"Ydinsodan syttyminen oli kiinni vain yhdestä puhelinsoitosta 40 vuotta sitten – Pelkästään vaistoihinsa luottanut upseeri esti kaiken
Stanislav Petrov saattoi pelastaa maailman 26. syyskuuta 1983
Ydinsodan mahdollisuus on pyörinyt Venäjän hyökkäyssodan myötä taas enemmän julkisessa keskustelussa. Viime aikoina keskustelua on vauhdittanut myös presidentti Sauli Niinistön spekulointi ydinsodasta ja ”kaiken lopusta”.
Kylmän sodan aikana ydinsodan uhka oli jatkuvaa. Maailma seurasi henkeään pidätellen Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen kilpavarustelua. Ja pelkäsi, milloin se pahin tapahtuisi.
Syyskuussa 1983 se pahin oli kenties lähimpänä kuin koskaan. Maailma saattoi pelastua vain yhden miehen hetken mielijohteesta tekemän ratkaisun vuoksi. Tapauksesta tulee ensi tiistaina kuluneeksi 40 vuotta.
OLI pimeä yö 26. syyskuuta 1983. Vuorokausi oli juuri vaihtunut.
Neuvostoliittolainen everstiluutnantti Stanislav Petrov valvoi. Hän oli päivystysvuorossa ilmapuolustuksen valvontabunkkerissa lähellä Moskovaa.
Yhtäkkiä näyttöruutu muuttui punaiseksi. Valvontalaite hälytti.
Järjestelmä ilmoitti, että Yhdysvallat oli laukaissut ydinohjuksen kohti Moskovaa. Sitten se ilmoitti toisesta ydinohjuksesta, ja kolmannesta. Selvisi, että kaikkiaan viisi ydinohjusta oli järjestelmän mukaan kiitämässä Neuvostoliittoa päin.
Petrov tiesi, mitä hänen piti tällaisessa tilanteessa tehdä. Hänen täytyi viipymättä ilmoittaa ydinasehyökkäyksestä eteenpäin.
Neuvostoliiton johdolla oli vain vähän aikaa tehdä vastaisku. Ja jos Neuvostoliittoa kohti oli tulossa ydinohjuksia, niihin myös todennäköisesti vastattaisiin ydinohjuksin. Se olisi tiennyt ydinsotaa, joka sen ajan maailmassa olisi riittänyt tuhoamaan koko maapallon.
Neuvostoliittoa johti tuolloin sairaalloinen pääsihteeri Juri Andropov. Hänen munuaisensa olivat pettäneet saman vuoden helmikuussa.
Petrovin piti vain tarttua puhelimeen ja ilmoittaa suoraan ylimmille komentajille tilanteesta.
MUTTA Petrov ei tehnyt kuten oli käsketty. Jokin vaisto sanoi, että kyse olisi väärästä hälytyksestä.
– Sireeni ulvoi, mutta minä vain istuin siinä muutaman sekunnin ja tuijotin suurta taustavalaistua punaista näyttöä, jossa näkyi sana ”laukaise”, hän kertoi vuonna 2013 Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle.
Petrov päätteli, ettei Yhdysvallat aloittaisi ydinsotaa pelkästään viidellä ohjuksella. Sodat aloitettiin järeämmällä arsenaalilla.
Hän kiinnitti huomion myös siihen, etteivät ilmapuolustuksen tutkajärjestelmät havainneet ohjuksia.
Petrov oli kuitenkin epävarma. Hänellä oli vain tunne siitä, ettei kyse voinut olla hyökkäyksestä. Entä jo Yhdysvallat olikin oikeasti hyökännyt?
Petrov toimi vaistonsa mukaan. Hän päätti kuitata tilanteen toimintahäiriönä. Hän ilmoitti eteenpäin varoitusjärjestelmän häiriöstä, ei ydinohjuksista.
Sekunnit kuluivat. Minuutit kuluivat. Hitaasti. Noin parinkymmenen minuutin päästä Petrov saattoi todeta, että mitään ei tapahtunut. Yhdysvallat ei ollut iskenyt ydinohjuksin Neuvostoliiton kimppuun.
PETROVIN toimintaa voi pitää äärimmäisen kylmähermoisena tilanteessa, jossa maailmanpolitiikka oli kiristynyt äärimmilleen.
Vuonna 1983 kylmän sodan osapuolten välit olivat hyiset. Maaliskuussa 1983 Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan oli kutsunut Neuvostoliittoa pahan valtakunnaksi. Syyskuun alussa Neuvostoliitto oli ampunut alas sen ilmatilaan vahingossa eksyneen matkustajakoneen.
Maailma voi kiitellä Petrovia ydinsodan estämisestä, mutta hänen silloinen kotimaansa Neuvostoliitto ei kiitellyt.
Päinvastoin, Petrov sai esimiehiltään moitteet, koska ei ollut hoitanut kaikkia tehtäviään. Hän siirtyi toisiin tehtäviin ja jäi myöhemmin varhaiseläkkeelle.
Neuvostoliiton romahdettua Petrov sai toiminnastaan useampia kansainvälisiä tunnustuksia. Hän kuoli 2017."
Stanislav Petrov saattoi pelastaa maailman 26. syyskuuta 1983
Ydinsodan mahdollisuus on pyörinyt Venäjän hyökkäyssodan myötä taas enemmän julkisessa keskustelussa. Viime aikoina keskustelua on vauhdittanut myös presidentti Sauli Niinistön spekulointi ydinsodasta ja ”kaiken lopusta”.
Kylmän sodan aikana ydinsodan uhka oli jatkuvaa. Maailma seurasi henkeään pidätellen Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen kilpavarustelua. Ja pelkäsi, milloin se pahin tapahtuisi.
Syyskuussa 1983 se pahin oli kenties lähimpänä kuin koskaan. Maailma saattoi pelastua vain yhden miehen hetken mielijohteesta tekemän ratkaisun vuoksi. Tapauksesta tulee ensi tiistaina kuluneeksi 40 vuotta.
OLI pimeä yö 26. syyskuuta 1983. Vuorokausi oli juuri vaihtunut.
Neuvostoliittolainen everstiluutnantti Stanislav Petrov valvoi. Hän oli päivystysvuorossa ilmapuolustuksen valvontabunkkerissa lähellä Moskovaa.
Yhtäkkiä näyttöruutu muuttui punaiseksi. Valvontalaite hälytti.
Järjestelmä ilmoitti, että Yhdysvallat oli laukaissut ydinohjuksen kohti Moskovaa. Sitten se ilmoitti toisesta ydinohjuksesta, ja kolmannesta. Selvisi, että kaikkiaan viisi ydinohjusta oli järjestelmän mukaan kiitämässä Neuvostoliittoa päin.
Petrov tiesi, mitä hänen piti tällaisessa tilanteessa tehdä. Hänen täytyi viipymättä ilmoittaa ydinasehyökkäyksestä eteenpäin.
Neuvostoliiton johdolla oli vain vähän aikaa tehdä vastaisku. Ja jos Neuvostoliittoa kohti oli tulossa ydinohjuksia, niihin myös todennäköisesti vastattaisiin ydinohjuksin. Se olisi tiennyt ydinsotaa, joka sen ajan maailmassa olisi riittänyt tuhoamaan koko maapallon.
Neuvostoliittoa johti tuolloin sairaalloinen pääsihteeri Juri Andropov. Hänen munuaisensa olivat pettäneet saman vuoden helmikuussa.
Petrovin piti vain tarttua puhelimeen ja ilmoittaa suoraan ylimmille komentajille tilanteesta.
MUTTA Petrov ei tehnyt kuten oli käsketty. Jokin vaisto sanoi, että kyse olisi väärästä hälytyksestä.
– Sireeni ulvoi, mutta minä vain istuin siinä muutaman sekunnin ja tuijotin suurta taustavalaistua punaista näyttöä, jossa näkyi sana ”laukaise”, hän kertoi vuonna 2013 Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle.
Petrov päätteli, ettei Yhdysvallat aloittaisi ydinsotaa pelkästään viidellä ohjuksella. Sodat aloitettiin järeämmällä arsenaalilla.
Hän kiinnitti huomion myös siihen, etteivät ilmapuolustuksen tutkajärjestelmät havainneet ohjuksia.
Petrov oli kuitenkin epävarma. Hänellä oli vain tunne siitä, ettei kyse voinut olla hyökkäyksestä. Entä jo Yhdysvallat olikin oikeasti hyökännyt?
Petrov toimi vaistonsa mukaan. Hän päätti kuitata tilanteen toimintahäiriönä. Hän ilmoitti eteenpäin varoitusjärjestelmän häiriöstä, ei ydinohjuksista.
Sekunnit kuluivat. Minuutit kuluivat. Hitaasti. Noin parinkymmenen minuutin päästä Petrov saattoi todeta, että mitään ei tapahtunut. Yhdysvallat ei ollut iskenyt ydinohjuksin Neuvostoliiton kimppuun.
PETROVIN toimintaa voi pitää äärimmäisen kylmähermoisena tilanteessa, jossa maailmanpolitiikka oli kiristynyt äärimmilleen.
Vuonna 1983 kylmän sodan osapuolten välit olivat hyiset. Maaliskuussa 1983 Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan oli kutsunut Neuvostoliittoa pahan valtakunnaksi. Syyskuun alussa Neuvostoliitto oli ampunut alas sen ilmatilaan vahingossa eksyneen matkustajakoneen.
Maailma voi kiitellä Petrovia ydinsodan estämisestä, mutta hänen silloinen kotimaansa Neuvostoliitto ei kiitellyt.
Päinvastoin, Petrov sai esimiehiltään moitteet, koska ei ollut hoitanut kaikkia tehtäviään. Hän siirtyi toisiin tehtäviin ja jäi myöhemmin varhaiseläkkeelle.
Neuvostoliiton romahdettua Petrov sai toiminnastaan useampia kansainvälisiä tunnustuksia. Hän kuoli 2017."
Vastaukset 15
Vanhimmat
Hyvä että sattui järkevä mies siihen työvuoroon.
🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒
🍑 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞💋❤️💋❤️💋🔞
Mies on verrannut tutkiin ja oikein kuitannut häiriöksi. Sekä järkeillyt muutenkin.
Onhan noita läheltä piti -tilanteita ollut, se säähavaintopallo sekä Kuuban ohjuskriisi. Ja varmasti muitakin joista ei ole edes tietotettu. Jatkoajalla ihmiskunta elää mutta joskus se onni loppuu.
Ydinsota on vääjäämätön kuin kevät, kesä, syksy tai talvi.
The instruments of Armageddon... kuten 007 Spy Who Loved Me elokuvassa pääpahis sanoi kun laukaisi kaksi ydinohjusta, toinen New Yorkiin ja toinen Moskovaan... onneksi Bond sai uudelleenohjelmoitua ydinkärjet tuhoamaan molempien laukaisualukset.
Missä on tosielämän James Bond joka kävisi salamurhaamassa Putinin?
Venäjä sen aloittaa. Tavalla tai toisella.
Kun räyhäjudoka Pietarin nakkijonosta päästetään johtoon, niin kaikki on mahdollista.
Miksi Putin pitäisi salamurhata? Tulijoita sille pallille riittää, toinen toistaan pahempia. Joku sekopää raivohullu Medvedev esimerkiksi, tuskin epäröisi käyttää ydinasetta heti ensimmäisen vastoinkäymisen edessä.
Ydinsota ei ole estettävissä, kuten ei ollut ensimmäinen eikä toinen maailmansota. Ennemmin tai myöhemmin se käydään.
Siihen jos joudutaan niin venäjä pommitetaan autiomaaksi ettei pahuus ainakaan sieltä enää koskaan nouse.
Samoin käy Euroopalle ja USA:lle
Hiroshiman ja Nagasakin jälkeen USA:lla oli neljän vuoden ajan ydinasehegemonia. Olisivat voineet kyntää koko kaalimaan, mutta eivät sitä tehneet.
Neuvostoliitto sai vakoiltua ydinasesalaisuudet ja räjäytti oman latauksensa. Nato perustettiin 1949 patoamaan telaketjukommunismia. Kilpavarustelu alkoi.
Kommunistien tavoitteena oli maailmanvalta. Nytkin siellä hallitsee rikollisten klikki ja tavoitteen aon edelleen maailmanvalta.
Pitäiskö juoda viinaa ja käydä vieraissa
Ydinsota olisi syttynyt väärinkäsityksen seurauksena. Nato-maat käynnistivät marraskuussa 1983 suuren sotaharjoituksen nimeltä Able Archer (Taitava jousimies). Neuvostoliitossa harjoitus näytti niin uskottavalta, että Kremlissä osa sotilasjohtajista piti sitä valmistautumisena hyökkäykseen. Harjoitukseen osallistui 40 000 Nato-maiden sotilasta eri maissa ja käytössä oli mm. monia Britannian sotilaslentokenttiä.
Harjoituksen asetelma oli, että Varsovan liiton joukot olivat vallanneet Jugoslavian, jossa oli puhjennut mellakoita. Tämän jälkeen puna-armeija olisi miehittänyt myös Suomen, Norjan ja Kreikan. Tavanomaisin asein alkanut konflikti olisi laajentunut ja käyttöön olisi otettu myös kemialliset aseet ja ydinaseet. Sotaharjoituksia oli eri puolilla Keski-Eurooppaa.
Itä-Saksaan ja Puolaan sijoitetut 12 strategista pommikonetta varustettiin ydinasein ja 70 ydinasein varustettua SS-20-ohjusta määrättiin korotettuun valmiustilaan. Samaan aikaan ydinasein varustetut venäläiset sukellusveneet käskettiin siirtymään Pohjoisnavan alueelle jään alle, jotta niitä ei kyettäisi havaitsemaan.
Aluksi länsimaissa arveltiin, että kyseessä oli vain neuvostojoukkojen vastaus sotapeliin, mutta myöhemmin ilmeni, että Varsovan liitto oli tosissaan.
Neuvostoliiton käytökseen vaikuttivat eräät tapahtumat, jotka olivat kiihdyttäneet idän ja lännen välisen vastakkainasettelun äärimmilleen. USA:n presidentti Ronald Reagan oli pitänyt aiemmin samana vuonna puheen, jossa hän oli nimennyt Neuvostoliiton "pahan valtakunnaksi" ja kertonut avaruuteen sijoitettavasta ohjuspuolustusjärjestelmästä. Syyskuussa Neuvostoliitto oli ampunut alas eteläkorealaisen matkustajakoneen, joka oli eksynyt sen ilmatilaan."