Uudenlaisen ateismin tarve

Ateismi ei ole aate sen enempää kuin sana "politiikka". Erilaisia poliittisia ideologioita on useita. "Teismi" tarkoittaa vain jumaluskoa, mutta terminä se ei määrittele uskon laatua mitenkään. Onko olemassa ateistisia aatteita? Ehkä.

Minä en tunnusta värejä politiikassa, enkä aatteita ateismissa. Ateismi tarkoittaa minulle vain ja ainoastaain sitä, että en usko yhteenkään jumalaan.

Mutta kysymys on sikäli relevantti, että eräät memetiikan ja kulttuurievoluution ajattelijat tulkitsevat uskonnot meemeinä, jotka Richard Dawkinksia mukaillen ovat kuin geenit ja täyttävät oman evoluutiolokeronsa.

Tämän teorian mukaan ateismi ei korvaa kristinuskoa (koska se on uskon antiteesi), vaan tilanteessa, jossa kristinusko katoaa, jokin muu uskonto, kuten islam, täyttää tyhjäksi jääneen evoluutiolokeron.

Rräät tunnetut ateistit kannattavat kristinuskoa, koska uskontona kristillisyys on verraten maltillinen; semahdollistaa uskonnon vapauden sekä rinnalleen liberaalin ja demokraattisen oikeusvaltion. Monet uskonnot asettuvat valtion ja oikeuden yläpuolelle, eivätkä tue uskonnon - saati sanan ja ilmaisun vapautta. Toki myös kristillisissä piireissä on äärikonservatiivisia näkemyksiä, jotka mieluusti palauttaisivat jalkapuut ja roviot syntiä tehneiden rangaistuksiksi. Venäjän ortodoksinen kirkko on kulkemassa erityisen fundamentalistiseen suuntaan.

Entä teoria?

Erilaisia uskomuksia ja myyttejä on ollut olemassa yhtä kauan kuin ihmisiä. Uskoa ei voi hävittää. Neuvostoliitto yritti, mutta leninistisen reaalisosialismin varjoissa ortodoksiset opit jatkoivat elämäänsä. Kun NL romahti, ortodoksinen uskonto koki renessanssin Venäjällä täyttäen sen kulttuurievoluution lokeron, jota oli yritetty täyttää kommunismilla ja ateismilla.

Ateistina ja arvoliberaalina mä kannatan Suomen mallia: uskonnon- ja ilmaisun vapautta, jotka kuitenkin ovat suhteellisia ja alisteisia rikoslaille ja laille yhdenvertaisuudesta. Yleisellä tasolla valtio on korvannut kirkon lain ja moraalin vartijana.

Luullakseni uskontojen suosio vähenee, mutta kuten on kirjoitettu: juoksuhaudoissa ei ole yhtään ateistia. Pelko saa etenkin nuoret kääntymään henkimaailman puoleen. Ateistit, jotka oovat hyväksyneet kuoleman, tuskin etsivät lohtua jumalista.

Mä pidän Jungin oppia kollektiivisesta tiedostamattomasta ja arkkityypeistä uska melko hyvin selittävinä. Jung sanoi, että eläimet ja ihmiset ovat fysiikaltaan ja tarpeiltaan hyvin samanlaisia. Merkittävin ero on se, että ihmiset kertovat tarinoita ja nämä tarinat elävät yksittäisiä ihmisiä ja joskus jopa kansakuntia kauemmin.

Tarinoiden totuusarvolla ei ole mielestäni suurta merkitystä. Oleellista on, että myytit ja uskomukset muodostavat kielen ja historian kanssa kulttuurisen identiteetin; niiden ympärille muodostuu kansoja ja kansakuntia.

Ateismissa pitää hyväksyä se, että puutteistaan huolimatta usko ja meidän tapauksessamme kristinusko - on yksi kulttuurisen identiteettimme kivijaloista. Mielummin maltillinen kristinusko anteeksiannon ja armon oppeineen, kuin jokin fanaattinen oppi.

Mua kiinnostaa uskontojen kulttuurihistoria ja evoluutio aikojen saatossa. Nyt työstän muistiota 11-138 Aleksandriassa opettaneen Basileideen opetuksista. Hänen perustamansa koulukunta jatkoi olemassaoloaan tittävästi 400-luvulle.

Basileides opetti, että kuoleman jälkeen pahin rangaistus on transmigraatio (sielun siirtyminen toiseen ruumiiseen). Synti ja rangaistukset palautuivat hänen opeissaan metempsykoosiin - aiemman olemassaolon rikoksiin. Basileideen mukaan Jeesus kärsi ristillä aiempien syntiensä tähden. Hän myös opetti, että Jeesus ei synytynt jumalallisena, vaan Kristus tuli häneen kasteen yhteydessä loppiaisen tienoilla.

Basileides uskoi, että joillakin ihmisillä on synnynnäinen kyky uskoon, своего рода (svoego roda) – ikään kuin hengellinen antenni, joka sallii heidän yhtyä hengen maailmaan syvemmällä tasolla.

Toinen tulkinta on, että Basileides ajatteli, että ne joilla on tämä luontainen usko, on ennalta määrätty kyky ymmärtää uskonnollisia totuuksia. Heidän uskonsa ei ole valinta, vaan heidän olemuksensa ennalta asetetu osa.

Minulta puuttuu hengellisiä taajuuksia vastaanottava antenni. En ole ateisti valinnan perusteella, vaan siksi, että on vastaanota mitään signaalia, joka antaisi aihetta uskoa Jumalaan. On ihmisiä, jotka uskovat ja ihmisä, jotka eivät usko: uskoa ei voi teeskennellä, eikä se ole tahdon kysymys - pikemminkin indoktrinaation tulos.

Ateismia ei ole olemassa, on ainoastaan kristillisyyden vastustamista, eli antikristillisyyttä.
Muut teismi hyväksytään.

Lalli mainen ateismi on mieleeni 🙂