Juurihoito sattui!!!

Niin ,ajattele näin raukkoja ollaan!

No, nyt kun hammaslääkärikin on vaihdettu eipä ole enää kipua tuntunut missään kohteessa, vaikka juurihoitoa on tehty märkäpaiseineen!

Hyvä hammaslääkäri eliminoi myös tämän "tulehduskivun" ja tiedätkö miten se käy?

Annetaan antibioottihoito ennen kuin aletaan avaamaan ja rassaamaan tulehtunutta hammasta!

Kenenkään EI TARVITSE SIETÄÄ KIPUA missään vaiheessa hoitoa!

Tuli vaan mieleen, että mihinkäs sitä puudutusta enää seuraavilla kerroilla tarvitaan, kun hammas on eka kerran jälkeen kuollut? Mulla on tehty useita juurihoitoja, mutta koskaan ei ole eka kerran jälkeen puudutettu. Niin ja mitään ei ole tuntunut, vaikka kuinka rassaillaan.

Sun hammas on ollut jo valmiiksi kuollut eli sen tähden ei ole ollut tuntoa!
Kyllä hammas, jossa on hermot vielä "kunnossa" taatusti sattuu kun sitä aletaan juurihoitaan ilman puudutteita.

No, kerroppas oikea vastaus!!!

odottaen kirjoitti:

No, kerroppas oikea vastaus!!!

Juurihoidon kivuliaisuus/kivuttomuus johtuu siitä syystä, josta kyseiseen hoitoon ryhdytään. Silloin, kun hampaassa on kova särky, se on kuuman ja kylmän arka, kyseessä on yleensä ns. pulpiitti, eli bakteerit ovat vasta päässeet hampaan ydinalueelle ja aiheuttaneet tulehduksen. Tällöin hammas on vielä elävä. Juurihoidon tarkoitus on tällöin puhdistaa ydinontelo ja juurikanvat jäljellä olevasta hermo- ja verisuonikudoksesta ja laajentaa kanavat niin, että kanaviin saadaan lääkettä (kalsiumhydroksidia). Koska hammas on erityisen ärtyneessä tilassa, puudutus ei aina tehoa täydellisesti (koskee etenkin alaleuan ensimmäistä poskihammasta): tämä puolestaa johtuu nykykäsityksen mukaan siitä, että hermokudos lisääntyy hampaan juurenkärjessä voimakkaasti, sekä siitä, että aivoihin on ehtinyt muodostua eräänlainen kipurata, joka antaa heti ja herkästi kipuaistimuksen kun alueelle mennään koskemaan. Jos hammas ei kertakaikkiaan puudu ja hoito on kivuliasta, on pakko tyytyä tekemään vain pieni yhteys ydinonteloon ja laittaa rauhoittavia aineita sisätältävä "lääkepaikka" hampaaseen. Useimmiten hammas puutuu paremmin seuraavalla hoitokerralla, kun kipu on hellittänyt.
Monijuuriset hampaat voivat olla myös osittain eläviä ja osittain kuolleita, tai yksijuurisenkin hampaan kanavassa voi olla pientä lähes näkymätöntä hermoripettä, joka tuntuu, vaikka hammas muuten olisi jo kuollut.
Juurihoidolle toinen syy on se, että juurenkärkeen on muodostunut tulehdus. Tällöin kipu tulee leukaluusta, ei itse hampaasta. Hammas on silloin yleensä purenta- tai koputusarka, voi olla myös turvotusta, tulehdusaukko ikenessä jne. Tai jopa täysin oireeton, vaikka olisi suurikin tulehduspesäke juuren kärjessä. No, tässä bakteerit ovat jo täysin tuhonneet hampaan sisällä olevat hermot ja verisuonet, joten puudutusta ei tarvita. Itse juurihoito on periaatteessa täysin kivuton, mutta tuntemuksia voi tulla siitä, jos juurihoitoneula esim. menee hieman juurenkärjen yli. Tämän vuoksi juurikanavan pituus mitataan tarkoin joko juurikanavamittarilla tai röntgenkuvalla (tai molemmilla). Muuten hoito on sama: kanavien laajennus, huuhtelu desinfioivalla liuoksella (natriumhypokloriitilla) ja kanavalääke. Hoito voi vain viedä kauemmin, ennen kuin kanava saadaan täysin bakteereista ja niiden aineenvaihtuntatuotteista vapaaksi.
Hoidon kesto riippuu täysin lähtötilanteesta: elävän hampaan voi juuritäyttää jo jopa ensimmäisellä tai (yleisimmin) toisella käyntikerralla, kun taas märkivä hammas voi vaatia useampia lääkkeenvaihtokertoja. Kun hampaasta on kerran hermot ja verisuonet poistettu, se on siis kuollut eli devitaali, eikä sitä tarvitse enää puuduttaa.

Toivottavasti tästä oli apua!

minäpä kerron kirjoitti:

Juurihoidon kivuliaisuus/kivuttomuus johtuu siitä syystä, josta kyseiseen hoitoon ryhdytään. Silloin, kun hampaassa on kova särky, se on kuuman ja kylmän arka, kyseessä on yleensä ns. pulpiitti, eli bakteerit ovat vasta päässeet hampaan ydinalueelle ja aiheuttaneet tulehduksen. Tällöin hammas on vielä elävä. Juurihoidon tarkoitus on tällöin puhdistaa ydinontelo ja juurikanvat jäljellä olevasta hermo- ja verisuonikudoksesta ja laajentaa kanavat niin, että kanaviin saadaan lääkettä (kalsiumhydroksidia). Koska hammas on erityisen ärtyneessä tilassa, puudutus ei aina tehoa täydellisesti (koskee etenkin alaleuan ensimmäistä poskihammasta): tämä puolestaa johtuu nykykäsityksen mukaan siitä, että hermokudos lisääntyy hampaan juurenkärjessä voimakkaasti, sekä siitä, että aivoihin on ehtinyt muodostua eräänlainen kipurata, joka antaa heti ja herkästi kipuaistimuksen kun alueelle mennään koskemaan. Jos hammas ei kertakaikkiaan puudu ja hoito on kivuliasta, on pakko tyytyä tekemään vain pieni yhteys ydinonteloon ja laittaa rauhoittavia aineita sisätältävä "lääkepaikka" hampaaseen. Useimmiten hammas puutuu paremmin seuraavalla hoitokerralla, kun kipu on hellittänyt.
Monijuuriset hampaat voivat olla myös osittain eläviä ja osittain kuolleita, tai yksijuurisenkin hampaan kanavassa voi olla pientä lähes näkymätöntä hermoripettä, joka tuntuu, vaikka hammas muuten olisi jo kuollut.
Juurihoidolle toinen syy on se, että juurenkärkeen on muodostunut tulehdus. Tällöin kipu tulee leukaluusta, ei itse hampaasta. Hammas on silloin yleensä purenta- tai koputusarka, voi olla myös turvotusta, tulehdusaukko ikenessä jne. Tai jopa täysin oireeton, vaikka olisi suurikin tulehduspesäke juuren kärjessä. No, tässä bakteerit ovat jo täysin tuhonneet hampaan sisällä olevat hermot ja verisuonet, joten puudutusta ei tarvita. Itse juurihoito on periaatteessa täysin kivuton, mutta tuntemuksia voi tulla siitä, jos juurihoitoneula esim. menee hieman juurenkärjen yli. Tämän vuoksi juurikanavan pituus mitataan tarkoin joko juurikanavamittarilla tai röntgenkuvalla (tai molemmilla). Muuten hoito on sama: kanavien laajennus, huuhtelu desinfioivalla liuoksella (natriumhypokloriitilla) ja kanavalääke. Hoito voi vain viedä kauemmin, ennen kuin kanava saadaan täysin bakteereista ja niiden aineenvaihtuntatuotteista vapaaksi.
Hoidon kesto riippuu täysin lähtötilanteesta: elävän hampaan voi juuritäyttää jo jopa ensimmäisellä tai (yleisimmin) toisella käyntikerralla, kun taas märkivä hammas voi vaatia useampia lääkkeenvaihtokertoja. Kun hampaasta on kerran hermot ja verisuonet poistettu, se on siis kuollut eli devitaali, eikä sitä tarvitse enää puuduttaa.

Toivottavasti tästä oli apua!

Hyvin oot ollut hereillä, kun oot endodontiaa opiskellut. ;)

minäpä kerron kirjoitti:

Juurihoidon kivuliaisuus/kivuttomuus johtuu siitä syystä, josta kyseiseen hoitoon ryhdytään. Silloin, kun hampaassa on kova särky, se on kuuman ja kylmän arka, kyseessä on yleensä ns. pulpiitti, eli bakteerit ovat vasta päässeet hampaan ydinalueelle ja aiheuttaneet tulehduksen. Tällöin hammas on vielä elävä. Juurihoidon tarkoitus on tällöin puhdistaa ydinontelo ja juurikanvat jäljellä olevasta hermo- ja verisuonikudoksesta ja laajentaa kanavat niin, että kanaviin saadaan lääkettä (kalsiumhydroksidia). Koska hammas on erityisen ärtyneessä tilassa, puudutus ei aina tehoa täydellisesti (koskee etenkin alaleuan ensimmäistä poskihammasta): tämä puolestaa johtuu nykykäsityksen mukaan siitä, että hermokudos lisääntyy hampaan juurenkärjessä voimakkaasti, sekä siitä, että aivoihin on ehtinyt muodostua eräänlainen kipurata, joka antaa heti ja herkästi kipuaistimuksen kun alueelle mennään koskemaan. Jos hammas ei kertakaikkiaan puudu ja hoito on kivuliasta, on pakko tyytyä tekemään vain pieni yhteys ydinonteloon ja laittaa rauhoittavia aineita sisätältävä "lääkepaikka" hampaaseen. Useimmiten hammas puutuu paremmin seuraavalla hoitokerralla, kun kipu on hellittänyt.
Monijuuriset hampaat voivat olla myös osittain eläviä ja osittain kuolleita, tai yksijuurisenkin hampaan kanavassa voi olla pientä lähes näkymätöntä hermoripettä, joka tuntuu, vaikka hammas muuten olisi jo kuollut.
Juurihoidolle toinen syy on se, että juurenkärkeen on muodostunut tulehdus. Tällöin kipu tulee leukaluusta, ei itse hampaasta. Hammas on silloin yleensä purenta- tai koputusarka, voi olla myös turvotusta, tulehdusaukko ikenessä jne. Tai jopa täysin oireeton, vaikka olisi suurikin tulehduspesäke juuren kärjessä. No, tässä bakteerit ovat jo täysin tuhonneet hampaan sisällä olevat hermot ja verisuonet, joten puudutusta ei tarvita. Itse juurihoito on periaatteessa täysin kivuton, mutta tuntemuksia voi tulla siitä, jos juurihoitoneula esim. menee hieman juurenkärjen yli. Tämän vuoksi juurikanavan pituus mitataan tarkoin joko juurikanavamittarilla tai röntgenkuvalla (tai molemmilla). Muuten hoito on sama: kanavien laajennus, huuhtelu desinfioivalla liuoksella (natriumhypokloriitilla) ja kanavalääke. Hoito voi vain viedä kauemmin, ennen kuin kanava saadaan täysin bakteereista ja niiden aineenvaihtuntatuotteista vapaaksi.
Hoidon kesto riippuu täysin lähtötilanteesta: elävän hampaan voi juuritäyttää jo jopa ensimmäisellä tai (yleisimmin) toisella käyntikerralla, kun taas märkivä hammas voi vaatia useampia lääkkeenvaihtokertoja. Kun hampaasta on kerran hermot ja verisuonet poistettu, se on siis kuollut eli devitaali, eikä sitä tarvitse enää puuduttaa.

Toivottavasti tästä oli apua!

tämä täytyisikin aina muistaa sanoa potilaalle, kun ovat juurihoidossa! :)