeettemaiset, määrättiin Diapeetteslääkitys ja kipulääkitys.
3v. Kävin montakertaa sairaalassa tutkimuksissa. Lääke vaihdettiin eri naimisiin. Mikään ei auttanut.
Laitovat eläkkeelle.
Elämä oli rylsää. 90 kg. painavasta ukosta oli tullut laiha 48kg. vapiseva, tylsistynyt vajaa 40v. mies. Kävin kirjastossa etsimässä tietoa sairaudestani. Mitään ei löytynyt.
Sairaalakäynnillä yksi siivooja katsoi minua säälittävästi ja sanoi."Vain jumala voi sinut parantaa" Näin kävi.
Tapasi kauppareissulla yhden näkötutun henkilön, joka ehdotti yhtä Kiropraktiikkoa.
Menin hänen vastaanotolle.
Hän tutki ja ihmetteli mun diaknosia.
Hän sanoi, että mulla on rintaranka pois paikaltaan. Hän lupasi korjata tilanteen.
Sängyssämaatessani kivut loppu heti, mutta nikama ei pysynyt paikallaan, koska vinous oli ollut yli 3v. Kävin 10 kertaa ja selkä sekä Kaula oli ja pysyi suorassa.
Olen nyt 80v. eikä lääkärin diaknosi Diabettes ole palanut.
Tukielinsairaudet on vaikea tunnistaa.
Minua tutki sairaalassa sokea Neurologi.
..