A Cosmology Statement

"A Cosmology Group seeks to understand why the Standard Model of Cosmology (ΛCDM) and alternative models have not reached the status of a stable theory, like quantum mechanics and relativity have in the past hundred years."

Eli miksi lukuisat vaihtoehtoiset mallit eivät ole saavuttaneet samaa asemaa kuin kvanttifysiikka tai suhteellisuusteoria? Siksi, ettei näille kahdelle perusteorialle ole kilpailevia vaihtoehtoja.
Mikäö mahtaa olla kirjoittajien tieteellinen taso, kun tuollaista pitää ihmetellä?

Anonyymi kirjoitti:

"A Cosmology Group seeks to understand why the Standard Model of Cosmology (ΛCDM) and alternative models have not reached the status of a stable theory, like quantum mechanics and relativity have in the past hundred years."

Eli miksi lukuisat vaihtoehtoiset mallit eivät ole saavuttaneet samaa asemaa kuin kvanttifysiikka tai suhteellisuusteoria? Siksi, ettei näille kahdelle perusteorialle ole kilpailevia vaihtoehtoja.
Mikäö mahtaa olla kirjoittajien tieteellinen taso, kun tuollaista pitää ihmetellä?

Lue lisää

BB ei ole saavuttanut samaa asemaa kuin GR. Siinä on jotain selvästi väärin.

Ja se on se, että se on havaittavan universumin teoria. Ja väittää olevansa koko universumin, kaikkeuden teoria.

Pitää olla erikseen kaikkeuden teoria ja erikseen paikallisen osauniversumin teoria. Kumpikaan ei ole vielä oikein valtavirran kosmologiassa. Kaikki 80 teoriaa ja BB vasta lähenevät asiaa kukin tavallaan, eivätkä edes tee tätä eroa, joka olisi oikein tehdä.

Eikä GR ole mikään lopullinen teoria. Esim DU kiistää sen, eli parantelee sitä. GR ei sovi kaikkeuteen.

ACG hylkää BBn ja on kriittinen GRääkin kohtaan.

Muttta kun https://fi.wikipedia.org/wiki/Ylivertaisuusvinouma

Anonyymi kirjoitti:

Muttta kun https://fi.wikipedia.org/wiki/Ylivertaisuusvinouma

Aivan, eihän BB:tä mitenkään pysty asia-argumenteilla puolustamaan. On pakko siirtyä ad hominem hyökkäyksiin jo ennen kuin yhtään argumenttia BB:n puolesta on edes esitetty.

Tuo on BB teoria, ei havaintojen ainoa tulkinta. Myös GRää joudutaan korjaamaan, kun kaikkeudesta ja osauniversumistamme tehdään parempi teoria kuin nykyinen.

Tieteessä aina tulee joskus parempi teoria.

Minä kiistän tuon teorian, se on väärä ja vanhentunut, siitä on tullut dogmi, ja sellainen on epätieteellistä.

Anonyymi kirjoitti:

Muttta kun https://fi.wikipedia.org/wiki/Ylivertaisuusvinouma

Minusta väitetään noin, mutta minä väitän, että teillä BB dogmaatikoilla on auktoriteettiusko ja sosiaalinen paine. Minä osaan ajatella itsenäisesti, kuten yliopistot opettavat.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan, eihän BB:tä mitenkään pysty asia-argumenteilla puolustamaan. On pakko siirtyä ad hominem hyökkäyksiin jo ennen kuin yhtään argumenttia BB:n puolesta on edes esitetty.

Lue lisää

Näinhän se on ikävä kyllä.

santtunen kirjoitti:

Näinhän se on ikävä kyllä.

Yleensä kun on tullut uusia tarkempia havaintoja, on aika nopeasti myös keksitty miten BB-mallia voidaan paikata ja korjata havaintoihin sopivaksi. Esim. pimeä energia keksittiin aika nopeasti kiihtyvän laajenemisen keksimisen jälkeen, ja BB-malli on voinut porskuttaa eteenpäin.

Nyt BB-malli on tullut tiensä päähän, koska 10 vuoteen ei ole tullut enää mitään selitystä tai paikkausta, joka sovittaisi ns. Hubble tension havainnot BB-malliin. BB:n kannattajilla varsinaiset tieteelliset argumentit ovat totaalisen olemattomia. Heillä on pelkkä havaintoihin sopimaton matemaattinen malli, eikä mitään teoreettista ideaa miten mallia voisi lähteä korjaamaan. Tai aluksi oli ideoita, mutta vuosien saatossa ne ovat osoittautuneet yksi toisensa perään kelvottomiksi.

Kosmologiassa ei tällä hetkellä ole minkäänlaisia tieteellisiä totuuksia eikä konsensusta.

Anonyymi kirjoitti:

Yleensä kun on tullut uusia tarkempia havaintoja, on aika nopeasti myös keksitty miten BB-mallia voidaan paikata ja korjata havaintoihin sopivaksi. Esim. pimeä energia keksittiin aika nopeasti kiihtyvän laajenemisen keksimisen jälkeen, ja BB-malli on voinut porskuttaa eteenpäin.

Nyt BB-malli on tullut tiensä päähän, koska 10 vuoteen ei ole tullut enää mitään selitystä tai paikkausta, joka sovittaisi ns. Hubble tension havainnot BB-malliin. BB:n kannattajilla varsinaiset tieteelliset argumentit ovat totaalisen olemattomia. Heillä on pelkkä havaintoihin sopimaton matemaattinen malli, eikä mitään teoreettista ideaa miten mallia voisi lähteä korjaamaan. Tai aluksi oli ideoita, mutta vuosien saatossa ne ovat osoittautuneet yksi toisensa perään kelvottomiksi.

Kosmologiassa ei tällä hetkellä ole minkäänlaisia tieteellisiä totuuksia eikä konsensusta.

Lue lisää

Tässä on nykyiset mallit kerättyinä, ei suinkaan ihan kaikki, mutta kylläpä niitä on!
https://cosmology.info/models/
Jokaisen noiden pitäisi lukea kaikki muut ja tehdä sitten versio 2.0 omastaan.

Anonyymi kirjoitti:

Yleensä kun on tullut uusia tarkempia havaintoja, on aika nopeasti myös keksitty miten BB-mallia voidaan paikata ja korjata havaintoihin sopivaksi. Esim. pimeä energia keksittiin aika nopeasti kiihtyvän laajenemisen keksimisen jälkeen, ja BB-malli on voinut porskuttaa eteenpäin.

Nyt BB-malli on tullut tiensä päähän, koska 10 vuoteen ei ole tullut enää mitään selitystä tai paikkausta, joka sovittaisi ns. Hubble tension havainnot BB-malliin. BB:n kannattajilla varsinaiset tieteelliset argumentit ovat totaalisen olemattomia. Heillä on pelkkä havaintoihin sopimaton matemaattinen malli, eikä mitään teoreettista ideaa miten mallia voisi lähteä korjaamaan. Tai aluksi oli ideoita, mutta vuosien saatossa ne ovat osoittautuneet yksi toisensa perään kelvottomiksi.

Kosmologiassa ei tällä hetkellä ole minkäänlaisia tieteellisiä totuuksia eikä konsensusta.

Lue lisää

Miten se heikentää alkuräjähdysteoriaa, jos avaruuden laajeneminen kiihtyy? Joka tapauksessa avaruus laajenee, mikä viittaa jonkinlaisen "alkuräjähdyksen" kaltaiseen tilaan kaukana historiassa.

P.S. Ollille täytyy antaa arvostusta, sillä wanhan ajan trollaus alkaa olemaa katoavaa kansanperinnettä, kun internetin käyttäjät ovat siirtyneet yhä enemmän sosiaaliseen mediaan.

Anonyymi kirjoitti:

Yleensä kun on tullut uusia tarkempia havaintoja, on aika nopeasti myös keksitty miten BB-mallia voidaan paikata ja korjata havaintoihin sopivaksi. Esim. pimeä energia keksittiin aika nopeasti kiihtyvän laajenemisen keksimisen jälkeen, ja BB-malli on voinut porskuttaa eteenpäin.

Nyt BB-malli on tullut tiensä päähän, koska 10 vuoteen ei ole tullut enää mitään selitystä tai paikkausta, joka sovittaisi ns. Hubble tension havainnot BB-malliin. BB:n kannattajilla varsinaiset tieteelliset argumentit ovat totaalisen olemattomia. Heillä on pelkkä havaintoihin sopimaton matemaattinen malli, eikä mitään teoreettista ideaa miten mallia voisi lähteä korjaamaan. Tai aluksi oli ideoita, mutta vuosien saatossa ne ovat osoittautuneet yksi toisensa perään kelvottomiksi.

Kosmologiassa ei tällä hetkellä ole minkäänlaisia tieteellisiä totuuksia eikä konsensusta.

Lue lisää

Voisitko selittää vähän tarkemmin, mikä siinä kaataa BB teorian. Tiedän kyllä, mistä ilmiöstä kirjoitat, mutta johtopäätöksesi tuntuvat melko erikoisilta.

Kiellät asioita mitä ei saa olla ja mitä saa olla vailla mitään tieteellistä perustetta.
Sinulla on vain MuTu menetelmä.

Ei tiedettä tuolla tavoin tehdä.

Anonyymi kirjoitti:

Kiellät asioita mitä ei saa olla ja mitä saa olla vailla mitään tieteellistä perustetta.
Sinulla on vain MuTu menetelmä.

Ei tiedettä tuolla tavoin tehdä.

Perustele, miksi niitä voi olla.

Minusta ei voi olla tai ainakin se on epätyydyttävää ja ontuvaa. Kysymys on kaikkeuden logiikasta. Kaikkeudessa kaikki on eri tavalla kuin pienemmissä asioissa. Eikä kaikkeutta voi katsoa ulkoapäin.

BB ei erota kaikkeutta ja osauniversumiamme. On selvä, että kaikkeudella ei ole alkua eikä laajenemista. Niillä ei ole mitään merkitystä enää kaikkeuden kohdalla, tai eroa ikuisuuteen ja tiettynlaiseen suunnattomaan kokoon verrattuna, tai ovat vain teorian pätevyysalueen rajoja yms.

Tämä palsta ei ole paskanjauhamista varten.
Paskanjauhamista varten ovat huuhaa- ja ilmastonlämpenemispalstat.

Mikä muu kuuluu meidän havaintomaailmaamme kuin havaittavissa oleva maailmankaikkeus? Havaitomaailman ulkopuoliset asiat ovat metafysiikkaa, joiden avulla ei kumota yhtään mitään - etenkään teorioita, joita havainnot tukevat!

Eihän ajan yhdensuuntaista kulkuakaan voi kumota sanomalla, ettemme tiedä mitä fysikaalista perusilmiötä tai -ilmiöjoukkoa klassinen käsite "aika" kuvaa.

Olli on vain ilokseen vänkäävä äijänkäppänä, jolla on vähän liikaa vapaa-aikaa :)

Anonyymi kirjoitti:

Tämä palsta ei ole paskanjauhamista varten.
Paskanjauhamista varten ovat huuhaa- ja ilmastonlämpenemispalstat.

Koittakaa nyt ymmärtää, että filosofia palstalla kaikki eivät ole BBn kannalla vaan pitävät sitä puppuna. Turha komennella täällä.

santtunen kirjoitti:

Koittakaa nyt ymmärtää, että filosofia palstalla kaikki eivät ole BBn kannalla vaan pitävät sitä puppuna. Turha komennella täällä.

Hyvä on. Lisätään tämä palsta paskanjauhantapalstojen joukkoon.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä muu kuuluu meidän havaintomaailmaamme kuin havaittavissa oleva maailmankaikkeus? Havaitomaailman ulkopuoliset asiat ovat metafysiikkaa, joiden avulla ei kumota yhtään mitään - etenkään teorioita, joita havainnot tukevat!

Eihän ajan yhdensuuntaista kulkuakaan voi kumota sanomalla, ettemme tiedä mitä fysikaalista perusilmiötä tai -ilmiöjoukkoa klassinen käsite "aika" kuvaa.

Olli on vain ilokseen vänkäävä äijänkäppänä, jolla on vähän liikaa vapaa-aikaa :)

Lue lisää

Tuosta näkyy, ettet ymmärrä asiaa. Universumin, kaikkeuden, teorian pitää olla kaikkeudesta, koko universumista, eikä havaittavasta universumista.

Teoriaan kuuluu väitteet siitä, mitä on havaittavan universumin ulkopuolella.

BB väittää yhtä. Steady State, Multiuniversumi ja Syklinen toista. Vielä ei tiedetä tarkkaan, mutta juuri siitä on kysymys, mitä siellä on. Se ratkaisee myös menneisyyden ja tulevaisuuden. Havaintoja on vain havaittavasta alueesta ja menneisyydestä yksi siivu. Havaitsematonta on paljon, emme edes tiedä kuinka paljon.

Se voidaan päätellä, mitä muualla on, ja tehdä siitä teorioita, ja testata ja arvioida mikä niistä voisi olla paras. Tämä on retuperällä, kun tiedeyhteisö on arvioinut, että BB on paras, eikä se ole.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä on. Lisätään tämä palsta paskanjauhantapalstojen joukkoon.

BB katuu ja unohdetaan. Se mitä täällä nyt mietitään jää elämään. Eikä täällä tosiaan BB dogmaatikkoja tarvita muuta kuin sparraamaan meitä, joilla on laajempi näkemys kosmologian filosofiasta.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä palsta ei ole paskanjauhamista varten.
Paskanjauhamista varten ovat huuhaa- ja ilmastonlämpenemispalstat.

... ja lahjattomuutesi vuoksi et niilläkään palstoilla enää saa huomiota.

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-716)

Hiukan filosofisemmasta näkökulmasta tätä teemaa lähestyttäessä, voidaan todeta, että kaikenkaikkiaan olet esittänyt tavoitteenasi kokonaisjärjestelmän, jota kutsut universumiksi, mallintamisen, mutta perustavanlaatuisena ongelmana tähän liitten on se, että on ilmeistä, että kokonaisjärjestelmä ei ole varsinaisesti tieteellisesti mallinnettavissa oleva, koska se on väistämättä vähintään joiltakin ja erittäin todennäköisesti erittäin suurelta osin sekä havaitsematon, että käsittämätön.

Olet esittänyt oletuksen, jonka mukaan universumi on ääretön ja ajallisesti ja kompleksisuudeltaan ainakin havaitsemisen tasolla ääretön universumi tosiaan lienee mahdollinen multiversumin tapauksessa ja auttaisi mm. selittämään uskottavammin sen, että miten elämä ja havaitseminen ylipäätään voivat olla mahdollisia.

Yleisellä tasolla mielestäni oleellisinta on se, että jos todellisuus todellakin on kompleksisuudeltaan ääretön, niin sitä itseään ei koskaan kyetä kuvaamaan tai edes ymmärtämään kuin vain infinitesimaalisessa määrin ja ns. edistys sen mallintamisessa on siis vain näennäistä.

Päättelemällä toisaalta ei kyetä tuottamaan aidosti uutta informaatiota, vaan vain lähtötietojen transformaatioita, eli erilaisia kuvauksia ja koska luotettavimman tiedon perusta on empiria, koska se mahdollistaa oletusten testauksen, niin emme kykene ekstrapoloimaan merkittävässä määrin siitä, mitä tiedämme ns. näkyvästä maailmankaikkeudesta siihen, että mitä emme kykene havaitsemaan siten, että voitaisiin luottaa siihen, että kuvataan kokonaisjärjestelmää oikeellisesti.

Voimme tosin perustellusti ainakin päätellä, antrooppiseen periaatteeseen ja multiversumioletukseen perustuen, että ns. näkyvä maailmankaikkeus on ilmeisesti äärimmäisen erilainen kuin universumi keskimäärin, koska universumi siis on näillä oletuksilla kompleksisuudeltaan käytännössä ääretön. Tämä tarkoittaa sitä, että havaintomme kohdistuvat näillä oletuksilla väistämättä mitä suurimmassa määrin äärimmäisen suuressa määrin valikoituneeseen osaan kokonaisjärjestelmästä, eli siis sellaiseen osaan, joka nimenomaan mahdollistaa havaitsemisen.

Kaikenkaikkiaan, em. oletus, jonka mukaan universumi - eli siis multiversumi - on oudompi, kuin kykenemme edes käsittämään, sopii hyvin yhteen sekä kvanttimekaniikan, että nagualismin kanssa, mutta nagualismin oleellinen ero tieteeseen ja filosofiaan verrattuna on mm. se, että sen sijasta, että keskityttäisiin universumin mallintamiseen ja sen lisäksi, että vain tehtäisiin ko. äärettömyysoletus, pyritään nimenomaan myös hyödyntämään sitä äärettömyyttä aktiivisesti ja nimenomaan havaitsemiseen liittyen…

Hienoa, tuo on yksi tapa arvioida niitä, siitä se lähtee. Et kuitenkaan ota huomioon kaikkein parasta, minun teoriaani, Galakseja ja räjähdyksiä, joka on siellä myös Esseet osastossa, että on sikäli käynyt läpi vertaisarvioinnin. Sen päivitetty versio on kotisivuilla filosofian kirjan liitteissä.

Se on kaikista paras teoria, selittää parhaiten kaikki havainnot, sopii rationaaliseen tietoon kaikkeudesta, osauniversumistamme ja muista osauniversumeista, ja ennustaa osauniversumien osittain näkyvän jo nyt Webillä näkyvällä alueella, mikä ohjaa kosmologian ja tähtitieteen tutkimusta oikeaan suuntaan.

ACG on tehnyt työn luetella kaikki teoriat, ei mitenkään vastaa niiden sisällöstä.

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-716)

Hiukan filosofisemmasta näkökulmasta tätä teemaa lähestyttäessä, voidaan todeta, että kaikenkaikkiaan olet esittänyt tavoitteenasi kokonaisjärjestelmän, jota kutsut universumiksi, mallintamisen, mutta perustavanlaatuisena ongelmana tähän liitten on se, että on ilmeistä, että kokonaisjärjestelmä ei ole varsinaisesti tieteellisesti mallinnettavissa oleva, koska se on väistämättä vähintään joiltakin ja erittäin todennäköisesti erittäin suurelta osin sekä havaitsematon, että käsittämätön.

Olet esittänyt oletuksen, jonka mukaan universumi on ääretön ja ajallisesti ja kompleksisuudeltaan ainakin havaitsemisen tasolla ääretön universumi tosiaan lienee mahdollinen multiversumin tapauksessa ja auttaisi mm. selittämään uskottavammin sen, että miten elämä ja havaitseminen ylipäätään voivat olla mahdollisia.

Yleisellä tasolla mielestäni oleellisinta on se, että jos todellisuus todellakin on kompleksisuudeltaan ääretön, niin sitä itseään ei koskaan kyetä kuvaamaan tai edes ymmärtämään kuin vain infinitesimaalisessa määrin ja ns. edistys sen mallintamisessa on siis vain näennäistä.

Päättelemällä toisaalta ei kyetä tuottamaan aidosti uutta informaatiota, vaan vain lähtötietojen transformaatioita, eli erilaisia kuvauksia ja koska luotettavimman tiedon perusta on empiria, koska se mahdollistaa oletusten testauksen, niin emme kykene ekstrapoloimaan merkittävässä määrin siitä, mitä tiedämme ns. näkyvästä maailmankaikkeudesta siihen, että mitä emme kykene havaitsemaan siten, että voitaisiin luottaa siihen, että kuvataan kokonaisjärjestelmää oikeellisesti.

Voimme tosin perustellusti ainakin päätellä, antrooppiseen periaatteeseen ja multiversumioletukseen perustuen, että ns. näkyvä maailmankaikkeus on ilmeisesti äärimmäisen erilainen kuin universumi keskimäärin, koska universumi siis on näillä oletuksilla kompleksisuudeltaan käytännössä ääretön. Tämä tarkoittaa sitä, että havaintomme kohdistuvat näillä oletuksilla väistämättä mitä suurimmassa määrin äärimmäisen suuressa määrin valikoituneeseen osaan kokonaisjärjestelmästä, eli siis sellaiseen osaan, joka nimenomaan mahdollistaa havaitsemisen.

Kaikenkaikkiaan, em. oletus, jonka mukaan universumi - eli siis multiversumi - on oudompi, kuin kykenemme edes käsittämään, sopii hyvin yhteen sekä kvanttimekaniikan, että nagualismin kanssa, mutta nagualismin oleellinen ero tieteeseen ja filosofiaan verrattuna on mm. se, että sen sijasta, että keskityttäisiin universumin mallintamiseen ja sen lisäksi, että vain tehtäisiin ko. äärettömyysoletus, pyritään nimenomaan myös hyödyntämään sitä äärettömyyttä aktiivisesti ja nimenomaan havaitsemiseen liittyen…

Lue lisää

Kokonaisuuden ymmärtämiseksi on ymmärrettävä osat, ja osien ymmärtämiseksi kokonaisuus, sanoo Hegel kokonaisuuksien ja osien suhteesta.

Kosmologiassa molemmissa edistytään, eikä ikinä päästä lopullisuuteen, koska kaikkeus menee yli ymmärryksen. Mutta arviot kummastakin etenevät ja sillä lailla filosofia asiassa etenee. Filosofia ja tähtitiede yhtä aikaa, mutta päinvastoin kuin empiristit ja naturalistit ajattelevat, pääpaino kosmologiassa onkin filosofialla: pitää osata pyöritellä mielessään näitä teorioita.

Ne ovat kaikki Perustilamallin (Steady State), Multiversumimallin ja Syklisen mallin yhdistelmiä ja kehitelmiä. Nämä ovat loogiset mahdollisuudet kaikkeudelle. Useimmissa ei eroteta kaikkeutta ja osauniversumiamme ja muita osauniversumeja, kuten pitäisi. Eikä tajuta, että syklit ovat paikallisia. Eikä sitä, että kaikkeudella ei ole alkua eikä loppua, vaikkemme siitä muuta sitten paljoa tietäisikään. Eikä sitä, millaista laajenemista on missäkin ja missä ei ole laajenemista ja missä on.

santtunen kirjoitti:

Hienoa, tuo on yksi tapa arvioida niitä, siitä se lähtee. Et kuitenkaan ota huomioon kaikkein parasta, minun teoriaani, Galakseja ja räjähdyksiä, joka on siellä myös Esseet osastossa, että on sikäli käynyt läpi vertaisarvioinnin. Sen päivitetty versio on kotisivuilla filosofian kirjan liitteissä.

Se on kaikista paras teoria, selittää parhaiten kaikki havainnot, sopii rationaaliseen tietoon kaikkeudesta, osauniversumistamme ja muista osauniversumeista, ja ennustaa osauniversumien osittain näkyvän jo nyt Webillä näkyvällä alueella, mikä ohjaa kosmologian ja tähtitieteen tutkimusta oikeaan suuntaan.

ACG on tehnyt työn luetella kaikki teoriat, ei mitenkään vastaa niiden sisällöstä.

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-717)

santtunen: ”Hienoa, tuo on yksi tapa arvioida niitä, siitä se lähtee.”

Niin. Tieteellisen kontribuution objektiivinen arviointi on tunnetusti haasteellista, mutta eniten käytettyjä ja eniten vakiintuneita tapoja ovat sen huomiointi, että onko julkaisu: 1) ensinnäkin ylipäätään tieteellisesti vertaisarvioitu, 2) kuinka tiukan vertaisarvioinnin se on käynyt läpi, mikä tiukkuus yleensä korreloi julkaisufoorumin yleisen arvostuksen ja vaikuttavuuden kanssa, mikä liittyy foorumin tieteelliseen tunnettuuteen, maineeseen ja luotettavuuteen, vaikka korrelaatio ei tietenkään tarkoitakaan kausaliteettia, etenkään yksittäisen tutkimuksen tapauksessa ja foorumin ja tutkimuksen laatu ovat nimenomaan eri asioita, mikä tulisi huomioida erityisesti silloin, jos tutkimusten arvioinnin sijasta tavoitteena on tutkijoiden saavutusten arviointi ja 3) tutkimuksen vaikuttavuus, jota arvioidaan perustuen siihen, että kuinka paljon tutkimukseen on muiden tutkijoiden omissa tutkimuksissaan tekemiä viittauksia, mikä puutteistaan huolimatta on ehkä luotettavin, tarkin ja nykyään myös ainakin eniten käytetty arviointitapa, eikä se, että tietty julkaisu on tieteellisesti vertaisarvioitu välttämättä ole edes välttämätön edellytys sille, että sillä julkaisulla olisi tieteellistä merkitystä, jos muut tutkijat viittaavat siihen runsaasti, mutta yleensä tutkijat viittaavat lähinnä niihin julkaisuihin, jotka on tieteellisesti vertaisarvioitu, koska on vähemmän todennäköistä, että ne sisältävät virheitä (olipas muuten pitkähkö lause :D).

”Et kuitenkaan ota huomioon kaikkein parasta, minun teoriaani,”

Dunning-Kruger tosiaan on vahva voima ja etenkin, jos kiistää, että itsellänsä olisi se, mikä tietenkin on eräs sen oleellisista piirteistä. :D

Olen lukenut paperisi, mutta se ei ole tieteellinen, eikä tieteellisen vertaisarviointiprosessin läpikäynyt julkaisu. Montako viittausta malliisi on muiden julkaisuissa?

Suurin osa tieteellisen vertaisarviointiprosessin läpikäyneistä julkaisuistakin on sellaisia, että viittauksia niihin ei ole yhtään tai niitä on vain muutamia. Jos viittauksia tiettyyn paperiin on; nimenomaan tieteellisissä tutkimuksissa, yli 100, niin tutkimuksen voidaan sanoa olevan suhteellisesti arvioituna varsin vaikuttava, yli 1000 hyvin vaikuttava ja yli 10000 erittäin vaikuttava. Kolmeen kaikkien aikojen vaikuttavimpaan tutkimukseen on viitattu yli 100000 kertaa.
https://www.nature.com/news/polopoly_fs/1.16224!/menu/main/topColumns/topLeftColumn/pdf/514550a.pdf

Täytyy myös ymmärtää, että vaikuttavuudella ei tässä tarkoiteta yleistä vaikuttavuutta tai tunnettuutta, vaan tieteellistä vaikuttavuutta, millä puolestaan ei välttämättä ole mitään erityistä yhteiskunnallista vaikutusta, etenkään jos tutkimukset ovat luonteeltaan hyvin teoreettisia, filosofisia tai sellaisia, että niillä ei ole merkittäviä sovelluksia.

”Galakseja ja räjähdyksiä, joka on siellä myös Esseet osastossa, että on sikäli käynyt läpi vertaisarvioinnin.”

Tieteellisellä vertaisarvioinnilla tarkoitetaan muodollista prosessia, johon liittyy se, että arvioinnissa käytetään yleisesti hyväksyttyjä kriteereitä ja arvioijat ovat ko. foorumin vastuullisen päätoimittajan nimittämiä, mutta nimenomaan riippumattomia ko. foorumista. ACG selvästikään ei täytä noita kriteereitä, mm. koska kuten toteat:

”ACG on tehnyt työn luetella kaikki teoriat, ei mitenkään vastaa niiden sisällöstä.”

Käytännössä vaikuttaa ilmeiseltä; mm. kyseiselle ACG-listalle päästettyjen tuotosten em. valtavan laadullisen varianssin vuoksi, että käytännössä lähes ainoat kriteerit, jotka sille listalle päästetyiltä tuotoksilta on edellytetty ovat se, että ne ovat vaihtoehtoisia teorioita tai malleja suhteessa ns. vallitsevalle teorialle, eikä sille listalle pääsy siis ole maininnan arvoinen meriitti, mikä johtopäätös siis ei liity substanssiin, vaan käytettävään hyväksymiskriteeristöön.

Tämä ei siis kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö osa sillä listalla viitatuista julkaisuista olisi sellaisia, että ne on julkaistu tieteellisillä foorumeilla, eli ne, jotka listasin. Tutkimalla niiden viittausindeksejä voidaan paremmin arvioida sitä, että kuinka paljon ns. vaihtoehtoisilla kosmologisilla malleilla on ollut tieteellistä vaikuttavuutta.

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-717)

santtunen: ”Hienoa, tuo on yksi tapa arvioida niitä, siitä se lähtee.”

Niin. Tieteellisen kontribuution objektiivinen arviointi on tunnetusti haasteellista, mutta eniten käytettyjä ja eniten vakiintuneita tapoja ovat sen huomiointi, että onko julkaisu: 1) ensinnäkin ylipäätään tieteellisesti vertaisarvioitu, 2) kuinka tiukan vertaisarvioinnin se on käynyt läpi, mikä tiukkuus yleensä korreloi julkaisufoorumin yleisen arvostuksen ja vaikuttavuuden kanssa, mikä liittyy foorumin tieteelliseen tunnettuuteen, maineeseen ja luotettavuuteen, vaikka korrelaatio ei tietenkään tarkoitakaan kausaliteettia, etenkään yksittäisen tutkimuksen tapauksessa ja foorumin ja tutkimuksen laatu ovat nimenomaan eri asioita, mikä tulisi huomioida erityisesti silloin, jos tutkimusten arvioinnin sijasta tavoitteena on tutkijoiden saavutusten arviointi ja 3) tutkimuksen vaikuttavuus, jota arvioidaan perustuen siihen, että kuinka paljon tutkimukseen on muiden tutkijoiden omissa tutkimuksissaan tekemiä viittauksia, mikä puutteistaan huolimatta on ehkä luotettavin, tarkin ja nykyään myös ainakin eniten käytetty arviointitapa, eikä se, että tietty julkaisu on tieteellisesti vertaisarvioitu välttämättä ole edes välttämätön edellytys sille, että sillä julkaisulla olisi tieteellistä merkitystä, jos muut tutkijat viittaavat siihen runsaasti, mutta yleensä tutkijat viittaavat lähinnä niihin julkaisuihin, jotka on tieteellisesti vertaisarvioitu, koska on vähemmän todennäköistä, että ne sisältävät virheitä (olipas muuten pitkähkö lause :D).

”Et kuitenkaan ota huomioon kaikkein parasta, minun teoriaani,”

Dunning-Kruger tosiaan on vahva voima ja etenkin, jos kiistää, että itsellänsä olisi se, mikä tietenkin on eräs sen oleellisista piirteistä. :D

Olen lukenut paperisi, mutta se ei ole tieteellinen, eikä tieteellisen vertaisarviointiprosessin läpikäynyt julkaisu. Montako viittausta malliisi on muiden julkaisuissa?

Suurin osa tieteellisen vertaisarviointiprosessin läpikäyneistä julkaisuistakin on sellaisia, että viittauksia niihin ei ole yhtään tai niitä on vain muutamia. Jos viittauksia tiettyyn paperiin on; nimenomaan tieteellisissä tutkimuksissa, yli 100, niin tutkimuksen voidaan sanoa olevan suhteellisesti arvioituna varsin vaikuttava, yli 1000 hyvin vaikuttava ja yli 10000 erittäin vaikuttava. Kolmeen kaikkien aikojen vaikuttavimpaan tutkimukseen on viitattu yli 100000 kertaa.
https://www.nature.com/news/polopoly_fs/1.16224!/menu/main/topColumns/topLeftColumn/pdf/514550a.pdf

Täytyy myös ymmärtää, että vaikuttavuudella ei tässä tarkoiteta yleistä vaikuttavuutta tai tunnettuutta, vaan tieteellistä vaikuttavuutta, millä puolestaan ei välttämättä ole mitään erityistä yhteiskunnallista vaikutusta, etenkään jos tutkimukset ovat luonteeltaan hyvin teoreettisia, filosofisia tai sellaisia, että niillä ei ole merkittäviä sovelluksia.

”Galakseja ja räjähdyksiä, joka on siellä myös Esseet osastossa, että on sikäli käynyt läpi vertaisarvioinnin.”

Tieteellisellä vertaisarvioinnilla tarkoitetaan muodollista prosessia, johon liittyy se, että arvioinnissa käytetään yleisesti hyväksyttyjä kriteereitä ja arvioijat ovat ko. foorumin vastuullisen päätoimittajan nimittämiä, mutta nimenomaan riippumattomia ko. foorumista. ACG selvästikään ei täytä noita kriteereitä, mm. koska kuten toteat:

”ACG on tehnyt työn luetella kaikki teoriat, ei mitenkään vastaa niiden sisällöstä.”

Käytännössä vaikuttaa ilmeiseltä; mm. kyseiselle ACG-listalle päästettyjen tuotosten em. valtavan laadullisen varianssin vuoksi, että käytännössä lähes ainoat kriteerit, jotka sille listalle päästetyiltä tuotoksilta on edellytetty ovat se, että ne ovat vaihtoehtoisia teorioita tai malleja suhteessa ns. vallitsevalle teorialle, eikä sille listalle pääsy siis ole maininnan arvoinen meriitti, mikä johtopäätös siis ei liity substanssiin, vaan käytettävään hyväksymiskriteeristöön.

Tämä ei siis kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö osa sillä listalla viitatuista julkaisuista olisi sellaisia, että ne on julkaistu tieteellisillä foorumeilla, eli ne, jotka listasin. Tutkimalla niiden viittausindeksejä voidaan paremmin arvioida sitä, että kuinka paljon ns. vaihtoehtoisilla kosmologisilla malleilla on ollut tieteellistä vaikuttavuutta.

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-718)

XPR: ”Tutkimalla niiden viittausindeksejä voidaan paremmin arvioida sitä, että kuinka paljon ns. vaihtoehtoisilla kosmologisilla malleilla on ollut tieteellistä vaikuttavuutta.”

Tein tuon ja tulokset ovat seuraavat, suluissa viittausten määrät Google Scholar:in mukaan, jotka määrät eivät ole suuria Dirac:in ja Mannheim:in papereita lukuunottamatta. Virheet ovat mahdollisia, sillä tein tämän analyysin erittäin nopeasti.

Referoidut: Dirac (430), Mannheim (370), Petit (62), Narlikar (44), Moffat (43), Masreliez (38), Gentry (24), Netchitailo (22), Segal (21), Brzeski (15), Potter (14), Vishwakarma (14), Traunmuller (13), Broberg (12), Becker (12), Ashmore (12), Wang (11), Ghosh (11), Sanejouand (11), Novikov (10), Heymann (9), Ibison (9), Lerner (7), Borchardt (5), Srecko (4), Fritsch (4), Driscoll (3), Gupta (2), Mitra (1), Thornhill (1), Chavan (0), Schmitz (0), Glover (0), Musha (0).

Aiemmin mainitsemieni lisäksi näiden joukossa on kuusi sellaista paperia, jotka on julkaistu referoiduilla foorumeilla, vaikka sitä ei ACG:n sivuilla mainitakaan. Näiden julkaisufoorumit ovat: Foundations of Physics, Journal of Astrophysics and Astronomy, ZfN A, API Conf. Proc., Physics Essays ja Problems of Practical Cosmology. Yhteensä referoituja listattuja julkaisuja vaikuttaisi siis olevan 34 ja niihin viittauksia 1234.

Referoimattomat: Baryshev (39), Masreliez (38), Gershtein (35), Suntola (21), Almeida (13), Cea (11), Khaidarov (8), Dart (8), Barber (7), Kirilyuk (6), Crawford (5), Zhang (3), Brynjolfsson (2), Alfonso-Faus (2), Lopez (2), Marchesan (0), Ravenhall (0), Trepanier (0), Miller (0), Mizony (0), Rapanault (0), Climont (0), Andrews (0), Roscoe (0), Lewis (0), Mayer (0), Poliakov (0), Evans (0), Marmet (0), Hunter (0), Vuyk (0), Carroll (0), Ranzan (0), Santavuori (0), Murtagh (0).

Referoimattomia vaikuttaisi olevan listattuna 37 ja niihin viittauksia 200 ja listattuja sellaisia julkaisuja, joihin on toimiva linkki kaikenkaikkiaan siis n. 70 ja niihin viittauksia yhteensä n. 1400.

Tämä analyysi voisi olla ensimmäinen askel siihen suuntaan, että tutkittaisiin tarkemmin ja systemaattisemmin sitä, että mitä merkittäviä vaihtoehtoisia kosmologisia teorioita on esitetty, sillä niitä voi olla muitakin, kuin ne, jotka ACG:n sivuilla on listattu. Vaikka ko. teorioilla ei olisikaan erityisen merkittävää vaikutusta alaan, niin erityisen systemaattinen ja kattava survey voisi olla riittävä tieteellinen kontribuutio julkaisuksi ainakin jonkintasoisella referoidulla foorumilla.

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-718)

XPR: ”Tutkimalla niiden viittausindeksejä voidaan paremmin arvioida sitä, että kuinka paljon ns. vaihtoehtoisilla kosmologisilla malleilla on ollut tieteellistä vaikuttavuutta.”

Tein tuon ja tulokset ovat seuraavat, suluissa viittausten määrät Google Scholar:in mukaan, jotka määrät eivät ole suuria Dirac:in ja Mannheim:in papereita lukuunottamatta. Virheet ovat mahdollisia, sillä tein tämän analyysin erittäin nopeasti.

Referoidut: Dirac (430), Mannheim (370), Petit (62), Narlikar (44), Moffat (43), Masreliez (38), Gentry (24), Netchitailo (22), Segal (21), Brzeski (15), Potter (14), Vishwakarma (14), Traunmuller (13), Broberg (12), Becker (12), Ashmore (12), Wang (11), Ghosh (11), Sanejouand (11), Novikov (10), Heymann (9), Ibison (9), Lerner (7), Borchardt (5), Srecko (4), Fritsch (4), Driscoll (3), Gupta (2), Mitra (1), Thornhill (1), Chavan (0), Schmitz (0), Glover (0), Musha (0).

Aiemmin mainitsemieni lisäksi näiden joukossa on kuusi sellaista paperia, jotka on julkaistu referoiduilla foorumeilla, vaikka sitä ei ACG:n sivuilla mainitakaan. Näiden julkaisufoorumit ovat: Foundations of Physics, Journal of Astrophysics and Astronomy, ZfN A, API Conf. Proc., Physics Essays ja Problems of Practical Cosmology. Yhteensä referoituja listattuja julkaisuja vaikuttaisi siis olevan 34 ja niihin viittauksia 1234.

Referoimattomat: Baryshev (39), Masreliez (38), Gershtein (35), Suntola (21), Almeida (13), Cea (11), Khaidarov (8), Dart (8), Barber (7), Kirilyuk (6), Crawford (5), Zhang (3), Brynjolfsson (2), Alfonso-Faus (2), Lopez (2), Marchesan (0), Ravenhall (0), Trepanier (0), Miller (0), Mizony (0), Rapanault (0), Climont (0), Andrews (0), Roscoe (0), Lewis (0), Mayer (0), Poliakov (0), Evans (0), Marmet (0), Hunter (0), Vuyk (0), Carroll (0), Ranzan (0), Santavuori (0), Murtagh (0).

Referoimattomia vaikuttaisi olevan listattuna 37 ja niihin viittauksia 200 ja listattuja sellaisia julkaisuja, joihin on toimiva linkki kaikenkaikkiaan siis n. 70 ja niihin viittauksia yhteensä n. 1400.

Tämä analyysi voisi olla ensimmäinen askel siihen suuntaan, että tutkittaisiin tarkemmin ja systemaattisemmin sitä, että mitä merkittäviä vaihtoehtoisia kosmologisia teorioita on esitetty, sillä niitä voi olla muitakin, kuin ne, jotka ACG:n sivuilla on listattu. Vaikka ko. teorioilla ei olisikaan erityisen merkittävää vaikutusta alaan, niin erityisen systemaattinen ja kattava survey voisi olla riittävä tieteellinen kontribuutio julkaisuksi ainakin jonkintasoisella referoidulla foorumilla.

Lue lisää

Akateemisessa instituutioiden käytännöissä lienee varsinkin nykyään aika paljon valuvikoja joiden takia akateemiseen tieteeseen ei kannata suhtautua kuin se olisi jonkinlainen totuusautomaatti ja samalla ainoa luotettava tiedon lähde.


Suhtaudun hyvin skeptisesti tuohon viittausten määrän perusteella arvioimiseen koska se heijastaa lähinnä tuota akateemista paperien tuottamistehtaan toimintaa jossa kilpaillaan julkaisujen ja viittausten määrien perusteella ja jossa johtavat tutkijat hyödyntävät härskisti alaistensa työtä.

Nykyinen akateeminen tiede on tiukasti käytäntöjen tasolla sitoutunut ylläpitämään virassa olevien auktoriteettiasemassa olevien tutkijoiden statusta ja samalla pönkittää vallitsevaa ideologiaa ja metafysiikka torjuen kaiken erilaisen ajattelun ja sellaisen tutkimuksen joka voisi kyseenalaistaa olemassaolevaa vakiintunutta tieteellistä maailmankuvaa.


Tieteessä myös usein sotketaan havaintotason kuvaus ja kausaalinen selitys toisiinsa ja samoin määritelmällisesti jo metafysiikan tason hahmotuksesta eli perusoletuksista ja tuilkinnoista, kontekstista ja valitusta näkökulmasta jo määritelmällisesti todet päätelmät aidosti empiiristen tulosten kanssa eli tavallaan tiede on jäänyt oman omaksutun kielellisen tason jargoninsa vangiksi.

Valtavirtatiede on mielestäni lähes poikkeuksetta täyttä potaskaa teorioiden tasolla vaikka se voi tuottaa teknisen tason edistystä siinä ohella vaikka se hyvin harvoin liittyy siihen teoreettiseen malliin joka saattaa olla osittain tai jopa täysin virheellinen hahmotus jo perusoletustensa ja tulkintojensa osalta vaikka se ainakin näennäisesti kykenisi tuottamaan joitain oikeansuuntaisia ennusteita jotka perustuvat melko kyseenalaisiin oletuksiin todellisuuden ehdottomasta ja universaalista deterministisyydestä.
...

Tunnettu fyysikko Sabine Hossenfelder kertoo omista kokemuksistaan tiedemaailmassa:

My dream died, and now I'm here

https://www.youtube.com/watch?v=LKiBlGDfRU8


B

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-717)

santtunen: ”Hienoa, tuo on yksi tapa arvioida niitä, siitä se lähtee.”

Niin. Tieteellisen kontribuution objektiivinen arviointi on tunnetusti haasteellista, mutta eniten käytettyjä ja eniten vakiintuneita tapoja ovat sen huomiointi, että onko julkaisu: 1) ensinnäkin ylipäätään tieteellisesti vertaisarvioitu, 2) kuinka tiukan vertaisarvioinnin se on käynyt läpi, mikä tiukkuus yleensä korreloi julkaisufoorumin yleisen arvostuksen ja vaikuttavuuden kanssa, mikä liittyy foorumin tieteelliseen tunnettuuteen, maineeseen ja luotettavuuteen, vaikka korrelaatio ei tietenkään tarkoitakaan kausaliteettia, etenkään yksittäisen tutkimuksen tapauksessa ja foorumin ja tutkimuksen laatu ovat nimenomaan eri asioita, mikä tulisi huomioida erityisesti silloin, jos tutkimusten arvioinnin sijasta tavoitteena on tutkijoiden saavutusten arviointi ja 3) tutkimuksen vaikuttavuus, jota arvioidaan perustuen siihen, että kuinka paljon tutkimukseen on muiden tutkijoiden omissa tutkimuksissaan tekemiä viittauksia, mikä puutteistaan huolimatta on ehkä luotettavin, tarkin ja nykyään myös ainakin eniten käytetty arviointitapa, eikä se, että tietty julkaisu on tieteellisesti vertaisarvioitu välttämättä ole edes välttämätön edellytys sille, että sillä julkaisulla olisi tieteellistä merkitystä, jos muut tutkijat viittaavat siihen runsaasti, mutta yleensä tutkijat viittaavat lähinnä niihin julkaisuihin, jotka on tieteellisesti vertaisarvioitu, koska on vähemmän todennäköistä, että ne sisältävät virheitä (olipas muuten pitkähkö lause :D).

”Et kuitenkaan ota huomioon kaikkein parasta, minun teoriaani,”

Dunning-Kruger tosiaan on vahva voima ja etenkin, jos kiistää, että itsellänsä olisi se, mikä tietenkin on eräs sen oleellisista piirteistä. :D

Olen lukenut paperisi, mutta se ei ole tieteellinen, eikä tieteellisen vertaisarviointiprosessin läpikäynyt julkaisu. Montako viittausta malliisi on muiden julkaisuissa?

Suurin osa tieteellisen vertaisarviointiprosessin läpikäyneistä julkaisuistakin on sellaisia, että viittauksia niihin ei ole yhtään tai niitä on vain muutamia. Jos viittauksia tiettyyn paperiin on; nimenomaan tieteellisissä tutkimuksissa, yli 100, niin tutkimuksen voidaan sanoa olevan suhteellisesti arvioituna varsin vaikuttava, yli 1000 hyvin vaikuttava ja yli 10000 erittäin vaikuttava. Kolmeen kaikkien aikojen vaikuttavimpaan tutkimukseen on viitattu yli 100000 kertaa.
https://www.nature.com/news/polopoly_fs/1.16224!/menu/main/topColumns/topLeftColumn/pdf/514550a.pdf

Täytyy myös ymmärtää, että vaikuttavuudella ei tässä tarkoiteta yleistä vaikuttavuutta tai tunnettuutta, vaan tieteellistä vaikuttavuutta, millä puolestaan ei välttämättä ole mitään erityistä yhteiskunnallista vaikutusta, etenkään jos tutkimukset ovat luonteeltaan hyvin teoreettisia, filosofisia tai sellaisia, että niillä ei ole merkittäviä sovelluksia.

”Galakseja ja räjähdyksiä, joka on siellä myös Esseet osastossa, että on sikäli käynyt läpi vertaisarvioinnin.”

Tieteellisellä vertaisarvioinnilla tarkoitetaan muodollista prosessia, johon liittyy se, että arvioinnissa käytetään yleisesti hyväksyttyjä kriteereitä ja arvioijat ovat ko. foorumin vastuullisen päätoimittajan nimittämiä, mutta nimenomaan riippumattomia ko. foorumista. ACG selvästikään ei täytä noita kriteereitä, mm. koska kuten toteat:

”ACG on tehnyt työn luetella kaikki teoriat, ei mitenkään vastaa niiden sisällöstä.”

Käytännössä vaikuttaa ilmeiseltä; mm. kyseiselle ACG-listalle päästettyjen tuotosten em. valtavan laadullisen varianssin vuoksi, että käytännössä lähes ainoat kriteerit, jotka sille listalle päästetyiltä tuotoksilta on edellytetty ovat se, että ne ovat vaihtoehtoisia teorioita tai malleja suhteessa ns. vallitsevalle teorialle, eikä sille listalle pääsy siis ole maininnan arvoinen meriitti, mikä johtopäätös siis ei liity substanssiin, vaan käytettävään hyväksymiskriteeristöön.

Tämä ei siis kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö osa sillä listalla viitatuista julkaisuista olisi sellaisia, että ne on julkaistu tieteellisillä foorumeilla, eli ne, jotka listasin. Tutkimalla niiden viittausindeksejä voidaan paremmin arvioida sitä, että kuinka paljon ns. vaihtoehtoisilla kosmologisilla malleilla on ollut tieteellistä vaikuttavuutta.

Lue lisää

Ei se ole meriitti, että on päässyt mallien luetteloon, mutta se on meriitti, että on päässyt ACGn Esseisiin.

Kun on paradigman vaihdon tarve tieteessä, tiede kehittyy paremmin akatemioiden ulkopuolella. Tämä koskee myös ACGtä, se on akateemisesti arvostettujen järjestö nimenomaan. Ei sinne muut pääse varsinaisiksi jäseniksi, en minäkään. Mutta kosmologian filosofia kehittyy nyt paremmin akatemioiden ulkopuolella. Sim minä kehitän sitä.

Vaihtoehtoisissa teorioissa on monia hyviä, jotka eivät läpäise vertaisarviointia. Luetteloon kannattaa ehdottomasti tutustua huolellisesti. Se myös kumoaa sen väitteen, ettei muita teorioita ole. Ja että ne olisi kumottu, on vain BBn oma väite.

BB on selvästi väärä teoría kaikkeudesta. Ei kaikkeus ala eikä laajene siinä mielessä kuin BB väittää. Vertaisarviointi pitää niistä kiinni, ja on siksi virheellistä kosmologiassa.

Kosmologia on aivan keskeinen osa filosofiaa, metafysiikkaa. On täysin väärin, että professorit ovat luovuttaneet sen fysiikalle ja matematiikalle. Meidän amatöörifilosofien täytyy huomauttaa tästä, ja minä olen tässä oikeassa eikä professori.

Kosmologiassa on paradigma vaihtumassa vastustamattomasti.

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-718)

XPR: ”Tutkimalla niiden viittausindeksejä voidaan paremmin arvioida sitä, että kuinka paljon ns. vaihtoehtoisilla kosmologisilla malleilla on ollut tieteellistä vaikuttavuutta.”

Tein tuon ja tulokset ovat seuraavat, suluissa viittausten määrät Google Scholar:in mukaan, jotka määrät eivät ole suuria Dirac:in ja Mannheim:in papereita lukuunottamatta. Virheet ovat mahdollisia, sillä tein tämän analyysin erittäin nopeasti.

Referoidut: Dirac (430), Mannheim (370), Petit (62), Narlikar (44), Moffat (43), Masreliez (38), Gentry (24), Netchitailo (22), Segal (21), Brzeski (15), Potter (14), Vishwakarma (14), Traunmuller (13), Broberg (12), Becker (12), Ashmore (12), Wang (11), Ghosh (11), Sanejouand (11), Novikov (10), Heymann (9), Ibison (9), Lerner (7), Borchardt (5), Srecko (4), Fritsch (4), Driscoll (3), Gupta (2), Mitra (1), Thornhill (1), Chavan (0), Schmitz (0), Glover (0), Musha (0).

Aiemmin mainitsemieni lisäksi näiden joukossa on kuusi sellaista paperia, jotka on julkaistu referoiduilla foorumeilla, vaikka sitä ei ACG:n sivuilla mainitakaan. Näiden julkaisufoorumit ovat: Foundations of Physics, Journal of Astrophysics and Astronomy, ZfN A, API Conf. Proc., Physics Essays ja Problems of Practical Cosmology. Yhteensä referoituja listattuja julkaisuja vaikuttaisi siis olevan 34 ja niihin viittauksia 1234.

Referoimattomat: Baryshev (39), Masreliez (38), Gershtein (35), Suntola (21), Almeida (13), Cea (11), Khaidarov (8), Dart (8), Barber (7), Kirilyuk (6), Crawford (5), Zhang (3), Brynjolfsson (2), Alfonso-Faus (2), Lopez (2), Marchesan (0), Ravenhall (0), Trepanier (0), Miller (0), Mizony (0), Rapanault (0), Climont (0), Andrews (0), Roscoe (0), Lewis (0), Mayer (0), Poliakov (0), Evans (0), Marmet (0), Hunter (0), Vuyk (0), Carroll (0), Ranzan (0), Santavuori (0), Murtagh (0).

Referoimattomia vaikuttaisi olevan listattuna 37 ja niihin viittauksia 200 ja listattuja sellaisia julkaisuja, joihin on toimiva linkki kaikenkaikkiaan siis n. 70 ja niihin viittauksia yhteensä n. 1400.

Tämä analyysi voisi olla ensimmäinen askel siihen suuntaan, että tutkittaisiin tarkemmin ja systemaattisemmin sitä, että mitä merkittäviä vaihtoehtoisia kosmologisia teorioita on esitetty, sillä niitä voi olla muitakin, kuin ne, jotka ACG:n sivuilla on listattu. Vaikka ko. teorioilla ei olisikaan erityisen merkittävää vaikutusta alaan, niin erityisen systemaattinen ja kattava survey voisi olla riittävä tieteellinen kontribuutio julkaisuksi ainakin jonkintasoisella referoidulla foorumilla.

Lue lisää

Kun paradigma vaihtuu, siteerattujen määrä vaihtuu. Ja uusia tulee. Nyt ei ole vielä vaihtunut vaan vaihtumassa.

Tuo on kyllä varsin hyödyllistä. Näkee, että vaihtoehtoisten teorioiden kannattajien määrä ja laatu paranee koko ajan. Lopuksi BB kaatuu kuin korttitalo. Vaikenemisen muuri sortuu. Lernerihän yritettiin kokonaan ignoroida ja flopata, mitätöidä, leimata, sivuuttaa. Nyt hänelle on jo pakko vastata, ja siteerausten määrä kasvaa. Suntola etenee omalla suurella painoarvollaan. Minä olen täysin tuntematon ja sivuutettu amatöörifilosofi. Se mitä sanon, on painokasta, vaikka näin joudunkin sen itse sanomaan.

Kosmologian filosofiaa ei harjoiteta lainkaan. Kunnolla siis.

Havaittava universumi on pienempi kuin koko universumi, kaikkeus.

Itsestään selvää!

No miksette sitten tee teoriaa kaikkeudesta? Sekotatte kaikkeuden, osauniversumin ne ja havaittavan universumin!

Anonyymi kirjoitti:

Akateemisessa instituutioiden käytännöissä lienee varsinkin nykyään aika paljon valuvikoja joiden takia akateemiseen tieteeseen ei kannata suhtautua kuin se olisi jonkinlainen totuusautomaatti ja samalla ainoa luotettava tiedon lähde.


Suhtaudun hyvin skeptisesti tuohon viittausten määrän perusteella arvioimiseen koska se heijastaa lähinnä tuota akateemista paperien tuottamistehtaan toimintaa jossa kilpaillaan julkaisujen ja viittausten määrien perusteella ja jossa johtavat tutkijat hyödyntävät härskisti alaistensa työtä.

Nykyinen akateeminen tiede on tiukasti käytäntöjen tasolla sitoutunut ylläpitämään virassa olevien auktoriteettiasemassa olevien tutkijoiden statusta ja samalla pönkittää vallitsevaa ideologiaa ja metafysiikka torjuen kaiken erilaisen ajattelun ja sellaisen tutkimuksen joka voisi kyseenalaistaa olemassaolevaa vakiintunutta tieteellistä maailmankuvaa.


Tieteessä myös usein sotketaan havaintotason kuvaus ja kausaalinen selitys toisiinsa ja samoin määritelmällisesti jo metafysiikan tason hahmotuksesta eli perusoletuksista ja tuilkinnoista, kontekstista ja valitusta näkökulmasta jo määritelmällisesti todet päätelmät aidosti empiiristen tulosten kanssa eli tavallaan tiede on jäänyt oman omaksutun kielellisen tason jargoninsa vangiksi.

Valtavirtatiede on mielestäni lähes poikkeuksetta täyttä potaskaa teorioiden tasolla vaikka se voi tuottaa teknisen tason edistystä siinä ohella vaikka se hyvin harvoin liittyy siihen teoreettiseen malliin joka saattaa olla osittain tai jopa täysin virheellinen hahmotus jo perusoletustensa ja tulkintojensa osalta vaikka se ainakin näennäisesti kykenisi tuottamaan joitain oikeansuuntaisia ennusteita jotka perustuvat melko kyseenalaisiin oletuksiin todellisuuden ehdottomasta ja universaalista deterministisyydestä.
...

Tunnettu fyysikko Sabine Hossenfelder kertoo omista kokemuksistaan tiedemaailmassa:

My dream died, and now I'm here

https://www.youtube.com/watch?v=LKiBlGDfRU8


B

Lue lisää

Siinä on tilanne tiedemaailmassa. Tiede kehittyy usein täysin yllättäviä ja ennustamattomia latuja. Kosmologiassa niin kuin olen sanonut artikkeleissani ja kirjoissani. Tietysti se jää muiden arvioitavaksi, onko asiat juuri niin vai jollakin toisella tavalla.

Jotain sen suuntaista kuitenkin. BB kaatuu kaikkeuden teoriana, jolloin osauniversumimmekin teoria muuttuu, ja nämä kaksi opitaan erottamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Akateemisessa instituutioiden käytännöissä lienee varsinkin nykyään aika paljon valuvikoja joiden takia akateemiseen tieteeseen ei kannata suhtautua kuin se olisi jonkinlainen totuusautomaatti ja samalla ainoa luotettava tiedon lähde.


Suhtaudun hyvin skeptisesti tuohon viittausten määrän perusteella arvioimiseen koska se heijastaa lähinnä tuota akateemista paperien tuottamistehtaan toimintaa jossa kilpaillaan julkaisujen ja viittausten määrien perusteella ja jossa johtavat tutkijat hyödyntävät härskisti alaistensa työtä.

Nykyinen akateeminen tiede on tiukasti käytäntöjen tasolla sitoutunut ylläpitämään virassa olevien auktoriteettiasemassa olevien tutkijoiden statusta ja samalla pönkittää vallitsevaa ideologiaa ja metafysiikka torjuen kaiken erilaisen ajattelun ja sellaisen tutkimuksen joka voisi kyseenalaistaa olemassaolevaa vakiintunutta tieteellistä maailmankuvaa.


Tieteessä myös usein sotketaan havaintotason kuvaus ja kausaalinen selitys toisiinsa ja samoin määritelmällisesti jo metafysiikan tason hahmotuksesta eli perusoletuksista ja tuilkinnoista, kontekstista ja valitusta näkökulmasta jo määritelmällisesti todet päätelmät aidosti empiiristen tulosten kanssa eli tavallaan tiede on jäänyt oman omaksutun kielellisen tason jargoninsa vangiksi.

Valtavirtatiede on mielestäni lähes poikkeuksetta täyttä potaskaa teorioiden tasolla vaikka se voi tuottaa teknisen tason edistystä siinä ohella vaikka se hyvin harvoin liittyy siihen teoreettiseen malliin joka saattaa olla osittain tai jopa täysin virheellinen hahmotus jo perusoletustensa ja tulkintojensa osalta vaikka se ainakin näennäisesti kykenisi tuottamaan joitain oikeansuuntaisia ennusteita jotka perustuvat melko kyseenalaisiin oletuksiin todellisuuden ehdottomasta ja universaalista deterministisyydestä.
...

Tunnettu fyysikko Sabine Hossenfelder kertoo omista kokemuksistaan tiedemaailmassa:

My dream died, and now I'm here

https://www.youtube.com/watch?v=LKiBlGDfRU8


B

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-719)

B: ”Suhtaudun hyvin skeptisesti tuohon viittausten määrän perusteella arvioimiseen…”

Kuten totesinkin, tieteellisen laadun luotettava arviointi tosiaan on haasteellista, mikä tietysti on luonteva seuraus siitä, että todellisuudesta voidaan väistämättä tietää vain hyvin vähän ja myös siitä, että arvioijat ovat ns. vain ihmisiä.

Viittausmäärien käytössä mittarina on omat ongelmansa, mutta se on silti siinä suhteessa parempi ja tarkempi mittari, kuin esim. julkaisumäärien perusteella arviointi, että se vähentää ns. julkaisutehtailun vaikutusta ja myös parempi, kuin pelkän julkaisufoorumin tason perusteella arviointi, koska se huomioi myös muiden aiheesta kiinnostuneiden tieteentekijöiden, kuin virallisten arvioijien arviot.

Voidaan perustellusti olettaa, että kun aika julkaisuajankohdasta lähestyy raja-arvona ääretöntä, niin viittusmäärämetriikan arvo lähestyy sellaista arvoa, joka kuvaa oikeellisesti ko. julkaisun todellista vaikuttavuutta, vaikka ei lähestyisikään sitä, että se kuvaisi ko. julkaisun laatua.

Ideana on siis se, että kun koko tiedeyhteisön näkemysten annetaan vaikuttaa ko. metriikan arvoon, niin se vähentää virallisten arvioijien arvioiden mahdollisesti sisältämien virheiden ja vinoumien vaikutusta, mitä tietysti vähentää myös se, että tieteellisen käsikirjoituksenhan voi lähettää uudelleenarvioitavaksi mille tahansa sellaiselle muulle julkaisufoorumille, joka julkaisee sellaista sisältöä, joka kuuluu kyseisen tieteenalaan.

Eräänä heikkoutena toisaalta on se, että koska viittausmäärämittari on suhteellisen demokraattinen metriikka, niin se yliarvostaa sellaisia julkaisuja, jotka eivät poikkea paljoa siitä, mikä on ns. tavanomaista tai keskimääräistä ja näiden kaikkien kolmen metriikan käyttöön siis liittyy ongelmia, mutta on hankala keksiä paljoa parempiakaan ja toisaalta koska kognitiivisten rajoitteiden vuoksi ei ole mahdollista tutustua kaikkiin julkaisuihin ja myös koska julkaisuja käytetään keskeisenä tapana osoittaa tieteellinen pätevyys, niin niitä luokitteleville metriikoilla on ilmeistä tarvetta.

Eräs vahvasti vaikuttava moderni trendi on ollut ja on se, että mm. tutkimusrahoituksen uudelleensuuntausten vuoksi, yhä merkittävämpi osuus tieteellisistä julkaisuista tuotetaan jo tohtorintutkinnon teon yhteydessä ja etenkin ns. kovien tieteiden osalta myös se, että julkaisut tuotetaan tutkimusryhmissä ja käytännössä, jos tohtorikandidaatti pyrkii luomaan tieteellisen uran, niin oleellista kilpailussa menestymisen kannalta on se, että hän kykenee julkaisemaan ja yhteisjulkaisemaan mahdollisimman nopeasti, mahdollisimman paljon ja mahdollisimman arvostetuissa tieteellisissä lehdissä ja tietysti myös se, että muu tiedeyhteisö viittaisi ko. julkaisuihin.

Tietysti tämän seuraus on se, että riskien välttämiseksi, aiheiksi usein etenkin tuossa urakehitysvaiheessa valikoituvat sellaiset, jotka eivät eroa paljoa ns. valtavirran näkemyksistä ja kaikenkaikkiaan pitää paikkansa, että suuri osa tieteestä on ns. konservatiivista normitiedettä – käytännössä suuri joukko pieniä kontribuutioita.

Jotkin tieteelliset lehdet julkaisevat artikkelin yhteydessä myös arvioijien arviot, mikä mahdollistaa läpinäkyvämmän prosessin, mutta siinä toisaalta on se ongelma, että se antaa ehkä liiankin paljon näkyvyyttä virallisten arvioijien näkemyksille.

Mitä taas tulee auktoriteettiin, niin tieteessähän tunnustetaan selvästi se, että auktoriteettiin perustuvat argumentit ovat epäpäteviä ja esim. ns. ”double-blind-review” -menettelyn ideana on se, että kirjoittajat ja arvioijat eivät tiedä toistensa nimiä, mikä eliminoi tiettyjä ihmisarvioijien käyttöön liittyviä potentiaalisia vinoumia.

Oletettavaa on myös se, että jos/kun tekoälyjärjestelmät jatkavat vahvistumistaan, niin ne ylittävät ihmisten kyvyt mm. tarkkuuden, kattavuuden ja objektiivisuuden osalta mm. arviointityyppisissä tehtävissä ja niitä tullaan siis käyttämään entistä enemmän kyseiseen tarkoitukseen.

Käytännössä, jos tiettyä käsikirjoitusta ei kykene saamaan hyväksytyksi millekään referoidulle foorumille; joita on tuhansia, eikä myöskään saamaan ketään muuta kiinnostumaan pitkän ajan kuluessakaan edes siitä, että viittaisi siihen omissa tutkimuksissaan, niin kyllä se tilastollisesti on selvä merkki siitä, että kyseinen tutkimus todennäköisesti ei ole erityisen laadukas, koska maailmahan on tunnetusti ns. täynnä heikkolaatuisia käsikirjoituksia, mikä puolestaan on täysin oletetusten mukainen tilanne, koska ns. oikeiden sanojen laittaminen ns. oikeaan järjestykseen, on tietysti huomattavasti vaikeampaa kuin se, että kasaisi niitä vain joksikin satunnaiseksi pötköksi. :D

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-719)

B: ”Suhtaudun hyvin skeptisesti tuohon viittausten määrän perusteella arvioimiseen…”

Kuten totesinkin, tieteellisen laadun luotettava arviointi tosiaan on haasteellista, mikä tietysti on luonteva seuraus siitä, että todellisuudesta voidaan väistämättä tietää vain hyvin vähän ja myös siitä, että arvioijat ovat ns. vain ihmisiä.

Viittausmäärien käytössä mittarina on omat ongelmansa, mutta se on silti siinä suhteessa parempi ja tarkempi mittari, kuin esim. julkaisumäärien perusteella arviointi, että se vähentää ns. julkaisutehtailun vaikutusta ja myös parempi, kuin pelkän julkaisufoorumin tason perusteella arviointi, koska se huomioi myös muiden aiheesta kiinnostuneiden tieteentekijöiden, kuin virallisten arvioijien arviot.

Voidaan perustellusti olettaa, että kun aika julkaisuajankohdasta lähestyy raja-arvona ääretöntä, niin viittusmäärämetriikan arvo lähestyy sellaista arvoa, joka kuvaa oikeellisesti ko. julkaisun todellista vaikuttavuutta, vaikka ei lähestyisikään sitä, että se kuvaisi ko. julkaisun laatua.

Ideana on siis se, että kun koko tiedeyhteisön näkemysten annetaan vaikuttaa ko. metriikan arvoon, niin se vähentää virallisten arvioijien arvioiden mahdollisesti sisältämien virheiden ja vinoumien vaikutusta, mitä tietysti vähentää myös se, että tieteellisen käsikirjoituksenhan voi lähettää uudelleenarvioitavaksi mille tahansa sellaiselle muulle julkaisufoorumille, joka julkaisee sellaista sisältöä, joka kuuluu kyseisen tieteenalaan.

Eräänä heikkoutena toisaalta on se, että koska viittausmäärämittari on suhteellisen demokraattinen metriikka, niin se yliarvostaa sellaisia julkaisuja, jotka eivät poikkea paljoa siitä, mikä on ns. tavanomaista tai keskimääräistä ja näiden kaikkien kolmen metriikan käyttöön siis liittyy ongelmia, mutta on hankala keksiä paljoa parempiakaan ja toisaalta koska kognitiivisten rajoitteiden vuoksi ei ole mahdollista tutustua kaikkiin julkaisuihin ja myös koska julkaisuja käytetään keskeisenä tapana osoittaa tieteellinen pätevyys, niin niitä luokitteleville metriikoilla on ilmeistä tarvetta.

Eräs vahvasti vaikuttava moderni trendi on ollut ja on se, että mm. tutkimusrahoituksen uudelleensuuntausten vuoksi, yhä merkittävämpi osuus tieteellisistä julkaisuista tuotetaan jo tohtorintutkinnon teon yhteydessä ja etenkin ns. kovien tieteiden osalta myös se, että julkaisut tuotetaan tutkimusryhmissä ja käytännössä, jos tohtorikandidaatti pyrkii luomaan tieteellisen uran, niin oleellista kilpailussa menestymisen kannalta on se, että hän kykenee julkaisemaan ja yhteisjulkaisemaan mahdollisimman nopeasti, mahdollisimman paljon ja mahdollisimman arvostetuissa tieteellisissä lehdissä ja tietysti myös se, että muu tiedeyhteisö viittaisi ko. julkaisuihin.

Tietysti tämän seuraus on se, että riskien välttämiseksi, aiheiksi usein etenkin tuossa urakehitysvaiheessa valikoituvat sellaiset, jotka eivät eroa paljoa ns. valtavirran näkemyksistä ja kaikenkaikkiaan pitää paikkansa, että suuri osa tieteestä on ns. konservatiivista normitiedettä – käytännössä suuri joukko pieniä kontribuutioita.

Jotkin tieteelliset lehdet julkaisevat artikkelin yhteydessä myös arvioijien arviot, mikä mahdollistaa läpinäkyvämmän prosessin, mutta siinä toisaalta on se ongelma, että se antaa ehkä liiankin paljon näkyvyyttä virallisten arvioijien näkemyksille.

Mitä taas tulee auktoriteettiin, niin tieteessähän tunnustetaan selvästi se, että auktoriteettiin perustuvat argumentit ovat epäpäteviä ja esim. ns. ”double-blind-review” -menettelyn ideana on se, että kirjoittajat ja arvioijat eivät tiedä toistensa nimiä, mikä eliminoi tiettyjä ihmisarvioijien käyttöön liittyviä potentiaalisia vinoumia.

Oletettavaa on myös se, että jos/kun tekoälyjärjestelmät jatkavat vahvistumistaan, niin ne ylittävät ihmisten kyvyt mm. tarkkuuden, kattavuuden ja objektiivisuuden osalta mm. arviointityyppisissä tehtävissä ja niitä tullaan siis käyttämään entistä enemmän kyseiseen tarkoitukseen.

Käytännössä, jos tiettyä käsikirjoitusta ei kykene saamaan hyväksytyksi millekään referoidulle foorumille; joita on tuhansia, eikä myöskään saamaan ketään muuta kiinnostumaan pitkän ajan kuluessakaan edes siitä, että viittaisi siihen omissa tutkimuksissaan, niin kyllä se tilastollisesti on selvä merkki siitä, että kyseinen tutkimus todennäköisesti ei ole erityisen laadukas, koska maailmahan on tunnetusti ns. täynnä heikkolaatuisia käsikirjoituksia, mikä puolestaan on täysin oletetusten mukainen tilanne, koska ns. oikeiden sanojen laittaminen ns. oikeaan järjestykseen, on tietysti huomattavasti vaikeampaa kuin se, että kasaisi niitä vain joksikin satunnaiseksi pötköksi. :D

Lue lisää

Kosmologiassa tilanne on se, että vain BBn mukaiset artikkelit läpäisevät vertaisarvioinnin. Arvostetuissa tieteellisissä lehdissä. Se romuttaa koko tuon arviointiperusteena 90%:sti.

Galaksitutkimuksissa on ja pitää aina olla "nuori universumi" ja "kun alkupamauksesta oli niin ja niin pitkä aika".

santtunen kirjoitti:

Kosmologiassa tilanne on se, että vain BBn mukaiset artikkelit läpäisevät vertaisarvioinnin. Arvostetuissa tieteellisissä lehdissä. Se romuttaa koko tuon arviointiperusteena 90%:sti.

Galaksitutkimuksissa on ja pitää aina olla "nuori universumi" ja "kun alkupamauksesta oli niin ja niin pitkä aika".

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-720)

Yleensä palautteen puute on syynä siihen, että todellisesta tilanteesta muodostuu epärealistinen käsitys ja kaikenkaikkiaan, jotta voisit esim. muodostaa realistisen käsityksen esim. mallisi tai esseesi todellisesta laatutasosta, olisi tärkeää, että saisit sitä koskevaa muodollista asiantuntijapalautetta, mikä on tieteessä normaali ja vakiintunut menettelytapa ja edellyttäisi tietysti sitä, että lähettäisit sen tai sen parannetun version arvioitavaksi jollekin tieteellisesti oikeasti vertaisarvioidulle foorumille, miltä osin periaatteessa mahdollisia aloja lienevät fysiikka, kosmologia ja filosofia, mutta esseesi vaikuttaa olevan lähinnä filosofian alaan kuuluva ja olet myös itse jatkuvasti korostanut filosofian merkitystä.

Oletko siis yrittänyt julkaista esseesi fysiikan tai kosmologian alan julkaisusarjojen sijasta jossakin referoidussa filosofisessa julkaisusarjassa? Esim. SJR listaa 733 filosofian alan lehteä ja luulisi, että siinä olisi riittävästi valinnanvaraa ja kuten aiemmin totesin, jos jokin lehti lyttää jutun, niin sitähän voi tarjota jollekin muulle, mutta tietysti vain yhteen lehteen kerrallaan.
https://www.scimagojr.com/journalrank.php?category=1211&order=sjr&ord=desc

Tosin, tietysti, jotta siitä saamastansa asiantuntijapalautteesta, joka hyvin todennäköisesti tulee olemaan musertavaa, olisi itsellensä oikeasti jotakin hyötyä, niin se edellyttäisi sitä, että siihen suhtautuisi vakavasti ja ottaisi sen huomioon käsikirjoituksen laadun parantamiseksi ja ei olettaisi esim., että kaikki maailman tieteelliset lehdet ovat salaliitossa keskenään, jotta et saisi julkaistua ”maailmanjärjestyksen mullistavaa ja mielestäsi maailman parasta malliasi tai esseetäsi” millään referoidulla foorumilla. :D

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-719)

B: ”Suhtaudun hyvin skeptisesti tuohon viittausten määrän perusteella arvioimiseen…”

Kuten totesinkin, tieteellisen laadun luotettava arviointi tosiaan on haasteellista, mikä tietysti on luonteva seuraus siitä, että todellisuudesta voidaan väistämättä tietää vain hyvin vähän ja myös siitä, että arvioijat ovat ns. vain ihmisiä.

Viittausmäärien käytössä mittarina on omat ongelmansa, mutta se on silti siinä suhteessa parempi ja tarkempi mittari, kuin esim. julkaisumäärien perusteella arviointi, että se vähentää ns. julkaisutehtailun vaikutusta ja myös parempi, kuin pelkän julkaisufoorumin tason perusteella arviointi, koska se huomioi myös muiden aiheesta kiinnostuneiden tieteentekijöiden, kuin virallisten arvioijien arviot.

Voidaan perustellusti olettaa, että kun aika julkaisuajankohdasta lähestyy raja-arvona ääretöntä, niin viittusmäärämetriikan arvo lähestyy sellaista arvoa, joka kuvaa oikeellisesti ko. julkaisun todellista vaikuttavuutta, vaikka ei lähestyisikään sitä, että se kuvaisi ko. julkaisun laatua.

Ideana on siis se, että kun koko tiedeyhteisön näkemysten annetaan vaikuttaa ko. metriikan arvoon, niin se vähentää virallisten arvioijien arvioiden mahdollisesti sisältämien virheiden ja vinoumien vaikutusta, mitä tietysti vähentää myös se, että tieteellisen käsikirjoituksenhan voi lähettää uudelleenarvioitavaksi mille tahansa sellaiselle muulle julkaisufoorumille, joka julkaisee sellaista sisältöä, joka kuuluu kyseisen tieteenalaan.

Eräänä heikkoutena toisaalta on se, että koska viittausmäärämittari on suhteellisen demokraattinen metriikka, niin se yliarvostaa sellaisia julkaisuja, jotka eivät poikkea paljoa siitä, mikä on ns. tavanomaista tai keskimääräistä ja näiden kaikkien kolmen metriikan käyttöön siis liittyy ongelmia, mutta on hankala keksiä paljoa parempiakaan ja toisaalta koska kognitiivisten rajoitteiden vuoksi ei ole mahdollista tutustua kaikkiin julkaisuihin ja myös koska julkaisuja käytetään keskeisenä tapana osoittaa tieteellinen pätevyys, niin niitä luokitteleville metriikoilla on ilmeistä tarvetta.

Eräs vahvasti vaikuttava moderni trendi on ollut ja on se, että mm. tutkimusrahoituksen uudelleensuuntausten vuoksi, yhä merkittävämpi osuus tieteellisistä julkaisuista tuotetaan jo tohtorintutkinnon teon yhteydessä ja etenkin ns. kovien tieteiden osalta myös se, että julkaisut tuotetaan tutkimusryhmissä ja käytännössä, jos tohtorikandidaatti pyrkii luomaan tieteellisen uran, niin oleellista kilpailussa menestymisen kannalta on se, että hän kykenee julkaisemaan ja yhteisjulkaisemaan mahdollisimman nopeasti, mahdollisimman paljon ja mahdollisimman arvostetuissa tieteellisissä lehdissä ja tietysti myös se, että muu tiedeyhteisö viittaisi ko. julkaisuihin.

Tietysti tämän seuraus on se, että riskien välttämiseksi, aiheiksi usein etenkin tuossa urakehitysvaiheessa valikoituvat sellaiset, jotka eivät eroa paljoa ns. valtavirran näkemyksistä ja kaikenkaikkiaan pitää paikkansa, että suuri osa tieteestä on ns. konservatiivista normitiedettä – käytännössä suuri joukko pieniä kontribuutioita.

Jotkin tieteelliset lehdet julkaisevat artikkelin yhteydessä myös arvioijien arviot, mikä mahdollistaa läpinäkyvämmän prosessin, mutta siinä toisaalta on se ongelma, että se antaa ehkä liiankin paljon näkyvyyttä virallisten arvioijien näkemyksille.

Mitä taas tulee auktoriteettiin, niin tieteessähän tunnustetaan selvästi se, että auktoriteettiin perustuvat argumentit ovat epäpäteviä ja esim. ns. ”double-blind-review” -menettelyn ideana on se, että kirjoittajat ja arvioijat eivät tiedä toistensa nimiä, mikä eliminoi tiettyjä ihmisarvioijien käyttöön liittyviä potentiaalisia vinoumia.

Oletettavaa on myös se, että jos/kun tekoälyjärjestelmät jatkavat vahvistumistaan, niin ne ylittävät ihmisten kyvyt mm. tarkkuuden, kattavuuden ja objektiivisuuden osalta mm. arviointityyppisissä tehtävissä ja niitä tullaan siis käyttämään entistä enemmän kyseiseen tarkoitukseen.

Käytännössä, jos tiettyä käsikirjoitusta ei kykene saamaan hyväksytyksi millekään referoidulle foorumille; joita on tuhansia, eikä myöskään saamaan ketään muuta kiinnostumaan pitkän ajan kuluessakaan edes siitä, että viittaisi siihen omissa tutkimuksissaan, niin kyllä se tilastollisesti on selvä merkki siitä, että kyseinen tutkimus todennäköisesti ei ole erityisen laadukas, koska maailmahan on tunnetusti ns. täynnä heikkolaatuisia käsikirjoituksia, mikä puolestaan on täysin oletetusten mukainen tilanne, koska ns. oikeiden sanojen laittaminen ns. oikeaan järjestykseen, on tietysti huomattavasti vaikeampaa kuin se, että kasaisi niitä vain joksikin satunnaiseksi pötköksi. :D

Lue lisää

XPR-719


"...koko tiedeyhteisön näkemysten annetaan vaikuttaa ko. metriikan arvoon, niin se vähentää virallisten arvioijien arvioiden mahdollisesti sisältämien virheiden ja vinoumien vaikutusta, ...."

Minusta akateeminen tiedeyhteisö vaikuttaa melko suljetulta ja sisäänpäinlämpiävältä instituutiolta jossa muodollinen pätevyys metodien tasolla vaikuttaa kaikkein tärkeimmältä asialta johon voidaan aina vedota jos ilmaantuu sellaisia uusia tai erilaisia hahmotustapoja ja ideoita jotka voivat vaarantaa vallassa olevan paradigman ja sen varassa olevat auktoriteetit ja heidän elinkeinonsa.

Loputtomien saivartelujen ja ad-hoc tekosyiden avulla saadaan ylläpidettyä vallitsevaa todellisuuden hahmotusta ja maailmankuvaa loppumattomiin koska ne uudet ja erilaiset ideat ja hahmotusyritykset eivät koskaan varsinkaan alkuvaiheessa ole yhtä sofistikoituja kuin ne jo vakiintuneet teoriat varsinkin jos niitä yrittää arvioida kunkin pitkälle yksityiskohtiin erikoistuneen tieteenalan jargonin tasolla mikä sulkee pois suurimman osan muusta tiedeyhteisöstä ja samalla kaikki maallikkot ja loppujen lopuksi väittelyä käydään vain muutaman saman alan asiantuntijan välillä asioista jotka vaikuttavat lähinnä pilkunviilaamiselta ulkopuolisen tarkkailijan kannalta.

"etenkin ns. kovien tieteiden osalta "

Tuo oletus että tiede muuttuu "kovaksi" matemaattisen formalismin soveltamisen takia on aika kyseenalainen ja mahdollistaa samantasoisen spekuloinnin mitä harrastettiin keskiajan skolastiikassa tyyliin "kuinka monta enkeliä mahtuu neulanpäähän seisomaan".

Matematiikka on hyvä palomuuri kaikkea mahdollista kritiikkiä vastaan ja koska matematiikka on pohjimmiltaan eräänlaista pikakirjoitusta niin periaatteessa kaikki matemaattiset lauseet ja kaavat ovat palautettavissa luonnolliseen kieleen jolloin se näennäinen "kovuus" saadaan samalla häivytettyä ja lopputulos alkaa muistuttaa perinteistä metafysiikkaa ja filosofiaa varsinkin jos perehdytään sen tieteenalan historiaan suhteessa siihen matemaattiseen formalismiin niin voidaan nähdä mistä ideoista on lähdetty alunperin liikkeelle ja millä perustein erilaisia entiteettejä on postuloitu ja miten teoriaa on vähitellen paikkailtu vastaamaan empiirisiä havaintoja lisäämällä postulaatteja aina tarpeen mukaan.

Matematiikalla ja tarkkuudella on tietysti suuri merkitys teorioiden käytännön sovellusten kannalta ja siinä se "kovuus" ilmenee optimaalisena tarkkuutena joka ei ole ääretöntä vaan aina suhteellistettu siihen mikä on sen tekniikan käyttätarkoitus.

Oikeastaan vain soveltava tiede on oikeata tiedettä ja teoriatason tiede taas jatkaa perinteisen metafysiikan ja spekulatiivisen filosofian perinnettä "keisarin uusien vaatteiden" avulla. :D

"Oletettavaa on myös se, että jos/kun tekoälyjärjestelmät jatkavat vahvistumistaan, niin ne ylittävät ihmisten kyvyt mm. tarkkuuden, kattavuuden ja objektiivisuuden osalta mm. arviointityyppisissä tehtävissä ja niitä tullaan siis käyttämään entistä enemmän kyseiseen tarkoitukseen."

Tuo tekniikan yleistyminen voi olla myös tieteen ja ylipäätänsä ihmiskunnan kulttuurin kannalta siinä mielessä huono trendi että se pitkällä tähtäimellä käytännössä tuhoaa samalla ihmiskunnan tietotaitoa tai ainakin rajoittaa sen vain harvojen perinteisten metodien harrastajien tasolle mikä on jo nähtävissä yhteiskunnan infrastruktuurin ladullisella tasolla verrattuna esim. siihen aikaan kun laskutikkuja vielä käytettiin tietokoneiden ja tekoälyn sijasta.

(Esim. Egyptin pyramidit ovat edelleen pystyssä kun taas muutama vuoden vanhat rakennukset alkavat lahota monin paikoin...)

Nykyisen tiedeyhteisön ongelmia on myös kaupallisuuden lisääntyminen ja ns. big science joka helposti voi johtaa korruptioon varsinkin kun tiede on useimmille elinkeino eikä enää jonkinlainen intohimoinen harrastus kuten aikoinaan jolloin oltiin ns. totuuden etsijöitä eikä paradigmojen pönkittäjiä samaan tyyliin kuin katolisen paavillisen kirkon valtakaudella keskiajalla renesanssiaikaan asti.

Tämä on tietysti vain ulkopuolisen tarkkailijan näkemys ja oma luottamukseni tieteen instituutiöön ja varsinkaan koulutusjärjestelmien toimivuuteen on aina ollut aika olematonta koska se minusta on aika härskiä indoktrinaatiota ollut aina ja olennaisinta olisi vain herättää kiinnostusta todellisuuden pyyteettömään tutkimukseen mahdollisimman monissa niin se prosessi sitten jatkuisi ja itseorganisoituisi luonnollisella tavalla ilman minkäänlaista ylhäältä vaikuttavaa mikromanagerointia.

Mutta minähän olenkin parantumaton idealisti tässäkin suhteessa enkä paljoa jaksa piitata muiden enkä varsinkaan minkään virallisen tahon haluamisista ja toiveista... :D

B

Anonyymi kirjoitti:

XPR-719


"...koko tiedeyhteisön näkemysten annetaan vaikuttaa ko. metriikan arvoon, niin se vähentää virallisten arvioijien arvioiden mahdollisesti sisältämien virheiden ja vinoumien vaikutusta, ...."

Minusta akateeminen tiedeyhteisö vaikuttaa melko suljetulta ja sisäänpäinlämpiävältä instituutiolta jossa muodollinen pätevyys metodien tasolla vaikuttaa kaikkein tärkeimmältä asialta johon voidaan aina vedota jos ilmaantuu sellaisia uusia tai erilaisia hahmotustapoja ja ideoita jotka voivat vaarantaa vallassa olevan paradigman ja sen varassa olevat auktoriteetit ja heidän elinkeinonsa.

Loputtomien saivartelujen ja ad-hoc tekosyiden avulla saadaan ylläpidettyä vallitsevaa todellisuuden hahmotusta ja maailmankuvaa loppumattomiin koska ne uudet ja erilaiset ideat ja hahmotusyritykset eivät koskaan varsinkaan alkuvaiheessa ole yhtä sofistikoituja kuin ne jo vakiintuneet teoriat varsinkin jos niitä yrittää arvioida kunkin pitkälle yksityiskohtiin erikoistuneen tieteenalan jargonin tasolla mikä sulkee pois suurimman osan muusta tiedeyhteisöstä ja samalla kaikki maallikkot ja loppujen lopuksi väittelyä käydään vain muutaman saman alan asiantuntijan välillä asioista jotka vaikuttavat lähinnä pilkunviilaamiselta ulkopuolisen tarkkailijan kannalta.

"etenkin ns. kovien tieteiden osalta "

Tuo oletus että tiede muuttuu "kovaksi" matemaattisen formalismin soveltamisen takia on aika kyseenalainen ja mahdollistaa samantasoisen spekuloinnin mitä harrastettiin keskiajan skolastiikassa tyyliin "kuinka monta enkeliä mahtuu neulanpäähän seisomaan".

Matematiikka on hyvä palomuuri kaikkea mahdollista kritiikkiä vastaan ja koska matematiikka on pohjimmiltaan eräänlaista pikakirjoitusta niin periaatteessa kaikki matemaattiset lauseet ja kaavat ovat palautettavissa luonnolliseen kieleen jolloin se näennäinen "kovuus" saadaan samalla häivytettyä ja lopputulos alkaa muistuttaa perinteistä metafysiikkaa ja filosofiaa varsinkin jos perehdytään sen tieteenalan historiaan suhteessa siihen matemaattiseen formalismiin niin voidaan nähdä mistä ideoista on lähdetty alunperin liikkeelle ja millä perustein erilaisia entiteettejä on postuloitu ja miten teoriaa on vähitellen paikkailtu vastaamaan empiirisiä havaintoja lisäämällä postulaatteja aina tarpeen mukaan.

Matematiikalla ja tarkkuudella on tietysti suuri merkitys teorioiden käytännön sovellusten kannalta ja siinä se "kovuus" ilmenee optimaalisena tarkkuutena joka ei ole ääretöntä vaan aina suhteellistettu siihen mikä on sen tekniikan käyttätarkoitus.

Oikeastaan vain soveltava tiede on oikeata tiedettä ja teoriatason tiede taas jatkaa perinteisen metafysiikan ja spekulatiivisen filosofian perinnettä "keisarin uusien vaatteiden" avulla. :D

"Oletettavaa on myös se, että jos/kun tekoälyjärjestelmät jatkavat vahvistumistaan, niin ne ylittävät ihmisten kyvyt mm. tarkkuuden, kattavuuden ja objektiivisuuden osalta mm. arviointityyppisissä tehtävissä ja niitä tullaan siis käyttämään entistä enemmän kyseiseen tarkoitukseen."

Tuo tekniikan yleistyminen voi olla myös tieteen ja ylipäätänsä ihmiskunnan kulttuurin kannalta siinä mielessä huono trendi että se pitkällä tähtäimellä käytännössä tuhoaa samalla ihmiskunnan tietotaitoa tai ainakin rajoittaa sen vain harvojen perinteisten metodien harrastajien tasolle mikä on jo nähtävissä yhteiskunnan infrastruktuurin ladullisella tasolla verrattuna esim. siihen aikaan kun laskutikkuja vielä käytettiin tietokoneiden ja tekoälyn sijasta.

(Esim. Egyptin pyramidit ovat edelleen pystyssä kun taas muutama vuoden vanhat rakennukset alkavat lahota monin paikoin...)

Nykyisen tiedeyhteisön ongelmia on myös kaupallisuuden lisääntyminen ja ns. big science joka helposti voi johtaa korruptioon varsinkin kun tiede on useimmille elinkeino eikä enää jonkinlainen intohimoinen harrastus kuten aikoinaan jolloin oltiin ns. totuuden etsijöitä eikä paradigmojen pönkittäjiä samaan tyyliin kuin katolisen paavillisen kirkon valtakaudella keskiajalla renesanssiaikaan asti.

Tämä on tietysti vain ulkopuolisen tarkkailijan näkemys ja oma luottamukseni tieteen instituutiöön ja varsinkaan koulutusjärjestelmien toimivuuteen on aina ollut aika olematonta koska se minusta on aika härskiä indoktrinaatiota ollut aina ja olennaisinta olisi vain herättää kiinnostusta todellisuuden pyyteettömään tutkimukseen mahdollisimman monissa niin se prosessi sitten jatkuisi ja itseorganisoituisi luonnollisella tavalla ilman minkäänlaista ylhäältä vaikuttavaa mikromanagerointia.

Mutta minähän olenkin parantumaton idealisti tässäkin suhteessa enkä paljoa jaksa piitata muiden enkä varsinkaan minkään virallisen tahon haluamisista ja toiveista... :D

B

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-721)

B: ”Tuo oletus että tiede muuttuu "kovaksi" matemaattisen formalismin soveltamisen takia on aika kyseenalainen ja mahdollistaa samantasoisen spekuloinnin mitä harrastettiin keskiajan skolastiikassa tyyliin "kuinka monta enkeliä mahtuu neulanpäähän seisomaan".”

Mielestäni tieteen ”kovuus” ei niinkään liity formalismiin, kuin siihen, että missä määrin teoriat perustuvat objektiiviseen empiiriseen dataan ja mittaustuloksiin. Ns. ”pehmeissä” tieteissähän ongelmana on se, että ne ovat subjektiivisia ja siis ns. ”auktoriteettien” mielipiteisiin perustuvia, mistä on seurauksena mm. se, että ne tutkitusti edistyvät huomattavasti hitaammin kuin ns. ”kovat” tieteet.

”Matematiikka on hyvä palomuuri kaikkea mahdollista kritiikkiä vastaan”

Niinhän se on, mutta ei se sen käytön tarkoitus ole, vaan se, että kyetään esittämään kompleksiset asiat yksikäsitteisesti, mikä puolestaan on välttämätöntä, jos halutaan mahdollistaa asianmukainen kommunikaatio ja tutkimustulosten käytettävyys, mutta on tietysti totta, että ns. suuri yleisö ei keskimäärin ymmärrä kompleksista matemaattista notaatiota, mutta eihän sen ole tarkoituskaan ymmärtää oikeasti kompleksisia asioita ja eihän se edes ole niistä kiinnostunutkaan.

”matemaattiset lauseet ja kaavat ovat palautettavissa luonnolliseen kieleen”

Periaatteessa kyllä ainakin yleisellä tasolla ja esim. modernit tekoälyjärjestelmät ovat erittäin hyödyllisiä mm. siinä suhteessa, että nähän kykenevät selittämään mitä kompleksisimmatkin matemaattiset esitykset luonnollisella kielellä, mikä on mielestäni optimitilanne, eli käytettävä notaatio on täsmällinen, mutta tekoäly kykenee selittämään sen siten, että siihen silti pääse nopeasti ns. sisälle, mikä poistaa matemaattiseen formalismiin kohdistuvan pelon.

”Oikeastaan vain soveltava tiede on oikeata tiedettä ja teoriatason tiede taas jatkaa perinteisen metafysiikan ja spekulatiivisen filosofian perinnettä "keisarin uusien vaatteiden" avulla. :D”

Tekniikka ja soveltava tiede ovat myös omasta mielestäni oleellisia, mutta eivät ne tietenkään kuitenkaan ns. tyhjiössä kehity, vaan ovat mm. seurausta siitä, että tieteenalalla on kyetty keräämään riittävästi empiiristä dataa ja täsmällistämään ajattelua riittävälle tasolla, jotta hyödylliset sovellukset ja automaatio ovat mahdollisia.

Teoriat on tarkoitettu empiirisesti testattaviksi, mutta niillä voi silti olla muutenkin arvoa käsitteellisen jäsennyksen ja ymmärryksen mahdollistajina, mikä tietysti tosiaan liittyy ns. spekulatiiviseen filosofiaan ainakin siltä osin, kuin ei ole syytä olettaa, että se empiirinen testaus olisi käytännössä aikaansaatavissa.

”Tuo tekniikan yleistyminen voi olla myös tieteen ja ylipäätänsä ihmiskunnan kulttuurin kannalta siinä mielessä huono trendi”

Mielestäni ihmisten keskimääräiset kyvyt tosiaan ovat tietyiltä osin heikentyneet, mikä on osittain seurausta siitä, että automaatio on tehnyt osan kyvyistä tarpeettomiksi, mutta toisaalta se on myös asettanut uusia kyvyllisiä vaatimuksia. Taskulaskimet tekivät aikoinaan ns. käsin räknäämisen tarpeettomaksi ja ehkä moderni tekoäly tulee vähitellen tekemään myös ajattelun tarpeettomaksi ja ihmiset voivat sen sijaan keskittyä tärkeämpiin asioihin. :D

”Nykyisen tiedeyhteisön ongelmia on myös kaupallisuuden lisääntyminen”

Tuo pitää paikkansa, sillä kaupallisuus mm. ei ole samansuuntainen pyrkimys kuin tiede siltä osin, että tieteessähän pyritään tiedon mahdollisimman vapaaseen levitykseen. Eräs lieveilmiö on myös se, että jos tieteelliset tutkimukset julkaistaan sellaisissa lehdissä, jotka eivät mahdollista artikkelien ilmaista lukemista ja hyödynnettävyyttä, niin se hankaloittaa tieteen kehittymistä ja sen edistymisen seurantaa erityisesti niiden osalta, jotka eivät toimi yliopistojen sisällä.

”koulutusjärjestelmien toimivuuteen”

Yliopistothan eivät enää pitkään aikaan ole olleet mitään yleissivistäjiä, vaan taloudellisten paineiden vuoksi niiden johdon tavoitteena on se, että opiskelijamassa konvertoituu koulutusputkea pitkin kulkiessaan mahdollisimman nopeasti alan yritysten kulloisiakin tarpeita vastaaviksi osaajiksi.

Professoreilla yms. vakiintuneilla tieteentekijöillä toisaalta on enemmän aikaa harjoittaa monipuolisempaa ajattelua, mutta siltäkin osin trendinä on se, että valtaa keskitetään yliopistojen johdolle mm. löysentämällä irtisanomisperusteita, mikä tietysti on ongelmallinen kehityskulku tieteen autonomian kannalta, eli yliopistot kyllä edelleen omaavat jonkinlaista autonomiaa, mutta se autonomia ei enää ole yhtä vahvaa etenkään yksittäisten tieteentekijöiden osalta, kuin aiempina aikoina.

Autonomia toisaalta kuitenkin olisi tarpeen, sillä muuten on vaarana se, että yliopistot muuttuvat vähitellen poliitikkojen ja suuryritysten käsikassaroiksi ja kaikenkirjaviksi yhteiskunnallisiksi palvelu- ja puuhastelupisteiksi sen sijaan, että niiden tavoitteena olisi pitkällä tähtäyksellä relevantti tieteellinen edistys.

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-720)

Yleensä palautteen puute on syynä siihen, että todellisesta tilanteesta muodostuu epärealistinen käsitys ja kaikenkaikkiaan, jotta voisit esim. muodostaa realistisen käsityksen esim. mallisi tai esseesi todellisesta laatutasosta, olisi tärkeää, että saisit sitä koskevaa muodollista asiantuntijapalautetta, mikä on tieteessä normaali ja vakiintunut menettelytapa ja edellyttäisi tietysti sitä, että lähettäisit sen tai sen parannetun version arvioitavaksi jollekin tieteellisesti oikeasti vertaisarvioidulle foorumille, miltä osin periaatteessa mahdollisia aloja lienevät fysiikka, kosmologia ja filosofia, mutta esseesi vaikuttaa olevan lähinnä filosofian alaan kuuluva ja olet myös itse jatkuvasti korostanut filosofian merkitystä.

Oletko siis yrittänyt julkaista esseesi fysiikan tai kosmologian alan julkaisusarjojen sijasta jossakin referoidussa filosofisessa julkaisusarjassa? Esim. SJR listaa 733 filosofian alan lehteä ja luulisi, että siinä olisi riittävästi valinnanvaraa ja kuten aiemmin totesin, jos jokin lehti lyttää jutun, niin sitähän voi tarjota jollekin muulle, mutta tietysti vain yhteen lehteen kerrallaan.
https://www.scimagojr.com/journalrank.php?category=1211&order=sjr&ord=desc

Tosin, tietysti, jotta siitä saamastansa asiantuntijapalautteesta, joka hyvin todennäköisesti tulee olemaan musertavaa, olisi itsellensä oikeasti jotakin hyötyä, niin se edellyttäisi sitä, että siihen suhtautuisi vakavasti ja ottaisi sen huomioon käsikirjoituksen laadun parantamiseksi ja ei olettaisi esim., että kaikki maailman tieteelliset lehdet ovat salaliitossa keskenään, jotta et saisi julkaistua ”maailmanjärjestyksen mullistavaa ja mielestäsi maailman parasta malliasi tai esseetäsi” millään referoidulla foorumilla. :D

Lue lisää

Kyllä sinä ja muut preppaatte minut ihan hyvin näissä foorumeissa. ACGssa sanottiin, että jos kotisivuillani on kerran yli 34.000 käyntiä, niin se on ilmeisesti paras julkaisu foorumi minkä voin saada.

Eiväthän artikkelini pyri olemaan akateemisia julkaisuja vaan populaaria tietokirjallisuutta. Sekä akatemian että fysiikan suhteen tarvitsen tiimityöskentelyä, itse kirjoitan vaan keksintöni tietokirjallisuudeksi, filosofiaksi.

Kun samanmieliset kokoontuvat ACGssä ja Luonnonfilosofian Seurassa, vähitellen syntyy niitä akateemisia tekstejä ja sitten ne saavat ne murskaavat arvostelut BB dogmaatikoilla ja sitten murskaavat BB teorian. Se on jo nähtävissä, että niin se tulee menemään. Ei minun teoriani voita, vaan ylipäätänsä siirrytään takaisin tieteeseen, eklektiseen suhtautumiseen tieteen teorioihin kosmologiassa. Suntolan 4D on jo varsin hyvä. Hänellä on ihan turhaan se laajeneminen siinä, kun 4Dssä sitä ei tarvita enää mihinkään.

Olisi jo aika sinunkin kääntää takkisi ja Esa Saarisen.

Anonyymi kirjoitti:

XPR-719


"...koko tiedeyhteisön näkemysten annetaan vaikuttaa ko. metriikan arvoon, niin se vähentää virallisten arvioijien arvioiden mahdollisesti sisältämien virheiden ja vinoumien vaikutusta, ...."

Minusta akateeminen tiedeyhteisö vaikuttaa melko suljetulta ja sisäänpäinlämpiävältä instituutiolta jossa muodollinen pätevyys metodien tasolla vaikuttaa kaikkein tärkeimmältä asialta johon voidaan aina vedota jos ilmaantuu sellaisia uusia tai erilaisia hahmotustapoja ja ideoita jotka voivat vaarantaa vallassa olevan paradigman ja sen varassa olevat auktoriteetit ja heidän elinkeinonsa.

Loputtomien saivartelujen ja ad-hoc tekosyiden avulla saadaan ylläpidettyä vallitsevaa todellisuuden hahmotusta ja maailmankuvaa loppumattomiin koska ne uudet ja erilaiset ideat ja hahmotusyritykset eivät koskaan varsinkaan alkuvaiheessa ole yhtä sofistikoituja kuin ne jo vakiintuneet teoriat varsinkin jos niitä yrittää arvioida kunkin pitkälle yksityiskohtiin erikoistuneen tieteenalan jargonin tasolla mikä sulkee pois suurimman osan muusta tiedeyhteisöstä ja samalla kaikki maallikkot ja loppujen lopuksi väittelyä käydään vain muutaman saman alan asiantuntijan välillä asioista jotka vaikuttavat lähinnä pilkunviilaamiselta ulkopuolisen tarkkailijan kannalta.

"etenkin ns. kovien tieteiden osalta "

Tuo oletus että tiede muuttuu "kovaksi" matemaattisen formalismin soveltamisen takia on aika kyseenalainen ja mahdollistaa samantasoisen spekuloinnin mitä harrastettiin keskiajan skolastiikassa tyyliin "kuinka monta enkeliä mahtuu neulanpäähän seisomaan".

Matematiikka on hyvä palomuuri kaikkea mahdollista kritiikkiä vastaan ja koska matematiikka on pohjimmiltaan eräänlaista pikakirjoitusta niin periaatteessa kaikki matemaattiset lauseet ja kaavat ovat palautettavissa luonnolliseen kieleen jolloin se näennäinen "kovuus" saadaan samalla häivytettyä ja lopputulos alkaa muistuttaa perinteistä metafysiikkaa ja filosofiaa varsinkin jos perehdytään sen tieteenalan historiaan suhteessa siihen matemaattiseen formalismiin niin voidaan nähdä mistä ideoista on lähdetty alunperin liikkeelle ja millä perustein erilaisia entiteettejä on postuloitu ja miten teoriaa on vähitellen paikkailtu vastaamaan empiirisiä havaintoja lisäämällä postulaatteja aina tarpeen mukaan.

Matematiikalla ja tarkkuudella on tietysti suuri merkitys teorioiden käytännön sovellusten kannalta ja siinä se "kovuus" ilmenee optimaalisena tarkkuutena joka ei ole ääretöntä vaan aina suhteellistettu siihen mikä on sen tekniikan käyttätarkoitus.

Oikeastaan vain soveltava tiede on oikeata tiedettä ja teoriatason tiede taas jatkaa perinteisen metafysiikan ja spekulatiivisen filosofian perinnettä "keisarin uusien vaatteiden" avulla. :D

"Oletettavaa on myös se, että jos/kun tekoälyjärjestelmät jatkavat vahvistumistaan, niin ne ylittävät ihmisten kyvyt mm. tarkkuuden, kattavuuden ja objektiivisuuden osalta mm. arviointityyppisissä tehtävissä ja niitä tullaan siis käyttämään entistä enemmän kyseiseen tarkoitukseen."

Tuo tekniikan yleistyminen voi olla myös tieteen ja ylipäätänsä ihmiskunnan kulttuurin kannalta siinä mielessä huono trendi että se pitkällä tähtäimellä käytännössä tuhoaa samalla ihmiskunnan tietotaitoa tai ainakin rajoittaa sen vain harvojen perinteisten metodien harrastajien tasolle mikä on jo nähtävissä yhteiskunnan infrastruktuurin ladullisella tasolla verrattuna esim. siihen aikaan kun laskutikkuja vielä käytettiin tietokoneiden ja tekoälyn sijasta.

(Esim. Egyptin pyramidit ovat edelleen pystyssä kun taas muutama vuoden vanhat rakennukset alkavat lahota monin paikoin...)

Nykyisen tiedeyhteisön ongelmia on myös kaupallisuuden lisääntyminen ja ns. big science joka helposti voi johtaa korruptioon varsinkin kun tiede on useimmille elinkeino eikä enää jonkinlainen intohimoinen harrastus kuten aikoinaan jolloin oltiin ns. totuuden etsijöitä eikä paradigmojen pönkittäjiä samaan tyyliin kuin katolisen paavillisen kirkon valtakaudella keskiajalla renesanssiaikaan asti.

Tämä on tietysti vain ulkopuolisen tarkkailijan näkemys ja oma luottamukseni tieteen instituutiöön ja varsinkaan koulutusjärjestelmien toimivuuteen on aina ollut aika olematonta koska se minusta on aika härskiä indoktrinaatiota ollut aina ja olennaisinta olisi vain herättää kiinnostusta todellisuuden pyyteettömään tutkimukseen mahdollisimman monissa niin se prosessi sitten jatkuisi ja itseorganisoituisi luonnollisella tavalla ilman minkäänlaista ylhäältä vaikuttavaa mikromanagerointia.

Mutta minähän olenkin parantumaton idealisti tässäkin suhteessa enkä paljoa jaksa piitata muiden enkä varsinkaan minkään virallisen tahon haluamisista ja toiveista... :D

B

Lue lisää

Tuossa on ihan oikea kritiikki valtavirran tieteestä. Sen idealismin voisit jättää. Idealismi ja materialismi myös tietysti lopulta yhdistyvät synteesiksi, kun ajattelu kehittyy korkeammalle tasolle. Esim. maapallo on luotu, mutta kaikkeus ikuinen.

santtunen kirjoitti:

Kyllä sinä ja muut preppaatte minut ihan hyvin näissä foorumeissa. ACGssa sanottiin, että jos kotisivuillani on kerran yli 34.000 käyntiä, niin se on ilmeisesti paras julkaisu foorumi minkä voin saada.

Eiväthän artikkelini pyri olemaan akateemisia julkaisuja vaan populaaria tietokirjallisuutta. Sekä akatemian että fysiikan suhteen tarvitsen tiimityöskentelyä, itse kirjoitan vaan keksintöni tietokirjallisuudeksi, filosofiaksi.

Kun samanmieliset kokoontuvat ACGssä ja Luonnonfilosofian Seurassa, vähitellen syntyy niitä akateemisia tekstejä ja sitten ne saavat ne murskaavat arvostelut BB dogmaatikoilla ja sitten murskaavat BB teorian. Se on jo nähtävissä, että niin se tulee menemään. Ei minun teoriani voita, vaan ylipäätänsä siirrytään takaisin tieteeseen, eklektiseen suhtautumiseen tieteen teorioihin kosmologiassa. Suntolan 4D on jo varsin hyvä. Hänellä on ihan turhaan se laajeneminen siinä, kun 4Dssä sitä ei tarvita enää mihinkään.

Olisi jo aika sinunkin kääntää takkisi ja Esa Saarisen.

Lue lisää

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-722)

santtunen: ”Kyllä sinä ja muut preppaatte minut ihan hyvin näissä foorumeissa. ACGssa sanottiin, että jos kotisivuillani on kerran yli 34.000 käyntiä, niin se on ilmeisesti paras julkaisu foorumi minkä voin saada.”

Voipi olla, mutta käynnit tietyllä web-sivulla on tietysti aivan eri asia, kuin viittaukset tieteellisissä julkaisuissa, eikä esim. alkuräjähdysteoriaa tietenkään kyetä kaatamaan siten, että maallikot lukevat toistensa kirjoittamia tekstejä, vaan tuottamalla korkealaatuisia julkaisuja referoiduille tieteellisille foorumeille.

”Eiväthän artikkelini pyri olemaan akateemisia julkaisuja vaan populaaria tietokirjallisuutta. Sekä akatemian että fysiikan suhteen tarvitsen tiimityöskentelyä, itse kirjoitan vaan keksintöni tietokirjallisuudeksi, filosofiaksi.”

Mutta kun varsinaista filosofiaa ei edes ole se, että tuottaa referoimatonta tekstiä, vaan se, että julkaisee referoiduissa filosofisissa julkaisusarjoissa, sillä kuka tahansahan kykenee tuottamaan referoimatonta tekstiä, eikä se, että joku sitä tekstiä lukee, todista sitä, että siinä tekstissä olisi mitään järkeä, eikä etenkään sitä, että sillä olisi mitään vaikutusta esim. alkuräjähdysteorian oikeellisuuteen.

”Olisi jo aika sinunkin kääntää takkisi ja Esa Saarisen.”

Tuo on outo kommentti, sillä minähän en ole koskaan edes uskonut ns. absoluuttiseen alkuräjähdykseen.

Alkuräjähdysteorian kritiikkisi on muutenkin osin olkiukon pöllyttämistä, sillä eiväthän alkuräjähdysteorian kannattajat välttämättä väitä, että se alkuräjähdys olisi absoluuttinen, vaikka jotkut heistä niin ilmeisesti väittävätkin. Omasta mielestäni uskottavinta on tältä osin se, että ns. alkuräjähdyksiä on lukemattomia, mutta ne eivät voi käytännössä sijaita astronomisella, vaan vain hyper-astronomisella etäisyydellä toisistaan, tarkoittaen sitä, että niiden vuorovaikutus ei tapahdu galaksien sisältämän aineen sekoittumisen, vaan kvanttimekaanisten ilmiöiden seurauksena.

Mitä taas tulee galaksien etääntymisen toisistaan, niin en näe mitään periaatteellista syytä, että miksi ne eivät voisi etääntyä toisistaan ja sehän on se, mihin havainnot hyvin vahvasti viittaavat. Kvanttimekaniikan mukaan paikalliset alkuräjähdykset ovat mahdollisia ja selittävät galaksien etääntymisen toisistaan. Myöskään ns. pimeä energia ei ole epäuskottava idea, vaan vaikuttaa luontevalta, että kokonaisjärjestelmän osien välillä olisi energiavirtauksia kvanttimekaanisella tasolla.

Mitä taas tulee ns. pysyvän tilan teorioihin, niin ne on käsittääkseni kuopattu jo vuosikymmeniä sitten, sillä ne eivät selitä galaksien havaittua etääntymistä toisistaan, eivätkä myöskään mahdollista sitä, että galakseja olisi olemassa kaikkialla jatkuvasti tai oikeastaan edes sitäkään, että niitä olisi oikeastaan juuri missään, koska ne galaksit muuttuvat säteilyksi viimeistään kvanttimekaanisten vaikutusten seurauksena.

Vaikka meistä kumpikaan ei uskokaan absoluuttiseen alkuräjähdykseen, niin näkemyksemme kokonaisjärjestelmän koostumuksesta ovat ilmeisesti hyvin erilaiset, eli sinun mukaasi kokonaisjärjestelmä koostuu jatkuvasti galaksirihmastoista, kun taas minun mukaani ainoastaan infinitesimaalisen pieni osa kokonaisjärjestelmästä koostuu galaksirihmastoista, mikä galaksirihmasto kuvaa tilannetta vain näkyvän universumin tämänhetkisen tilanteen osalta.

Eli, sitä ns. näkyvää maailmankaikkeutta koskevat havainnot on tavallaan vain kuin sellainen lyhyt videopätkä, joka on kuvattu käyttäen mikroskooppia valtavalla suurennuksella, eikä sen perusteella tietenkään voida olettaa, että kokonaisjärjestelmä olisi samanlainen kuin ne havainnot, eikä etenkään, että se olisi jatkuvasti samanlainen.

Kaikki havainnothan toisaalta osoittavat, että entropia kasvaa aina suljetussa järjestelmässä, eli vaikka kokonaisjärjestelmä ei ehkä olekaan mielekkäässä merkityksessä suljettu, koska se ehkä on ääretön, niin termodynamiikan toinen pääsääntö pätee silti ainakin ns. näkyvässä maailmankaikkeudessa, tarkoittaen mm. sitä, että galaksit eivät voi olla ikuisia.

Vaikka väitätkin, että mieltymyksesi ns. staattisiin malleihin ei ole teologisesti motivoitunutta, niin ko. motiivit voivat kyllä silti olla taustalla, sillä esim. uskomasi tai toivomasi evoluution kautta kehittynyt tai kehittyvä kaikkivaltias galaktinen päällikkö tms. ei em. syiden vuoksi ole mahdollinen tuntemassamme maailmankaikkeudessa, eikä tietysti kaikkivaltiuden osalta myöskään missään muussakaan kokonaisjärjestelmän osassa, koska kaikkivaltius on loogisesti ristiriitainen käsite, tarkoittaen sitä, että elävät olennot ovat vain kokonaisjärjestelmän infinitesimaalisen pieniä osia riippumatta siitä, että onko kyseessä esim. toivomasi galaktisen imperiumin keisari...

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-722)

santtunen: ”Kyllä sinä ja muut preppaatte minut ihan hyvin näissä foorumeissa. ACGssa sanottiin, että jos kotisivuillani on kerran yli 34.000 käyntiä, niin se on ilmeisesti paras julkaisu foorumi minkä voin saada.”

Voipi olla, mutta käynnit tietyllä web-sivulla on tietysti aivan eri asia, kuin viittaukset tieteellisissä julkaisuissa, eikä esim. alkuräjähdysteoriaa tietenkään kyetä kaatamaan siten, että maallikot lukevat toistensa kirjoittamia tekstejä, vaan tuottamalla korkealaatuisia julkaisuja referoiduille tieteellisille foorumeille.

”Eiväthän artikkelini pyri olemaan akateemisia julkaisuja vaan populaaria tietokirjallisuutta. Sekä akatemian että fysiikan suhteen tarvitsen tiimityöskentelyä, itse kirjoitan vaan keksintöni tietokirjallisuudeksi, filosofiaksi.”

Mutta kun varsinaista filosofiaa ei edes ole se, että tuottaa referoimatonta tekstiä, vaan se, että julkaisee referoiduissa filosofisissa julkaisusarjoissa, sillä kuka tahansahan kykenee tuottamaan referoimatonta tekstiä, eikä se, että joku sitä tekstiä lukee, todista sitä, että siinä tekstissä olisi mitään järkeä, eikä etenkään sitä, että sillä olisi mitään vaikutusta esim. alkuräjähdysteorian oikeellisuuteen.

”Olisi jo aika sinunkin kääntää takkisi ja Esa Saarisen.”

Tuo on outo kommentti, sillä minähän en ole koskaan edes uskonut ns. absoluuttiseen alkuräjähdykseen.

Alkuräjähdysteorian kritiikkisi on muutenkin osin olkiukon pöllyttämistä, sillä eiväthän alkuräjähdysteorian kannattajat välttämättä väitä, että se alkuräjähdys olisi absoluuttinen, vaikka jotkut heistä niin ilmeisesti väittävätkin. Omasta mielestäni uskottavinta on tältä osin se, että ns. alkuräjähdyksiä on lukemattomia, mutta ne eivät voi käytännössä sijaita astronomisella, vaan vain hyper-astronomisella etäisyydellä toisistaan, tarkoittaen sitä, että niiden vuorovaikutus ei tapahdu galaksien sisältämän aineen sekoittumisen, vaan kvanttimekaanisten ilmiöiden seurauksena.

Mitä taas tulee galaksien etääntymisen toisistaan, niin en näe mitään periaatteellista syytä, että miksi ne eivät voisi etääntyä toisistaan ja sehän on se, mihin havainnot hyvin vahvasti viittaavat. Kvanttimekaniikan mukaan paikalliset alkuräjähdykset ovat mahdollisia ja selittävät galaksien etääntymisen toisistaan. Myöskään ns. pimeä energia ei ole epäuskottava idea, vaan vaikuttaa luontevalta, että kokonaisjärjestelmän osien välillä olisi energiavirtauksia kvanttimekaanisella tasolla.

Mitä taas tulee ns. pysyvän tilan teorioihin, niin ne on käsittääkseni kuopattu jo vuosikymmeniä sitten, sillä ne eivät selitä galaksien havaittua etääntymistä toisistaan, eivätkä myöskään mahdollista sitä, että galakseja olisi olemassa kaikkialla jatkuvasti tai oikeastaan edes sitäkään, että niitä olisi oikeastaan juuri missään, koska ne galaksit muuttuvat säteilyksi viimeistään kvanttimekaanisten vaikutusten seurauksena.

Vaikka meistä kumpikaan ei uskokaan absoluuttiseen alkuräjähdykseen, niin näkemyksemme kokonaisjärjestelmän koostumuksesta ovat ilmeisesti hyvin erilaiset, eli sinun mukaasi kokonaisjärjestelmä koostuu jatkuvasti galaksirihmastoista, kun taas minun mukaani ainoastaan infinitesimaalisen pieni osa kokonaisjärjestelmästä koostuu galaksirihmastoista, mikä galaksirihmasto kuvaa tilannetta vain näkyvän universumin tämänhetkisen tilanteen osalta.

Eli, sitä ns. näkyvää maailmankaikkeutta koskevat havainnot on tavallaan vain kuin sellainen lyhyt videopätkä, joka on kuvattu käyttäen mikroskooppia valtavalla suurennuksella, eikä sen perusteella tietenkään voida olettaa, että kokonaisjärjestelmä olisi samanlainen kuin ne havainnot, eikä etenkään, että se olisi jatkuvasti samanlainen.

Kaikki havainnothan toisaalta osoittavat, että entropia kasvaa aina suljetussa järjestelmässä, eli vaikka kokonaisjärjestelmä ei ehkä olekaan mielekkäässä merkityksessä suljettu, koska se ehkä on ääretön, niin termodynamiikan toinen pääsääntö pätee silti ainakin ns. näkyvässä maailmankaikkeudessa, tarkoittaen mm. sitä, että galaksit eivät voi olla ikuisia.

Vaikka väitätkin, että mieltymyksesi ns. staattisiin malleihin ei ole teologisesti motivoitunutta, niin ko. motiivit voivat kyllä silti olla taustalla, sillä esim. uskomasi tai toivomasi evoluution kautta kehittynyt tai kehittyvä kaikkivaltias galaktinen päällikkö tms. ei em. syiden vuoksi ole mahdollinen tuntemassamme maailmankaikkeudessa, eikä tietysti kaikkivaltiuden osalta myöskään missään muussakaan kokonaisjärjestelmän osassa, koska kaikkivaltius on loogisesti ristiriitainen käsite, tarkoittaen sitä, että elävät olennot ovat vain kokonaisjärjestelmän infinitesimaalisen pieniä osia riippumatta siitä, että onko kyseessä esim. toivomasi galaktisen imperiumin keisari...

Lue lisää

Kaikki on toisin kaikkeudessa. Kun mennään tarpeeksi suureen kokoon, suurimpaan, siellä vallitsee perustila. Se voi olla jo tämä galaksien verkosto.

Se täytyy sinne ilmoittaa, niin kertovat siitä kaikille, jos siinä on jynyä.

Minua on ihan turha syyttää mielenvikaiseksi tai trolliksi, tai ylivertaisuusharhaiseksi. Kannan vain korteni kekoon, kuten jokaisen tässä kuuluu, oli se sitten suuri asia tai pieni. Se arvioidaan sitten jälkikäteen.

Nyt arvioituna korteni on pieni, mitätön suorastaan. Kyllä minä siitä olen tietoinen. Mutta kannan sen kekoon kuitenkin. Voi yrittää estää sen ja haukkua minua, mutta kannan korteni kekoon siitä huolimatta. Aika hölmöä haukkua minua siitä. Pitäisikö tässä vaan hiljaa olla, kun minulla selvästi on uutta ja asiallista sanottavaa. Kumottavaksi jos ei muuten.

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-723)

santtunen: ”Minulle on sanottu monta kertaa, että alkuräjähdys ei ole vain "yksi koulukunta". Siksi sen sanominen on floodausta.”

Minusta yksi esitystyylisi pääasiallisista ongelmista on taipumus toistaa loputtomasti tiettyjä vakioväitteitä ilman uusia vakuuttavia argumentteja, mikä on ilmeinen päättelyvirhe ja ei lisää keskustelun informaatiosisältöä, mikä voi ärsyttää muita keskustelijoita ja etenkin tieteellisesti orientoituneilla foorumeilla. Kun esim. puhutaan ns. vaihtoehtoisista kosmologisista teorioista, niin esim. monet niistä ACG:n sivuilla listatuistakin ovat sellaisia, että ne eivät itseasiassa ole ristiriidassa alkuräjähdysteorian kanssa, kun se alkuräjähdysteoria tulkitaan siten, kuin se on tarkoitettu tulkittavan.

Toistoon liittyen. edellä mainittu tosin ei tietenkään tarkoita sitä, etteivätkö tilanteesta riippuen asialliset ja ajantasalle päivitetyt yhteenvedot olisi perusteltuja, mutta loputon toisto ja inttäminen ei tunnetusti yleensä auta viestin perillemenossa, vaan johtaa muiden keskustelijoiden kyllästymiseen ja ylenmääräinen toisto ei siis ole progressiivinen, ammattimainen, eikä etenkään tarkoituksenmukainen lähestymistapa mm. sen vuoksi, että ihmiset eivät tyypillisesti muuta näkemyksiään edes asiallistenkaan argumenttien perusteella, jos sillä argumenttien esittäjällä ei koeta olevan auktoriteettia ja tutkimusten mukaanhan ihmiset varsin yleisesti myös kaikenkaikkiaan yliarvioivat omien lausumiensa vaikutusta muiden näkemyksiin.
https://en.wikipedia.org/wiki/Proof_by_assertion

Toinen pääongelma on taipumus epätäsmällisyyteen, eli esim. alkuräjähdysteorian voidaan sanoa olevan vallitseva teoria, mutta se teoria ei siis välttämättä tarkoita sitä, mitä sen oletat tarkoittavan, mm. liittyen siihen, että ko. teoriaa ei ole tarkoitettukaan selittämään kokonaisjärjestelmää etenkään aukottomasti.
https://en.wikipedia.org/wiki/Big_Bang#Misconceptions

Täsmällisyys ja ns. yliampuvien väitteiden esittämisestä pidättäytyminen on kaikenkaikkiaan tärkeää, jotta muut keskustelijat voisivat ymmärtää sen, että mitä tietty keskustelija oikeastaan yrittää sanoa, ilman, että seurauksena on se, että keskustelijat keskustelevat ja väittelevät ns. toistensa ohi ja tietysti etenkin, jos joku keskustelijoista omaa hyvin erilaiset näkemykset kuin muut.

Täsmällisyyden puutteen sinällään ei vielä kuitenkaan pitäisi olla riittävä peruste porttikielloille, ainakaan jos se epätäsmällisyys ei ole aivan absurdille tasolle menevää, joskin kukin foorumi tietysti kaikenkaikkiaan päättää itse omista säännöistään. Esitystapasi on nykyään mielestäni joka tapauksessa paljon parempi kuin vielä joskus viitisen vuotta sitten, joten jotain edistystä on tapahtunut ja toivottavaa tietysti on mm., että aivan viimeaikainen myönteinen kehitys jatkuu.

Kolmas pääongelma on se, että kaikki väitteesi eivät ole edes sisäisesti konsistentteja, mikä voi johtaa siihen, että moderaattorit tulkitsevat tarkoituksenasi olla häiritä keskustelua, eli esim. toisaalta väität, että alkuräjähdysteoria on jo kumottu ja toisaalta väität, että se kumoutuu ja toisaalta esim. se, että et ole tyytyväinen siihen, että alkuräjähdysteoria ei ole kokonaisjärjestelmää kuvaavaksi tarkoitettu teoria, mutta silti välillä olet väittänyt, että se olisi sellaiseksi tarkoitettu jne.

Sisäinen konsistenssi nyt kaikenkaikkiaan on jotain, joka pitäisi olla sisäänrakennettu itsestäänselvyys, etenkin jos siis tarkoituksena on, että pyrkii siihen, että väitteillään olisi jotain toivomaansa vaikutusta kuulijoihin ja jos jotkin asiat toisaalta eivät ole sellaisia, että niitä kykenee esittämään täsmällisesti esim. niiden ilmeisen vaikeaselkoisuuden vuoksi, niin silloin on parempi vain keskittyä siihen, että huitoo käsillään vallan vimmatusti, kuten Enqvist tuon videon kohdassa 02:45-. :D
https://youtu.be/-FJHBUWZ4Po

Anonyymi kirjoitti:

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-723)

santtunen: ”Minulle on sanottu monta kertaa, että alkuräjähdys ei ole vain "yksi koulukunta". Siksi sen sanominen on floodausta.”

Minusta yksi esitystyylisi pääasiallisista ongelmista on taipumus toistaa loputtomasti tiettyjä vakioväitteitä ilman uusia vakuuttavia argumentteja, mikä on ilmeinen päättelyvirhe ja ei lisää keskustelun informaatiosisältöä, mikä voi ärsyttää muita keskustelijoita ja etenkin tieteellisesti orientoituneilla foorumeilla. Kun esim. puhutaan ns. vaihtoehtoisista kosmologisista teorioista, niin esim. monet niistä ACG:n sivuilla listatuistakin ovat sellaisia, että ne eivät itseasiassa ole ristiriidassa alkuräjähdysteorian kanssa, kun se alkuräjähdysteoria tulkitaan siten, kuin se on tarkoitettu tulkittavan.

Toistoon liittyen. edellä mainittu tosin ei tietenkään tarkoita sitä, etteivätkö tilanteesta riippuen asialliset ja ajantasalle päivitetyt yhteenvedot olisi perusteltuja, mutta loputon toisto ja inttäminen ei tunnetusti yleensä auta viestin perillemenossa, vaan johtaa muiden keskustelijoiden kyllästymiseen ja ylenmääräinen toisto ei siis ole progressiivinen, ammattimainen, eikä etenkään tarkoituksenmukainen lähestymistapa mm. sen vuoksi, että ihmiset eivät tyypillisesti muuta näkemyksiään edes asiallistenkaan argumenttien perusteella, jos sillä argumenttien esittäjällä ei koeta olevan auktoriteettia ja tutkimusten mukaanhan ihmiset varsin yleisesti myös kaikenkaikkiaan yliarvioivat omien lausumiensa vaikutusta muiden näkemyksiin.
https://en.wikipedia.org/wiki/Proof_by_assertion

Toinen pääongelma on taipumus epätäsmällisyyteen, eli esim. alkuräjähdysteorian voidaan sanoa olevan vallitseva teoria, mutta se teoria ei siis välttämättä tarkoita sitä, mitä sen oletat tarkoittavan, mm. liittyen siihen, että ko. teoriaa ei ole tarkoitettukaan selittämään kokonaisjärjestelmää etenkään aukottomasti.
https://en.wikipedia.org/wiki/Big_Bang#Misconceptions

Täsmällisyys ja ns. yliampuvien väitteiden esittämisestä pidättäytyminen on kaikenkaikkiaan tärkeää, jotta muut keskustelijat voisivat ymmärtää sen, että mitä tietty keskustelija oikeastaan yrittää sanoa, ilman, että seurauksena on se, että keskustelijat keskustelevat ja väittelevät ns. toistensa ohi ja tietysti etenkin, jos joku keskustelijoista omaa hyvin erilaiset näkemykset kuin muut.

Täsmällisyyden puutteen sinällään ei vielä kuitenkaan pitäisi olla riittävä peruste porttikielloille, ainakaan jos se epätäsmällisyys ei ole aivan absurdille tasolle menevää, joskin kukin foorumi tietysti kaikenkaikkiaan päättää itse omista säännöistään. Esitystapasi on nykyään mielestäni joka tapauksessa paljon parempi kuin vielä joskus viitisen vuotta sitten, joten jotain edistystä on tapahtunut ja toivottavaa tietysti on mm., että aivan viimeaikainen myönteinen kehitys jatkuu.

Kolmas pääongelma on se, että kaikki väitteesi eivät ole edes sisäisesti konsistentteja, mikä voi johtaa siihen, että moderaattorit tulkitsevat tarkoituksenasi olla häiritä keskustelua, eli esim. toisaalta väität, että alkuräjähdysteoria on jo kumottu ja toisaalta väität, että se kumoutuu ja toisaalta esim. se, että et ole tyytyväinen siihen, että alkuräjähdysteoria ei ole kokonaisjärjestelmää kuvaavaksi tarkoitettu teoria, mutta silti välillä olet väittänyt, että se olisi sellaiseksi tarkoitettu jne.

Sisäinen konsistenssi nyt kaikenkaikkiaan on jotain, joka pitäisi olla sisäänrakennettu itsestäänselvyys, etenkin jos siis tarkoituksena on, että pyrkii siihen, että väitteillään olisi jotain toivomaansa vaikutusta kuulijoihin ja jos jotkin asiat toisaalta eivät ole sellaisia, että niitä kykenee esittämään täsmällisesti esim. niiden ilmeisen vaikeaselkoisuuden vuoksi, niin silloin on parempi vain keskittyä siihen, että huitoo käsillään vallan vimmatusti, kuten Enqvist tuon videon kohdassa 02:45-. :D
https://youtu.be/-FJHBUWZ4Po

Lue lisää

Filosofi kirjoittaa filosofian kirjoja ja artikkeleita.

Minä teen niin.

Hyväksi menetelmäksi on minulle osoittautunut keskustella foorumeissa ja sitten kirjoittaa filosofian kirjoja ja artikkeleita kosmologian filosofiasta kotisivuille ja linkata ne keskusteluihin.

Akateemisissa lehdissä, mediassa ja foorumeissa on kosmologiassa aina sama este. Sensuuri. BBn vastaisia kirjoituksia ei hyväksytä.

Vaikka sinä kirjoitat kuinka kauniisti ja asiallisen tuntuisesti ja perustellusti, tuo on kaikki selittelyä. BB pitää hylätä, se on keisari ilman vaatteita, ja tuhannet ja tuhannet ihmiset ovat sanoneet sen hyvin painokkaasti ja perustellusti. BB on se keisari, ja me olemme lapset kun sanomme että se tyranni on ilman vaatteita, kun hoviväki, tiedemiehet ja filosofit tiedemaailmassa eivät uskalla.

Lopettakaa se sensuuri ja kirjoittakaa itse ne tarvittavat artikkelit fysiikassa, tähtitieteessä ja filosofiassa! Minulle riittää foorumit ja kotisivut. Kotisivuilta voi poimia niitä artikkeleita, sitten kun tiedeyhteisö on valmis niitä julkaisemaan ja referoimaan.

Kyllä pääajatukset niistä löytää ja sitten voi ne kirjoittaa akateemiseen muotoon ja kehittää niihin soveltavan matematiikan.

Jokaisesta filosofisesta teoriasta kaikkeudesta ja osauniversumistamme ja muista kaikkeuden osauniversumeista voi keksiä ja kehittää niihin soveltuvan matematiikan.

Tämä on tiimityötä ja jokainen tekee osansa. Minun osani on tällainen kuin kirjoistani ja artikkeleistani näkyy, enkä minä mitään toista ja toista vaan ajatukseni kehittyvät koko ajan ja teen jatkuvasti uusia keksintöjä. Se siunaus jokaisella on heti kun hylkää BB teorian, alkavan ja laajenevan teorian kaikkeudesta.

Eivätkä artikkelini ole epätäsmällisiä vaan täsmällisiä, harkittuja, perusteltuja ja helposti ymmärrettäviä. Niissä on vain yksi vika, ne kumoavat BB teorian, alkavan ja laajenevan universumin (kaikkeuden). Sehän on majesteettirikos, siitä rangaistaan sensuurilla mediassa ja jopa foorumeissa. Ja jatkuvalla nettikiusaamisella. Mitätöinnillä ja nimittelyllä ym.

santtunen kirjoitti:

Filosofi kirjoittaa filosofian kirjoja ja artikkeleita.

Minä teen niin.

Hyväksi menetelmäksi on minulle osoittautunut keskustella foorumeissa ja sitten kirjoittaa filosofian kirjoja ja artikkeleita kosmologian filosofiasta kotisivuille ja linkata ne keskusteluihin.

Akateemisissa lehdissä, mediassa ja foorumeissa on kosmologiassa aina sama este. Sensuuri. BBn vastaisia kirjoituksia ei hyväksytä.

Vaikka sinä kirjoitat kuinka kauniisti ja asiallisen tuntuisesti ja perustellusti, tuo on kaikki selittelyä. BB pitää hylätä, se on keisari ilman vaatteita, ja tuhannet ja tuhannet ihmiset ovat sanoneet sen hyvin painokkaasti ja perustellusti. BB on se keisari, ja me olemme lapset kun sanomme että se tyranni on ilman vaatteita, kun hoviväki, tiedemiehet ja filosofit tiedemaailmassa eivät uskalla.

Lopettakaa se sensuuri ja kirjoittakaa itse ne tarvittavat artikkelit fysiikassa, tähtitieteessä ja filosofiassa! Minulle riittää foorumit ja kotisivut. Kotisivuilta voi poimia niitä artikkeleita, sitten kun tiedeyhteisö on valmis niitä julkaisemaan ja referoimaan.

Kyllä pääajatukset niistä löytää ja sitten voi ne kirjoittaa akateemiseen muotoon ja kehittää niihin soveltavan matematiikan.

Jokaisesta filosofisesta teoriasta kaikkeudesta ja osauniversumistamme ja muista kaikkeuden osauniversumeista voi keksiä ja kehittää niihin soveltuvan matematiikan.

Tämä on tiimityötä ja jokainen tekee osansa. Minun osani on tällainen kuin kirjoistani ja artikkeleistani näkyy, enkä minä mitään toista ja toista vaan ajatukseni kehittyvät koko ajan ja teen jatkuvasti uusia keksintöjä. Se siunaus jokaisella on heti kun hylkää BB teorian, alkavan ja laajenevan teorian kaikkeudesta.

Eivätkä artikkelini ole epätäsmällisiä vaan täsmällisiä, harkittuja, perusteltuja ja helposti ymmärrettäviä. Niissä on vain yksi vika, ne kumoavat BB teorian, alkavan ja laajenevan universumin (kaikkeuden). Sehän on majesteettirikos, siitä rangaistaan sensuurilla mediassa ja jopa foorumeissa. Ja jatkuvalla nettikiusaamisella. Mitätöinnillä ja nimittelyllä ym.

Lue lisää

"Akateemisissa lehdissä, mediassa ja foorumeissa on kosmologiassa aina sama este. Sensuuri. BBn vastaisia kirjoituksia ei hyväksytä."

Kyllä Himanka on saanut läpi suhteellisuusteorian vastaisia kirjoituksia, eli suosittelen sinuakin lähettelemään aivoituksiasi kotimaisiin journaaleihin - ja jättämään tämä palsta vähäksi aikaa rauhaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Akateemisissa lehdissä, mediassa ja foorumeissa on kosmologiassa aina sama este. Sensuuri. BBn vastaisia kirjoituksia ei hyväksytä."

Kyllä Himanka on saanut läpi suhteellisuusteorian vastaisia kirjoituksia, eli suosittelen sinuakin lähettelemään aivoituksiasi kotimaisiin journaaleihin - ja jättämään tämä palsta vähäksi aikaa rauhaan.

Lue lisää

Tämä palsta ei sensuroi. Työmenetelmäni on artikkelit ja kirjat kotisivuilla ja niiden linkkaus vapaisiin foorumeihin ja keskustelu, dialogi foorumeissa.

Lehdet voivat pyytää artikkeleita minulta jos haluavat. Turha lähetellä BB sensuroinnin kynsiin. Eivät julkaise, se on nähty. Eikä sillä ole merkitystä enää, pää on avattu ja kotisivuillani on suurempi leviikki kuin niillä tiede lehdillä joissa läpi pääsisin. Tiimityö jatkuu kaikkien BBn kriitkkoiden kanssa.

Sinun tulee liittyä Luonnonfilosofian seuraan, https://www.luonnonfilosofia.fi/

Suurella mielenkiinnolla jäämme odottamaan, milloin pidät alkuräjähdysteorian vastaisen esitelmäsi ja että se julkaistaan seuran Youtube-kanavalla, https://www.youtube.com/@luonnonfilosofia/videos

S:
"Tutkijat eivät laske pois sitä mahdollisuutta, että koko nykyinen teoriamme on väärä."

Eivät varmaan niinkuin yleensä, mutta tuossa tieteen kuvalehdessä on vääränlainen otsikointi ja teksti myös. Jos otsikossa lukisi yksikössä 'käsitys universumin laajenemisesta,' niin sillä olisi kai eniten painoarvoa. Tai enemmän painoa olisi vain sanoa 'kaikki käsitykset universumin laajenemisesta'. Siinä lukee kuitenkin monikossa jotkut 'käsitykset'. Väitän ettei päätoimittaja pysty nimeämään edes kahta sellaista käsitystä, jotka tulevat kyseenalaiseksi. Sen sijaan hän joutuu tyytymään yhteen niistä, joka on LCDM jonkun antamilla parametreilla.

Adam Riessiä siteerataan lopussa väärin ainakin verrattuna Nasan sivuun. Riess sanoo, että vain universumi on ymmärretty väärin, mutta ei hänelle voida antaa tiettyä kaiken kattavaa joukkoa laajenemisia, joita hän olisi epäillyt.

Lisäksi Nasan mukaan hän kehotti tutkimaan lisää laajenemisia:

"How the universe’s expansion was changing in the billions of years between these two endpoints has yet to be directly observed. “We need to find out if we are missing something on how to connect the beginning of the universe and the present day,” said Riess."

Anonyymi kirjoitti:

Sinun tulee liittyä Luonnonfilosofian seuraan, https://www.luonnonfilosofia.fi/

Suurella mielenkiinnolla jäämme odottamaan, milloin pidät alkuräjähdysteorian vastaisen esitelmäsi ja että se julkaistaan seuran Youtube-kanavalla, https://www.youtube.com/@luonnonfilosofia/videos

Lue lisää

Olen sen jäsen. Just olin kevätkokouksessa. Esitelmän pidän 16.4. Porin Filosofisen Seuran tilaisuudessa. Googlaa Porin Filosofinen Seura. Laitan siitä jotain nettiin sitten.

Anonyymi kirjoitti:

S:
"Tutkijat eivät laske pois sitä mahdollisuutta, että koko nykyinen teoriamme on väärä."

Eivät varmaan niinkuin yleensä, mutta tuossa tieteen kuvalehdessä on vääränlainen otsikointi ja teksti myös. Jos otsikossa lukisi yksikössä 'käsitys universumin laajenemisesta,' niin sillä olisi kai eniten painoarvoa. Tai enemmän painoa olisi vain sanoa 'kaikki käsitykset universumin laajenemisesta'. Siinä lukee kuitenkin monikossa jotkut 'käsitykset'. Väitän ettei päätoimittaja pysty nimeämään edes kahta sellaista käsitystä, jotka tulevat kyseenalaiseksi. Sen sijaan hän joutuu tyytymään yhteen niistä, joka on LCDM jonkun antamilla parametreilla.

Adam Riessiä siteerataan lopussa väärin ainakin verrattuna Nasan sivuun. Riess sanoo, että vain universumi on ymmärretty väärin, mutta ei hänelle voida antaa tiettyä kaiken kattavaa joukkoa laajenemisia, joita hän olisi epäillyt.

Lisäksi Nasan mukaan hän kehotti tutkimaan lisää laajenemisia:

"How the universe’s expansion was changing in the billions of years between these two endpoints has yet to be directly observed. “We need to find out if we are missing something on how to connect the beginning of the universe and the present day,” said Riess."

Lue lisää

Mitä siitä sitten? Teorian vaihto on kuitenkin myös tuotu esille. Minusta se on ilmeinen ja parempi vaihtoehto. Pitää siirtyä eklektiseen suhtautumiseen kosmologian teorioihin. Yhtä oikeaa ei voi vielä valita. Se oli virhe, että niin tehtiin 1960 luvulla.

Ja että kosmologia jätettiin fyysikoille ja heidän silloiselle matematiikalleen, BB teorialle.

Nyt se konteksti on auttamattomasti vanhentunut, vaikka sitä taas korjattaisiin keinotekoisesti ja ontuvasti, kuten vielä näköjään kuitenkin lähinnä yritetään valtavirrassa.

Anonyymi kirjoitti:

S:
"Tutkijat eivät laske pois sitä mahdollisuutta, että koko nykyinen teoriamme on väärä."

Eivät varmaan niinkuin yleensä, mutta tuossa tieteen kuvalehdessä on vääränlainen otsikointi ja teksti myös. Jos otsikossa lukisi yksikössä 'käsitys universumin laajenemisesta,' niin sillä olisi kai eniten painoarvoa. Tai enemmän painoa olisi vain sanoa 'kaikki käsitykset universumin laajenemisesta'. Siinä lukee kuitenkin monikossa jotkut 'käsitykset'. Väitän ettei päätoimittaja pysty nimeämään edes kahta sellaista käsitystä, jotka tulevat kyseenalaiseksi. Sen sijaan hän joutuu tyytymään yhteen niistä, joka on LCDM jonkun antamilla parametreilla.

Adam Riessiä siteerataan lopussa väärin ainakin verrattuna Nasan sivuun. Riess sanoo, että vain universumi on ymmärretty väärin, mutta ei hänelle voida antaa tiettyä kaiken kattavaa joukkoa laajenemisia, joita hän olisi epäillyt.

Lisäksi Nasan mukaan hän kehotti tutkimaan lisää laajenemisia:

"How the universe’s expansion was changing in the billions of years between these two endpoints has yet to be directly observed. “We need to find out if we are missing something on how to connect the beginning of the universe and the present day,” said Riess."

Lue lisää

Artikkeli oli ihan oikein otsikoitu. Kyse on siitä, että FLRW-metriikka on havaintojen kanssa niin pahasti ristiriidassa että siitä joudutaan vielä luopumaan. Todella suuri määrä LCDM-variaatioita erilaisilla lisäparametreilla on jo tutkittu ja jouduttu hylkäämään.

Anonyymi kirjoitti:

Artikkeli oli ihan oikein otsikoitu. Kyse on siitä, että FLRW-metriikka on havaintojen kanssa niin pahasti ristiriidassa että siitä joudutaan vielä luopumaan. Todella suuri määrä LCDM-variaatioita erilaisilla lisäparametreilla on jo tutkittu ja jouduttu hylkäämään.

Lue lisää

Kaikkeuden staattisuudessa on kysymys siitä, että kun mennään aina suurempaan ja suurempaan kokonaisuuteen: planeetta, tähti, galaksi joukko, superklusterit jne niin joskus tullaan kaikkeuteen, suurimpaan kokonaisuuteen, ja sillä ja vain sillä on jokin staattinen perustila. Meille vielä tuntematon, mutta arvioita meidän on pakko siitä tehdä, muuten käsityksemme osista jää vääräksi.

Osilla on dynamiikka tietysti, mutta myös suhteellisen pysyviä tasapainotiloja: planeetta, tähti, musta aukko, galaksi, galaksijoukko, galaksiklusteri, galaksirihma jne. aina osauniversumeihin asti. Lopulta tulee kaikkeuden ikuinen perustila.

Räjähdykset ja sumut ovat kaaostiloja, joista tähtimuodostus alkaa uudestaan. Mustat aukot tekevät sen kierrätyksen. Romahduksen kautta joskus paikalliseen räjähdykseen.

Anonyymi kirjoitti:

Artikkeli oli ihan oikein otsikoitu. Kyse on siitä, että FLRW-metriikka on havaintojen kanssa niin pahasti ristiriidassa että siitä joudutaan vielä luopumaan. Todella suuri määrä LCDM-variaatioita erilaisilla lisäparametreilla on jo tutkittu ja jouduttu hylkäämään.

Lue lisää

FLRW-laajeneminen, jossa ei ole uutisen mainitsemaa Hubble kriisiä:
https://arxiv.org/abs/2403.16562
Tarksitettu myös muuhun kuin H0 - dataan sopivaksi.

Argumenttisi on epävalidi vastaesimerkin perusteella. Ja se näytti siltä, että se vetosi johonkin induktioon, josta et ollut edes varma. Olisiko lehden pitänyt tehdä induktiivisesti pääteltyjä otsikoita?

Anonyymi kirjoitti:

FLRW-laajeneminen, jossa ei ole uutisen mainitsemaa Hubble kriisiä:
https://arxiv.org/abs/2403.16562
Tarksitettu myös muuhun kuin H0 - dataan sopivaksi.

Argumenttisi on epävalidi vastaesimerkin perusteella. Ja se näytti siltä, että se vetosi johonkin induktioon, josta et ollut edes varma. Olisiko lehden pitänyt tehdä induktiivisesti pääteltyjä otsikoita?

Lue lisää

Tuossa vastaesimerkissä vain on skalaarikenttä, jolla on negatiivinen nopeus. Se ei tarkoita peruuttavaa autoa, vaan jotain paljon absurdimpaa. Tuota ei voi millään pitää kelvollisena vastaesimerkkinä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa vastaesimerkissä vain on skalaarikenttä, jolla on negatiivinen nopeus. Se ei tarkoita peruuttavaa autoa, vaan jotain paljon absurdimpaa. Tuota ei voi millään pitää kelvollisena vastaesimerkkinä.

Lue lisää

Skalaarikentällä pitäisi olla myös negatiivinen liike-energia. Jos ajatellaan peruuttavaa autoa, sillä liike-energia on kuitenkin postiiivinen ja nopeuskin on postiiivinen eikä negatiivinen. Kyseessä on matemaattinen hokkus-pokkus temppu, jolla yritetään väkisin saada FLRW-metriikkaa runtattua sopimaan havaintoihin, siirtymällä jo sellaisiin oletuksiin joilla ei ole fysikaalisen maailman kanssa mitään tekemistä.
Tosiasiassa FLRW rämpii todella syvällä suossa ja tulee sinne suohon hukkumaan ihan lähivuosina.

Anonyymi kirjoitti:

FLRW-laajeneminen, jossa ei ole uutisen mainitsemaa Hubble kriisiä:
https://arxiv.org/abs/2403.16562
Tarksitettu myös muuhun kuin H0 - dataan sopivaksi.

Argumenttisi on epävalidi vastaesimerkin perusteella. Ja se näytti siltä, että se vetosi johonkin induktioon, josta et ollut edes varma. Olisiko lehden pitänyt tehdä induktiivisesti pääteltyjä otsikoita?

Lue lisää

"Olisiko lehden pitänyt tehdä induktiivisesti pääteltyjä otsikoita?"

Lehtiotsikko on edelleenkin ihan pätevä: "James Webb -teleskoopin havainnot kyseenalaistavat käsitykset universumin laajenemisesta". Tällä hetkellä siis ei tiedetä, päteekö FLRW-metriikka vai ei. Räsäselle se on ehkä järkevän epäilyksen ulkopuolella, mutta ei kenellekään täysjärkiselle tiedemiehelle.

Anonyymi kirjoitti:

"Olisiko lehden pitänyt tehdä induktiivisesti pääteltyjä otsikoita?"

Lehtiotsikko on edelleenkin ihan pätevä: "James Webb -teleskoopin havainnot kyseenalaistavat käsitykset universumin laajenemisesta". Tällä hetkellä siis ei tiedetä, päteekö FLRW-metriikka vai ei. Räsäselle se on ehkä järkevän epäilyksen ulkopuolella, mutta ei kenellekään täysjärkiselle tiedemiehelle.

Lue lisää

"Tuossa vastaesimerkissä vain on skalaarikenttä, jolla on negatiivinen nopeus."

Väärin. Vapaalla massallisella skalaarikentällä, joka on phantomoitu Lagrangen tiheydessä tehtyjen merkkimuutosten seurauksena, on samat sinimuotoisten liikkuvien aaltojen ratkaisut kuin skalaarikentällä, missä muutoksia ei ole tehty.

Kentästä tehdään phantom yleensä tekemällä kineettisestä termistä negatiivinen ja massan antamasta energiasta myös negatiivinen:

L = (- d_mu f d^mu f + m^2 f^2 - f ^ 4 / 2 ) / 2

Lisäsin myös f^4 - potentiaalin, joka näyttää miten teoriat eroavat toisistaan.

KG-phantom:
d_mu d^mu f + m^2 f = f ^3

KG-tavallinen:
d_mu d^mu f + m^2 f = - f ^3

Nopeuden määritelmä tulee siitä, mikä on vektorin pituus. Siiitä voi saada negatiivisen pituuden vain määrittelemällä aika-avaruuden uudelleen. Jos joku määrittelee aika-avaruuden uudelleen, tämä ei tarkoita, että ei voitaisi puhua objektista joka liikkuu sellaisessa aika-avaruudessa, joka sopii asioiden tarkastelemiseksi. Jolloin mitään uutta nopeuden määritelmää ei kuitenkaan tultaisi käyttämään.

"Skalaarikentällä pitäisi olla myös negatiivinen liike-energia. "

Tähän ei yleensä jäädä. Vaihtamalla kaksi merkkiä kentästä tulee sellainen, että se maksimoi dynaamisena olevan potentialin kuten f ^4 määrän sen sijaan, että se hakeutuisi oskilloimaan potentiaalin minimin ympärillä, kuten muut kentät.

"Jos ajatellaan peruuttavaa autoa, sillä liike-energia on kuitenkin postiiivinen ja nopeuskin on postiiivinen eikä negatiivinen."

f:llä on aivan tavallinen nopeus, mutta mitä nopeampi f on, sitä vähemmän sillä on energiaa. Energian pyrkiminen tiettyyn suuntaan näkyy outona liikkeenä tai pikemminikn outona kokonaissysteeminä vain silloin, kun energiaa lisätään f:lle tai f menettää sitä. Eli jos f olisi vapaassa liikkeessä niin ei näkyisi mitään erikoista.

"Kyseessä on matemaattinen hokkus-pokkus temppu, jolla yritetään väkisin saada FLRW-metriikkaa runtattua sopimaan havaintoihin, siirtymällä jo sellaisiin oletuksiin joilla ei ole fysikaalisen maailman kanssa mitään tekemistä."

Joidenkin mukaan fysikaalinen maailma on ymmärretty väärin, kun näyttää ettei fysikaalista maailmaa voi sovittaa enää havaintoihin.

"Tosiasiassa FLRW rämpii todella syvällä suossa ja tulee sinne suohon hukkumaan ihan lähivuosina."

Tällä ei olisi mitään muita seurauksia. FLRW on vain yksi laajenemisten alakategoria, ja sitten on olemassa universumin laajenemisen muut kategoriat.

"Lehtiotsikko on edelleenkin ihan pätevä: "James Webb -teleskoopin havainnot kyseenalaistavat käsitykset universumin laajenemisesta""

Edelleen lehtiotsikon lukeminen on epäpätevää lukijoiden ääneen mainitsemien kategorioiden vähyyden johdosta.

Anonyymi kirjoitti:

"Tuossa vastaesimerkissä vain on skalaarikenttä, jolla on negatiivinen nopeus."

Väärin. Vapaalla massallisella skalaarikentällä, joka on phantomoitu Lagrangen tiheydessä tehtyjen merkkimuutosten seurauksena, on samat sinimuotoisten liikkuvien aaltojen ratkaisut kuin skalaarikentällä, missä muutoksia ei ole tehty.

Kentästä tehdään phantom yleensä tekemällä kineettisestä termistä negatiivinen ja massan antamasta energiasta myös negatiivinen:

L = (- d_mu f d^mu f m^2 f^2 - f ^ 4 / 2 ) / 2

Lisäsin myös f^4 - potentiaalin, joka näyttää miten teoriat eroavat toisistaan.

KG-phantom:
d_mu d^mu f m^2 f = f ^3

KG-tavallinen:
d_mu d^mu f m^2 f = - f ^3

Nopeuden määritelmä tulee siitä, mikä on vektorin pituus. Siiitä voi saada negatiivisen pituuden vain määrittelemällä aika-avaruuden uudelleen. Jos joku määrittelee aika-avaruuden uudelleen, tämä ei tarkoita, että ei voitaisi puhua objektista joka liikkuu sellaisessa aika-avaruudessa, joka sopii asioiden tarkastelemiseksi. Jolloin mitään uutta nopeuden määritelmää ei kuitenkaan tultaisi käyttämään.

"Skalaarikentällä pitäisi olla myös negatiivinen liike-energia. "

Tähän ei yleensä jäädä. Vaihtamalla kaksi merkkiä kentästä tulee sellainen, että se maksimoi dynaamisena olevan potentialin kuten f ^4 määrän sen sijaan, että se hakeutuisi oskilloimaan potentiaalin minimin ympärillä, kuten muut kentät.

"Jos ajatellaan peruuttavaa autoa, sillä liike-energia on kuitenkin postiiivinen ja nopeuskin on postiiivinen eikä negatiivinen."

f:llä on aivan tavallinen nopeus, mutta mitä nopeampi f on, sitä vähemmän sillä on energiaa. Energian pyrkiminen tiettyyn suuntaan näkyy outona liikkeenä tai pikemminikn outona kokonaissysteeminä vain silloin, kun energiaa lisätään f:lle tai f menettää sitä. Eli jos f olisi vapaassa liikkeessä niin ei näkyisi mitään erikoista.

"Kyseessä on matemaattinen hokkus-pokkus temppu, jolla yritetään väkisin saada FLRW-metriikkaa runtattua sopimaan havaintoihin, siirtymällä jo sellaisiin oletuksiin joilla ei ole fysikaalisen maailman kanssa mitään tekemistä."

Joidenkin mukaan fysikaalinen maailma on ymmärretty väärin, kun näyttää ettei fysikaalista maailmaa voi sovittaa enää havaintoihin.

"Tosiasiassa FLRW rämpii todella syvällä suossa ja tulee sinne suohon hukkumaan ihan lähivuosina."

Tällä ei olisi mitään muita seurauksia. FLRW on vain yksi laajenemisten alakategoria, ja sitten on olemassa universumin laajenemisen muut kategoriat.

"Lehtiotsikko on edelleenkin ihan pätevä: "James Webb -teleskoopin havainnot kyseenalaistavat käsitykset universumin laajenemisesta""

Edelleen lehtiotsikon lukeminen on epäpätevää lukijoiden ääneen mainitsemien kategorioiden vähyyden johdosta.

Lue lisää

Laajenemista ei todellisuudessa ole.

Malleista se saadaan pois siirtymällä 4Dhen 3+1 mallista. Tai jollakin muulla mallin vaihdolla, vaihdetaan malli vastaamaan paremmin universumin, kaikkeuden todellisuutta.

Ja osauniversumillemme oma malli. Ei sekoteta näitä kahta asiaa. Eihän maapalloa ja kaikkeuttakaan sekoiteta, miksi sekoitetaan havaittava universumi, osauniversumimme ja kaikkeus? Ne ovat kaikki kolme eri asioita ja kaikkeus ja osauniversumimme tarvitsevat kumpikin oman mallinsa, yksi ja sama kummallekin ei käy.

Anonyymi kirjoitti:

"Tuossa vastaesimerkissä vain on skalaarikenttä, jolla on negatiivinen nopeus."

Väärin. Vapaalla massallisella skalaarikentällä, joka on phantomoitu Lagrangen tiheydessä tehtyjen merkkimuutosten seurauksena, on samat sinimuotoisten liikkuvien aaltojen ratkaisut kuin skalaarikentällä, missä muutoksia ei ole tehty.

Kentästä tehdään phantom yleensä tekemällä kineettisestä termistä negatiivinen ja massan antamasta energiasta myös negatiivinen:

L = (- d_mu f d^mu f m^2 f^2 - f ^ 4 / 2 ) / 2

Lisäsin myös f^4 - potentiaalin, joka näyttää miten teoriat eroavat toisistaan.

KG-phantom:
d_mu d^mu f m^2 f = f ^3

KG-tavallinen:
d_mu d^mu f m^2 f = - f ^3

Nopeuden määritelmä tulee siitä, mikä on vektorin pituus. Siiitä voi saada negatiivisen pituuden vain määrittelemällä aika-avaruuden uudelleen. Jos joku määrittelee aika-avaruuden uudelleen, tämä ei tarkoita, että ei voitaisi puhua objektista joka liikkuu sellaisessa aika-avaruudessa, joka sopii asioiden tarkastelemiseksi. Jolloin mitään uutta nopeuden määritelmää ei kuitenkaan tultaisi käyttämään.

"Skalaarikentällä pitäisi olla myös negatiivinen liike-energia. "

Tähän ei yleensä jäädä. Vaihtamalla kaksi merkkiä kentästä tulee sellainen, että se maksimoi dynaamisena olevan potentialin kuten f ^4 määrän sen sijaan, että se hakeutuisi oskilloimaan potentiaalin minimin ympärillä, kuten muut kentät.

"Jos ajatellaan peruuttavaa autoa, sillä liike-energia on kuitenkin postiiivinen ja nopeuskin on postiiivinen eikä negatiivinen."

f:llä on aivan tavallinen nopeus, mutta mitä nopeampi f on, sitä vähemmän sillä on energiaa. Energian pyrkiminen tiettyyn suuntaan näkyy outona liikkeenä tai pikemminikn outona kokonaissysteeminä vain silloin, kun energiaa lisätään f:lle tai f menettää sitä. Eli jos f olisi vapaassa liikkeessä niin ei näkyisi mitään erikoista.

"Kyseessä on matemaattinen hokkus-pokkus temppu, jolla yritetään väkisin saada FLRW-metriikkaa runtattua sopimaan havaintoihin, siirtymällä jo sellaisiin oletuksiin joilla ei ole fysikaalisen maailman kanssa mitään tekemistä."

Joidenkin mukaan fysikaalinen maailma on ymmärretty väärin, kun näyttää ettei fysikaalista maailmaa voi sovittaa enää havaintoihin.

"Tosiasiassa FLRW rämpii todella syvällä suossa ja tulee sinne suohon hukkumaan ihan lähivuosina."

Tällä ei olisi mitään muita seurauksia. FLRW on vain yksi laajenemisten alakategoria, ja sitten on olemassa universumin laajenemisen muut kategoriat.

"Lehtiotsikko on edelleenkin ihan pätevä: "James Webb -teleskoopin havainnot kyseenalaistavat käsitykset universumin laajenemisesta""

Edelleen lehtiotsikon lukeminen on epäpätevää lukijoiden ääneen mainitsemien kategorioiden vähyyden johdosta.

Lue lisää

"Tällä ei olisi mitään muita seurauksia. FLRW on vain yksi laajenemisten alakategoria, ja sitten on olemassa universumin laajenemisen muut kategoriat."

Miksei voi vain ottaa FLRW:n tilalle jotain toista suhteellisuusteorian kenttäyhtälöiden ratkaisua ja hylätä FLRW-metriikka? Miksi kosmologit yrittävät niin epätoivoisesti saada havainnot sopimaan FLRW-metriikkaan, että hylkäävät jopa fysiikan perusaksioomat, ja laativat malleja jotka missään tapauksessa eivät enää kuvaa fysikaalista todellisuutta.

Tuon mukaan kaikki kosmologiset mallit ovat FLRW:n variaatioita, ja kosmologeilla ei ole mitään ideaa vaihtoehdosta FLRW:lle (mainitaan heti johdanto-osuuden toisessa kappaleessa).
https://philarchive.org/archive/HOLCCM-2
Eli jos pitäisi FLRW:lle jokin vaihtoehto löytää (esim. Gödelin metriikka, joka kehitettiin 1949, kun FLRW on vuodelta 1922) niin se ei olekaan enää Big Bangiin sopiva, vaan punasiirtymäkin selitetään muilla mekanismeilla.

Anonyymi kirjoitti:

"Tällä ei olisi mitään muita seurauksia. FLRW on vain yksi laajenemisten alakategoria, ja sitten on olemassa universumin laajenemisen muut kategoriat."

Miksei voi vain ottaa FLRW:n tilalle jotain toista suhteellisuusteorian kenttäyhtälöiden ratkaisua ja hylätä FLRW-metriikka? Miksi kosmologit yrittävät niin epätoivoisesti saada havainnot sopimaan FLRW-metriikkaan, että hylkäävät jopa fysiikan perusaksioomat, ja laativat malleja jotka missään tapauksessa eivät enää kuvaa fysikaalista todellisuutta.

Tuon mukaan kaikki kosmologiset mallit ovat FLRW:n variaatioita, ja kosmologeilla ei ole mitään ideaa vaihtoehdosta FLRW:lle (mainitaan heti johdanto-osuuden toisessa kappaleessa).
https://philarchive.org/archive/HOLCCM-2
Eli jos pitäisi FLRW:lle jokin vaihtoehto löytää (esim. Gödelin metriikka, joka kehitettiin 1949, kun FLRW on vuodelta 1922) niin se ei olekaan enää Big Bangiin sopiva, vaan punasiirtymäkin selitetään muilla mekanismeilla.

Lue lisää

Niin, kaikki paremmat vaihtoehdot, paremmin todellisuutta kuvaavat, hylätään, koska halutaan pitää kiinni BBstä, alkavasta ja laajenevasta kaikkeudesta. Koska katsotaan havaintojen jo vahvistaneen sen.

Se on väärinpäin kuin tieteessä pitäisi tehdä. Jos jokin malli sopii paremmin, se pitää valita, eikä härkäpäisesti pitää kiinni laajenemisesta.

Kyllä rajattomuus ja 4D 3+1 mallin sijasta jo selittävät ne havainnot paremmin kuin laajeneminen. Ei sitä tarvita mihinkään, todellisuudessa sitä ei ole, vain BB teoriassa ja sen metriikassa.

santtunen kirjoitti:

Niin, kaikki paremmat vaihtoehdot, paremmin todellisuutta kuvaavat, hylätään, koska halutaan pitää kiinni BBstä, alkavasta ja laajenevasta kaikkeudesta. Koska katsotaan havaintojen jo vahvistaneen sen.

Se on väärinpäin kuin tieteessä pitäisi tehdä. Jos jokin malli sopii paremmin, se pitää valita, eikä härkäpäisesti pitää kiinni laajenemisesta.

Kyllä rajattomuus ja 4D 3 1 mallin sijasta jo selittävät ne havainnot paremmin kuin laajeneminen. Ei sitä tarvita mihinkään, todellisuudessa sitä ei ole, vain BB teoriassa ja sen metriikassa.

Lue lisää

Nyt on paskaa yhtä paljon kuin edellisessäkin ketjussa.
Keksi uusi ketju ja mieluiten jossain muualla kuin tällä palstalla.

santtunen kirjoitti:

Niin, kaikki paremmat vaihtoehdot, paremmin todellisuutta kuvaavat, hylätään, koska halutaan pitää kiinni BBstä, alkavasta ja laajenevasta kaikkeudesta. Koska katsotaan havaintojen jo vahvistaneen sen.

Se on väärinpäin kuin tieteessä pitäisi tehdä. Jos jokin malli sopii paremmin, se pitää valita, eikä härkäpäisesti pitää kiinni laajenemisesta.

Kyllä rajattomuus ja 4D 3 1 mallin sijasta jo selittävät ne havainnot paremmin kuin laajeneminen. Ei sitä tarvita mihinkään, todellisuudessa sitä ei ole, vain BB teoriassa ja sen metriikassa.

Lue lisää

Kerro miten neliulotteinen avaruus selittää havainnot paremmin? Anna meille esimerkki neliulotteisesta kappaleesta, jonka olet havainnut tai kolmeulotteisesta kappaleesta, joka on liikkunut neljässä ulottuvuudessa. Faktoja pöytää, lätinä riittää jo.

Anonyymi kirjoitti:

"Tällä ei olisi mitään muita seurauksia. FLRW on vain yksi laajenemisten alakategoria, ja sitten on olemassa universumin laajenemisen muut kategoriat."

Miksei voi vain ottaa FLRW:n tilalle jotain toista suhteellisuusteorian kenttäyhtälöiden ratkaisua ja hylätä FLRW-metriikka? Miksi kosmologit yrittävät niin epätoivoisesti saada havainnot sopimaan FLRW-metriikkaan, että hylkäävät jopa fysiikan perusaksioomat, ja laativat malleja jotka missään tapauksessa eivät enää kuvaa fysikaalista todellisuutta.

Tuon mukaan kaikki kosmologiset mallit ovat FLRW:n variaatioita, ja kosmologeilla ei ole mitään ideaa vaihtoehdosta FLRW:lle (mainitaan heti johdanto-osuuden toisessa kappaleessa).
https://philarchive.org/archive/HOLCCM-2
Eli jos pitäisi FLRW:lle jokin vaihtoehto löytää (esim. Gödelin metriikka, joka kehitettiin 1949, kun FLRW on vuodelta 1922) niin se ei olekaan enää Big Bangiin sopiva, vaan punasiirtymäkin selitetään muilla mekanismeilla.

Lue lisää

"Miksei voi vain ottaa FLRW:n tilalle jotain toista suhteellisuusteorian kenttäyhtälöiden ratkaisua ja hylätä FLRW-metriikka?"

Se miksi muiden kirjoittajien lauseissa ei koskaan kirjoiteta muuta kuin FLRW, johtuu varmaan siitä, että keskustelu on jotenkin näytösluontoinen, ja samalla oikeasti asia on jo menetetty. Lisäksi FLRW:n tilalle ei oteta toista GR ratkaisua, koska niiden merkitys olisi olla yleensä epähomogeenisiä (kuten meistä ulospäin on gravitaatiokuilu). Nykyisissä kosmologian ongelmissa ei ole mitään, mikä vaatisi jotain epähomogeenistä (mutta en silti väitä etteikö paikoin epähomogeeninen FLRW voisi ratkaista mitä tahansa uutta dilemmaa).

"Miksi kosmologit yrittävät niin epätoivoisesti saada havainnot sopimaan FLRW-metriikkaan, että hylkäävät jopa fysiikan perusaksioomat, ja laativat malleja jotka missään tapauksessa eivät enää kuvaa fysikaalista todellisuutta."

1. Joku muu on jo tehnyt muut vaihtoehdot, joten joillekin jää ikävämmät tehtävät.
2. Koska joillekin jää tehtäväksi kuvata muitakin asioita kuin niitä, mistä on jo päätetty.

"Tuon mukaan kaikki kosmologiset mallit ovat FLRW:n variaatioita, ja kosmologeilla ei ole mitään ideaa vaihtoehdosta FLRW:lle (mainitaan heti johdanto-osuuden toisessa kappaleessa).
https://philarchive.org/archive/HOLCCM-2
"

Ei tuo niin aina sano, vaikka ei tuo myöskään kaikesta tiedä. Tai sitten voisi sanoa ,että tuokin on vain FLRW:n variaatio, joka eroaa sitä esim. yhden symbolin veran (eräs kommentti alla epäilee sen ja FLRW:n yhteyttä vielä vahvemmaksikin).

Miksei voi vain ottaa fyysikon tekemään vaihtoehtoa? Miksi otetut asiat pyritään epätoivoisesti samaan sopimaan jonkun muun tiedekunnan saavutukseksi tai ei minkään? Ja miksi tuon pitää kirjoittaa juuri tähän tapaan, että kukaan muu ei tee mitään?

Holster on esittänyt vain ratkaisun, mutta ei ongelmaa mihin ratkaisu on syntynyt. Hän ei ole kehittänyt siis yhtään fysiikkaa, vaan hän väittää tähän mennessä vain, että koko universumi on matemaattinen kikka.

"The Cardioid solution in fact comes from a theory which unifies gravity with quantum particle physics, and this determines the solution."

Kohdat kuten tämä esiintyvät siellä täällä paperia, mutta niillä ei ole yhtään katetta. Jos teeskennellään, että hän ei olisi käyttänyt sanaa unifikaatio, niin todellakin teorialla, joka on GR:n vaihtoehto pitäisi olla jotain tekemistä avaruuden, gravitaation ja aineen kanssa. Hänen esityksensä jää yhden avaruuden esittelemiseksi lukijalle ja lisäksi valtavaksi joukoksi tarpeetonta tekstiä. Siinä ei kerrota, mikä olisi gravitaation muoto GR:n asemasta. Tämä gravitaatio voisi olla sama kuin avaruuden muuttaminen aineen vaikutuksesta, mutta tekstissä ei lukenut missään, halusiko Holster olla tällainen tavis vai ei. Tiedoston lopussa olevilla gravitaatio- (ja QM- )luvuilla ei tee tässä mitään. Se on tehty sillä periaatteella, että katsotaan vähän efektejä ja että tulisiko efekteihin muutoksia efekteistä. Tämä on silloin ainoa, mitä niistä jää sanotuksi.

Kun ei tiedetä, mikä on GR:ää vastaava gravitaation muoto, niin hänen avaruutensa tuloksesta ei ole suoraan väitetty, että onko universumin tämän hetkinen aine muokannut avaruuden joksikin tai että sopivatko ne toisiinsa. Tämän puuttuessa teoria on ehkä vähän vaikeampi sovittaa tai löysästi soviteltava mihinkään sellaiseen kuin CMB ja siihen että tehtäisiin aina jatkosovituksia johonkin muuhun havaintoon, kuten galaksien asento, koska aine ja avaruus ovat vain kaksi satunnaista muuttujaa tai matemaattista kikkaa.

Vaikka Holster ei olisi tehnyt mitään selitystä sille, mitä fysiikan avaruus on ja tarkoittaa muiden kannalta, niin se ei estä muita tekemästä selityksiä tätä avaruuden laajenemista varten. Yhdessä versioissa voisi olla niin, että jos Holster haluaa säilyttää gravitaation tavallisena gravitaationa, mutta erottaa sen täysin kosmologiasta, niin silloin Holsterin tekemä avaruus yhdistettynä aineeseen tulkitaan viidenneksi vuorovaikutukseksi aineen kanssa. Koska gravitaatiota ei huom. voi estää vuotamasta kosmokseen eikä todennäköisesti myöskään avaruuden metriikkaan, niin viidennen vuorovaikutuksen muoto olisi jokin sellainen, että canceloi GR-gravitaatio desimaalilleen pois, ja tee toinen tilalle.

1

Anonyymi kirjoitti:

"Miksei voi vain ottaa FLRW:n tilalle jotain toista suhteellisuusteorian kenttäyhtälöiden ratkaisua ja hylätä FLRW-metriikka?"

Se miksi muiden kirjoittajien lauseissa ei koskaan kirjoiteta muuta kuin FLRW, johtuu varmaan siitä, että keskustelu on jotenkin näytösluontoinen, ja samalla oikeasti asia on jo menetetty. Lisäksi FLRW:n tilalle ei oteta toista GR ratkaisua, koska niiden merkitys olisi olla yleensä epähomogeenisiä (kuten meistä ulospäin on gravitaatiokuilu). Nykyisissä kosmologian ongelmissa ei ole mitään, mikä vaatisi jotain epähomogeenistä (mutta en silti väitä etteikö paikoin epähomogeeninen FLRW voisi ratkaista mitä tahansa uutta dilemmaa).

"Miksi kosmologit yrittävät niin epätoivoisesti saada havainnot sopimaan FLRW-metriikkaan, että hylkäävät jopa fysiikan perusaksioomat, ja laativat malleja jotka missään tapauksessa eivät enää kuvaa fysikaalista todellisuutta."

1. Joku muu on jo tehnyt muut vaihtoehdot, joten joillekin jää ikävämmät tehtävät.
2. Koska joillekin jää tehtäväksi kuvata muitakin asioita kuin niitä, mistä on jo päätetty.

"Tuon mukaan kaikki kosmologiset mallit ovat FLRW:n variaatioita, ja kosmologeilla ei ole mitään ideaa vaihtoehdosta FLRW:lle (mainitaan heti johdanto-osuuden toisessa kappaleessa).
https://philarchive.org/archive/HOLCCM-2
"

Ei tuo niin aina sano, vaikka ei tuo myöskään kaikesta tiedä. Tai sitten voisi sanoa ,että tuokin on vain FLRW:n variaatio, joka eroaa sitä esim. yhden symbolin veran (eräs kommentti alla epäilee sen ja FLRW:n yhteyttä vielä vahvemmaksikin).

Miksei voi vain ottaa fyysikon tekemään vaihtoehtoa? Miksi otetut asiat pyritään epätoivoisesti samaan sopimaan jonkun muun tiedekunnan saavutukseksi tai ei minkään? Ja miksi tuon pitää kirjoittaa juuri tähän tapaan, että kukaan muu ei tee mitään?

Holster on esittänyt vain ratkaisun, mutta ei ongelmaa mihin ratkaisu on syntynyt. Hän ei ole kehittänyt siis yhtään fysiikkaa, vaan hän väittää tähän mennessä vain, että koko universumi on matemaattinen kikka.

"The Cardioid solution in fact comes from a theory which unifies gravity with quantum particle physics, and this determines the solution."

Kohdat kuten tämä esiintyvät siellä täällä paperia, mutta niillä ei ole yhtään katetta. Jos teeskennellään, että hän ei olisi käyttänyt sanaa unifikaatio, niin todellakin teorialla, joka on GR:n vaihtoehto pitäisi olla jotain tekemistä avaruuden, gravitaation ja aineen kanssa. Hänen esityksensä jää yhden avaruuden esittelemiseksi lukijalle ja lisäksi valtavaksi joukoksi tarpeetonta tekstiä. Siinä ei kerrota, mikä olisi gravitaation muoto GR:n asemasta. Tämä gravitaatio voisi olla sama kuin avaruuden muuttaminen aineen vaikutuksesta, mutta tekstissä ei lukenut missään, halusiko Holster olla tällainen tavis vai ei. Tiedoston lopussa olevilla gravitaatio- (ja QM- )luvuilla ei tee tässä mitään. Se on tehty sillä periaatteella, että katsotaan vähän efektejä ja että tulisiko efekteihin muutoksia efekteistä. Tämä on silloin ainoa, mitä niistä jää sanotuksi.

Kun ei tiedetä, mikä on GR:ää vastaava gravitaation muoto, niin hänen avaruutensa tuloksesta ei ole suoraan väitetty, että onko universumin tämän hetkinen aine muokannut avaruuden joksikin tai että sopivatko ne toisiinsa. Tämän puuttuessa teoria on ehkä vähän vaikeampi sovittaa tai löysästi soviteltava mihinkään sellaiseen kuin CMB ja siihen että tehtäisiin aina jatkosovituksia johonkin muuhun havaintoon, kuten galaksien asento, koska aine ja avaruus ovat vain kaksi satunnaista muuttujaa tai matemaattista kikkaa.

Vaikka Holster ei olisi tehnyt mitään selitystä sille, mitä fysiikan avaruus on ja tarkoittaa muiden kannalta, niin se ei estä muita tekemästä selityksiä tätä avaruuden laajenemista varten. Yhdessä versioissa voisi olla niin, että jos Holster haluaa säilyttää gravitaation tavallisena gravitaationa, mutta erottaa sen täysin kosmologiasta, niin silloin Holsterin tekemä avaruus yhdistettynä aineeseen tulkitaan viidenneksi vuorovaikutukseksi aineen kanssa. Koska gravitaatiota ei huom. voi estää vuotamasta kosmokseen eikä todennäköisesti myöskään avaruuden metriikkaan, niin viidennen vuorovaikutuksen muoto olisi jokin sellainen, että canceloi GR-gravitaatio desimaalilleen pois, ja tee toinen tilalle.

1

Lue lisää

Toisekseen paperissa ei ole yhtään osoitettu etteikö ratkaisu (varsinkin sen efektit ja historia) olisi Einsteinin yhtälön ratkaisu tietylle aineelle (jopa FLRW-ratkaisu, jollekin missä aine muuttuu ajassa paljon), eikä myöskään sitä olisiko se ratkaisu muunnetuille Einsteinin yhtälöille. Joku voi nyt tulevaisuudessa löytää teorian nimenomaan tälle aineelle, ja silloin voi olla että sen löydetään olevan eksklusiivisesti satukirja-hiukkanen, joka toimii täysin samoin kuin phantom-kenttä. Ainakin tapaukselle, missä aineen ja avaruuden yhteyttä pidetään GR:nä, mutta joka yhteys voidaan muokata, ja ehkä silti sellainen hiukkanen pysyisi tässä ratkaisussa. Huomaa, että Holster ei muuta vain yhtä universumin aikakautta, kuten ensimmäiset vuodet. Silloin voi tapahtua esim. niin, että Einsteinin yhtälöiden muokkaus muuttaa nämä vuodet, ja sen jälkeen satukirjahiukkanen tuottaa muiden aikojen muutokset.

Teksti on julkaisukelvoton, koska ratkaisu avaruudelle on turhaa tietoa, jolla ei tee mitään, kun siitä ei esitetä mitään. Ja myös kelvoton siksi, että ratkaisua ei oikeasti verrata dataan. Tekijä kirjoittaa tähän liittyen välillä ummet ja lammet joistain, mitä hän kuvitteli, että hänen mallillaan tehtäisiin, ja että se liittyisi jotenkin teorian vertaamiseen toiseen teoriaan. Hän odotti, että häntä ei verrattaisi dataan, koska ei ole datan käyttämiä muuttujia, joita hän käyttäisi. Jos tämä tarkoittaisi sitä, että data on muka pakko käsittää Hubblen-vakio -datana, niin siltikin hänen ratkaisunsa on täysin käsitettävissä Hubblen-vakiota käyttävänä mallina, eikä mitään uutta muuttujistoa koskaan saatu aikaiseksi. Minkä lisäksi hän ei sanonut mitään, miten eri muuttujia eri teorioissa olisi sitten voinut verrata jotenkin helpommin, eikä minusta mitään erityistä teoriavertailiua esimerkkinä sellaisesta ollut kirjoitettu mihinkään.

"Eli jos pitäisi FLRW:lle jokin vaihtoehto löytää (esim. Gödelin metriikka, joka kehitettiin 1949, kun FLRW on vuodelta 1922) niin se ei olekaan enää Big Bangiin sopiva, vaan punasiirtymäkin selitetään muilla mekanismeilla."

Gödelin ehdottaminen ei ole osallistumista keskusteluun, koska havainnot ovat jo kumonneet sen. Jos haluaa osallistua keskusteluun, täytyy kertoa, mistä ajattelee CMB:n tulevan ja miksi galaksien valo on punasiirtynyt. Gödelin metriikka ei ole sopiva fyysiseen aineeseen, vaan siinä pitää tehdä matemaattinen kikka kosmologisena vakiona tai sitten lisätä satukirjahiukkasia.
https://arxiv.org/pdf/gr-qc/0308067.pdf
Aineen ja häiriöiden täyttämä Gödelin universumi voi olla epästabiili, jolloin se laajenee tai luhistuu singulariteettiin.

"Thus, for changes that cause expansion (a → ∞) the rotation dominates the effects of self gravity
whenever the fluid state satisfies γ > 10/9. This includes the case of radiation (γ = 4/3) but
excludes that of dust (γ = 1). For perturbations that produce gravitational collapse (a → 0)
the opposite conclusion holds: rotation becomes negligible with respect to the self gravity of the
fluid whenever γ > 10/9 but is dominant whenever γ < 10/9. Superficially, this implies that
rotation would halt gravitational collapse whenever γ < 10/9, but the self-gravitating effect
of the rotation actually contributes to the collapse and a singularity will result so long as the
matter stresses obey the strong energy condition, in accord with the singularity theorems [4].
The detailed behaviour of the rotational collapse depends on the non-linear behaviour of the
perturbations as a → 0."

Tämä oli olettaen että aine ja sen häiriö täyttää koko universumin tasaisesti, mikä liittyy vähän CMB:hen.

2

Anonyymi kirjoitti:

Toisekseen paperissa ei ole yhtään osoitettu etteikö ratkaisu (varsinkin sen efektit ja historia) olisi Einsteinin yhtälön ratkaisu tietylle aineelle (jopa FLRW-ratkaisu, jollekin missä aine muuttuu ajassa paljon), eikä myöskään sitä olisiko se ratkaisu muunnetuille Einsteinin yhtälöille. Joku voi nyt tulevaisuudessa löytää teorian nimenomaan tälle aineelle, ja silloin voi olla että sen löydetään olevan eksklusiivisesti satukirja-hiukkanen, joka toimii täysin samoin kuin phantom-kenttä. Ainakin tapaukselle, missä aineen ja avaruuden yhteyttä pidetään GR:nä, mutta joka yhteys voidaan muokata, ja ehkä silti sellainen hiukkanen pysyisi tässä ratkaisussa. Huomaa, että Holster ei muuta vain yhtä universumin aikakautta, kuten ensimmäiset vuodet. Silloin voi tapahtua esim. niin, että Einsteinin yhtälöiden muokkaus muuttaa nämä vuodet, ja sen jälkeen satukirjahiukkanen tuottaa muiden aikojen muutokset.

Teksti on julkaisukelvoton, koska ratkaisu avaruudelle on turhaa tietoa, jolla ei tee mitään, kun siitä ei esitetä mitään. Ja myös kelvoton siksi, että ratkaisua ei oikeasti verrata dataan. Tekijä kirjoittaa tähän liittyen välillä ummet ja lammet joistain, mitä hän kuvitteli, että hänen mallillaan tehtäisiin, ja että se liittyisi jotenkin teorian vertaamiseen toiseen teoriaan. Hän odotti, että häntä ei verrattaisi dataan, koska ei ole datan käyttämiä muuttujia, joita hän käyttäisi. Jos tämä tarkoittaisi sitä, että data on muka pakko käsittää Hubblen-vakio -datana, niin siltikin hänen ratkaisunsa on täysin käsitettävissä Hubblen-vakiota käyttävänä mallina, eikä mitään uutta muuttujistoa koskaan saatu aikaiseksi. Minkä lisäksi hän ei sanonut mitään, miten eri muuttujia eri teorioissa olisi sitten voinut verrata jotenkin helpommin, eikä minusta mitään erityistä teoriavertailiua esimerkkinä sellaisesta ollut kirjoitettu mihinkään.

"Eli jos pitäisi FLRW:lle jokin vaihtoehto löytää (esim. Gödelin metriikka, joka kehitettiin 1949, kun FLRW on vuodelta 1922) niin se ei olekaan enää Big Bangiin sopiva, vaan punasiirtymäkin selitetään muilla mekanismeilla."

Gödelin ehdottaminen ei ole osallistumista keskusteluun, koska havainnot ovat jo kumonneet sen. Jos haluaa osallistua keskusteluun, täytyy kertoa, mistä ajattelee CMB:n tulevan ja miksi galaksien valo on punasiirtynyt. Gödelin metriikka ei ole sopiva fyysiseen aineeseen, vaan siinä pitää tehdä matemaattinen kikka kosmologisena vakiona tai sitten lisätä satukirjahiukkasia.
https://arxiv.org/pdf/gr-qc/0308067.pdf
Aineen ja häiriöiden täyttämä Gödelin universumi voi olla epästabiili, jolloin se laajenee tai luhistuu singulariteettiin.

"Thus, for changes that cause expansion (a → ∞) the rotation dominates the effects of self gravity
whenever the fluid state satisfies γ > 10/9. This includes the case of radiation (γ = 4/3) but
excludes that of dust (γ = 1). For perturbations that produce gravitational collapse (a → 0)
the opposite conclusion holds: rotation becomes negligible with respect to the self gravity of the
fluid whenever γ > 10/9 but is dominant whenever γ < 10/9. Superficially, this implies that
rotation would halt gravitational collapse whenever γ < 10/9, but the self-gravitating effect
of the rotation actually contributes to the collapse and a singularity will result so long as the
matter stresses obey the strong energy condition, in accord with the singularity theorems [4].
The detailed behaviour of the rotational collapse depends on the non-linear behaviour of the
perturbations as a → 0."

Tämä oli olettaen että aine ja sen häiriö täyttää koko universumin tasaisesti, mikä liittyy vähän CMB:hen.

2

Lue lisää

"Gödelin ehdottaminen ei ole osallistumista keskusteluun, koska havainnot ovat jo kumonneet sen. Jos haluaa osallistua keskusteluun, täytyy kertoa, mistä ajattelee CMB:n tulevan ja miksi galaksien valo on punasiirtynyt."

CMB-dipoli, kvasaarien rest frame ja fotonin energiahäviön syyt tietysti tulkitaan eri tavoin FLRW- ja Gödelin metriikoissa, mutta se ei tarkoita että FLRW olisi kumonnyt Gödelin. FLRW malli voi silti olla väärä vaikka jonkinlaiset malliin sopivat selitykset ja tulkinnat on löydetty osalle havainnoista (ei kuitenkaan kaikille, esim. hubble tension).

FLRW:ssä ajatellaan, että aurinkokunta liikkuu nopeudella 370 km/s kohti suurta attraktoria. Kvasaarien rest framelle ei anneta mitään selitystä, se pyritään unohtamaan tai mitätöimään, tai ajatellaan että kyse on vielä työn alla olevasta pienestä omituisuudesta.
Gödelin metriikassa voi ajatella, että aurinkokunta liikkuu 1500 km/s 27 astetta poikkeavaan suuntaan suuren attraktorin gravitaatiovaikutuksesta (perusteena suurimmissa tutkimuksissa miljoonien erittäin kaukaisten kvasaarien rest frame). Nk. cmb-säteily tulee tällöin lähempää paikallista joukkoa ympäröivästä 2,7K kaasusta jonka suhteen liike on hitaampaa.

Fotonin energiahäviö puolestaan voidaan Gödelin universumissa selittää esim. Aalto-yliopiston teorialla, joka NASAn mukaan on täysin pätevä myös tähtienvälisessä harvassa kaasussa ja selittäisi havainnot kiihtyvästä laajenemisesta jolloin NASAn mukaan ei tarvita pimeää energiaa. Eli kysessä on myös FLRW:ssä pätevä teoria, joka voi selittää myös Gödelin metriikassa koko punasiirtymän.

"Aineen ja häiriöiden täyttämä Gödelin universumi voi olla epästabiili, jolloin se laajenee tai luhistuu singulariteettiin."

Gödelin metriikka tarkoittaa pyörivää universumia, joka on kyllä riittävän vakaa eikä ihan heti romahda kasaan vaikka kosmologinen vakiokin poistettaisiin. Esim. galaksit pyörivät 10e30 vuotta ennen kuin suurin osa galaksin aineesta on päätynyt keskellä olevaan mustaan aukkoon. Gödelin universumi varmasti jatkaa pyörimistään vielä mustien aukkojen aikakaudella, kun kaikki nukleonit ovat jo hajonneet.

Anonyymi kirjoitti:

"Gödelin ehdottaminen ei ole osallistumista keskusteluun, koska havainnot ovat jo kumonneet sen. Jos haluaa osallistua keskusteluun, täytyy kertoa, mistä ajattelee CMB:n tulevan ja miksi galaksien valo on punasiirtynyt."

CMB-dipoli, kvasaarien rest frame ja fotonin energiahäviön syyt tietysti tulkitaan eri tavoin FLRW- ja Gödelin metriikoissa, mutta se ei tarkoita että FLRW olisi kumonnyt Gödelin. FLRW malli voi silti olla väärä vaikka jonkinlaiset malliin sopivat selitykset ja tulkinnat on löydetty osalle havainnoista (ei kuitenkaan kaikille, esim. hubble tension).

FLRW:ssä ajatellaan, että aurinkokunta liikkuu nopeudella 370 km/s kohti suurta attraktoria. Kvasaarien rest framelle ei anneta mitään selitystä, se pyritään unohtamaan tai mitätöimään, tai ajatellaan että kyse on vielä työn alla olevasta pienestä omituisuudesta.
Gödelin metriikassa voi ajatella, että aurinkokunta liikkuu 1500 km/s 27 astetta poikkeavaan suuntaan suuren attraktorin gravitaatiovaikutuksesta (perusteena suurimmissa tutkimuksissa miljoonien erittäin kaukaisten kvasaarien rest frame). Nk. cmb-säteily tulee tällöin lähempää paikallista joukkoa ympäröivästä 2,7K kaasusta jonka suhteen liike on hitaampaa.

Fotonin energiahäviö puolestaan voidaan Gödelin universumissa selittää esim. Aalto-yliopiston teorialla, joka NASAn mukaan on täysin pätevä myös tähtienvälisessä harvassa kaasussa ja selittäisi havainnot kiihtyvästä laajenemisesta jolloin NASAn mukaan ei tarvita pimeää energiaa. Eli kysessä on myös FLRW:ssä pätevä teoria, joka voi selittää myös Gödelin metriikassa koko punasiirtymän.

"Aineen ja häiriöiden täyttämä Gödelin universumi voi olla epästabiili, jolloin se laajenee tai luhistuu singulariteettiin."

Gödelin metriikka tarkoittaa pyörivää universumia, joka on kyllä riittävän vakaa eikä ihan heti romahda kasaan vaikka kosmologinen vakiokin poistettaisiin. Esim. galaksit pyörivät 10e30 vuotta ennen kuin suurin osa galaksin aineesta on päätynyt keskellä olevaan mustaan aukkoon. Gödelin universumi varmasti jatkaa pyörimistään vielä mustien aukkojen aikakaudella, kun kaikki nukleonit ovat jo hajonneet.

Lue lisää

Narlikar et al (2003) on ehdottanut, että superklusterin ympärillä on kaasun lisäksi hiili- ja rautahiukkasia, jotka pystyvät absorboimaan tähtien valoa ja lähettävät CMB-mikroaaltosäteilyä.

Anonyymi kirjoitti:

Kerro miten neliulotteinen avaruus selittää havainnot paremmin? Anna meille esimerkki neliulotteisesta kappaleesta, jonka olet havainnut tai kolmeulotteisesta kappaleesta, joka on liikkunut neljässä ulottuvuudessa. Faktoja pöytää, lätinä riittää jo.

Lue lisää

GR, suhtis, on 4D malli. Sen menestys todistaa 4D:n paremmaksi koko tilan, universumin, kaikkeuden, kuvaamisessa. Aika vaan ei ole ulottuvuus, vaan ikuinen lineaarinen aika. Ei alkua, ei loppua, ikuinen staattinen perustila. Osilla dynamikkansa.

4D:llä saadaan kuvattua ulkopuoleton, kaiken käsittävä, aluton, laajentumaton, staattinen kaikkeus. Pallomainen tila, jonka halkaisija on jotain yli 14 miljardia valovuotta, ehkä yli 93 miljardia valovuotta, eikä sitä sen tarkemmin tarvi tietääkään, sillä ei ole mitään merkitystä. Voidaan merkitä laskuihin vaan vaikka yli 30 miljardia valovuotta. Merkitään:

4D ja Q

4D koordinaatistossa pallomainen tila, jonka halkaisija on Q. Jokainen piste voi olla keskipiste, Q = yli 30 miljardia valovuotta.

Anonyymi kirjoitti:

"Gödelin ehdottaminen ei ole osallistumista keskusteluun, koska havainnot ovat jo kumonneet sen. Jos haluaa osallistua keskusteluun, täytyy kertoa, mistä ajattelee CMB:n tulevan ja miksi galaksien valo on punasiirtynyt."

CMB-dipoli, kvasaarien rest frame ja fotonin energiahäviön syyt tietysti tulkitaan eri tavoin FLRW- ja Gödelin metriikoissa, mutta se ei tarkoita että FLRW olisi kumonnyt Gödelin. FLRW malli voi silti olla väärä vaikka jonkinlaiset malliin sopivat selitykset ja tulkinnat on löydetty osalle havainnoista (ei kuitenkaan kaikille, esim. hubble tension).

FLRW:ssä ajatellaan, että aurinkokunta liikkuu nopeudella 370 km/s kohti suurta attraktoria. Kvasaarien rest framelle ei anneta mitään selitystä, se pyritään unohtamaan tai mitätöimään, tai ajatellaan että kyse on vielä työn alla olevasta pienestä omituisuudesta.
Gödelin metriikassa voi ajatella, että aurinkokunta liikkuu 1500 km/s 27 astetta poikkeavaan suuntaan suuren attraktorin gravitaatiovaikutuksesta (perusteena suurimmissa tutkimuksissa miljoonien erittäin kaukaisten kvasaarien rest frame). Nk. cmb-säteily tulee tällöin lähempää paikallista joukkoa ympäröivästä 2,7K kaasusta jonka suhteen liike on hitaampaa.

Fotonin energiahäviö puolestaan voidaan Gödelin universumissa selittää esim. Aalto-yliopiston teorialla, joka NASAn mukaan on täysin pätevä myös tähtienvälisessä harvassa kaasussa ja selittäisi havainnot kiihtyvästä laajenemisesta jolloin NASAn mukaan ei tarvita pimeää energiaa. Eli kysessä on myös FLRW:ssä pätevä teoria, joka voi selittää myös Gödelin metriikassa koko punasiirtymän.

"Aineen ja häiriöiden täyttämä Gödelin universumi voi olla epästabiili, jolloin se laajenee tai luhistuu singulariteettiin."

Gödelin metriikka tarkoittaa pyörivää universumia, joka on kyllä riittävän vakaa eikä ihan heti romahda kasaan vaikka kosmologinen vakiokin poistettaisiin. Esim. galaksit pyörivät 10e30 vuotta ennen kuin suurin osa galaksin aineesta on päätynyt keskellä olevaan mustaan aukkoon. Gödelin universumi varmasti jatkaa pyörimistään vielä mustien aukkojen aikakaudella, kun kaikki nukleonit ovat jo hajonneet.

Lue lisää

Syklistä mallia, Multiversumimallia tai Steady State mallia ei ole kumottu. Päinvastoin, niitä on kehitetty ja yhdistelty. Se on vain BBn oma väite valtavirran auktoriteetilla. Väärä väite.

Anonyymi kirjoitti:

"Gödelin ehdottaminen ei ole osallistumista keskusteluun, koska havainnot ovat jo kumonneet sen. Jos haluaa osallistua keskusteluun, täytyy kertoa, mistä ajattelee CMB:n tulevan ja miksi galaksien valo on punasiirtynyt."

CMB-dipoli, kvasaarien rest frame ja fotonin energiahäviön syyt tietysti tulkitaan eri tavoin FLRW- ja Gödelin metriikoissa, mutta se ei tarkoita että FLRW olisi kumonnyt Gödelin. FLRW malli voi silti olla väärä vaikka jonkinlaiset malliin sopivat selitykset ja tulkinnat on löydetty osalle havainnoista (ei kuitenkaan kaikille, esim. hubble tension).

FLRW:ssä ajatellaan, että aurinkokunta liikkuu nopeudella 370 km/s kohti suurta attraktoria. Kvasaarien rest framelle ei anneta mitään selitystä, se pyritään unohtamaan tai mitätöimään, tai ajatellaan että kyse on vielä työn alla olevasta pienestä omituisuudesta.
Gödelin metriikassa voi ajatella, että aurinkokunta liikkuu 1500 km/s 27 astetta poikkeavaan suuntaan suuren attraktorin gravitaatiovaikutuksesta (perusteena suurimmissa tutkimuksissa miljoonien erittäin kaukaisten kvasaarien rest frame). Nk. cmb-säteily tulee tällöin lähempää paikallista joukkoa ympäröivästä 2,7K kaasusta jonka suhteen liike on hitaampaa.

Fotonin energiahäviö puolestaan voidaan Gödelin universumissa selittää esim. Aalto-yliopiston teorialla, joka NASAn mukaan on täysin pätevä myös tähtienvälisessä harvassa kaasussa ja selittäisi havainnot kiihtyvästä laajenemisesta jolloin NASAn mukaan ei tarvita pimeää energiaa. Eli kysessä on myös FLRW:ssä pätevä teoria, joka voi selittää myös Gödelin metriikassa koko punasiirtymän.

"Aineen ja häiriöiden täyttämä Gödelin universumi voi olla epästabiili, jolloin se laajenee tai luhistuu singulariteettiin."

Gödelin metriikka tarkoittaa pyörivää universumia, joka on kyllä riittävän vakaa eikä ihan heti romahda kasaan vaikka kosmologinen vakiokin poistettaisiin. Esim. galaksit pyörivät 10e30 vuotta ennen kuin suurin osa galaksin aineesta on päätynyt keskellä olevaan mustaan aukkoon. Gödelin universumi varmasti jatkaa pyörimistään vielä mustien aukkojen aikakaudella, kun kaikki nukleonit ovat jo hajonneet.

Lue lisää

""CMB-dipoli""

Kun jotkut puhuvat, he sanovat sanoja, kuten CMB-dipoli johtuu havaitsijan liikkeestä kohti CMB:n lähdettä. Tämä on jonkinlaista tiedettä, mutta tästä ei voi käytännössä muodostaa puoliksikaan vakavaa kosmologian vaihtoehtoteoriaa eikä mitään kosmologiaa voi testata sen CMB-dipoli -väitteiden toteutumisen suhteen. Jos väitetään, että koko dipoli tulee jostain muusta kuin nopeudesta (kosmologiassa on suuren magnitudin dipoli anisotropia), ei väite ole vaihtoehtoinen teoria ennenkuin siinä selitetään, että mistä johtuvat muut aurinkokunnan nopeutta mittaavat havainnot. Tai miksi näyttää, että kaikki muut tähdet liikkuvat valtavasti, mutta me sitten emme, ja että kokonaisuus ei liikkuisi. Jos teoria olisi samoilla linjoilla kuin standardi, että havaitsija saa liikkua ja muodostaa dipolin, niin jos se väittää, että dipolia muodostuu kosmologiasta lisää (pienen määrän) niin tätä ei pystytä koskaan kovin tarkasti mittaamaan, koska kaksi eri dipolia eri suunnassakin peittävät taivaalla liikaa toisiaan, ja mittaustarkkuus kosmologiselle dipolille olisi riippuvainen siitä, että miten tarkkaan saadaan mitattua havaitsijan liike jostain muualta kuin CMB:stä. Mikä ei ole paljon merkitseviä numeroita.

CMB-dipolia ei hyvin todennäköisesti tarvitsisi tutkia toisissa kosmologioissa, koska suurin osa pyörivistä universumeista muodostaa kvadrupoli-anisotropioita. Nämä ovat immuuneja sille, liikkuuko havaitsija mitenkään. Laajenevassa ja pyörivässä universumissa ilman muuta kuin täydellisesti jakautunutta ainetta CMB näyttäisi joiltain näistä
https://arxiv.org/abs/0901.2122
Kun tällainen efekti on niin pieni, että se hukkuu muuhun dataan tai nykyiseen mittaustarkkuuteen, on todettu, että jos universumi on yksi monista laajenevista ja pyörivistä vaihtoehdoista sen yksittäisen vaihtoehdon pyöriminen olisi täysin olematonta.

Onko kukaan kvadrupolilla pyörimistä tutkinut kosmologi kuitenkaan koskaan tehnyt työtä sinulle?

Tekstissäsi on myöhemmin vielä joitain mutia ongelmia CMB-dipolin mukaan tuomisen kanssa. Ja havaitsijan liikkestä on vielä sanottavaa seuraavan kohdan jälkeen.

""Kvasaarien rest frame""

Tarkoitat varmaan kvasaarien dipolia, joka myös muuttuu maapallon liikkuessa. Tässä dipolissa ei ole mitään oletusta siitä, että missä ja millainen kvasaarin pitää olla, ja että voiko ne kaikki laittaa yhteen, niin, että niillä on käyttöä rest framena. Tutkimus käy läpi kvasaarin kerrallaan, ja merkitsee mahdollisen nopeuden mikä meillä on kohti juuri sitä kvasaaria perustuen hyviin päätelmiin siitä, että miten paljon muuta punasiirtymää on syntynyt. Tästä lisää alempana.

Koska aihe tulee liittyymään paljon Gödelin universumiin, niin voitaisiinko ajatella myös muutakin kuin säteensuuntaista liikkumista? Ja pystytkö silloinkin esittämään, että kvasaareissa on sitä jotain, mitä on havaittu, ja että se pitää kosmologialla selittää?

Ensinnäkin kaikissa tapauksissa standardi kosmologia sitoutuu irti kaikista rest frameista, jotka koskisivat kaikkia kvasaareita. Itsensä vertaaminen sellaiseen lepokoordinaatistoon, on tarkoituksella valinnut kaikkein kaukaisimmat kohteet (*), jotta voisi approksimoida, että niiden liikkumisella ei ole mitään väliä, kun vertaa siihen, että ne ovat aina kaukana ja samassa suunnassa. Kosmologialla tuskin on mitään syytä mainita kvasaaria, ja silloinkaan sillä ei ole mitään syytä approksimoida mitään.

(*) Standardi kosmologia kuitenkin väittää, että on olemassa spatiaalinen homogeenisuus, jolloin kaikki on samaa riippumatta siitä, miten kaukaisesta asiasta puhuu. Gödel on myös homogeeninen. Tällöin keskustelun kvasaareista pitäisi olla jotenkin eri aikakausiin liittyvä tärkeä keskustelu niiden etenemisestä ja vaiheista. Periaatteessa jos Gödel-universumi on ajan suhteen täysin symmetrinen, niin Gödel-kosmologian tuomitseva havainto on se, että meitä lähellä (eli viime aikoina) ei ole kvasaareja.

On nimittäin olemassa jotain, mitä universumista voi empiirisesti koettaa havaita kvasaarienkin avulla. Tämä on se, että Gödelin metriikka ei ennusta, että kvasaarit saisivat pysyä paikallaan tietyssä suunnassa, kun niitä vertaa gyroskooppimaisesti samassa universumissa pyörimättä olevaan havaitsijaan. Tässä on sellainen rest frame gyroskoopin mielestä, jossa kaikki nähdyt kvasaarit ovat samalla kulmanopeudella. Tämän gyroskoopin paikkaa ei voi siirtää kvasaarien välillä eivätkä kvasaarit ole paikoillaan, joten se ei ole _niiden_ rest frame. Gyroskoopittomat havaitsijat ovat armahtavaisempia siten, että niissä kvasaarit eivät liiku, mutta ei-gyroskooppi ei ole nimeltään pitkä aikaisena vaadittava rest frame, vaan se on sitä yhden ajan dt verran.

1

Anonyymi kirjoitti:

""CMB-dipoli""

Kun jotkut puhuvat, he sanovat sanoja, kuten CMB-dipoli johtuu havaitsijan liikkeestä kohti CMB:n lähdettä. Tämä on jonkinlaista tiedettä, mutta tästä ei voi käytännössä muodostaa puoliksikaan vakavaa kosmologian vaihtoehtoteoriaa eikä mitään kosmologiaa voi testata sen CMB-dipoli -väitteiden toteutumisen suhteen. Jos väitetään, että koko dipoli tulee jostain muusta kuin nopeudesta (kosmologiassa on suuren magnitudin dipoli anisotropia), ei väite ole vaihtoehtoinen teoria ennenkuin siinä selitetään, että mistä johtuvat muut aurinkokunnan nopeutta mittaavat havainnot. Tai miksi näyttää, että kaikki muut tähdet liikkuvat valtavasti, mutta me sitten emme, ja että kokonaisuus ei liikkuisi. Jos teoria olisi samoilla linjoilla kuin standardi, että havaitsija saa liikkua ja muodostaa dipolin, niin jos se väittää, että dipolia muodostuu kosmologiasta lisää (pienen määrän) niin tätä ei pystytä koskaan kovin tarkasti mittaamaan, koska kaksi eri dipolia eri suunnassakin peittävät taivaalla liikaa toisiaan, ja mittaustarkkuus kosmologiselle dipolille olisi riippuvainen siitä, että miten tarkkaan saadaan mitattua havaitsijan liike jostain muualta kuin CMB:stä. Mikä ei ole paljon merkitseviä numeroita.

CMB-dipolia ei hyvin todennäköisesti tarvitsisi tutkia toisissa kosmologioissa, koska suurin osa pyörivistä universumeista muodostaa kvadrupoli-anisotropioita. Nämä ovat immuuneja sille, liikkuuko havaitsija mitenkään. Laajenevassa ja pyörivässä universumissa ilman muuta kuin täydellisesti jakautunutta ainetta CMB näyttäisi joiltain näistä
https://arxiv.org/abs/0901.2122
Kun tällainen efekti on niin pieni, että se hukkuu muuhun dataan tai nykyiseen mittaustarkkuuteen, on todettu, että jos universumi on yksi monista laajenevista ja pyörivistä vaihtoehdoista sen yksittäisen vaihtoehdon pyöriminen olisi täysin olematonta.

Onko kukaan kvadrupolilla pyörimistä tutkinut kosmologi kuitenkaan koskaan tehnyt työtä sinulle?

Tekstissäsi on myöhemmin vielä joitain mutia ongelmia CMB-dipolin mukaan tuomisen kanssa. Ja havaitsijan liikkestä on vielä sanottavaa seuraavan kohdan jälkeen.

""Kvasaarien rest frame""

Tarkoitat varmaan kvasaarien dipolia, joka myös muuttuu maapallon liikkuessa. Tässä dipolissa ei ole mitään oletusta siitä, että missä ja millainen kvasaarin pitää olla, ja että voiko ne kaikki laittaa yhteen, niin, että niillä on käyttöä rest framena. Tutkimus käy läpi kvasaarin kerrallaan, ja merkitsee mahdollisen nopeuden mikä meillä on kohti juuri sitä kvasaaria perustuen hyviin päätelmiin siitä, että miten paljon muuta punasiirtymää on syntynyt. Tästä lisää alempana.

Koska aihe tulee liittyymään paljon Gödelin universumiin, niin voitaisiinko ajatella myös muutakin kuin säteensuuntaista liikkumista? Ja pystytkö silloinkin esittämään, että kvasaareissa on sitä jotain, mitä on havaittu, ja että se pitää kosmologialla selittää?

Ensinnäkin kaikissa tapauksissa standardi kosmologia sitoutuu irti kaikista rest frameista, jotka koskisivat kaikkia kvasaareita. Itsensä vertaaminen sellaiseen lepokoordinaatistoon, on tarkoituksella valinnut kaikkein kaukaisimmat kohteet (*), jotta voisi approksimoida, että niiden liikkumisella ei ole mitään väliä, kun vertaa siihen, että ne ovat aina kaukana ja samassa suunnassa. Kosmologialla tuskin on mitään syytä mainita kvasaaria, ja silloinkaan sillä ei ole mitään syytä approksimoida mitään.

(*) Standardi kosmologia kuitenkin väittää, että on olemassa spatiaalinen homogeenisuus, jolloin kaikki on samaa riippumatta siitä, miten kaukaisesta asiasta puhuu. Gödel on myös homogeeninen. Tällöin keskustelun kvasaareista pitäisi olla jotenkin eri aikakausiin liittyvä tärkeä keskustelu niiden etenemisestä ja vaiheista. Periaatteessa jos Gödel-universumi on ajan suhteen täysin symmetrinen, niin Gödel-kosmologian tuomitseva havainto on se, että meitä lähellä (eli viime aikoina) ei ole kvasaareja.

On nimittäin olemassa jotain, mitä universumista voi empiirisesti koettaa havaita kvasaarienkin avulla. Tämä on se, että Gödelin metriikka ei ennusta, että kvasaarit saisivat pysyä paikallaan tietyssä suunnassa, kun niitä vertaa gyroskooppimaisesti samassa universumissa pyörimättä olevaan havaitsijaan. Tässä on sellainen rest frame gyroskoopin mielestä, jossa kaikki nähdyt kvasaarit ovat samalla kulmanopeudella. Tämän gyroskoopin paikkaa ei voi siirtää kvasaarien välillä eivätkä kvasaarit ole paikoillaan, joten se ei ole _niiden_ rest frame. Gyroskoopittomat havaitsijat ovat armahtavaisempia siten, että niissä kvasaarit eivät liiku, mutta ei-gyroskooppi ei ole nimeltään pitkä aikaisena vaadittava rest frame, vaan se on sitä yhden ajan dt verran.

1

Lue lisää

Kuten äsken jo luki, niin mitä kauempaa objekti valitaan, niin sitä enemmän on oltava mittaustarkkuutta, että näkisi mitään liikettä, kuten gyroskoopin ympärillä kiertämistä. Tällä hetkellä tällä menetelmällä ei näe Gödelin universumia. Jos väität olevan olemassa jotain selitystä, niin se on sellaista muotoa, kuin että kaikkia galakseja kiihdytetään vastakkaiseen suuntaan kuin mihin universumi niitä vie. Tällöin tämä nähty aine ei pystyisi muodostamaan sitä aika-avaruutta, missä ne ovat, ja tarvitaan lähinnä massallinen pimeä aine, joka tekee universumista pyörivän.

Joskus mistä tahansa kohteesta kuten kvasaarista voisi saada tietää sen poikittaisen nopeuden, ja tätä voi olla olemassa myös ei-gyroskooppimaisille havaitsijoille. Ei ole yhtään tarkoituksenmukaista, että jos tehdään uusi teoria, niin siinä väitettäisin tätä liikettä joksikin muuksi kuin samaksi normaaliksi liikkeeksi FLRW:n kanssa. Vertaa tätä siihen, että väitit ettei myöskään linnunrata ole liikkeessä ja että punasiirtymiä on vaikka kuinka. Jos universumi olisi tällainen, että kaikki on levossa, ja pysyvästi omalla Gödelin pyöritys -paikallaan, niin ei ole mitään selitystä sille, miten galaksit voivat syntyä. Kun galaksi syntyy kaasusta, kaasun täytyy liikkua yhteen. Tästä ei ole mahdollista jäädä jäljelle nollanopeuksinen objekti. Myöskään pienet galaksit eivät voisi törmätä, jos ne eivät saisi olla liikkeessä toisiinsa nähden.

""fotonin energiahäviön syyt""

Tässä kohtaa kannattaa myös muistaa, että laajenevassa avaruudessa kyseessä on universumin energiahäviö. Jos hävittää pelkän fotonin energian, saa simuloituna suuremman keskilämpötilan galaksien väliseen avaruuteen ja ties minne.

""FLRW malli voi silti olla väärä vaikka jonkinlaiset malliin sopivat selitykset ja tulkinnat on löydetty osalle havainnoista (ei kuitenkaan kaikille, esim. hubble tension).""

Väärin. Tässä FLRW-mallissa on Hubblen vakio, joka yltää yli seitsemään kymppiin
https://arxiv.org/abs/2403.16562
FLRW voi olla silti väärä, vaikka se yltäisi yli seitsemään kymppiin. Sillä ei olisi ollut kriisiä, mutta tämä ei olisi ollut tietoa.

""FLRW:ssä ajatellaan, että aurinkokunta liikkuu nopeudella 370 km/s kohti suurta attraktoria. Kvasaarien rest framelle ei anneta mitään selitystä, se pyritään unohtamaan tai mitätöimään, tai ajatellaan että kyse on vielä työn alla olevasta pienestä omituisuudesta.""

Tässä analyysissä kvasaarien dipolia pidetään täysin päällekkäisenä ja yhtä nopeana CMB:n kanssa.
https://arxiv.org/abs/2311.14938

Tämä ei ole kosmologiasta johtuva tulos tai kosmologia ei ennusta mikä on maapallon nopeus, vaan joku tähtitieteessä päättää pitääkö kosmologiaa tehdä kahdella toisistaan poikkeavalla dipolilla vai ei. Vain FLRW-kosmologiassa on ollut kosmologisia ehdotuksia, missä olisi mahdollista muodostaa kaksi eri dipolia. Gödelistä (laajentumattomasta )niitä ei voi muodostaa. Eikä ensimmäinen askel olisi pysäyttää aurinkokuntaa jossain suunnassa.

""Gödelin metriikassa voi ajatella, että aurinkokunta liikkuu 1500 km/s 27 astetta poikkeavaan suuntaan suuren attraktorin gravitaatiovaikutuksesta (perusteena suurimmissa tutkimuksissa miljoonien erittäin kaukaisten kvasaarien rest frame). Nk. cmb-säteily tulee tällöin lähempää paikallista joukkoa ympäröivästä 2,7K kaasusta jonka suhteen liike on hitaampaa.""

Tämä on jokin, mitä joku on nähnyt kvasaari-dipolin mittauksessa. Et ole tehnyt yhtään ennustetta Gödelin metriikalla, vaan täyttänyt avaruutta objekteilla (*), jotka paljastavat itsensä havaitsijalle. Periaatteessa (periaatteettomuudessa) voisit lisätä nämä objektit FLRW-avaruuteen ja pelastaa niillä FLRW-teorian vain valitsemalla erilaisen määrän kaasua/tomua ja erilaisen CMB:n, joka sillä peitellään.

(*) Tästä päivästä alkaen. Minkä jälkeen ekstrapoloit ne objektit menneisyyteen, jolla ei olekaan mitään väliä, jos Gödel ei laajene.

""CMB-dipoli, kvasaarien rest frame ja fotonin energiahäviön syyt tietysti tulkitaan eri tavoin FLRW- ja Gödelin metriikoissa, mutta se ei tarkoita että FLRW olisi kumonnyt Gödelin.""

Tähänastisessa esityksessä olet tehnyt/nähnyt Gödelistä falsifioitumattoman teorian, ja nyt kukaan tekemättä mitään konkreettista asian eteen voi sanoa sitä epätieteelliseksi.

""Narlikar et al (2003) on ehdottanut, että superklusterin ympärillä on kaasun lisäksi hiili- ja rautahiukkasia, jotka pystyvät absorboimaan tähtien valoa ja lähettävät CMB-mikroaaltosäteilyä.""

Aineen esiintymisestä avaruudessa on muita todisteita, mutta sitä ei ole niin paljon:
https://arxiv.org/abs/astro-ph/0407005
Ehdotettu materiaali ei toimi niinkuin laskuissa on kuviteltu:
https://arxiv.org/abs/2103.06774

2

Anonyymi kirjoitti:

Kuten äsken jo luki, niin mitä kauempaa objekti valitaan, niin sitä enemmän on oltava mittaustarkkuutta, että näkisi mitään liikettä, kuten gyroskoopin ympärillä kiertämistä. Tällä hetkellä tällä menetelmällä ei näe Gödelin universumia. Jos väität olevan olemassa jotain selitystä, niin se on sellaista muotoa, kuin että kaikkia galakseja kiihdytetään vastakkaiseen suuntaan kuin mihin universumi niitä vie. Tällöin tämä nähty aine ei pystyisi muodostamaan sitä aika-avaruutta, missä ne ovat, ja tarvitaan lähinnä massallinen pimeä aine, joka tekee universumista pyörivän.

Joskus mistä tahansa kohteesta kuten kvasaarista voisi saada tietää sen poikittaisen nopeuden, ja tätä voi olla olemassa myös ei-gyroskooppimaisille havaitsijoille. Ei ole yhtään tarkoituksenmukaista, että jos tehdään uusi teoria, niin siinä väitettäisin tätä liikettä joksikin muuksi kuin samaksi normaaliksi liikkeeksi FLRW:n kanssa. Vertaa tätä siihen, että väitit ettei myöskään linnunrata ole liikkeessä ja että punasiirtymiä on vaikka kuinka. Jos universumi olisi tällainen, että kaikki on levossa, ja pysyvästi omalla Gödelin pyöritys -paikallaan, niin ei ole mitään selitystä sille, miten galaksit voivat syntyä. Kun galaksi syntyy kaasusta, kaasun täytyy liikkua yhteen. Tästä ei ole mahdollista jäädä jäljelle nollanopeuksinen objekti. Myöskään pienet galaksit eivät voisi törmätä, jos ne eivät saisi olla liikkeessä toisiinsa nähden.

""fotonin energiahäviön syyt""

Tässä kohtaa kannattaa myös muistaa, että laajenevassa avaruudessa kyseessä on universumin energiahäviö. Jos hävittää pelkän fotonin energian, saa simuloituna suuremman keskilämpötilan galaksien väliseen avaruuteen ja ties minne.

""FLRW malli voi silti olla väärä vaikka jonkinlaiset malliin sopivat selitykset ja tulkinnat on löydetty osalle havainnoista (ei kuitenkaan kaikille, esim. hubble tension).""

Väärin. Tässä FLRW-mallissa on Hubblen vakio, joka yltää yli seitsemään kymppiin
https://arxiv.org/abs/2403.16562
FLRW voi olla silti väärä, vaikka se yltäisi yli seitsemään kymppiin. Sillä ei olisi ollut kriisiä, mutta tämä ei olisi ollut tietoa.

""FLRW:ssä ajatellaan, että aurinkokunta liikkuu nopeudella 370 km/s kohti suurta attraktoria. Kvasaarien rest framelle ei anneta mitään selitystä, se pyritään unohtamaan tai mitätöimään, tai ajatellaan että kyse on vielä työn alla olevasta pienestä omituisuudesta.""

Tässä analyysissä kvasaarien dipolia pidetään täysin päällekkäisenä ja yhtä nopeana CMB:n kanssa.
https://arxiv.org/abs/2311.14938

Tämä ei ole kosmologiasta johtuva tulos tai kosmologia ei ennusta mikä on maapallon nopeus, vaan joku tähtitieteessä päättää pitääkö kosmologiaa tehdä kahdella toisistaan poikkeavalla dipolilla vai ei. Vain FLRW-kosmologiassa on ollut kosmologisia ehdotuksia, missä olisi mahdollista muodostaa kaksi eri dipolia. Gödelistä (laajentumattomasta )niitä ei voi muodostaa. Eikä ensimmäinen askel olisi pysäyttää aurinkokuntaa jossain suunnassa.

""Gödelin metriikassa voi ajatella, että aurinkokunta liikkuu 1500 km/s 27 astetta poikkeavaan suuntaan suuren attraktorin gravitaatiovaikutuksesta (perusteena suurimmissa tutkimuksissa miljoonien erittäin kaukaisten kvasaarien rest frame). Nk. cmb-säteily tulee tällöin lähempää paikallista joukkoa ympäröivästä 2,7K kaasusta jonka suhteen liike on hitaampaa.""

Tämä on jokin, mitä joku on nähnyt kvasaari-dipolin mittauksessa. Et ole tehnyt yhtään ennustetta Gödelin metriikalla, vaan täyttänyt avaruutta objekteilla (*), jotka paljastavat itsensä havaitsijalle. Periaatteessa (periaatteettomuudessa) voisit lisätä nämä objektit FLRW-avaruuteen ja pelastaa niillä FLRW-teorian vain valitsemalla erilaisen määrän kaasua/tomua ja erilaisen CMB:n, joka sillä peitellään.

(*) Tästä päivästä alkaen. Minkä jälkeen ekstrapoloit ne objektit menneisyyteen, jolla ei olekaan mitään väliä, jos Gödel ei laajene.

""CMB-dipoli, kvasaarien rest frame ja fotonin energiahäviön syyt tietysti tulkitaan eri tavoin FLRW- ja Gödelin metriikoissa, mutta se ei tarkoita että FLRW olisi kumonnyt Gödelin.""

Tähänastisessa esityksessä olet tehnyt/nähnyt Gödelistä falsifioitumattoman teorian, ja nyt kukaan tekemättä mitään konkreettista asian eteen voi sanoa sitä epätieteelliseksi.

""Narlikar et al (2003) on ehdottanut, että superklusterin ympärillä on kaasun lisäksi hiili- ja rautahiukkasia, jotka pystyvät absorboimaan tähtien valoa ja lähettävät CMB-mikroaaltosäteilyä.""

Aineen esiintymisestä avaruudessa on muita todisteita, mutta sitä ei ole niin paljon:
https://arxiv.org/abs/astro-ph/0407005
Ehdotettu materiaali ei toimi niinkuin laskuissa on kuviteltu:
https://arxiv.org/abs/2103.06774

2

Lue lisää

""Fotonin energiahäviö puolestaan voidaan Gödelin universumissa selittää esim. Aalto-yliopiston teorialla, joka NASAn mukaan on täysin pätevä myös tähtienvälisessä harvassa kaasussa ja selittäisi havainnot kiihtyvästä laajenemisesta jolloin NASAn mukaan ei tarvita pimeää energiaa. Eli kysessä on myös FLRW:ssä pätevä teoria, joka voi selittää myös Gödelin metriikassa koko punasiirtymän.""

Aalto ei tutkinut punasiirtymisteoriaa yhtään, koska heidän mallillaan ei ennusteta tutkimuksessa mitään punasiirtymiä avaruuden kokoisilla alueilla. Tutkimuksen lisäksi aallon sivuille kirjoitettiin lupaavasti, että joskus tutkitaan tuleeko samasta aiheesta kosmologiaa
https://www.aalto.fi/fi/uutiset/tutkijat-osoittivat-miten-valo-etenee-lapinakyvassa-valiaineessa
Väittänyt henkilö ei ole itse sen jälkeen tutkinut mitään sellaista:
https://scholar.google.fi/citations?user=PTKlsSUAAAAJ&hl=fi
Artikkelilla ei ollut väitettyä kosmologista käyttöä kenellekään muulle:
https://ui.adsabs.harvard.edu/abs/2017PhRvA..95f3850P/citations
Ja jostain syystä kukaan ei ole toiminut itsenäisesti?

Sen NASA:n mukaan, joka on selvästi löytänyt artikkelin yliopiston sivuilla olleen lupauksen avulla, tällä mallilla pääsee kuitenkin kaikkien epäonnistuneiden kosmologioiden ja niihin liittyvien viritysten listaan:

https://ntrs.nasa.gov/api/citations/20180001966/downloads/20180001966.pdf

Jos punasiirtymä aiheutuisi galaksien välisessä kaasussa, niin silloin avaruus voisi näyttää aivan erilaiselta, kun sitä katsoo galaksirihmaston rihmojen ja pelkkien reikien läpi. Tästä syntyisi nopeasti sellainen tilastollinen piirre, että kaikki on reikien takana paljon vähemmän punaista. Aallolla oli käytössään ilmeisesti pelkkää kristalliksi järjestynyttä väliainetta. Siinä siroamisefektit käyttäytyvät paljon rauhallisemmin kuin kaasussa ja tomussa. Kristalli on myös ainoa väliaine, missä aine on läpinäkyvää ja sitä on tarpeeksi tuottamaan valolle efektejä. Jos samaa yrittää avaruudessa satunnaisilla atomeilla, niin tämä on tehotonta siten, että siinä vaiheessa, kun aineen vaikutus on poistanut tarpeeksi energiaa, valo on myös sumentunut paljon.

Heidän mallinsa ei muodostaisi havaintojen valoa näistä muistakaan syistä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Tired_light

""Gödelin metriikka tarkoittaa pyörivää universumia, joka on kyllä riittävän vakaa eikä ihan heti romahda kasaan vaikka kosmologinen vakiokin poistettaisiin. Esim. galaksit pyörivät 10e30 vuotta ennen kuin suurin osa galaksin aineesta on päätynyt keskellä olevaan mustaan aukkoon. Gödelin universumi varmasti jatkaa pyörimistään vielä mustien aukkojen aikakaudella, kun kaikki nukleonit ovat jo hajonneet.""

Normaalisti pyöriminen pyrkii laajentamaan Gödeliä, ja hänen vakionsa estää tätä tapahtumasta. Kaikki mikä ei ole ajassa muuttumatonta, tai ajautuu omasta syystään erilleen siitä, mitä kuviteltiin alussa, on epästabiilia.

Gödelin universumilla ei ole keskustaa, eikä edes keskiakselia. Eikä sellainen olisi joskus tapahtumahorisontin sisällä. Universumissa, joka romahtaa ei ole helpon laskutoimituksen muodossa yhtään mustaa aukkoa, vaan koko universumi täyttyy äärettömyyksillä ja epämatemaattisuuksilla yhdellä kertaa juuri ekstrapoloinnin päättyessä. Tällöin se ei siis pyöri enää, mutta voi sanoa pyörimisen lähentyneen ääretöntä nopeutta.

Nukleonit hajoavat romahtavassa universumissa, koska siinä tulee niin kuuma, että aine muuttuu kvarkki-gluoni-plasmaksi. Tähän liittyen jos universumi olisi romahtava, niin meidän pitäisi nähdä sinisiirtyneitä kvasaareja. Sen sijaan jos sinulle siis sopii yhtähyvin laajeneva Gödelin avaruus, niin kaikista tähän astisista ehdotuksista suurin osa oli aivan turhia, koska voit yhtä hyvin liittyä kaikissa havainnoissa FLRW:n käyttämiin selityksiin.

3

santtunen kirjoitti:

GR, suhtis, on 4D malli. Sen menestys todistaa 4D:n paremmaksi koko tilan, universumin, kaikkeuden, kuvaamisessa. Aika vaan ei ole ulottuvuus, vaan ikuinen lineaarinen aika. Ei alkua, ei loppua, ikuinen staattinen perustila. Osilla dynamikkansa.

4D:llä saadaan kuvattua ulkopuoleton, kaiken käsittävä, aluton, laajentumaton, staattinen kaikkeus. Pallomainen tila, jonka halkaisija on jotain yli 14 miljardia valovuotta, ehkä yli 93 miljardia valovuotta, eikä sitä sen tarkemmin tarvi tietääkään, sillä ei ole mitään merkitystä. Voidaan merkitä laskuihin vaan vaikka yli 30 miljardia valovuotta. Merkitään:

4D ja Q

4D koordinaatistossa pallomainen tila, jonka halkaisija on Q. Jokainen piste voi olla keskipiste, Q = yli 30 miljardia valovuotta.

Lue lisää

Osaatko enää edes lukea? Näytä meille neljässä tilaulottuvuudessa oleva kappale tai kuvaa kolmeulotteista kappaleitta liikkumassa neljässä ulottuvuudessa. Meillä on matematiikkaa, jolla tiedämme miltä tämä näyttäisi. Höliset tyhjää filosofiaa ilman mitään sisältöä tai todisteita. Näytä meille neliulotteiset kappaleet tai todista neljä tilaulottuvuutta jotenkin muuten.

Entä miten käy painovoiman? Vastaa nyt johonkin konkreettiseen kysymykseen. Painovoiman kaavaan tulee r^2:n tilalle r^3 neliulotteisessa avaruudessa. Miksi painovoima tottelee r^2:n suhteen? Selitä jotain konkreettista eikä filosofien täysin päätöntä käsienheiluttelua ja tuubaa, joka ei liity todelliseen maailmaan mitenkään.

Kuinka turhaa filosofia voi olla? Sinäkin olet selvinnyt paria vuotta vaille sata hengissä tekemättä mitään. Käsittämätöntä rahojen tuhlausta.

Anonyymi kirjoitti:

Osaatko enää edes lukea? Näytä meille neljässä tilaulottuvuudessa oleva kappale tai kuvaa kolmeulotteista kappaleitta liikkumassa neljässä ulottuvuudessa. Meillä on matematiikkaa, jolla tiedämme miltä tämä näyttäisi. Höliset tyhjää filosofiaa ilman mitään sisältöä tai todisteita. Näytä meille neliulotteiset kappaleet tai todista neljä tilaulottuvuutta jotenkin muuten.

Entä miten käy painovoiman? Vastaa nyt johonkin konkreettiseen kysymykseen. Painovoiman kaavaan tulee r^2:n tilalle r^3 neliulotteisessa avaruudessa. Miksi painovoima tottelee r^2:n suhteen? Selitä jotain konkreettista eikä filosofien täysin päätöntä käsienheiluttelua ja tuubaa, joka ei liity todelliseen maailmaan mitenkään.

Kuinka turhaa filosofia voi olla? Sinäkin olet selvinnyt paria vuotta vaille sata hengissä tekemättä mitään. Käsittämätöntä rahojen tuhlausta.

Lue lisää

Sinä et ymmärrä sitä yksinkertaista asiaa, että lähdetään kokonaisuudesta. Kehitetään sille kokonaan uusi, parempi matematiikka kuin nykyinen. 4D ja Q tai joku muu.

Joka vastaa todellisuutta. Yrittää edes kunnolla!

Sitten vasta osauniversumimme teoria sen pohjalla.

Sitten sen pohjalla uusi kaikkeuden teoria.

Sitten uusi osauniversumin teoria. Jne.

Ei jäädä BBhen, standarditeoriaan, vaan otetaan homma uusiksi. Ja minä teen tämän ensin filosofiassa, kaikkeuden mallin. Sitten vasta sille matematiikka. Sitten nuo vaiheet, prosessi kuten edellä.

Hylätään BB, aletaan alusta, aletaan filosofiasta syvän taivaan kuvien pohjalta ja galaksien verkoston animaatioiden pohjalta.

Ja kuten huomaat, olen jo aika pitkällä tässä prosessissa. Filosofialla pääsee aika pitkälle.

santtunen kirjoitti:

Sinä et ymmärrä sitä yksinkertaista asiaa, että lähdetään kokonaisuudesta. Kehitetään sille kokonaan uusi, parempi matematiikka kuin nykyinen. 4D ja Q tai joku muu.

Joka vastaa todellisuutta. Yrittää edes kunnolla!

Sitten vasta osauniversumimme teoria sen pohjalla.

Sitten sen pohjalla uusi kaikkeuden teoria.

Sitten uusi osauniversumin teoria. Jne.

Ei jäädä BBhen, standarditeoriaan, vaan otetaan homma uusiksi. Ja minä teen tämän ensin filosofiassa, kaikkeuden mallin. Sitten vasta sille matematiikka. Sitten nuo vaiheet, prosessi kuten edellä.

Hylätään BB, aletaan alusta, aletaan filosofiasta syvän taivaan kuvien pohjalta ja galaksien verkoston animaatioiden pohjalta.

Ja kuten huomaat, olen jo aika pitkällä tässä prosessissa. Filosofialla pääsee aika pitkälle.

Lue lisää

Olet päässyt niin pitkälle, että sinun tarinat eivät edes etäisesti muistuta universumia mikä voidaan nähdä. Et ole yhtään kummallisempi satusetä kuin mikä tahansa fantasiakirjailija. Erona tietysti, että kirjailijat tietää kirjoittavansa satuja, sinä psykoosissasi luulet tekeväsi jotain merkittävää teoriaa. Sinun tarinoissa on uskomattoman suuria ristiriitoja yksinkertaisissa asioissa todellisuuden kanssa ja selität jotain paremmasta teoriasta. Onko täydellinen teoria sitten sellainen, joka ei edes periaatteessa voi esittää havaittavaa universumia? Sormusten herra saattaa olla sinulle hyvä tiedekirja.

Anonyymi kirjoitti:

Olet päässyt niin pitkälle, että sinun tarinat eivät edes etäisesti muistuta universumia mikä voidaan nähdä. Et ole yhtään kummallisempi satusetä kuin mikä tahansa fantasiakirjailija. Erona tietysti, että kirjailijat tietää kirjoittavansa satuja, sinä psykoosissasi luulet tekeväsi jotain merkittävää teoriaa. Sinun tarinoissa on uskomattoman suuria ristiriitoja yksinkertaisissa asioissa todellisuuden kanssa ja selität jotain paremmasta teoriasta. Onko täydellinen teoria sitten sellainen, joka ei edes periaatteessa voi esittää havaittavaa universumia? Sormusten herra saattaa olla sinulle hyvä tiedekirja.

Lue lisää

Kyllä me joudumme päättelemään koko universumin, universumin, kaikkeuden, havaittavasta universumista. Teemme siitä teorian sen pohjalta ja päättelyjen pohjalta.

BB päättelee, että alku, kehitys ja loppu, ja havaitava universumi, ja siinä kaikki, muusta emme tiedä ja sillä siisti. Muttei se riitä, pitää kertoa, mitä oli ennen ja jälkeen ja mitä muualla. Muuta ei ole, on BBn vastaus siis.

Minä päättelen, että kaikkeus on galaksien verkosto aina ja kaikkialla, se on ikuinen perustila ja siinä paikallisia räjähdyksiä, jolloin kaikki alkaa uudestaan niillä alueilla aina silloin. Kaikkeus on ikuinen, suunnattoman suuri, rajaton, ulkopuoleton, auton, laajentumaton. BB on vain alustava osauniversumimme teoria, ja taivaalla eri alkujen galaksit sekoittuvat toisiinsa jo näkyvälläkin alueella.

Multiuniversumi päättelee, että tämän oman BB universumimme lisäksi sen ulkopuolella, näkymättömissä on samanlaisia, ja ne yhdessä ovat kaikkeus. Tai sitten vielä nekin ovat jossain vielä suuremmassa kokonaisuudessa. Mutta joskus tulee se suurin. Se on sitten ikuisessa perustilassa.

Minusta se suurin on siis jo tämä galaksien verkosto, se on suurin kokonaisuus. Se on tullut vastaan jo Hubblella ja Webillä, vaikkemme vielä kauemmaksi nää.

Näiden kolmen välillä voidaan ratkaista empiirisellä tutkimuksella. Samoin, onko Syklinen universumi parempi kuin nämä.

BBn valta vaan estää tämän tutkimuksen. Pitää tutkia BB oletuksilla, jos ei tutki niin, ei ole tieteellinen. Ja minä ehdotuksineni olen psykoottinen, huuhaa, hihhuli, ei kompetenssia, jne. Vaikka jos olen oikeassa, olen vaan parempi kosmologiassa. Niinhän se kuitenkin on.

Minun mielestä kun ihminen kuulee minun teoriani, hänen pitäisi sanoa: "Ai juu, noinhan se tietysti onkin! Kumma kun en itse keksinyt tuota!"

santtunen kirjoitti:

Kyllä me joudumme päättelemään koko universumin, universumin, kaikkeuden, havaittavasta universumista. Teemme siitä teorian sen pohjalta ja päättelyjen pohjalta.

BB päättelee, että alku, kehitys ja loppu, ja havaitava universumi, ja siinä kaikki, muusta emme tiedä ja sillä siisti. Muttei se riitä, pitää kertoa, mitä oli ennen ja jälkeen ja mitä muualla. Muuta ei ole, on BBn vastaus siis.

Minä päättelen, että kaikkeus on galaksien verkosto aina ja kaikkialla, se on ikuinen perustila ja siinä paikallisia räjähdyksiä, jolloin kaikki alkaa uudestaan niillä alueilla aina silloin. Kaikkeus on ikuinen, suunnattoman suuri, rajaton, ulkopuoleton, auton, laajentumaton. BB on vain alustava osauniversumimme teoria, ja taivaalla eri alkujen galaksit sekoittuvat toisiinsa jo näkyvälläkin alueella.

Multiuniversumi päättelee, että tämän oman BB universumimme lisäksi sen ulkopuolella, näkymättömissä on samanlaisia, ja ne yhdessä ovat kaikkeus. Tai sitten vielä nekin ovat jossain vielä suuremmassa kokonaisuudessa. Mutta joskus tulee se suurin. Se on sitten ikuisessa perustilassa.

Minusta se suurin on siis jo tämä galaksien verkosto, se on suurin kokonaisuus. Se on tullut vastaan jo Hubblella ja Webillä, vaikkemme vielä kauemmaksi nää.

Näiden kolmen välillä voidaan ratkaista empiirisellä tutkimuksella. Samoin, onko Syklinen universumi parempi kuin nämä.

BBn valta vaan estää tämän tutkimuksen. Pitää tutkia BB oletuksilla, jos ei tutki niin, ei ole tieteellinen. Ja minä ehdotuksineni olen psykoottinen, huuhaa, hihhuli, ei kompetenssia, jne. Vaikka jos olen oikeassa, olen vaan parempi kosmologiassa. Niinhän se kuitenkin on.

Minun mielestä kun ihminen kuulee minun teoriani, hänen pitäisi sanoa: "Ai juu, noinhan se tietysti onkin! Kumma kun en itse keksinyt tuota!"

Lue lisää

Päättelet mistä? Millä tavalla olet tehnyt tutkimuksia, saanut dataa ja sen perusteella tehnyt päätelmäsi?

Anonyymi kirjoitti:

""Fotonin energiahäviö puolestaan voidaan Gödelin universumissa selittää esim. Aalto-yliopiston teorialla, joka NASAn mukaan on täysin pätevä myös tähtienvälisessä harvassa kaasussa ja selittäisi havainnot kiihtyvästä laajenemisesta jolloin NASAn mukaan ei tarvita pimeää energiaa. Eli kysessä on myös FLRW:ssä pätevä teoria, joka voi selittää myös Gödelin metriikassa koko punasiirtymän.""

Aalto ei tutkinut punasiirtymisteoriaa yhtään, koska heidän mallillaan ei ennusteta tutkimuksessa mitään punasiirtymiä avaruuden kokoisilla alueilla. Tutkimuksen lisäksi aallon sivuille kirjoitettiin lupaavasti, että joskus tutkitaan tuleeko samasta aiheesta kosmologiaa
https://www.aalto.fi/fi/uutiset/tutkijat-osoittivat-miten-valo-etenee-lapinakyvassa-valiaineessa
Väittänyt henkilö ei ole itse sen jälkeen tutkinut mitään sellaista:
https://scholar.google.fi/citations?user=PTKlsSUAAAAJ&hl=fi
Artikkelilla ei ollut väitettyä kosmologista käyttöä kenellekään muulle:
https://ui.adsabs.harvard.edu/abs/2017PhRvA..95f3850P/citations
Ja jostain syystä kukaan ei ole toiminut itsenäisesti?

Sen NASA:n mukaan, joka on selvästi löytänyt artikkelin yliopiston sivuilla olleen lupauksen avulla, tällä mallilla pääsee kuitenkin kaikkien epäonnistuneiden kosmologioiden ja niihin liittyvien viritysten listaan:

https://ntrs.nasa.gov/api/citations/20180001966/downloads/20180001966.pdf

Jos punasiirtymä aiheutuisi galaksien välisessä kaasussa, niin silloin avaruus voisi näyttää aivan erilaiselta, kun sitä katsoo galaksirihmaston rihmojen ja pelkkien reikien läpi. Tästä syntyisi nopeasti sellainen tilastollinen piirre, että kaikki on reikien takana paljon vähemmän punaista. Aallolla oli käytössään ilmeisesti pelkkää kristalliksi järjestynyttä väliainetta. Siinä siroamisefektit käyttäytyvät paljon rauhallisemmin kuin kaasussa ja tomussa. Kristalli on myös ainoa väliaine, missä aine on läpinäkyvää ja sitä on tarpeeksi tuottamaan valolle efektejä. Jos samaa yrittää avaruudessa satunnaisilla atomeilla, niin tämä on tehotonta siten, että siinä vaiheessa, kun aineen vaikutus on poistanut tarpeeksi energiaa, valo on myös sumentunut paljon.

Heidän mallinsa ei muodostaisi havaintojen valoa näistä muistakaan syistä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Tired_light

""Gödelin metriikka tarkoittaa pyörivää universumia, joka on kyllä riittävän vakaa eikä ihan heti romahda kasaan vaikka kosmologinen vakiokin poistettaisiin. Esim. galaksit pyörivät 10e30 vuotta ennen kuin suurin osa galaksin aineesta on päätynyt keskellä olevaan mustaan aukkoon. Gödelin universumi varmasti jatkaa pyörimistään vielä mustien aukkojen aikakaudella, kun kaikki nukleonit ovat jo hajonneet.""

Normaalisti pyöriminen pyrkii laajentamaan Gödeliä, ja hänen vakionsa estää tätä tapahtumasta. Kaikki mikä ei ole ajassa muuttumatonta, tai ajautuu omasta syystään erilleen siitä, mitä kuviteltiin alussa, on epästabiilia.

Gödelin universumilla ei ole keskustaa, eikä edes keskiakselia. Eikä sellainen olisi joskus tapahtumahorisontin sisällä. Universumissa, joka romahtaa ei ole helpon laskutoimituksen muodossa yhtään mustaa aukkoa, vaan koko universumi täyttyy äärettömyyksillä ja epämatemaattisuuksilla yhdellä kertaa juuri ekstrapoloinnin päättyessä. Tällöin se ei siis pyöri enää, mutta voi sanoa pyörimisen lähentyneen ääretöntä nopeutta.

Nukleonit hajoavat romahtavassa universumissa, koska siinä tulee niin kuuma, että aine muuttuu kvarkki-gluoni-plasmaksi. Tähän liittyen jos universumi olisi romahtava, niin meidän pitäisi nähdä sinisiirtyneitä kvasaareja. Sen sijaan jos sinulle siis sopii yhtähyvin laajeneva Gödelin avaruus, niin kaikista tähän astisista ehdotuksista suurin osa oli aivan turhia, koska voit yhtä hyvin liittyä kaikissa havainnoissa FLRW:n käyttämiin selityksiin.

3

Lue lisää

"Ensinnäkin kaikissa tapauksissa standardi kosmologia sitoutuu irti kaikista rest frameista, jotka koskisivat kaikkia kvasaareita. Itsensä vertaaminen sellaiseen lepokoordinaatistoon, on tarkoituksella valinnut kaikkein kaukaisimmat kohteet (*)"

Eikös CMB ole etäisyydellä z=1000 FLRW:n mukaan, jolloin se olisi vielä kaukaisempi kuin kvasaarit. CMB:n valo on matkatessaan kulkenut myös kvasaarien etäisyydeltä samaan aikaan kun nyt havaittava kvasaarien valo on lähtenyt liikkeelle.

"Periaatteessa jos Gödel-universumi on ajan suhteen täysin symmetrinen, niin Gödel-kosmologian tuomitseva havainto on se, että meitä lähellä (eli viime aikoina) ei ole kvasaareja."

Kannattaa muistaa, että FLRW-kosmologialaskimet eivät päde Gödelin universumissa. Eli kun tutkimuksessa on kvasaareja etäisyydellä z > 0.1 ja kaukaisimmat ovat z =5 etäisyydellä ja kauempanakin, on niiden etäisyyksissä yli 50-kertaisia eroja. Eli otos kattaa tasaisesti kvasaareita joka puolelta universumia.

"Jos punasiirtymä aiheutuisi galaksien välisessä kaasussa, niin silloin avaruus voisi näyttää aivan erilaiselta, kun sitä katsoo galaksirihmaston rihmojen ja pelkkien reikien läpi. Tästä syntyisi nopeasti sellainen tilastollinen piirre, että kaikki on reikien takana paljon vähemmän punaista."

Ehkä "reiät" eivät ole niin tyhjiä kuin voisi luulla. Tyhjiltä alueilta puuttuu sopivia massakeskipisteitä, jotka tiivistäisivät siellä olevan kaasun tähdiksi. Kun taas galaksirihman alueella suurin osa avaruudessa alun perin olleesta kaasusta on joutunut rihmassa oleviin galakseihin ja tähtiin.

"Gödelin universumilla ei ole keskustaa, eikä edes keskiakselia. Eikä sellainen olisi joskus tapahtumahorisontin sisällä. Universumissa, joka romahtaa ei ole helpon laskutoimituksen muodossa yhtään mustaa aukkoa, vaan koko universumi täyttyy äärettömyyksillä ja epämatemaattisuuksilla yhdellä kertaa juuri ekstrapoloinnin päättyessä. Tällöin se ei siis pyöri enää, mutta voi sanoa pyörimisen lähentyneen ääretöntä nopeutta."

Gödelin universumi tulee lopulta romahtamaan, mutta se ei tapahdu yhtä nopeasti kuin esim. galaksien tai aurinkokunnan romahtaminen. Mitä isommasta pyörivästä järjestelmästä on kyse, sen kauemman aikaa romahtamiseen kestää.
Esim. Kuu tulee tippumaan Maan pinnalle 63 miljardin vuoden päästä.
Aurinkokunnan kaikki planeetat tippuvat keskustähden jäänteisiin 10^15 vuoden päästä (miljoona miljardia vuotta). Galaksit pyörivät 10^30 vuotta. Ne ovat myös syntyneet spontaanisti pölystä ja kaasusta, eivätkä tarvitse mitään apuvakioita ollakseen noin vakaita ja välttääkseen äkillisen suistumisen romahdukseen.

"Nukleonit hajoavat romahtavassa universumissa, koska siinä tulee niin kuuma, että aine muuttuu kvarkki-gluoni-plasmaksi."

Jos protonin puoliintumisajaksi arvioidaan 10^41 vuotta jolloin mustien aukkojen aikakausi alkaisi 10^43 vuoden päästä, on se edelleenkin niin lyhyt aika että Gödelin universumi on vielä kasassa ja galakseista jäljelle jääneet mustat aukot jatkavat pyörimistään kun muuta materiaa ei universumissa enää ole. Lämpötila on 0 K joka puolella universumia.

Anonyymi kirjoitti:

Kuten äsken jo luki, niin mitä kauempaa objekti valitaan, niin sitä enemmän on oltava mittaustarkkuutta, että näkisi mitään liikettä, kuten gyroskoopin ympärillä kiertämistä. Tällä hetkellä tällä menetelmällä ei näe Gödelin universumia. Jos väität olevan olemassa jotain selitystä, niin se on sellaista muotoa, kuin että kaikkia galakseja kiihdytetään vastakkaiseen suuntaan kuin mihin universumi niitä vie. Tällöin tämä nähty aine ei pystyisi muodostamaan sitä aika-avaruutta, missä ne ovat, ja tarvitaan lähinnä massallinen pimeä aine, joka tekee universumista pyörivän.

Joskus mistä tahansa kohteesta kuten kvasaarista voisi saada tietää sen poikittaisen nopeuden, ja tätä voi olla olemassa myös ei-gyroskooppimaisille havaitsijoille. Ei ole yhtään tarkoituksenmukaista, että jos tehdään uusi teoria, niin siinä väitettäisin tätä liikettä joksikin muuksi kuin samaksi normaaliksi liikkeeksi FLRW:n kanssa. Vertaa tätä siihen, että väitit ettei myöskään linnunrata ole liikkeessä ja että punasiirtymiä on vaikka kuinka. Jos universumi olisi tällainen, että kaikki on levossa, ja pysyvästi omalla Gödelin pyöritys -paikallaan, niin ei ole mitään selitystä sille, miten galaksit voivat syntyä. Kun galaksi syntyy kaasusta, kaasun täytyy liikkua yhteen. Tästä ei ole mahdollista jäädä jäljelle nollanopeuksinen objekti. Myöskään pienet galaksit eivät voisi törmätä, jos ne eivät saisi olla liikkeessä toisiinsa nähden.

""fotonin energiahäviön syyt""

Tässä kohtaa kannattaa myös muistaa, että laajenevassa avaruudessa kyseessä on universumin energiahäviö. Jos hävittää pelkän fotonin energian, saa simuloituna suuremman keskilämpötilan galaksien väliseen avaruuteen ja ties minne.

""FLRW malli voi silti olla väärä vaikka jonkinlaiset malliin sopivat selitykset ja tulkinnat on löydetty osalle havainnoista (ei kuitenkaan kaikille, esim. hubble tension).""

Väärin. Tässä FLRW-mallissa on Hubblen vakio, joka yltää yli seitsemään kymppiin
https://arxiv.org/abs/2403.16562
FLRW voi olla silti väärä, vaikka se yltäisi yli seitsemään kymppiin. Sillä ei olisi ollut kriisiä, mutta tämä ei olisi ollut tietoa.

""FLRW:ssä ajatellaan, että aurinkokunta liikkuu nopeudella 370 km/s kohti suurta attraktoria. Kvasaarien rest framelle ei anneta mitään selitystä, se pyritään unohtamaan tai mitätöimään, tai ajatellaan että kyse on vielä työn alla olevasta pienestä omituisuudesta.""

Tässä analyysissä kvasaarien dipolia pidetään täysin päällekkäisenä ja yhtä nopeana CMB:n kanssa.
https://arxiv.org/abs/2311.14938

Tämä ei ole kosmologiasta johtuva tulos tai kosmologia ei ennusta mikä on maapallon nopeus, vaan joku tähtitieteessä päättää pitääkö kosmologiaa tehdä kahdella toisistaan poikkeavalla dipolilla vai ei. Vain FLRW-kosmologiassa on ollut kosmologisia ehdotuksia, missä olisi mahdollista muodostaa kaksi eri dipolia. Gödelistä (laajentumattomasta )niitä ei voi muodostaa. Eikä ensimmäinen askel olisi pysäyttää aurinkokuntaa jossain suunnassa.

""Gödelin metriikassa voi ajatella, että aurinkokunta liikkuu 1500 km/s 27 astetta poikkeavaan suuntaan suuren attraktorin gravitaatiovaikutuksesta (perusteena suurimmissa tutkimuksissa miljoonien erittäin kaukaisten kvasaarien rest frame). Nk. cmb-säteily tulee tällöin lähempää paikallista joukkoa ympäröivästä 2,7K kaasusta jonka suhteen liike on hitaampaa.""

Tämä on jokin, mitä joku on nähnyt kvasaari-dipolin mittauksessa. Et ole tehnyt yhtään ennustetta Gödelin metriikalla, vaan täyttänyt avaruutta objekteilla (*), jotka paljastavat itsensä havaitsijalle. Periaatteessa (periaatteettomuudessa) voisit lisätä nämä objektit FLRW-avaruuteen ja pelastaa niillä FLRW-teorian vain valitsemalla erilaisen määrän kaasua/tomua ja erilaisen CMB:n, joka sillä peitellään.

(*) Tästä päivästä alkaen. Minkä jälkeen ekstrapoloit ne objektit menneisyyteen, jolla ei olekaan mitään väliä, jos Gödel ei laajene.

""CMB-dipoli, kvasaarien rest frame ja fotonin energiahäviön syyt tietysti tulkitaan eri tavoin FLRW- ja Gödelin metriikoissa, mutta se ei tarkoita että FLRW olisi kumonnyt Gödelin.""

Tähänastisessa esityksessä olet tehnyt/nähnyt Gödelistä falsifioitumattoman teorian, ja nyt kukaan tekemättä mitään konkreettista asian eteen voi sanoa sitä epätieteelliseksi.

""Narlikar et al (2003) on ehdottanut, että superklusterin ympärillä on kaasun lisäksi hiili- ja rautahiukkasia, jotka pystyvät absorboimaan tähtien valoa ja lähettävät CMB-mikroaaltosäteilyä.""

Aineen esiintymisestä avaruudessa on muita todisteita, mutta sitä ei ole niin paljon:
https://arxiv.org/abs/astro-ph/0407005
Ehdotettu materiaali ei toimi niinkuin laskuissa on kuviteltu:
https://arxiv.org/abs/2103.06774

2

Lue lisää

"Tähänastisessa esityksessä olet tehnyt/nähnyt Gödelistä falsifioitumattoman teorian, ja nyt kukaan tekemättä mitään konkreettista asian eteen voi sanoa sitä epätieteelliseksi."

Tieteellisen metodin kannalta kosmologiset mallit ovat vasta tieteellisiä malleja, mutta ne eivät vielä ole tieteellisiä hypoteeseja joita falsifioidaan, eivätkä teorioita. Kosmologeilla on työhypoteesi jota yritetään kehittää paremmaksi ja joka on jatkuvasti ristiriidassa uusien tarkempien havaintojen kanssa.

Kosmologiassa tieteellisiä malleja ei falsifioida, vaan niitä ainoastaan hyllytetään silloin kun menevät pois muodista ja jokin toinen malli tulee suosituksi. Myös hyllytettyjä ideoita kaivellaan välillä uudelleen arvioinnin kohteeksi. Viime aikoina on näkynyt paljonkin sellaisia tutkimuksia, joihin on otettu vanhoja Bianchin ja Gödelin kosmologioita taas tutkimuskohteeksi ja katsottu, pystyvätkö ne selittämään sellaisia havaintoja joihin FLRW ei kykene.

Anonyymi kirjoitti:

Päättelet mistä? Millä tavalla olet tehnyt tutkimuksia, saanut dataa ja sen perusteella tehnyt päätelmäsi?

Tähtitieteen tutkimukset ja raportit. Niitä lukemalla ja niistä päättelemällä. Erityisesti syvän taivaan kuvat ja animaatiot galaksien verkostosta ja kehityksestä alkupamauksesta galaksi tilaan. Tämä kaikki yhdistetään yhtenäiseksi teoriaksi kaikkeudesta ja sen osauniversumeista.

santtunen kirjoitti:

Tähtitieteen tutkimukset ja raportit. Niitä lukemalla ja niistä päättelemällä. Erityisesti syvän taivaan kuvat ja animaatiot galaksien verkostosta ja kehityksestä alkupamauksesta galaksi tilaan. Tämä kaikki yhdistetään yhtenäiseksi teoriaksi kaikkeudesta ja sen osauniversumeista.

Lue lisää

Avaa vähän laskelmiasi ja muuta logiikkaa. Alkuun voit vastata vaikka havaintoihin neliulotteisista kappaleista ja ristiriitoihin havaittavan maailman ja neliulotteisuuden väitteen kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

"Tähänastisessa esityksessä olet tehnyt/nähnyt Gödelistä falsifioitumattoman teorian, ja nyt kukaan tekemättä mitään konkreettista asian eteen voi sanoa sitä epätieteelliseksi."

Tieteellisen metodin kannalta kosmologiset mallit ovat vasta tieteellisiä malleja, mutta ne eivät vielä ole tieteellisiä hypoteeseja joita falsifioidaan, eivätkä teorioita. Kosmologeilla on työhypoteesi jota yritetään kehittää paremmaksi ja joka on jatkuvasti ristiriidassa uusien tarkempien havaintojen kanssa.

Kosmologiassa tieteellisiä malleja ei falsifioida, vaan niitä ainoastaan hyllytetään silloin kun menevät pois muodista ja jokin toinen malli tulee suosituksi. Myös hyllytettyjä ideoita kaivellaan välillä uudelleen arvioinnin kohteeksi. Viime aikoina on näkynyt paljonkin sellaisia tutkimuksia, joihin on otettu vanhoja Bianchin ja Gödelin kosmologioita taas tutkimuskohteeksi ja katsottu, pystyvätkö ne selittämään sellaisia havaintoja joihin FLRW ei kykene.

Lue lisää

"Eikös CMB ole etäisyydellä z=1000 FLRW:n mukaan, jolloin se olisi vielä kaukaisempi kuin kvasaarit. CMB:n valo on matkatessaan kulkenut myös kvasaarien etäisyydeltä samaan aikaan kun nyt havaittava kvasaarien valo on lähtenyt liikkeelle."

Ja CMB mukaanlukien sen kiinteästi sijoittuneet vaihtelut on löydetty vasta sen jälkeen, kun joku viimeksi vertasi itseään kvasaareihin sanoen niitä rest frameksi.

"Kannattaa muistaa, että FLRW-kosmologialaskimet eivät päde Gödelin universumissa. Eli kun tutkimuksessa on kvasaareja etäisyydellä z > 0.1 ja kaukaisimmat ovat z =5 etäisyydellä ja kauempanakin, on niiden etäisyyksissä yli 50-kertaisia eroja. Eli otos kattaa tasaisesti kvasaareita joka puolelta universumia."

Hubblen lain voi tulkita laajenemiseksi tai nopeudeksi. Jos haluat tulkita sen edelleen väsyneeksi valoksi, niin kerro, mikä on laskelma punasiirtymän ja etäisyyden välillä, tai muuten et pysty muodostamaan lausetta, joka olisi ainoastaan väitettäsi tukeva.

Punasiirtymästä z = 0.1 saisi etäisyydeksi 435 Mpc (lähin yksinäinen kvasaari on kuitenkin 178 Mpc). Kun yksi tällainen kvasaari on oikealla puolellasi ja seuraava vasemmalla, niiden etäisyys toisistaan on 870 Mpc. Tämä on kahdeksan kertaa suurempi kuin monet suurista kosmisista rakennelmista:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_voids#Named_voids
Missä suurin kosminen rakennelma tarkoittaa sitä, että jos ei näe niitä pienempiä asioita, niin avaruus näyttää homogeeniselta. Jos kvasaarit eivät mahdu olemaan homogeenisena tässä kuvassa, niin ne ovat epähomogeenisesti jakautuneet ja ovat merkkinä aikavaiheista, jotka eivät universumissa toistu. Mutta tämä on siksi, että suuresta anomaliasta (kuten 2x178 Mpc) ei voi tehdä uskottavaa spatiaalisen epähomogeenisyyden ilmiötä, jos se esiintyy universumissa vain kerran, ja me olemme tasan sen keskellä.

Äskeisessä kosmisen rakenteen koko on laskettu Hubblen lain avulla. Jos kvasaari tulee lähemmäs esim. sadasosan päähän nykyisestä, niin silloin kosmisen rakenteen mittakin voi tulla sadasosan päähän omasta etäisyydestään ja kutistua sen verran. Tätä pienennettyä kokoa voi pitää uutena homogeenisyyden määritelmänä ja kvasaari on taas kauempana kuin sen pitäisi. Väitätkö kenties, että se mistä otetaan kosmisen rakennelman etäisyys, muuttuu punasiirtymälaissasi eri tavalla kuin kvasaarit?

Kvasaareita on näin epätasaisesti ja kuva on todennäköisesti lähellä niiden oikeaa esiintymää pienemmillä arvoilla kuin 2:
https://www.researchgate.net/figure/The-histogram-of-the-redshift-quasar-distribution-SDSS-catalogue_fig1_48194330
Kuvaajaa ei saa suoristettua millään muunnoksella, missä z on edelleen lineaarinen suhteessa etäisyyteen.

Kun sanoin, että sinun tulee esittää uusi punasiirtymän laki, se on tärkeä siksi, että ilman sitä täytyy olettaa, että uusi punasiirtymän laki on sellainen, minkä seurauksena lähimmät kvasaarit ovat tuhat kertaa kauempana siitä, missä niiden on sallittua olla. Itse en oleta että kauimmaiset ovat silloin tarkalleen 50 tuhatta kertaa liian kaukana, koska tämä kuulostaisi jo aiheuttavan sen, että kosmisen rakenteen maalitolpat siirtyvät yhtä paljon kuin kvasaarit.

Gödelin universumi, joka ei laajene, voisi jättää nopeuden ainoaksi punasiirtymän tuottajaksi. Silloin Gödel-tulkitut havainnot piirtävät kvasaari kartastosta hyvin samanlaisen kuin se FLRW:ssä on. Tällaiset nopeudet kaikilla galakseilla on itse jo ristiriidassa Gödelin universumissa vaaditun aineen kanssa, mistä luki jo yllä kohdassa, missä mainittiin uusi pimeä aine. Unohdetaan kuitenkin nopeudet hetkeksi ja kuvitellaan taas väsynyttä valoa. Toinen tapa lähestyä tätä aihetta on se, että Gödelin universumissa vaaditaan homogeeninen aine. Jos siirretään tarkastelupiste pois maapallosta, aineen täytyy näyttää ympärillä samalta. Sen ei Gödelin kannalta tarvitse olla kvasaareina sama, vaan riittää, että siinä on saman verran massaa ja säteilyä ym.. Jotkut esitetyt kvasaariteoriat ja muunnellut punasiirtymälait voivat rikkoa tätä Gödelin universumissa vaadittua järjestystä, jos sen seurauksena sekoitat galaksien karttaa liikaa, ja aiheutat sinne alueita, joiden ympärillä aine ei olisi samalla tavalla jakautunut kuin miltä maapallolta näyttää. Tätä varotessa päädytään todennäköisesti aina siihen, että kvasaarien annetaan olla yhden aikakauden ilmiö.

1

Anonyymi kirjoitti:

"Eikös CMB ole etäisyydellä z=1000 FLRW:n mukaan, jolloin se olisi vielä kaukaisempi kuin kvasaarit. CMB:n valo on matkatessaan kulkenut myös kvasaarien etäisyydeltä samaan aikaan kun nyt havaittava kvasaarien valo on lähtenyt liikkeelle."

Ja CMB mukaanlukien sen kiinteästi sijoittuneet vaihtelut on löydetty vasta sen jälkeen, kun joku viimeksi vertasi itseään kvasaareihin sanoen niitä rest frameksi.

"Kannattaa muistaa, että FLRW-kosmologialaskimet eivät päde Gödelin universumissa. Eli kun tutkimuksessa on kvasaareja etäisyydellä z > 0.1 ja kaukaisimmat ovat z =5 etäisyydellä ja kauempanakin, on niiden etäisyyksissä yli 50-kertaisia eroja. Eli otos kattaa tasaisesti kvasaareita joka puolelta universumia."

Hubblen lain voi tulkita laajenemiseksi tai nopeudeksi. Jos haluat tulkita sen edelleen väsyneeksi valoksi, niin kerro, mikä on laskelma punasiirtymän ja etäisyyden välillä, tai muuten et pysty muodostamaan lausetta, joka olisi ainoastaan väitettäsi tukeva.

Punasiirtymästä z = 0.1 saisi etäisyydeksi 435 Mpc (lähin yksinäinen kvasaari on kuitenkin 178 Mpc). Kun yksi tällainen kvasaari on oikealla puolellasi ja seuraava vasemmalla, niiden etäisyys toisistaan on 870 Mpc. Tämä on kahdeksan kertaa suurempi kuin monet suurista kosmisista rakennelmista:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_voids#Named_voids
Missä suurin kosminen rakennelma tarkoittaa sitä, että jos ei näe niitä pienempiä asioita, niin avaruus näyttää homogeeniselta. Jos kvasaarit eivät mahdu olemaan homogeenisena tässä kuvassa, niin ne ovat epähomogeenisesti jakautuneet ja ovat merkkinä aikavaiheista, jotka eivät universumissa toistu. Mutta tämä on siksi, että suuresta anomaliasta (kuten 2x178 Mpc) ei voi tehdä uskottavaa spatiaalisen epähomogeenisyyden ilmiötä, jos se esiintyy universumissa vain kerran, ja me olemme tasan sen keskellä.

Äskeisessä kosmisen rakenteen koko on laskettu Hubblen lain avulla. Jos kvasaari tulee lähemmäs esim. sadasosan päähän nykyisestä, niin silloin kosmisen rakenteen mittakin voi tulla sadasosan päähän omasta etäisyydestään ja kutistua sen verran. Tätä pienennettyä kokoa voi pitää uutena homogeenisyyden määritelmänä ja kvasaari on taas kauempana kuin sen pitäisi. Väitätkö kenties, että se mistä otetaan kosmisen rakennelman etäisyys, muuttuu punasiirtymälaissasi eri tavalla kuin kvasaarit?

Kvasaareita on näin epätasaisesti ja kuva on todennäköisesti lähellä niiden oikeaa esiintymää pienemmillä arvoilla kuin 2:
https://www.researchgate.net/figure/The-histogram-of-the-redshift-quasar-distribution-SDSS-catalogue_fig1_48194330
Kuvaajaa ei saa suoristettua millään muunnoksella, missä z on edelleen lineaarinen suhteessa etäisyyteen.

Kun sanoin, että sinun tulee esittää uusi punasiirtymän laki, se on tärkeä siksi, että ilman sitä täytyy olettaa, että uusi punasiirtymän laki on sellainen, minkä seurauksena lähimmät kvasaarit ovat tuhat kertaa kauempana siitä, missä niiden on sallittua olla. Itse en oleta että kauimmaiset ovat silloin tarkalleen 50 tuhatta kertaa liian kaukana, koska tämä kuulostaisi jo aiheuttavan sen, että kosmisen rakenteen maalitolpat siirtyvät yhtä paljon kuin kvasaarit.

Gödelin universumi, joka ei laajene, voisi jättää nopeuden ainoaksi punasiirtymän tuottajaksi. Silloin Gödel-tulkitut havainnot piirtävät kvasaari kartastosta hyvin samanlaisen kuin se FLRW:ssä on. Tällaiset nopeudet kaikilla galakseilla on itse jo ristiriidassa Gödelin universumissa vaaditun aineen kanssa, mistä luki jo yllä kohdassa, missä mainittiin uusi pimeä aine. Unohdetaan kuitenkin nopeudet hetkeksi ja kuvitellaan taas väsynyttä valoa. Toinen tapa lähestyä tätä aihetta on se, että Gödelin universumissa vaaditaan homogeeninen aine. Jos siirretään tarkastelupiste pois maapallosta, aineen täytyy näyttää ympärillä samalta. Sen ei Gödelin kannalta tarvitse olla kvasaareina sama, vaan riittää, että siinä on saman verran massaa ja säteilyä ym.. Jotkut esitetyt kvasaariteoriat ja muunnellut punasiirtymälait voivat rikkoa tätä Gödelin universumissa vaadittua järjestystä, jos sen seurauksena sekoitat galaksien karttaa liikaa, ja aiheutat sinne alueita, joiden ympärillä aine ei olisi samalla tavalla jakautunut kuin miltä maapallolta näyttää. Tätä varotessa päädytään todennäköisesti aina siihen, että kvasaarien annetaan olla yhden aikakauden ilmiö.

1

Lue lisää

"Ehkä "reiät" eivät ole niin tyhjiä kuin voisi luulla. Tyhjiltä alueilta puuttuu sopivia massakeskipisteitä, jotka tiivistäisivät siellä olevan kaasun tähdiksi. Kun taas galaksirihman alueella suurin osa avaruudessa alun perin olleesta kaasusta on joutunut rihmassa oleviin galakseihin ja tähtiin."

Ehkä rei'istä ei tarvitse luulla mitään, jos ne voi nähdä? Ja kai ne voi nähdä, jos niissä on näkyvää ainetta pimeän aineen sijaan. Lisäksi oletus on sellainen, että jos ainetta olisi tarpeeksi, niin sen näkisi jossain vaiheessa. Jos aineen näkee jossain vaiheessa, kun sitä on tarpeeksi, ja jos ainetta on enemmän voidissa kuin rihmassa, niin jos rihman näkee niin näkee myös voidin? Voidi on paljon paksumpi syvyyssuunnassa, joten se ei myöskään lakkaa yhtä nopeasti kesken.

Ehkä Gödelin universumia ei silloin ole, koska tuo aineen sijaitseminen voideissa edellyttää toista gravitaatioteoriaa (*). Galaksit syntyvät rihman alueella koska siellä on ainetta. Ei ole mitään muuta syytä mistä galaksit johtuisivat. Pikemminkin tästä voi päätellä, että alueella on ainetta jotenkin sen verran kuin siellä on galakseja. Tästä on myös sellainen tiedonpätkä, kuin että mikä on galakseissa olevan aineen määrä suhteessa niiden väliseen aineeseen, ja se on kovin pieni. Galaksien synty ei kestä kauan, kun ainetta on, vaan ne ovat kaikki syntyneet melkein yhdellä kertaa menneisyydessä, kun puhutaan vähänkin alueittain. Ja huomaa, että mitä vanhempi universumi on, niin sitä vähemmän ainetta on alunperin oltava paikassa, missä ei ole koskaan syntynyt galaksia.

(*) Ei tarkoita sitä, että gravitaatioteoria Gödelin universumissa pystyisi muodostamaan voideja ja galaksirihmoja. Ne ovat jotain hyvin LCDM:n kaltaista universumia varten.

https://en.wikipedia.org/wiki/Warm–hot_intergalactic_medium
Tämän hyvin näkyvän rihma-aineen määrä on ainakin 1 hiukkanen per kuutiometri.
https://wmap.gsfc.nasa.gov/universe/uni_matter.html
CMB-datan ja LCDM-teorian mukaan universumissa on keskimäärin 0.25 protonin painoa per kuutiometri.

"Gödelin universumi tulee lopulta romahtamaan, mutta se ei tapahdu yhtä nopeasti kuin esim. galaksien tai aurinkokunnan romahtaminen.

Romahtava universumi:
https://en.wikipedia.org/wiki/FLRW#General_metric
Gödel:
https://en.wikipedia.org/wiki/Gödel_metric#Definition
Ilman häiriötä Gödel-universumissa ei ole yhtään ajasta riippuvaa termiä, eli sille ei voi tapahtua ajassa mitään. Tämä koskee sekä metriikkaa, että ainetta. Häiriöiden kanssa tapahtumien etenemisaikataulu on täysin tilastollinen käsite ja riippuu jopa mikrofysiikasta.

Gödel universumeja on äärettömän monta erilaista, ja niistä voidaan löytää sellainen, joka häiriöiden tapauksessa luhistuu alle sekunnissa sata e-foldia, eli suuresta koosta lähelle singulariteettia.

Kysyisin kuitenkin, että kun tiedät luhistumisajan tuolla tarkkuudella, niin oletko valinnut jonkun Gödel-universumin? Miten sellainen valinta voidaa yleensä tehdä? Ja miten sinä voit tehdä sen valinnan, jos et yllä olevan mukaan tiedä periaatteidesi nojalla, että miten mitata universumin etäisyyksiä, tai miten paljon universumissa on materiaa?

"Mitä isommasta pyörivästä järjestelmästä on kyse, sen kauemman aikaa romahtamiseen kestää."

Miten kauan romahtamisessa menee noissa koissa, jos pyörimistä ei ole lainkaan? Eli entä jos otat huomioon sen, että pyörimistä ei ole nähty olevan, mutta oletetaan silti että romahdus on menossa?

Gödelin universumissa on ikäänkuin kyse pyörivästä järjestelmästä, missä pyöritetään niin kovaa, että mikään ei tule koskaan tulemaan kohti pyörityksen keskipistettä. Normaali materia käyttäytyy näin Newtonin ja GR:n mukaan se on mahdollista, jos energian säteily lakkaa nopeammin kuin kineettinen energia on lopussa. Gödelin universumissa universumin materia ei säteile universumin metriikkaan gravitaatioaaltoja, mutta ei se myöskään tarvitse kineettistä energiaa, kun materia pysyy siinä paikoillaan..

Pyörivä järjestelmä, jossa ei ole universumia, mutta jossa silti on liikkuvia kappaleita, näyttää myös romahtaessaan sinisiirtyvältä.

"Galaksit pyörivät 10^30 vuotta. Ne ovat myös syntyneet spontaanisti pölystä ja kaasusta, eivätkä tarvitse mitään apuvakioita ollakseen noin vakaita ja välttääkseen äkillisen suistumisen romahdukseen."

Syntyykö pöly spontaanisti ilman galakseja?

Tämä lukuarvo perustuu siihen, että galakseissa on pimeää ainetta? Jos sitä ei ole niin galaksi on yksi asia missä normaali aine pakenee ulospäin eikä romahda.

Galaksi tarvitsee apua siihen, ettei kosmologinen vakio missään FLRW tai Gödel-universumissa ole niin suuri, että Big Rip tapahtuu ennen tuota hetkeä. Kaikki vakiot vaikuttavat siihen, mitä galaksia kiertäville radoille käy ja Big Ripissä on kyseessä vakio, joka aiheuttaa kumuloituvan efektin.

Galaksit reagoivat kosmologisiin vakioihin, mutta yleensä viiveellä. Pelkällä vakiolla galaksia ei kannata muodostaa, koska ne ovat symmetrisempiä kuin kiertoliike.

2

Anonyymi kirjoitti:

"Ehkä "reiät" eivät ole niin tyhjiä kuin voisi luulla. Tyhjiltä alueilta puuttuu sopivia massakeskipisteitä, jotka tiivistäisivät siellä olevan kaasun tähdiksi. Kun taas galaksirihman alueella suurin osa avaruudessa alun perin olleesta kaasusta on joutunut rihmassa oleviin galakseihin ja tähtiin."

Ehkä rei'istä ei tarvitse luulla mitään, jos ne voi nähdä? Ja kai ne voi nähdä, jos niissä on näkyvää ainetta pimeän aineen sijaan. Lisäksi oletus on sellainen, että jos ainetta olisi tarpeeksi, niin sen näkisi jossain vaiheessa. Jos aineen näkee jossain vaiheessa, kun sitä on tarpeeksi, ja jos ainetta on enemmän voidissa kuin rihmassa, niin jos rihman näkee niin näkee myös voidin? Voidi on paljon paksumpi syvyyssuunnassa, joten se ei myöskään lakkaa yhtä nopeasti kesken.

Ehkä Gödelin universumia ei silloin ole, koska tuo aineen sijaitseminen voideissa edellyttää toista gravitaatioteoriaa (*). Galaksit syntyvät rihman alueella koska siellä on ainetta. Ei ole mitään muuta syytä mistä galaksit johtuisivat. Pikemminkin tästä voi päätellä, että alueella on ainetta jotenkin sen verran kuin siellä on galakseja. Tästä on myös sellainen tiedonpätkä, kuin että mikä on galakseissa olevan aineen määrä suhteessa niiden väliseen aineeseen, ja se on kovin pieni. Galaksien synty ei kestä kauan, kun ainetta on, vaan ne ovat kaikki syntyneet melkein yhdellä kertaa menneisyydessä, kun puhutaan vähänkin alueittain. Ja huomaa, että mitä vanhempi universumi on, niin sitä vähemmän ainetta on alunperin oltava paikassa, missä ei ole koskaan syntynyt galaksia.

(*) Ei tarkoita sitä, että gravitaatioteoria Gödelin universumissa pystyisi muodostamaan voideja ja galaksirihmoja. Ne ovat jotain hyvin LCDM:n kaltaista universumia varten.

https://en.wikipedia.org/wiki/Warm–hot_intergalactic_medium
Tämän hyvin näkyvän rihma-aineen määrä on ainakin 1 hiukkanen per kuutiometri.
https://wmap.gsfc.nasa.gov/universe/uni_matter.html
CMB-datan ja LCDM-teorian mukaan universumissa on keskimäärin 0.25 protonin painoa per kuutiometri.

"Gödelin universumi tulee lopulta romahtamaan, mutta se ei tapahdu yhtä nopeasti kuin esim. galaksien tai aurinkokunnan romahtaminen.

Romahtava universumi:
https://en.wikipedia.org/wiki/FLRW#General_metric
Gödel:
https://en.wikipedia.org/wiki/Gödel_metric#Definition
Ilman häiriötä Gödel-universumissa ei ole yhtään ajasta riippuvaa termiä, eli sille ei voi tapahtua ajassa mitään. Tämä koskee sekä metriikkaa, että ainetta. Häiriöiden kanssa tapahtumien etenemisaikataulu on täysin tilastollinen käsite ja riippuu jopa mikrofysiikasta.

Gödel universumeja on äärettömän monta erilaista, ja niistä voidaan löytää sellainen, joka häiriöiden tapauksessa luhistuu alle sekunnissa sata e-foldia, eli suuresta koosta lähelle singulariteettia.

Kysyisin kuitenkin, että kun tiedät luhistumisajan tuolla tarkkuudella, niin oletko valinnut jonkun Gödel-universumin? Miten sellainen valinta voidaa yleensä tehdä? Ja miten sinä voit tehdä sen valinnan, jos et yllä olevan mukaan tiedä periaatteidesi nojalla, että miten mitata universumin etäisyyksiä, tai miten paljon universumissa on materiaa?

"Mitä isommasta pyörivästä järjestelmästä on kyse, sen kauemman aikaa romahtamiseen kestää."

Miten kauan romahtamisessa menee noissa koissa, jos pyörimistä ei ole lainkaan? Eli entä jos otat huomioon sen, että pyörimistä ei ole nähty olevan, mutta oletetaan silti että romahdus on menossa?

Gödelin universumissa on ikäänkuin kyse pyörivästä järjestelmästä, missä pyöritetään niin kovaa, että mikään ei tule koskaan tulemaan kohti pyörityksen keskipistettä. Normaali materia käyttäytyy näin Newtonin ja GR:n mukaan se on mahdollista, jos energian säteily lakkaa nopeammin kuin kineettinen energia on lopussa. Gödelin universumissa universumin materia ei säteile universumin metriikkaan gravitaatioaaltoja, mutta ei se myöskään tarvitse kineettistä energiaa, kun materia pysyy siinä paikoillaan..

Pyörivä järjestelmä, jossa ei ole universumia, mutta jossa silti on liikkuvia kappaleita, näyttää myös romahtaessaan sinisiirtyvältä.

"Galaksit pyörivät 10^30 vuotta. Ne ovat myös syntyneet spontaanisti pölystä ja kaasusta, eivätkä tarvitse mitään apuvakioita ollakseen noin vakaita ja välttääkseen äkillisen suistumisen romahdukseen."

Syntyykö pöly spontaanisti ilman galakseja?

Tämä lukuarvo perustuu siihen, että galakseissa on pimeää ainetta? Jos sitä ei ole niin galaksi on yksi asia missä normaali aine pakenee ulospäin eikä romahda.

Galaksi tarvitsee apua siihen, ettei kosmologinen vakio missään FLRW tai Gödel-universumissa ole niin suuri, että Big Rip tapahtuu ennen tuota hetkeä. Kaikki vakiot vaikuttavat siihen, mitä galaksia kiertäville radoille käy ja Big Ripissä on kyseessä vakio, joka aiheuttaa kumuloituvan efektin.

Galaksit reagoivat kosmologisiin vakioihin, mutta yleensä viiveellä. Pelkällä vakiolla galaksia ei kannata muodostaa, koska ne ovat symmetrisempiä kuin kiertoliike.

2

Lue lisää

"Jos protonin puoliintumisajaksi arvioidaan 10^41 vuotta jolloin mustien aukkojen aikakausi alkaisi 10^43 vuoden päästä, on se edelleenkin niin lyhyt aika että Gödelin universumi on vielä kasassa ja galakseista jäljelle jääneet mustat aukot jatkavat pyörimistään kun muuta materiaa ei universumissa enää ole."

Arvio on peräisin kosmologiaan sovitetusta hiukkasteoriasta, jossa oli inflaatio ja baryogeneesi. Sovitusta ei tulla tekemään ilman FLRW:n CMB-tulkintaa. Ja baryogeneesi on turha käsite ilman kvarkki-gluoni-plasma vaihetta kerran universumin elämässä.

Universumissa on kaikkea muuta vielä 10^43-hetkellä protonien jälkeen. Jos väittää että jokainen löytää tiensä mustaan aukkoon, voisi yhtä hyvin väittää, että mustia aukkoja on vain yksi, tai jotain sellaista, että Universumi on jo sinun ajattelemallasi tavalla luhistunut yhteen mustaan aukkoon. Tämä johtuu siitä, että termi 'jokainen' voi sisältää mustanaukon siinä missä esim. elektronin. Jos väität, että elektroni löytää aina mustanaukon, niin musta-aukko voi löytää toisen mustanaukon.

Toinen ajatusvirhe tässä on se, että jos kuvittelet, että kaikki löytää tiensä mustaanaukkoon, niin mistä syystä odotiti tätä juuri niin kauan, että ilmeisesti ulos jääneet protonit hajosivat?

FLRW-avaruuksien tulevaisuuksissa on enemmän raskaita taivaankappaleita harhailemassa kaukana galaktisten mustienaukkojen luota (niitä tulee sinne enemmän ja niille on lisäksi paljon tilaa), kuin mitä laajentumattomassa Gödelissä on. Tässä sinun tulisi silti ottaa huomioon äskeinen, että yhtä helppoa avaruudessasi on pudottaa galaktiset mustataukot kaikki toisiinsa kuin odottaa galaksien välisen materian saapumista niihin. Sen lisäksi FLRW-historioita lukiessasi niissä puhutaan siitä, että mustat aukot 'dominoivat' kun ne tulevat 'dominoimaan'. Pystytkö esittämään, miten dominanssi muuttuu? Ja voitko muuttaa dominanssia silloinkin kun oletat, että mustat aukot pidetään toisistaan erillään, mikä tarkoittaa kaiken muunkin ulos jääneen esim. protonien tuottaman aineen pitämistä vielä erillään niistä?

"Lämpötila on 0 K joka puolella universumia."

Mistä syystä? Juurihan protoneista saatiin valtavasti lämpöä, koska ne eivät hajonneet suuremman massan muotoon.

3

Anonyymi kirjoitti:

"Eikös CMB ole etäisyydellä z=1000 FLRW:n mukaan, jolloin se olisi vielä kaukaisempi kuin kvasaarit. CMB:n valo on matkatessaan kulkenut myös kvasaarien etäisyydeltä samaan aikaan kun nyt havaittava kvasaarien valo on lähtenyt liikkeelle."

Ja CMB mukaanlukien sen kiinteästi sijoittuneet vaihtelut on löydetty vasta sen jälkeen, kun joku viimeksi vertasi itseään kvasaareihin sanoen niitä rest frameksi.

"Kannattaa muistaa, että FLRW-kosmologialaskimet eivät päde Gödelin universumissa. Eli kun tutkimuksessa on kvasaareja etäisyydellä z > 0.1 ja kaukaisimmat ovat z =5 etäisyydellä ja kauempanakin, on niiden etäisyyksissä yli 50-kertaisia eroja. Eli otos kattaa tasaisesti kvasaareita joka puolelta universumia."

Hubblen lain voi tulkita laajenemiseksi tai nopeudeksi. Jos haluat tulkita sen edelleen väsyneeksi valoksi, niin kerro, mikä on laskelma punasiirtymän ja etäisyyden välillä, tai muuten et pysty muodostamaan lausetta, joka olisi ainoastaan väitettäsi tukeva.

Punasiirtymästä z = 0.1 saisi etäisyydeksi 435 Mpc (lähin yksinäinen kvasaari on kuitenkin 178 Mpc). Kun yksi tällainen kvasaari on oikealla puolellasi ja seuraava vasemmalla, niiden etäisyys toisistaan on 870 Mpc. Tämä on kahdeksan kertaa suurempi kuin monet suurista kosmisista rakennelmista:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_voids#Named_voids
Missä suurin kosminen rakennelma tarkoittaa sitä, että jos ei näe niitä pienempiä asioita, niin avaruus näyttää homogeeniselta. Jos kvasaarit eivät mahdu olemaan homogeenisena tässä kuvassa, niin ne ovat epähomogeenisesti jakautuneet ja ovat merkkinä aikavaiheista, jotka eivät universumissa toistu. Mutta tämä on siksi, että suuresta anomaliasta (kuten 2x178 Mpc) ei voi tehdä uskottavaa spatiaalisen epähomogeenisyyden ilmiötä, jos se esiintyy universumissa vain kerran, ja me olemme tasan sen keskellä.

Äskeisessä kosmisen rakenteen koko on laskettu Hubblen lain avulla. Jos kvasaari tulee lähemmäs esim. sadasosan päähän nykyisestä, niin silloin kosmisen rakenteen mittakin voi tulla sadasosan päähän omasta etäisyydestään ja kutistua sen verran. Tätä pienennettyä kokoa voi pitää uutena homogeenisyyden määritelmänä ja kvasaari on taas kauempana kuin sen pitäisi. Väitätkö kenties, että se mistä otetaan kosmisen rakennelman etäisyys, muuttuu punasiirtymälaissasi eri tavalla kuin kvasaarit?

Kvasaareita on näin epätasaisesti ja kuva on todennäköisesti lähellä niiden oikeaa esiintymää pienemmillä arvoilla kuin 2:
https://www.researchgate.net/figure/The-histogram-of-the-redshift-quasar-distribution-SDSS-catalogue_fig1_48194330
Kuvaajaa ei saa suoristettua millään muunnoksella, missä z on edelleen lineaarinen suhteessa etäisyyteen.

Kun sanoin, että sinun tulee esittää uusi punasiirtymän laki, se on tärkeä siksi, että ilman sitä täytyy olettaa, että uusi punasiirtymän laki on sellainen, minkä seurauksena lähimmät kvasaarit ovat tuhat kertaa kauempana siitä, missä niiden on sallittua olla. Itse en oleta että kauimmaiset ovat silloin tarkalleen 50 tuhatta kertaa liian kaukana, koska tämä kuulostaisi jo aiheuttavan sen, että kosmisen rakenteen maalitolpat siirtyvät yhtä paljon kuin kvasaarit.

Gödelin universumi, joka ei laajene, voisi jättää nopeuden ainoaksi punasiirtymän tuottajaksi. Silloin Gödel-tulkitut havainnot piirtävät kvasaari kartastosta hyvin samanlaisen kuin se FLRW:ssä on. Tällaiset nopeudet kaikilla galakseilla on itse jo ristiriidassa Gödelin universumissa vaaditun aineen kanssa, mistä luki jo yllä kohdassa, missä mainittiin uusi pimeä aine. Unohdetaan kuitenkin nopeudet hetkeksi ja kuvitellaan taas väsynyttä valoa. Toinen tapa lähestyä tätä aihetta on se, että Gödelin universumissa vaaditaan homogeeninen aine. Jos siirretään tarkastelupiste pois maapallosta, aineen täytyy näyttää ympärillä samalta. Sen ei Gödelin kannalta tarvitse olla kvasaareina sama, vaan riittää, että siinä on saman verran massaa ja säteilyä ym.. Jotkut esitetyt kvasaariteoriat ja muunnellut punasiirtymälait voivat rikkoa tätä Gödelin universumissa vaadittua järjestystä, jos sen seurauksena sekoitat galaksien karttaa liikaa, ja aiheutat sinne alueita, joiden ympärillä aine ei olisi samalla tavalla jakautunut kuin miltä maapallolta näyttää. Tätä varotessa päädytään todennäköisesti aina siihen, että kvasaarien annetaan olla yhden aikakauden ilmiö.

1

Lue lisää

"Kvasaareita on näin epätasaisesti ja kuva on todennäköisesti lähellä niiden oikeaa esiintymää pienemmillä arvoilla kuin 2:
https://www.researchgate.net/figure/The-histogram-of-the-redshift-quasar-distribution-SDSS-catalogue_fig1_48194330
Kuvaajaa ei saa suoristettua millään muunnoksella, missä z on edelleen lineaarinen suhteessa etäisyyteen."

Varmastikaan kyse ei ole siitä, että avaruus olisi epähomogeeninen ja kvasaarit epätasaisesti jakautuneita. Ennemminkin etäisyyksillä z > 4 ei enää löydy kovin paljoa seulontakriteerit täyttäviä kvasaareita.
FLRW-metriikkaan tulos sopii kehnosti. Vaikka etäisyys kohteeseen (eli mukana liikkuva etäisyys ajoitettuna nykyhetkeen) on suuri, FLRW:ssä valon kulkema matka on niin lyhyt että z=5 kvasaareita pitäisi löytyä paljon enemmän kuin z=3 koska mukana kulkeva tilavuuskin on paljon isompi.
Gödel-metriikassa sen sijaan valon kulkema matka on todella pitkä, jolloin seulontakriteerit täyttäviä kvasaareita on harvassa suuremmilla z:n arvoilla.

"Ehkä rei'istä ei tarvitse luulla mitään, jos ne voi nähdä? Ja kai ne voi nähdä, jos niissä on näkyvää ainetta pimeän aineen sijaan. "

Jos oletetaan että Gödel pitää paikkaansa (eli avaruus itse ei laajene), tällöin loittoneminen voi selittää ainoastaan z < 1 punasiirtymät, ja havaitulle punasiirtymälle ei löydy mitään muuta selitystä kuin se että välissä todellankin on optisesti läpinäkyvää väliainetta (harvaa vetykaasua) joka tuottaa havaitun punasiirtymän. Ehkä myös 2,7K säteily on tyhjältä alueelta tullutta lämpösäteilyä. Kaikki havainnot ovat havaintoja tyhjillä alueilla näkyvästä kaasusta. Galaksien muodostumiseen tarvittaisiin todella massiivinen massakeskipiste, joita tyhjillä alueilla ei juuri ole joten sinne ei ole muodostunut galaksirihmastojakaan.

"Galaksien synty ei kestä kauan, kun ainetta on, vaan ne ovat kaikki syntyneet melkein yhdellä kertaa menneisyydessä, kun puhutaan vähänkin alueittain. "

Gödelin metriikassa vanhimmat galaksit ovat satoja miljardeja vuosia vanhoja, koska valon kulkema matka valovuosina on niin pitkä. Ne siis ovat todella vanhoja, isoja ja poikkeuksellisen kirkkaita galakseja. Aurkinko sen sijaan on vain 5mrd vuotta ja vanhimmat lähitähdet reilu 14mrd vuotta vanhoja. Onko mahdollista, että Linnunradan keskusta kuitenkin olisi huomattavasti vanhempi, jos se kerran on syntynyt samaan aikaan kuin kaukaisimmat havaitut galaksit?

Anonyymi kirjoitti:

""Fotonin energiahäviö puolestaan voidaan Gödelin universumissa selittää esim. Aalto-yliopiston teorialla, joka NASAn mukaan on täysin pätevä myös tähtienvälisessä harvassa kaasussa ja selittäisi havainnot kiihtyvästä laajenemisesta jolloin NASAn mukaan ei tarvita pimeää energiaa. Eli kysessä on myös FLRW:ssä pätevä teoria, joka voi selittää myös Gödelin metriikassa koko punasiirtymän.""

Aalto ei tutkinut punasiirtymisteoriaa yhtään, koska heidän mallillaan ei ennusteta tutkimuksessa mitään punasiirtymiä avaruuden kokoisilla alueilla. Tutkimuksen lisäksi aallon sivuille kirjoitettiin lupaavasti, että joskus tutkitaan tuleeko samasta aiheesta kosmologiaa
https://www.aalto.fi/fi/uutiset/tutkijat-osoittivat-miten-valo-etenee-lapinakyvassa-valiaineessa
Väittänyt henkilö ei ole itse sen jälkeen tutkinut mitään sellaista:
https://scholar.google.fi/citations?user=PTKlsSUAAAAJ&hl=fi
Artikkelilla ei ollut väitettyä kosmologista käyttöä kenellekään muulle:
https://ui.adsabs.harvard.edu/abs/2017PhRvA..95f3850P/citations
Ja jostain syystä kukaan ei ole toiminut itsenäisesti?

Sen NASA:n mukaan, joka on selvästi löytänyt artikkelin yliopiston sivuilla olleen lupauksen avulla, tällä mallilla pääsee kuitenkin kaikkien epäonnistuneiden kosmologioiden ja niihin liittyvien viritysten listaan:

https://ntrs.nasa.gov/api/citations/20180001966/downloads/20180001966.pdf

Jos punasiirtymä aiheutuisi galaksien välisessä kaasussa, niin silloin avaruus voisi näyttää aivan erilaiselta, kun sitä katsoo galaksirihmaston rihmojen ja pelkkien reikien läpi. Tästä syntyisi nopeasti sellainen tilastollinen piirre, että kaikki on reikien takana paljon vähemmän punaista. Aallolla oli käytössään ilmeisesti pelkkää kristalliksi järjestynyttä väliainetta. Siinä siroamisefektit käyttäytyvät paljon rauhallisemmin kuin kaasussa ja tomussa. Kristalli on myös ainoa väliaine, missä aine on läpinäkyvää ja sitä on tarpeeksi tuottamaan valolle efektejä. Jos samaa yrittää avaruudessa satunnaisilla atomeilla, niin tämä on tehotonta siten, että siinä vaiheessa, kun aineen vaikutus on poistanut tarpeeksi energiaa, valo on myös sumentunut paljon.

Heidän mallinsa ei muodostaisi havaintojen valoa näistä muistakaan syistä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Tired_light

""Gödelin metriikka tarkoittaa pyörivää universumia, joka on kyllä riittävän vakaa eikä ihan heti romahda kasaan vaikka kosmologinen vakiokin poistettaisiin. Esim. galaksit pyörivät 10e30 vuotta ennen kuin suurin osa galaksin aineesta on päätynyt keskellä olevaan mustaan aukkoon. Gödelin universumi varmasti jatkaa pyörimistään vielä mustien aukkojen aikakaudella, kun kaikki nukleonit ovat jo hajonneet.""

Normaalisti pyöriminen pyrkii laajentamaan Gödeliä, ja hänen vakionsa estää tätä tapahtumasta. Kaikki mikä ei ole ajassa muuttumatonta, tai ajautuu omasta syystään erilleen siitä, mitä kuviteltiin alussa, on epästabiilia.

Gödelin universumilla ei ole keskustaa, eikä edes keskiakselia. Eikä sellainen olisi joskus tapahtumahorisontin sisällä. Universumissa, joka romahtaa ei ole helpon laskutoimituksen muodossa yhtään mustaa aukkoa, vaan koko universumi täyttyy äärettömyyksillä ja epämatemaattisuuksilla yhdellä kertaa juuri ekstrapoloinnin päättyessä. Tällöin se ei siis pyöri enää, mutta voi sanoa pyörimisen lähentyneen ääretöntä nopeutta.

Nukleonit hajoavat romahtavassa universumissa, koska siinä tulee niin kuuma, että aine muuttuu kvarkki-gluoni-plasmaksi. Tähän liittyen jos universumi olisi romahtava, niin meidän pitäisi nähdä sinisiirtyneitä kvasaareja. Sen sijaan jos sinulle siis sopii yhtähyvin laajeneva Gödelin avaruus, niin kaikista tähän astisista ehdotuksista suurin osa oli aivan turhia, koska voit yhtä hyvin liittyä kaikissa havainnoissa FLRW:n käyttämiin selityksiin.

3

Lue lisää

"Kristalli on myös ainoa väliaine, missä aine on läpinäkyvää ja sitä on tarpeeksi tuottamaan valolle efektejä. Jos samaa yrittää avaruudessa satunnaisilla atomeilla, niin tämä on tehotonta siten, että siinä vaiheessa, kun aineen vaikutus on poistanut tarpeeksi energiaa, valo on myös sumentunut paljon."

Sumentuminen johtuu Comptonin sironnasta, jossa fotoni muuttaa kulkusuuntaa samalla kun menettää energiaa. 60-luvulla Comptonin sirontaa pidettiin ainoana mahdollisena väsyneen valon mekanismina, ja tästä syystä alettiin suosia BB-mallia Hoylen mallin sijaan.
Massa-aaltoteorian mukaan kuitenkin fotoni aiheuttaa optisen paineen lähistöllä oleviin atomeihin, eikä fotoni muuta kulkusuuntaansa varsinkin kun atomeita on aina yhtä paljon eri puolilla fotonia. Syntynyt energiahäviö havaitaan punasiirtymänä, mutta mitään kuvan sumentumista ei havaita.

Anonyymi kirjoitti:

"Kristalli on myös ainoa väliaine, missä aine on läpinäkyvää ja sitä on tarpeeksi tuottamaan valolle efektejä. Jos samaa yrittää avaruudessa satunnaisilla atomeilla, niin tämä on tehotonta siten, että siinä vaiheessa, kun aineen vaikutus on poistanut tarpeeksi energiaa, valo on myös sumentunut paljon."

Sumentuminen johtuu Comptonin sironnasta, jossa fotoni muuttaa kulkusuuntaa samalla kun menettää energiaa. 60-luvulla Comptonin sirontaa pidettiin ainoana mahdollisena väsyneen valon mekanismina, ja tästä syystä alettiin suosia BB-mallia Hoylen mallin sijaan.
Massa-aaltoteorian mukaan kuitenkin fotoni aiheuttaa optisen paineen lähistöllä oleviin atomeihin, eikä fotoni muuta kulkusuuntaansa varsinkin kun atomeita on aina yhtä paljon eri puolilla fotonia. Syntynyt energiahäviö havaitaan punasiirtymänä, mutta mitään kuvan sumentumista ei havaita.

Lue lisää

"Varmastikaan kyse ei ole siitä, että avaruus olisi epähomogeeninen ja kvasaarit epätasaisesti jakautuneita. Ennemminkin etäisyyksillä z > 4 ei enää löydy kovin paljoa seulontakriteerit täyttäviä kvasaareita.
FLRW-metriikkaan tulos sopii kehnosti."

Tulkitset tekstin loppuun mentäessä 'ei löytämisen' siten, että niitä ei ole siellä? Mutta sillä ei ole väliä, koska tasaisuus on helppo tuottaa? Ja sinusta FLRW:n pitäisi ennustaa 'ei-löytäminen' zetoissa, koska nyt se ei tee niin? Miksi tästä ei ole tullut kosmologista kriisiä, vaan kuulemme tästä vasta nyt?

Et ole kirjoittanut vielä sitä tekstiä, joka kävisi kaikki z:t läpi ja perustelisi niiden havaitut kvasaarit Gödelissä.

Se että kvasaarit olisivat tasaisesti jakautuneita, ei ole siis välttämätön pakko-todeta-noin -havainto. Eikä se ole edes teoria, vaan se on pelkän villin oletuksen asemassa, ja periaatteessa jonkun kannattaisi keskustella siitäkin, että miksi sellainen tehdään. Gödelin universumia voi ajatella ensimmäisenä universumina, jossa mikään ei muutu ajassa. Silti teoria itse ei ole riippuvainen siitä, mitä sellaisista yksityiskohdista sanotaan kuten galaksien oleminen tai tietyn galaksityypin oleminen. Aine voisi käydä Gödelissä läpi jonkun tuntemattoman evoluution jostain johonkin, ja silti pysyä Gödelin universumina. Aiemmissa maailmanlopun skenaarioissasi et myöskään pitänyt ongelmana sitä, että vaikuttaa, että tähän nykyiseen hetkeen syntyminen oli täysin onnen varassa ja paljon todennäköisempää oli syntya aikaan, jossa kvasaarit olivat mustia aukkoja ilman kiekkoja. Saman perustelun mukaan missä tahansa universumeissa voidaan olla täysin onnen varassa, että kvasaarit ovat vain tietyllä z-arvolla (tarkoittaa kuitenkin kvasaariaikakaudeksi sopivaa jakautumista).

Voin itse alkaa puhua suurista z-arvoista FLRW:ssä vaikka asia on tosi selvästi käyty läpi aina kun tulee esiin mikä tahansa suuresta z-arvosta oleva havainto. FLRW:ssä kaikki galaksit syntyvät tietyllä hetkellä. Sitä ennen galakseja ei ole. Kun tutkitaan avaruutta, niin FLRW:n mukaan mitään galakseja ei löydy, jos katsotaan liian korkeita z-arvoja. Silloin galaksien lukumäärä kaukana on pieni ja samoin galaksien tiheys. Tiettyjen ihmisten mielestä kvasaarit ovat ensinnäkin suuria galakseja. Joidenkin tiettyjen ihmisten mielestä galaksista ei kehity suuri jo syntyessään, vaan tämä vie aikaa. Tämä on teoria sille, miksi kaikkia suuria galakseja on vähemmän korkeilla punasiirtymillä:
https://www.researchgate.net/figure/Number-density-of-massive-M-10-11-M-galaxies-as-a-function-of-redshift-shown-in-the_fig4_333057295

Tämän mukaan kvasaarit suuremmilla z-arvoilla kuin 2 ovat myös tietty universumin ajanhetki, joka ei sovi mihin tahansa muuttumattomaan universumiin.

"Vaikka etäisyys kohteeseen (eli mukana liikkuva etäisyys ajoitettuna nykyhetkeen) on suuri, FLRW:ssä valon kulkema matka on niin lyhyt että z=5 kvasaareita pitäisi löytyä paljon enemmän kuin z=3 koska mukana kulkeva tilavuuskin on paljon isompi."

Mukanaliikkuvaa etäisyyttä ei tarvitse eikä voi ajoittaa. Jos kappaleilla ei ole aiemmin jo kommentoitua nopeutta, tai se approksimoidaan pois, niin mukanaliikkuva etäisyys kappaleesta kappaleeseen on aina sama. Voit tietysti valita jonkin hetken, kuten nyt. Ja jonkin nopeuden, kuten valo. Ja jonkin vanhan hetken, joka on pakko tietää ja ajoittaa. Ja silloin yksi mukanaliikkuvan koordinaatiston etäisyys syntyy näistä.

Mukana liikkuva etäisyys FLRW:ssä ja Gödelissä ei ole verrattavissa keskenään. Siten että toinen on ns. lyhyempi kuin toinen. Tarvitaan ensin etäisyyden havainto, joka olisi jotain muuta kuin mukana liikkuva, ja jonka molemmat hyväksyvät. Sitten teoriat teoretisoivat, että niissä on sellaiset ja sellaiset koordinatistot joissa mukana liikkuminen tuottaa jotain. Ja sitten näiden vertaamisella ei vieläkään ole väliä, ellei itseään pysty falsifioimaan sillä miten etäälle asiat nimittää. Tämä voi tapahtua siten, että ehdottamasi etäisyys on väärän kokoinen kun katsotaan, että miten paljon valon intensiteetti ja kohteen suuruus on muuttunut. Tämä liittyy taas oikeisiin etäisyysmittauksiin tähtitieteessä. Et myöskään todennäköisesti voi muodostaa väitettä ja todistaa sellaista tapausta, että jostain valittu kulkuetäisyys on suurempi avaruudessa, joka ei laajene verrattuna avaruuteen joka laajenee. Varsinkin Gödelissä universumin pyöritys lisää saadun matkan epäsuoruutta, mutta se myös kutistaa kyseisen universumin horisonttia (näistä lisää alla).

1

Anonyymi kirjoitti:

"Varmastikaan kyse ei ole siitä, että avaruus olisi epähomogeeninen ja kvasaarit epätasaisesti jakautuneita. Ennemminkin etäisyyksillä z > 4 ei enää löydy kovin paljoa seulontakriteerit täyttäviä kvasaareita.
FLRW-metriikkaan tulos sopii kehnosti."

Tulkitset tekstin loppuun mentäessä 'ei löytämisen' siten, että niitä ei ole siellä? Mutta sillä ei ole väliä, koska tasaisuus on helppo tuottaa? Ja sinusta FLRW:n pitäisi ennustaa 'ei-löytäminen' zetoissa, koska nyt se ei tee niin? Miksi tästä ei ole tullut kosmologista kriisiä, vaan kuulemme tästä vasta nyt?

Et ole kirjoittanut vielä sitä tekstiä, joka kävisi kaikki z:t läpi ja perustelisi niiden havaitut kvasaarit Gödelissä.

Se että kvasaarit olisivat tasaisesti jakautuneita, ei ole siis välttämätön pakko-todeta-noin -havainto. Eikä se ole edes teoria, vaan se on pelkän villin oletuksen asemassa, ja periaatteessa jonkun kannattaisi keskustella siitäkin, että miksi sellainen tehdään. Gödelin universumia voi ajatella ensimmäisenä universumina, jossa mikään ei muutu ajassa. Silti teoria itse ei ole riippuvainen siitä, mitä sellaisista yksityiskohdista sanotaan kuten galaksien oleminen tai tietyn galaksityypin oleminen. Aine voisi käydä Gödelissä läpi jonkun tuntemattoman evoluution jostain johonkin, ja silti pysyä Gödelin universumina. Aiemmissa maailmanlopun skenaarioissasi et myöskään pitänyt ongelmana sitä, että vaikuttaa, että tähän nykyiseen hetkeen syntyminen oli täysin onnen varassa ja paljon todennäköisempää oli syntya aikaan, jossa kvasaarit olivat mustia aukkoja ilman kiekkoja. Saman perustelun mukaan missä tahansa universumeissa voidaan olla täysin onnen varassa, että kvasaarit ovat vain tietyllä z-arvolla (tarkoittaa kuitenkin kvasaariaikakaudeksi sopivaa jakautumista).

Voin itse alkaa puhua suurista z-arvoista FLRW:ssä vaikka asia on tosi selvästi käyty läpi aina kun tulee esiin mikä tahansa suuresta z-arvosta oleva havainto. FLRW:ssä kaikki galaksit syntyvät tietyllä hetkellä. Sitä ennen galakseja ei ole. Kun tutkitaan avaruutta, niin FLRW:n mukaan mitään galakseja ei löydy, jos katsotaan liian korkeita z-arvoja. Silloin galaksien lukumäärä kaukana on pieni ja samoin galaksien tiheys. Tiettyjen ihmisten mielestä kvasaarit ovat ensinnäkin suuria galakseja. Joidenkin tiettyjen ihmisten mielestä galaksista ei kehity suuri jo syntyessään, vaan tämä vie aikaa. Tämä on teoria sille, miksi kaikkia suuria galakseja on vähemmän korkeilla punasiirtymillä:
https://www.researchgate.net/figure/Number-density-of-massive-M-10-11-M-galaxies-as-a-function-of-redshift-shown-in-the_fig4_333057295

Tämän mukaan kvasaarit suuremmilla z-arvoilla kuin 2 ovat myös tietty universumin ajanhetki, joka ei sovi mihin tahansa muuttumattomaan universumiin.

"Vaikka etäisyys kohteeseen (eli mukana liikkuva etäisyys ajoitettuna nykyhetkeen) on suuri, FLRW:ssä valon kulkema matka on niin lyhyt että z=5 kvasaareita pitäisi löytyä paljon enemmän kuin z=3 koska mukana kulkeva tilavuuskin on paljon isompi."

Mukanaliikkuvaa etäisyyttä ei tarvitse eikä voi ajoittaa. Jos kappaleilla ei ole aiemmin jo kommentoitua nopeutta, tai se approksimoidaan pois, niin mukanaliikkuva etäisyys kappaleesta kappaleeseen on aina sama. Voit tietysti valita jonkin hetken, kuten nyt. Ja jonkin nopeuden, kuten valo. Ja jonkin vanhan hetken, joka on pakko tietää ja ajoittaa. Ja silloin yksi mukanaliikkuvan koordinaatiston etäisyys syntyy näistä.

Mukana liikkuva etäisyys FLRW:ssä ja Gödelissä ei ole verrattavissa keskenään. Siten että toinen on ns. lyhyempi kuin toinen. Tarvitaan ensin etäisyyden havainto, joka olisi jotain muuta kuin mukana liikkuva, ja jonka molemmat hyväksyvät. Sitten teoriat teoretisoivat, että niissä on sellaiset ja sellaiset koordinatistot joissa mukana liikkuminen tuottaa jotain. Ja sitten näiden vertaamisella ei vieläkään ole väliä, ellei itseään pysty falsifioimaan sillä miten etäälle asiat nimittää. Tämä voi tapahtua siten, että ehdottamasi etäisyys on väärän kokoinen kun katsotaan, että miten paljon valon intensiteetti ja kohteen suuruus on muuttunut. Tämä liittyy taas oikeisiin etäisyysmittauksiin tähtitieteessä. Et myöskään todennäköisesti voi muodostaa väitettä ja todistaa sellaista tapausta, että jostain valittu kulkuetäisyys on suurempi avaruudessa, joka ei laajene verrattuna avaruuteen joka laajenee. Varsinkin Gödelissä universumin pyöritys lisää saadun matkan epäsuoruutta, mutta se myös kutistaa kyseisen universumin horisonttia (näistä lisää alla).

1

Lue lisää

"z=5 kvasaareita pitäisi löytyä paljon enemmän kuin z=3 koska mukana kulkeva tilavuuskin on paljon isompi."

Tässä se ,mikä on isompi, ei ole enää FLRW vs. Gödel niinkuin lauseen alussa, vaan sanot, että pallo jonka säde on isompi on tilavampi? Jos sanot, että pitää löytää enemmän 5:lla, kuin 3:lla, niin tämä on pikemminkin normaalin avaruuden tai sitä lähellä olevan Gödelin lyhyen matkan ennustus, eikä FLRW-ennustus, josta FLRW:n tekijä olisi päättänyt. Jos sanot, että pitää löytää enemmän 5:lla kuin 3:lla, mutta ei ole löytynyt, niin tällöin ennusteesi on todennäköisimmin hitaasti pyörivän Gödelin ennustus, ja se on toistaiseksi todistettu vääräksi.

FLRW:n ennustus kvasaarien lukumäärästä ei ole yhtään sama asia kuin esim. ennustus atomien lukumäärästä. Atomien määrä z = 5 on todellakin suurempi ja se on sitä muistakin syistä, kuin siitä, että 5 on isompi etäisyys, mutta galaksimuodostus ja sen jälkeinen kvasaari-sammutus tai galaktisen ytimen epäaktivointi vaikuttaa kvasaarien näkymiseen enemmän kuin muut asiat.

Voisin mainita mitä FLRW:n ennustus tarkoittaa, mutta teen sen nimenomaan ilman mukanaliikkuvia koordinaatteja. Mukanaliikkuvissa koordinaateissa ei ole punasiirtymää, joka muuttaisi valon taajuutta miksikään. Siinä on vain etäisyys johonkin, mikä täytyy päätellä jostain muusta, jos on syntynyt mukanaliikkuvaksi mittaajaksi. Vain mukanaliikkumattomat koordinaatit tekevät punasiirtymän ja lain joka yhdistää sen etäisyyteen, joka tulee jostain muusta havainnosta heillekin. Kun koordinaatit eivät liiku mukana, laajeneva avaruus tarkoittaa, että aineen määrä vähenee yksien koordinaattipisteiden välisen tilavuuden sisällä. Jos katsoo ajassa taaksepäin z0 + dz tai r0 + dr -kokoista kahden pallon välistä tilavuutta, niin sen aineen tiheys on suurempi mitä suurempi z0 on. Avaruuden laajentaminen ei laajenna koordinaatteja, mutta voidaan siirtää z-koordinaatteja siten, että niiden väliin jäävä tilaavuus olisi seuraavan avaruuden määrä. Jos aineen tiheyttä pidetään massana, niin sen tiheys muuttuu juuri käänteisen verran sen uuteen tilavuuteen nähden, eli esim. atomien lukumärää pysyy samana. Tätä voi ajatella myös siten, että homogeenisessa avaruudessa kaikki olisi sisältänyt yhtä monta atomia avaruudessa vieretysten olevissa tilavuuksissa. Jos jonkin matkan päässä metreinä sanottuna olisi ollut jokin pallonkuori r_a + dr, sen sisällä oli r:stä riippumatta sama tiheys f_0. Jos otetaan tämä etäisyys ja aika kulkee, niin aine alkaa poistua tästä kuoresta ulkopuolelle ja saapua sisäpuolelta siihen, mutta vähemmän kuin poistui. Tätä ei tarvita heti, vaan sovitaan, että tässä oli kvasaari jo alussa ja vain sitä pitää nähdä. Samalla hetkellä mutta lähempänä meitä r_b olisi samanlainen kvasaaritilanne, jossa näkyisi pienemmän säteen vuoksi pienempi lukumäärä kvasaareja (hiukkasia) N_b = f_0 * V (r_b). Tätä ei kuitenkaan saa nähdä enää, koska me olisimme nähneet tämän kuvan jossain kaukana menneisyydessämme. Katsoisit siis pienemmällä r arvolla aikaa, jossa tiheys on pienentynyt. Kun otetaan toinen säde toisena hetkenä näissä koordinaateissa eikä muuteta sädettä ajassa, tällöin nähty kvasaarimäärä on N_b = f_1 * V (r_b), joka on pienempi kuin N_a kahdella eri tavalla. Mukanaliikkuminen r -> a * r johtaa lukuun N_b = f_0 / a_b^3 * V (r_b) * a_b^3, ja tämä antaa samanlaisen kaavan N:lle kuin olisi saanut hetkellä 0 vertailemalla eri etäisyyksiä aineessa, jossa on kaikkialla f_0.

Jos liikkumattomien atomien määrä muuttuu FLRW-avaruudessa mukanaliikkuvan tilavuuden sisällä, siinä on kyseessä atomifyysinen reaktio. Samoin jos kuvaaja näyttää mukanaliikkuvan tilavuuden kvasaareissa eroja ei aikoina, niin kvasaarit ovat syttyneet ja sammuneet.

Lähetetyssä kvasaarikuvassa ei ollut kyseessä tiheys, mutta siitä saa mukanaliikkuvan tiheyden, kun FLRW:n mukanaliikkuva tilavuus ei ole salaisuus toisin kuin sinun (z:sta ei saa tilavuutta jos ei z:sta saa etäisyyttä). Tiheyden kuvaaja kvasaari-havainnoille on tälläinen
https://www.researchgate.net/figure/The-redshift-evolution-of-the-quasar-space-density-Red-green-blue-magenta-light_fig3_47733321
Ja siitä tehdään sama väite, että et voi suoristaa z < 2 -havaintoja (toisenlaisen tilavuuden tulkinnassa) tekemällä kaikille z-arvoille samaa munnosta uudeksi etäisyydeksi.

2

Anonyymi kirjoitti:

"z=5 kvasaareita pitäisi löytyä paljon enemmän kuin z=3 koska mukana kulkeva tilavuuskin on paljon isompi."

Tässä se ,mikä on isompi, ei ole enää FLRW vs. Gödel niinkuin lauseen alussa, vaan sanot, että pallo jonka säde on isompi on tilavampi? Jos sanot, että pitää löytää enemmän 5:lla, kuin 3:lla, niin tämä on pikemminkin normaalin avaruuden tai sitä lähellä olevan Gödelin lyhyen matkan ennustus, eikä FLRW-ennustus, josta FLRW:n tekijä olisi päättänyt. Jos sanot, että pitää löytää enemmän 5:lla kuin 3:lla, mutta ei ole löytynyt, niin tällöin ennusteesi on todennäköisimmin hitaasti pyörivän Gödelin ennustus, ja se on toistaiseksi todistettu vääräksi.

FLRW:n ennustus kvasaarien lukumäärästä ei ole yhtään sama asia kuin esim. ennustus atomien lukumäärästä. Atomien määrä z = 5 on todellakin suurempi ja se on sitä muistakin syistä, kuin siitä, että 5 on isompi etäisyys, mutta galaksimuodostus ja sen jälkeinen kvasaari-sammutus tai galaktisen ytimen epäaktivointi vaikuttaa kvasaarien näkymiseen enemmän kuin muut asiat.

Voisin mainita mitä FLRW:n ennustus tarkoittaa, mutta teen sen nimenomaan ilman mukanaliikkuvia koordinaatteja. Mukanaliikkuvissa koordinaateissa ei ole punasiirtymää, joka muuttaisi valon taajuutta miksikään. Siinä on vain etäisyys johonkin, mikä täytyy päätellä jostain muusta, jos on syntynyt mukanaliikkuvaksi mittaajaksi. Vain mukanaliikkumattomat koordinaatit tekevät punasiirtymän ja lain joka yhdistää sen etäisyyteen, joka tulee jostain muusta havainnosta heillekin. Kun koordinaatit eivät liiku mukana, laajeneva avaruus tarkoittaa, että aineen määrä vähenee yksien koordinaattipisteiden välisen tilavuuden sisällä. Jos katsoo ajassa taaksepäin z0 dz tai r0 dr -kokoista kahden pallon välistä tilavuutta, niin sen aineen tiheys on suurempi mitä suurempi z0 on. Avaruuden laajentaminen ei laajenna koordinaatteja, mutta voidaan siirtää z-koordinaatteja siten, että niiden väliin jäävä tilaavuus olisi seuraavan avaruuden määrä. Jos aineen tiheyttä pidetään massana, niin sen tiheys muuttuu juuri käänteisen verran sen uuteen tilavuuteen nähden, eli esim. atomien lukumärää pysyy samana. Tätä voi ajatella myös siten, että homogeenisessa avaruudessa kaikki olisi sisältänyt yhtä monta atomia avaruudessa vieretysten olevissa tilavuuksissa. Jos jonkin matkan päässä metreinä sanottuna olisi ollut jokin pallonkuori r_a dr, sen sisällä oli r:stä riippumatta sama tiheys f_0. Jos otetaan tämä etäisyys ja aika kulkee, niin aine alkaa poistua tästä kuoresta ulkopuolelle ja saapua sisäpuolelta siihen, mutta vähemmän kuin poistui. Tätä ei tarvita heti, vaan sovitaan, että tässä oli kvasaari jo alussa ja vain sitä pitää nähdä. Samalla hetkellä mutta lähempänä meitä r_b olisi samanlainen kvasaaritilanne, jossa näkyisi pienemmän säteen vuoksi pienempi lukumäärä kvasaareja (hiukkasia) N_b = f_0 * V (r_b). Tätä ei kuitenkaan saa nähdä enää, koska me olisimme nähneet tämän kuvan jossain kaukana menneisyydessämme. Katsoisit siis pienemmällä r arvolla aikaa, jossa tiheys on pienentynyt. Kun otetaan toinen säde toisena hetkenä näissä koordinaateissa eikä muuteta sädettä ajassa, tällöin nähty kvasaarimäärä on N_b = f_1 * V (r_b), joka on pienempi kuin N_a kahdella eri tavalla. Mukanaliikkuminen r -> a * r johtaa lukuun N_b = f_0 / a_b^3 * V (r_b) * a_b^3, ja tämä antaa samanlaisen kaavan N:lle kuin olisi saanut hetkellä 0 vertailemalla eri etäisyyksiä aineessa, jossa on kaikkialla f_0.

Jos liikkumattomien atomien määrä muuttuu FLRW-avaruudessa mukanaliikkuvan tilavuuden sisällä, siinä on kyseessä atomifyysinen reaktio. Samoin jos kuvaaja näyttää mukanaliikkuvan tilavuuden kvasaareissa eroja ei aikoina, niin kvasaarit ovat syttyneet ja sammuneet.

Lähetetyssä kvasaarikuvassa ei ollut kyseessä tiheys, mutta siitä saa mukanaliikkuvan tiheyden, kun FLRW:n mukanaliikkuva tilavuus ei ole salaisuus toisin kuin sinun (z:sta ei saa tilavuutta jos ei z:sta saa etäisyyttä). Tiheyden kuvaaja kvasaari-havainnoille on tälläinen
https://www.researchgate.net/figure/The-redshift-evolution-of-the-quasar-space-density-Red-green-blue-magenta-light_fig3_47733321
Ja siitä tehdään sama väite, että et voi suoristaa z < 2 -havaintoja (toisenlaisen tilavuuden tulkinnassa) tekemällä kaikille z-arvoille samaa munnosta uudeksi etäisyydeksi.

2

Lue lisää

"Gödel-metriikassa sen sijaan valon kulkema matka on todella pitkä, jolloin seulontakriteerit täyttäviä kvasaareita on harvassa suuremmilla z:n arvoilla."

Siis valon kulkema matka kasvaa nopeammin kuin kuutiojuuri tilavuudesta (tai r), jossa kvasaarit ovat jos menisi 'linnuntietä'. Mikään matka ei ole tässä silti enemmän kuin mitä dr -> a dr, aiheuttaa valon matkustamiselle. Ja jos muut kuin sinä eivät usko siihen, että valo väsyy, niin pointtisi on, että toisessa universumissa ja sen laissa on z (r) -funktio, jossa z kasvaa nopeammin r:ssä kuin toisessa. Tässäkin tällä on järkeä vain, jos voi käyttää samanlaista muuttujaa r molemmissa tapauksissa. Äskeinen lause z:sta ja r:stä on se mikä pyrkii kohti oikeaa kvasaari-kuvaajaa, jos ajattelee, että se kertoisi kvasaareille käytetyn tilavuuden olevan pieni vaikka z kasvaa suureksi. Äskeisessä lauseessa olevaa muuttujaa r ei kuitenkaan ole olemassa Gödelin universumia varten. Ja jos lauseen korjaa, niin siinä voi joutua pyrkimään juuri päinvastaiseen kehitykseen. Koska jos sanot, että valo väsyy reilusti yli 14 mrd valovuoden kuljetun matkansa aikana noin z = 7, niin fyysistä etäisyyttä varten sinun punasiirtymäsi on hitaampaa kuin, mitä kosminen punasiirtymä on lyhyellä z < 7 matkalla.

Varsinainen väitteesi siitä, että olisit laittanut tietyn määrän galakseja tietylle etäisyydelle Gödelin universumissa ei pidä vielä täysin paikkaansa. Tosiasiassa Gödelin universumissa valon kulkema reitti tapahtuu avaruudessa ja tämän avaruuden paljous tarkoittaa tai on seurausta erilaisesta tilavuudesta, joka tulee erilaisesta tilavuuselementistä. Siellä pystyy pitämään kvasaareja eri tavalla, kuin miten paljon niiden ajatellaan vievän tilaa.

Myös FLRW-avaruudessa tulee etäisyyksiä, missä z alkaa kasvaa nopeammin etäisyyden funktiona. Tässä se myös varmuudella saavuttaa ja ylittää Gödelin universumin.
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Distance_compared_to_redshift.jpg
Tämän seuraus on se, että jos galaksin z-graafissa on sekä 10 ja 11 punasiirtymillä vain yksi kvasaari, niin silti kvasaarit ovat avaruudessa melkein vieretysten.

Jos meillä on kvasaarigraafi, joka loppuu aina alle z = 7 -arvoon, niin silloin emme ehkä näe sitä efektiä, että Gödelin universumissa on horisontti äärellisellä etäisyydellä ja tämän horisontin kohdalla valo ei ole kulkenut äärettömän pitkää matkaa. Toisin sanottuna suurimmalle z:lle on raja Gödelissä, kun puhutaan vain ensimmäisestä kuvasta. FLRW-avaruudessa, missä olisi ollut täydellisiä kvasaareja jo ensimmäisen sekunnin aikana, voisi nähdä äärettömän z:n kvasaareja. Eli FLRW:ssä otettu äärellinen horisontin sisällä oleva aine voi jakautua suuremmalle z-arvo -välille kuin Gödelin. Vaikka tässä sekin tietysti vastaa äärellistä matkaa, minkä valo kulkee. Koska universumilla on alku, niin FLRW:ssä ei koskaan saavuteta ääretöntä valon kulkemaa matkaa. Tämä on kaikki toisin kuin valon äärettömässä väsymisessä matkan takia.

Lisäksi jotta pystyisit tuottamaan lisämatkaa näkyvässä universumissa, universumin täytyisi pyöriä kovempaa kuin on havaittu. Ilman riittävää pyörimistä ennustaisit tässä, että näkyvä universumi on kauttaaltaan tavallisen avaruuden etäisyyden kuvaama. Itse en silti tarkoittanut kovemmasta punasiirtymisestä alunperin kirjoittaessani, että väsynyt valo tekisi sen pidentämällä matkaansa (enkä myöskään tarkoittanut seuraavassa mainittua liikettä).

"Jos oletetaan että Gödel pitää paikkaansa (eli avaruus itse ei laajene), tällöin loittoneminen voi selittää ainoastaan z < 1 punasiirtymät, tällöin loittoneminen voi selittää ainoastaan z < 1 punasiirtymät, ja havaitulle punasiirtymälle ei löydy mitään muuta selitystä kuin se että välissä todellankin on optisesti läpinäkyvää väliainetta (harvaa vetykaasua) joka tuottaa havaitun punasiirtymän."

Tämä on väärin, koska erikoisessa suhteellisuusteoriassa jopa kappale, jonka nopeus on alle c, voi olla Doppler-siirtynyt yli z = 1.

Olen sanonut itsekin, että jos Gödel pitää paikkansa, niin galaksien liikkuminen on kielletty, mutta voimme tehdä yhden poikkeuksen, joka likkuu z = 2 -nopeudella, joka on kaikki nopeutta. Ja äskeisen mukaan voi olla olemassa Gödelin avaruus, missä horisontti on lähempänä kuin z =1.

3

Anonyymi kirjoitti:

"Gödel-metriikassa sen sijaan valon kulkema matka on todella pitkä, jolloin seulontakriteerit täyttäviä kvasaareita on harvassa suuremmilla z:n arvoilla."

Siis valon kulkema matka kasvaa nopeammin kuin kuutiojuuri tilavuudesta (tai r), jossa kvasaarit ovat jos menisi 'linnuntietä'. Mikään matka ei ole tässä silti enemmän kuin mitä dr -> a dr, aiheuttaa valon matkustamiselle. Ja jos muut kuin sinä eivät usko siihen, että valo väsyy, niin pointtisi on, että toisessa universumissa ja sen laissa on z (r) -funktio, jossa z kasvaa nopeammin r:ssä kuin toisessa. Tässäkin tällä on järkeä vain, jos voi käyttää samanlaista muuttujaa r molemmissa tapauksissa. Äskeinen lause z:sta ja r:stä on se mikä pyrkii kohti oikeaa kvasaari-kuvaajaa, jos ajattelee, että se kertoisi kvasaareille käytetyn tilavuuden olevan pieni vaikka z kasvaa suureksi. Äskeisessä lauseessa olevaa muuttujaa r ei kuitenkaan ole olemassa Gödelin universumia varten. Ja jos lauseen korjaa, niin siinä voi joutua pyrkimään juuri päinvastaiseen kehitykseen. Koska jos sanot, että valo väsyy reilusti yli 14 mrd valovuoden kuljetun matkansa aikana noin z = 7, niin fyysistä etäisyyttä varten sinun punasiirtymäsi on hitaampaa kuin, mitä kosminen punasiirtymä on lyhyellä z < 7 matkalla.

Varsinainen väitteesi siitä, että olisit laittanut tietyn määrän galakseja tietylle etäisyydelle Gödelin universumissa ei pidä vielä täysin paikkaansa. Tosiasiassa Gödelin universumissa valon kulkema reitti tapahtuu avaruudessa ja tämän avaruuden paljous tarkoittaa tai on seurausta erilaisesta tilavuudesta, joka tulee erilaisesta tilavuuselementistä. Siellä pystyy pitämään kvasaareja eri tavalla, kuin miten paljon niiden ajatellaan vievän tilaa.

Myös FLRW-avaruudessa tulee etäisyyksiä, missä z alkaa kasvaa nopeammin etäisyyden funktiona. Tässä se myös varmuudella saavuttaa ja ylittää Gödelin universumin.
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Distance_compared_to_redshift.jpg
Tämän seuraus on se, että jos galaksin z-graafissa on sekä 10 ja 11 punasiirtymillä vain yksi kvasaari, niin silti kvasaarit ovat avaruudessa melkein vieretysten.

Jos meillä on kvasaarigraafi, joka loppuu aina alle z = 7 -arvoon, niin silloin emme ehkä näe sitä efektiä, että Gödelin universumissa on horisontti äärellisellä etäisyydellä ja tämän horisontin kohdalla valo ei ole kulkenut äärettömän pitkää matkaa. Toisin sanottuna suurimmalle z:lle on raja Gödelissä, kun puhutaan vain ensimmäisestä kuvasta. FLRW-avaruudessa, missä olisi ollut täydellisiä kvasaareja jo ensimmäisen sekunnin aikana, voisi nähdä äärettömän z:n kvasaareja. Eli FLRW:ssä otettu äärellinen horisontin sisällä oleva aine voi jakautua suuremmalle z-arvo -välille kuin Gödelin. Vaikka tässä sekin tietysti vastaa äärellistä matkaa, minkä valo kulkee. Koska universumilla on alku, niin FLRW:ssä ei koskaan saavuteta ääretöntä valon kulkemaa matkaa. Tämä on kaikki toisin kuin valon äärettömässä väsymisessä matkan takia.

Lisäksi jotta pystyisit tuottamaan lisämatkaa näkyvässä universumissa, universumin täytyisi pyöriä kovempaa kuin on havaittu. Ilman riittävää pyörimistä ennustaisit tässä, että näkyvä universumi on kauttaaltaan tavallisen avaruuden etäisyyden kuvaama. Itse en silti tarkoittanut kovemmasta punasiirtymisestä alunperin kirjoittaessani, että väsynyt valo tekisi sen pidentämällä matkaansa (enkä myöskään tarkoittanut seuraavassa mainittua liikettä).

"Jos oletetaan että Gödel pitää paikkaansa (eli avaruus itse ei laajene), tällöin loittoneminen voi selittää ainoastaan z < 1 punasiirtymät, tällöin loittoneminen voi selittää ainoastaan z < 1 punasiirtymät, ja havaitulle punasiirtymälle ei löydy mitään muuta selitystä kuin se että välissä todellankin on optisesti läpinäkyvää väliainetta (harvaa vetykaasua) joka tuottaa havaitun punasiirtymän."

Tämä on väärin, koska erikoisessa suhteellisuusteoriassa jopa kappale, jonka nopeus on alle c, voi olla Doppler-siirtynyt yli z = 1.

Olen sanonut itsekin, että jos Gödel pitää paikkansa, niin galaksien liikkuminen on kielletty, mutta voimme tehdä yhden poikkeuksen, joka likkuu z = 2 -nopeudella, joka on kaikki nopeutta. Ja äskeisen mukaan voi olla olemassa Gödelin avaruus, missä horisontti on lähempänä kuin z =1.

3

Lue lisää

"Ehkä myös 2,7K säteily on tyhjältä alueelta tullutta lämpösäteilyä. Kaikki havainnot ovat havaintoja tyhjillä alueilla näkyvästä kaasusta. Galaksien muodostumiseen tarvittaisiin todella massiivinen massakeskipiste, joita tyhjillä alueilla ei juuri ole joten sinne ei ole muodostunut galaksirihmastojakaan."

Aiemmin esitit artikkelin, missä yksi lähialueemme on kauttaaltaan 2.7K lämpötilassa, mutta nyt väität, että kaikki universumissa on? Miksi universumissa ei näy kylmempääkin ainetta, kun katsoo yhden aineen läpi toiseen voidiin, koska toisen voidin on tarkoitus olla punasiirtäjä? Tällöin siis tulisi olla joukko eri väirisiä voideja peräkkäin. Ja jos rihmoissa oleva aine ei tee sinusta mitään, niin silloin rihman läpi katsottuna voidi näyttää oikealta lämpötilaltaan. CMB:ssä ei kuitenkaan ole lähi-rihmojen tai voidien painamia jälkiä, kun se CMB vaihtelee.

Voitko laskea gravitaatiolla ja massajakaumalla, että voidin keskellä ei ole massakeskipiste, vaikka kaikki galaksit ovat liian kaukana, jotta se ei olisi kyseisellä alueella massakeskipiste? Massakeskipisteenä oleminen aineelle, joka on vain 2.7K lämpötilassa, ei vaadi paljon mitään johtaakseen luhistumiseen, joka on lämpenemistä. Minkä seurauksena lukuisat 2.7K voidit ovat myös todella väärin ajateltu.

Sivusimme yllä aihetta, joka oli gravitaatioaaltojen tai muun energian säteily, joka aiheuttaa romahduksen pyörivässä systeemissä. Kun epäilet varsinkin sitä, että miten harvassa aine voideissa on, niin esitätkö että aine tarvitsisi massakeskipisteeltä massiivisuutta säteilläkseen energiaa?

"Gödelin metriikassa vanhimmat galaksit ovat satoja miljardeja vuosia vanhoja, koska valon kulkema matka valovuosina on niin pitkä. Ne siis ovat todella vanhoja, isoja ja poikkeuksellisen kirkkaita galakseja. Aurkinko sen sijaan on vain 5mrd vuotta ja vanhimmat lähitähdet reilu 14mrd vuotta vanhoja. Onko mahdollista, että Linnunradan keskusta kuitenkin olisi huomattavasti vanhempi, jos se kerran on syntynyt samaan aikaan kuin kaukaisimmat havaitut galaksit?"

Ei ehkä kannata laittaa yhtään galaksia pitkälle menneisyyteen. Siitä tulee seurauksena se, että jos olisi tarkoitus katsoa galaksien kehitystä eri z-arvoisista kuvista, niin päädyt väittämään, että jokin vaihe kestää 90 mrd vuotta, kun toisista se on 1 mrd. Lisäksi tässä voi olla sellainen z=10.0 -galaksi ja 10.1 -galaksi, joista toisen väität olevan 500 mrd vuotta, kun toiselle voi jäädä vain 10 mrd, mutta ne näyttävät edelleen saman ajan galaksilta.

"Sumentuminen johtuu Comptonin sironnasta, jossa fotoni muuttaa kulkusuuntaa samalla kun menettää energiaa. 60-luvulla Comptonin sirontaa pidettiin ainoana mahdollisena väsyneen valon mekanismina, ja tästä syystä alettiin suosia BB-mallia Hoylen mallin sijaan.
Massa-aaltoteorian mukaan kuitenkin fotoni aiheuttaa optisen paineen lähistöllä oleviin atomeihin, eikä fotoni muuta kulkusuuntaansa varsinkin kun atomeita on aina yhtä paljon eri puolilla fotonia. Syntynyt energiahäviö havaitaan punasiirtymänä, mutta mitään kuvan sumentumista ei havaita."

Et voi kääntää Comptonin sirontoja pois, jos lähetät valon aineeseen. Tällöin joudut juuri vertailemaan efektien tehokkuutta tuottaa jotain ennenkuin Comptonin sirontoja on liikaa. Tuo optinen paine ei ole silti mikään yhtä fundamentaalinen teoria kuin sironta, vaan se on jokin tilastollinen ilmiö, jonka olemassaolo pikemminkin perustuu Comptonin sirontojen kaltaiseen teoriaan. Missä toki tämä sironta on yksinkertaisin tilanne siitä, mitä fundamentaalisessa fysiikassa voi olla. Jos olet kaasussa, missä on yksi varaus per kuutiometri ja valo on lokalisoitunutta nano- tai mikrometrin valoa, niin siinä ei ole mitään syytä käyttää optisia paineita, ja sen sijaan tilanne on täysin yksittäisistä sironnoista koostuva. Näiden sirontojen tapahtuessa, ei ole mitään 'yhtä paljon atomeita fotonin ympärillä kaikkiin suuntiin', vaan avaruuden kaasu voi olla miten tahansa sekaisin ja johonkin suuntaan notkollaan. Tässä aineen symmetrisillä ominaisuuksilla ei edes ole mitään väliä, koska sironta tapahtuu ja tulee valmiiksi pienellä alueella, mistä on liian pitkä matka seuraavaan atomiin. Sironnan seurauksena myös atomin kulkusuunta muuttuu, mutta tällä on erilaiset seuraukset kristallissa, missä atomien ei ole tarkoitus liikkua paikoiltaan pitkiä matkoja. Luulisi näiden asioiden nojalla, että jokin paksu kaasu, joka voidaan saavuttaa maapallolla, voisi myös näyttää optisen paineen tuloksensa valoille.

4

Samat havainnot ja faktat, eri teoriat. Eri tulkinnat faktoille, havainnoille.

Havainnot ovat tietysti havaittavasta universumista, mutta teorian pitää silti olla kaikkeudesta, koko universumista. Eikä se mahdotonta ole, sitä tiede on, teorioita. Tiede kosmologiasta on teoria kaikkeudesta ja sen osista.

4Dn todistus on GRn menestys, se on 4D teoria. Aika vaan ei ole dimensio. Neljännen pitää olla myös tila ulottuvuus. Aika ikuinen.

Erotetaan kaikkeus ja osauniversumimme ja muut osauniversumit. Ensin teoreettisesti. Sitten se nähdään tähtitieteessä kun näin suostutaan tutkimaan.

Yhtä oikeaa teoriaa ei voi vielä valita.

Filosofia mukaan, fysiikka ei riitä. Naturalismi ei kelpaa filosofiaksi tässä, ainoana.

Keskustellaan sitten esitelmäni pohjalta, kun olen julkaissut sen 16.4. Porin Filosofisen Seuran esitelmätilaisuudessa. Laitan siitä avauksen, ellei joku muu jo avaa jollain muulla tavalla. Linkki esitelmään, esittelyyn siitä. Laitan sitten.

Fyysikot voivat lukea sen Suntolan kosmologian historian, se on netissäkin, täynnä tarvittavia kaavoja, muille liika tekninen.

santtunen kirjoitti:

Samat havainnot ja faktat, eri teoriat. Eri tulkinnat faktoille, havainnoille.

Havainnot ovat tietysti havaittavasta universumista, mutta teorian pitää silti olla kaikkeudesta, koko universumista. Eikä se mahdotonta ole, sitä tiede on, teorioita. Tiede kosmologiasta on teoria kaikkeudesta ja sen osista.

4Dn todistus on GRn menestys, se on 4D teoria. Aika vaan ei ole dimensio. Neljännen pitää olla myös tila ulottuvuus. Aika ikuinen.

Erotetaan kaikkeus ja osauniversumimme ja muut osauniversumit. Ensin teoreettisesti. Sitten se nähdään tähtitieteessä kun näin suostutaan tutkimaan.

Yhtä oikeaa teoriaa ei voi vielä valita.

Filosofia mukaan, fysiikka ei riitä. Naturalismi ei kelpaa filosofiaksi tässä, ainoana.

Keskustellaan sitten esitelmäni pohjalta, kun olen julkaissut sen 16.4. Porin Filosofisen Seuran esitelmätilaisuudessa. Laitan siitä avauksen, ellei joku muu jo avaa jollain muulla tavalla. Linkki esitelmään, esittelyyn siitä. Laitan sitten.

Fyysikot voivat lukea sen Suntolan kosmologian historian, se on netissäkin, täynnä tarvittavia kaavoja, muille liika tekninen.

Lue lisää

Sinun pääsi täyttävissä lahoissa sahajauhoissa pesivä osauniversumi tuskin kiinnostaa fyysikkoja. Lääketieteen asiantuntijat ja psykiatrit saattaisivat olla siitä kiinnostuneita.

Anonyymi kirjoitti:

Sinun pääsi täyttävissä lahoissa sahajauhoissa pesivä osauniversumi tuskin kiinnostaa fyysikkoja. Lääketieteen asiantuntijat ja psykiatrit saattaisivat olla siitä kiinnostuneita.

Lue lisää

Joo joo. Jos olen oikeilla jäljillä niin olen. Filosofi enkä fyysikko.

santtunen kirjoitti:

Joo joo. Jos olen oikeilla jäljillä niin olen. Filosofi enkä fyysikko.

Mahtaako lahoista ja mädänneistä sahajauhoista löytyä jotain oikeita jälkiä? Käykö siellä hiiret tekemässä pesiä tai paskomassa niin että näkisi jotain kulkureittejä?

santtunen kirjoitti:

Joo joo. Jos olen oikeilla jäljillä niin olen. Filosofi enkä fyysikko.

Filosofian kandin tutkinnolla aika harva kehtaa kutsua itseään filosofiksi. Ja kun filosofialla ei kosmologiaa ratkaista. Fysiikan tietojesi olemattomuus on kyllä näkynytkin selvästi.
Fysiikka ei mahdollista alkuräjähdystä jo olemassa olevassa avaruudessa, mutta kun ei sitä tiedä, voi tehdä aivan omia teorioitaan useista alkuräjähdyksistä. Samalla tosin tulee osoittaneeksi, ettei edes tiedä, mikä alkuräjähdys oli.

Anonyymi kirjoitti:

Filosofian kandin tutkinnolla aika harva kehtaa kutsua itseään filosofiksi. Ja kun filosofialla ei kosmologiaa ratkaista. Fysiikan tietojesi olemattomuus on kyllä näkynytkin selvästi.
Fysiikka ei mahdollista alkuräjähdystä jo olemassa olevassa avaruudessa, mutta kun ei sitä tiedä, voi tehdä aivan omia teorioitaan useista alkuräjähdyksistä. Samalla tosin tulee osoittaneeksi, ettei edes tiedä, mikä alkuräjähdys oli.

Lue lisää

"Filosofian kandin tutkinnolla aika harva kehtaa kutsua itseään filosofiksi."

Filosofian kandi? Mutta mikä on ollut pääaineena, onko se ollut filosofia vai jokin muu?

Anonyymi kirjoitti:

Filosofian kandin tutkinnolla aika harva kehtaa kutsua itseään filosofiksi. Ja kun filosofialla ei kosmologiaa ratkaista. Fysiikan tietojesi olemattomuus on kyllä näkynytkin selvästi.
Fysiikka ei mahdollista alkuräjähdystä jo olemassa olevassa avaruudessa, mutta kun ei sitä tiedä, voi tehdä aivan omia teorioitaan useista alkuräjähdyksistä. Samalla tosin tulee osoittaneeksi, ettei edes tiedä, mikä alkuräjähdys oli.

Lue lisää

Kaikki on ilmassa vielä kosmologian matematiikassa. Teorioilla ei ole vielä kunnon pohjaa. GR ja BB eivät sovi kaikkeuteen. Tämän ymmärtää fil.kand filosofi paljon paremmin kuin kosmologian tohtori. Kun on tarpeeksi perehtynyt matematiikan filosofiaan ja tieteen filosofiaan, kuten minä.

Kosmologian teoria pitää vaihtaa jo. Eklektiseen suhtautumiseen ensin, koska mikään uusi teoria ei näy kelpaavan, mutta vanha on huono. Minä olen näyttänyt miten se tapahtuu, miten eri teorioita tulee korjata. Nämä ovat arviokysymyksiä, ja sopiva matematiikka syntyy vähitellen ja kokeilemalla.

santtunen kirjoitti:

Kaikki on ilmassa vielä kosmologian matematiikassa. Teorioilla ei ole vielä kunnon pohjaa. GR ja BB eivät sovi kaikkeuteen. Tämän ymmärtää fil.kand filosofi paljon paremmin kuin kosmologian tohtori. Kun on tarpeeksi perehtynyt matematiikan filosofiaan ja tieteen filosofiaan, kuten minä.

Kosmologian teoria pitää vaihtaa jo. Eklektiseen suhtautumiseen ensin, koska mikään uusi teoria ei näy kelpaavan, mutta vanha on huono. Minä olen näyttänyt miten se tapahtuu, miten eri teorioita tulee korjata. Nämä ovat arviokysymyksiä, ja sopiva matematiikka syntyy vähitellen ja kokeilemalla.

Lue lisää

Olli S ei matematiikkaa tunnistaisi jo semmoinen kadulla kävelisi vataan.