Mitä Pyhä henki tarkoittaa

Pyhä Henki on kristillisen uskon mukaan Kolminaisuuden kolmas persoona. Sitä pidetään erillisenä jumalallisena persoonana, joka on sisällöltään samanlainen kuin Isä Jumala ja Jumala Poika. Pyhä Henki yhdistetään usein erilaisiin ilmenemismuotoihin, kuten parantamiseen, profetioihin, manaukseen ja kielillä puhumiseen, kuten Apostolien teoissa kuvataan. Kristillisessä teologiassa pneumatologia on Pyhän Hengen tutkimusta.

Kristityt kirjoittajat ovat löytäneet yhteyksiä heprealaisissa kirjoituksissa olevien viittausten Jahven Henkeen ja Pyhän Hengen opin välille. Vaikka raamatullisessa juutalaisuudessa ei ollut nimenomaista uskoa erilliseen jumalalliseen persoonaan, Uusi testamentti vihjaa tähän käsitteeseen lupausten kautta, kuten Johanneksen evankeliumissa löydetyn toisen auttajan tai esirukoilijan lupaukset. Helluntaitapahtuma, jossa Pyhä Henki laskeutui apostolien ja opetuslasten päälle, nähdään tämän lupauksen täyttävän.

Pyhän Hengen määritelmä erillisenä jumalallisena persoonana syntyi Konstantinopolin kirkolliskokouksessa vuonna 381 jKr., kun sen jumaluutta vastaan nousi haasteita. Sekä idän että lännen kirkot pitävät Pyhää Henkeä yhdistävänä voimana Isän ja Pojan välillä. Pyhän Hengen suhde muihin kolminaisuuden henkilöihin eroaa hieman idän ja lännen perinteiden välillä.

Useimmat katoliset ja ortodoksiset kristityt kokevat Pyhän Hengen sakramenttikäytäntöjen kautta kirkoissaan. Kaste tehdään tyypillisesti kolminaisuuskaavalla, joka kutsuu Isään, Pojaan ja Pyhään Henkeen. Konfirmaatiolla tai krismaatiolla on merkittävä rooli uskovien yhdistämisessä Pyhään Henkeen.

Kautta historian eri liikkeet kristinuskon sisällä ovat korostaneet jatkuvaa Pyhän Hengen vuodattamista henkistä elinvoimaa ja uudistumista varten. Esimerkkejä ovat pyhyys- ja helluntailiikkeet, jotka korostavat "täyttymistä" Pyhällä Hengellä olennaisena osana pelastukseen.

Uskonnolla on merkittävä merkitys eri kulttuureissa, ja se muokkaa uskomuksia, arvoja, käytäntöjä ja yhteiskunnallisia normeja. Tässä on kattava katsaus siihen, mitä uskonto tarkoittaa eri kulttuureille:

1. Kulttuurinen identiteetti ja perintö: Monissa kulttuureissa uskonnolla on ratkaiseva rooli identiteetin ja perinnön määrittelyssä. Se toimii linkkinä esi-isien perinteisiin ja tarjoaa tunnetta kuulumisesta ja jatkuvuudesta menneisyyteen. Esimerkiksi hindulaisuus Intiassa on kietoutunut syvästi maan kulttuuriseen kudokseen, mikä vaikuttaa taiteeseen, musiikkiin, festivaaleihin ja päivittäisiin rituaaleihin.

2. Moraalinen ja eettinen viitekehys: Uskonto tarjoaa usein moraalisen ja eettisen kehyksen kulttuurissa oleville yksilöille. Se tarjoaa ohjeita siitä, kuinka elää hyveellistä elämää, tehdä eettisiä päätöksiä ja kohdella muita myötätuntoisesti ja kunnioittavasti. Esimerkiksi kristinusko korostaa sellaisia periaatteita kuin rakkaus, anteeksianto ja rakkaus moraalisen käyttäytymisen olennaisina puolina.

3. Yhteisön koheesio: Monet uskonnot edistävät yhteisön yhteenkuuluvuutta edistämällä sosiaalisia siteitä uskovien välillä. Uskonnolliset kokoontumiset, seremoniat ja yhteiset käytännöt luovat yhtenäisyyden ja solidaarisuuden tunnetta kulttuuriryhmissä. Islamin painotus yhteisölliseen rukoukseen perjantain seurakunnan rukouksissa on esimerkki tästä yhteisön yhteenkuuluvuuden näkökulmasta.

4. Rituaalit ja perinteet: Eri kulttuureissa uskonnollisilla rituaaleilla ja perinteillä on keskeinen rooli merkittävien elämäntapahtumien, kuten syntymän, avioliiton, kuoleman ja muiden siirtymisriittien, merkitsemisessä. Nämä rituaalit heijastavat usein kulttuurisia arvoja ja uskomuksia samalla kun ne vahvistavat sosiaalisia yhteyksiä yhteisön sisällä. Juutalaisuudessa rituaalit, kuten pääsiäisseder, symboloivat vapautta sorrosta ja muistamisen tärkeyttä.

5. Maailmankuva ja kosmologia: Uskonto muokkaa eri kulttuurien maailmankuvaa ja kosmologiaa tarjoamalla selityksiä maailmankaikkeuden alkuperälle, ihmiskunnan paikalle siinä ja olemassaolon luonteelle. Alkuperäiskansojen uskomusjärjestelmät, kuten intiaani henkisyys, korostavat usein harmoniaa luonnon kanssa ja keskinäistä yhteyttä kaikkien elävien olentojen kanssa.

6. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja edunvalvonta: Jotkut uskonnot inspiroivat sosiaalisen oikeudenmukaisuuden liikkeitä ja edistämispyrkimyksiä tietyissä kulttuuriympäristöissä. Esimerkiksi sikhalaisuuden tasa-arvon periaatteet (Sewa) motivoivat seuraajia epäitsekkääseen palveluun (Langar) koko yhteiskunnan parantamiseksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että uskonnolla on monitahoisia merkityksiä eri kulttuureille maailmanlaajuisesti, ja ne vaikuttavat yksilöllisistä identiteetistä yhteiskunnallisiin rakenteisiin.

Pyhä henki on Mortonin demoni. Demoni suodattaa todellisuuden havainnot niin, että uskonnollinen maailmankuva säilyy ehjänä.

https://rationalwiki.org/wiki/Morton's_demon

1. Raamattu on totta.

2. Havainto, joka on ristiriidassa Raamatun kanssa.

3. Pyhä henki myllää havainnon uuteen uskoon ja syöttää sen vääristeltynä hihhulille.

4. Vääristelty havainto tukee Raamattua. Raamattu on totta.

Luotamme aina ateistehing.

Linkeistä poista viimeinen piste niin löytyy.

Otan tuosta kolme kohtaa jotka saa suorittaa tieteellisin menetelmin.

1. kyky jakaa viisautta ja tietoa
2. parantamisen lahja
3. voima tehdä ihmeitä

Ai ei onnistu vieläkään? Silloinhan mitään Pyhää Henkeä ei ole olemassakaan.

Tuossa oli mukana muitakin huuhaa juttuja, jotka on todistettu vääriksi.

Ja sitten hihhulit ihmettelevät miksi ateisti ei näe syytä uskoa heidän horinoita. Repesin kyllä kieltämättä nauramaan tuosta Jumalan kolmas persoona kohdasta. Jumalalla on siis persoonallisuushäiriö.

Kun jumala oli jo jaettu kahteen lohkoon,Ukko-jumalaan ja Poika-jumala Jeesukseen,niin konstantinopolin kirkollissekouksessa v.381 ei ollut kummoinenkaan temppu pläjäyttää jumaluus kolmeen lohkoon.Mihin sitä kolmatta tarvittiin?
Keskeisin syy oli tietenkin "neitsyt"Marian neitseellisen sikiämisen selittäminen sisäsiistillä tavalla.Olisi ollut aivan liian vaivaannuttavaa laittaa Ukko-jumalaa puuhastelemaan 12-vuotiaan tyttösen genitaalien ja synnytyselinten kanssa.Vielä suuremmasta syystä Jeesusta ei voinut laittaa asialle.
Pyhän hengen tulo areenalle ratkaisi asian hyväksyttävällä tavalla!
Aineeton Pyhä henki,jonka pelkkä läsnäolo saa uskovaiset hihkumaan,hyppimään,kaatuilemaan ja puhumaan kielillä,kykenisi helposti hoitamaan jälkiä jättämättä moisen maallisen pikkuasian kuin tyttösen siittämisen tiineeksi!
Tämän tehtävän hoidettuaan tuli Pyhästä hengestä eräänlainen Taivaallinen yleismies Janhunen,jolle osoitettiin monenlaista puuhaa aina tarpeen mukaan.

Pyhä Henki kolminkertaistaa kristinuskon huijauksen.
Se uppoaa siten parhaiten yksinkertaisiin.