Proffa tulkitsee lakkolakia

Ei liitoilla ole rahaa lakkoilla ikuisesti. Kansan mielipide kääntyy kokoajan enemmän ja enemmän lakkoja vastaan. Pikkuhiljaa myös työväestö alkaa vastustamaan lakkoja. Liitot antaa loppupelissä periksi.

Lakkoja kannatetaan yleensä niin kauan, kun se ei itseä haittaa....sitten hermot brakaa.

Lisäksi proffa toteaa, että lakot voivat olla välttämättömiä keinoina neuvotteluissa ja työntekijöiden oikeuksien puolustamisessa. Hän korostaa kuitenkin, että lakkojen tulee olla lainmukaisia ja asiallisia tapoja vaikuttaa, eikä lain rikkomista tulisi kannustaa missään tilanteessa.

Lakkolakiin liittyvät säännökset ja mahdolliset porsaanreiät tulee huolellisesti arvioida ja tarvittaessa muuttaa, jotta lakkojen käyttö olisi tasapainoista ja oikeutettua. Hallituksen ja työmarkkinaosapuolten olisi pyrittävä löytämään ratkaisuja neuvottelujen kautta ennen lakkojen turvaamista viimeisenä keinona.

SAK:n tulisi myös ottaa huomioon kansalaisten mielipide ja pyrkiä rakentavaan vuoropuheluun työnantajien kanssa, jotta saavutettaisiin kestäviä ja oikeudenmukaisia ratkaisuja työelämän kysymyksissä. Lakkojen vaikutukset yhteiskuntaan ja työmarkkinoihin tulee punnita huolellisesti ennen niiden käyttöä.

Kansan mielipiteellä voi pyyhkiä persettä. Palkansaajien mielipide on se mikä ratkaisee.

Hyvä että se kerrotaan etukäteen kai siihen on ratkaisu

Tämähän voi johtaa kaaokseen työmarkkinoilla:

>>Koskisen mukaan ammattiyhdistysliikkeellä on muitakin ässiä hihassaan, jos liitot haluaisivat laittaa kapuloita rattaisiin lain vaikutuksia vastaan.

Yksi keino on irtisanoa tai purkaa oma työehtosopimuksensa valtiovallan yksipuolisten työehtosopimuksen asemaa koskevien muutosten johdosta, jolloin työtaisteluoikeuden käyttämiselle ei ole esteitä.

Toinen lisäkeino olisi tukilakkoilu, joihin liitot voisivat turvautua, jos alalla ei ole voimassa olevaa työehtosopimusta. Heinäkuussa todennäköisesti voimaan astuva uudistus ei toisi lisärajoituksia tällaisiin myötätuntotaistelutilanteisiin.

Koskinen kertoo, että ammattiliitot voivat siis vähintään irtisanoa oman työehtosopimuksensa valtiovallan yksipuolisten toimenpiteiden johdosta ja aloittaa neuvottelut uuden sopimuksen solmimisesta. Jos työnantajaosapuolen kanssa ei päästä sopuun, on muilla oman työehtosopimuksensa samoilla perusteilla myös irtisanoneilla ammattiliitoilla oikeus ryhtyä tukilakkoon myös uuden lain puitteissa, kun sen tavoitteena on työehtosopimuksen solmimisessa tukeminen.<<

Kunnollinen sakko AY:liikkeelle lakosta . Tuottama haitta on korvattava .

" Eli kannustaa lainrikkomiseen. "

Ei tietenkään, vaan kertoo miten asia menee lain tulkinnan näkökulmasta. Venäjällä voidaan tiettävästi rangaista taannehtivasti ennen lain voimaantuloa tehdyistä teoista, länsimaissa ei.

AP ei näytä selvästikään olevan penaalinsa terävimpiä kyniä


>>Taannehtiva laki tai taannehtiva oikeus on länsimaisten oikeusperiaatteiden vastainen asiantila, jossa aikaisemmin tehty teko tuomitaan teon jälkeen asetetun normin mukaisesti. Tällöin voidaan jälkeenpäin nostaa syyte ja tuomita sellaisesta teosta, joka tekohetkellään ei ole ollut rikos.<<

Lievemmän lain periaate ratkaiskoon. Jos on ollut lakossa yli kolme viikkoa saa potkut mutta jos vain muutaman päivän niin 200 sakot.

Antaa mennä vaan niin kauan kuin sielu sietää. Tekee oikein hyvää sairaalloisen ylipainoisille AY-joulupukeille kunnon nälkäkuuri.

Pääsääntöisesti lakeja ei voida soveltaa taannehtavasti. Eli ei voida syyttää lain perusteella jota ei tekohetkellä ollut vielä olemassa. Tekohetkellä eli kun lakko aloitettiin ei lakia vielä ollut.