Millaista ruokaa haluan lautaselleni vuonna 2040? Pohdimme yhdessä, mikä vaikuttaa ruokavalintoihimme ja miten voimme varmistaa, että lautasiltamme löytyy jatkossakin maistuvaa ja ravitsevaa ruokaa. Tule mukaan keskustelemaan tulevaisuuden ruokapöydästä ja kysy asiantuntijoilta mieltäsi askarruttavia kysymyksiä.
Ruoka-alan ammattilaiset ovat keskustelemassa ruuasta ja syömisestä torstaina 11.4.2024 klo 16-20.
Tarvitsemme ruokaa elääksemme, mutta ruoka on myös paljon enemmän kuin ravintoa. Se on kulttuurin, identiteetin ja yhteiskunnallisten arvojen ilmentymä. Ruoka yhdistää meitä kaikkia, mutta samalla se paljastaa syvät erot meidän välillämme. Ruokateemaa käsitellään monesta eri näkökulmasta:
* Ravitsemus on tieteenala, joka tutkii ruuan vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin. Se on ala, joka on jatkuvassa muutoksessa uusien tutkimustulosten myötä ja se vaikuttaa suoraan siihen, mitä pidämme “terveellisenä” ruokana.
* Syömisen yksilöllistyminen on nykyaikainen ilmiö, jossa yhä useammat ihmiset räätälöivät ruokavalionsa henkilökohtaisten tarpeiden, mieltymysten ja uskomusten mukaan. Tämä voi ilmetä erityisruokavalioina, kuten karppauksena tai vegaanisuutena, tai vaikkapa “superruokien” suosimisena. Ylen artikkelissa 7.12.23. Aaro Huttunen esimerkiksi kertoo voivansa syödä samaa ruokaa viisi vuotta, kunhan se on mahdollisimman terveellistä.
* Ruuan hinta ja kotimaisuus ovat tärkeitä tekijöitä, jotka vaikuttavat kuluttajien valintoihin. Hinta vaikuttaa siihen, mitä ihmiset voivat ostaa, kun taas kotimaisuus voi olla merkki laadusta tai eettisestä valinnasta.
* Ruokavaliot, kuten karppaus tai planetaarinen ruokavalio, heijastavat ihmisten halua vaikuttaa omaan terveyteensä ja ympäristöön ruokavalintojensa kautta. Ruokarajoitteet, kuten allergiat tai intoleranssit, vaativat erityistä huomiota ja ymmärrystä ruokavalion suunnittelussa.
* Huoltovarmuus ja ruokaturvallisuus ovat keskeisiä kysymyksiä niin kansallisella kuin globaalilla tasolla. Ne liittyvät siihen, miten ruokaa tuotetaan, jaetaan ja varastoidaan kriisiaikoina.
* Globaalisti ruuan riittävyys ja hinta ovat aiheita, jotka herättävät keskustelua ja huolta.
Nämä aiheet ovat vain jäävuoren huippu, kun puhutaan ruuasta ja sen monista ulottuvuuksista. Verkkokeskustelu ruuasta voi avata ovia uusiin näkökulmiin ja ymmärrykseen siitä, miten ruoka vaikuttaa meihin yksilöllisesti ja yhdessä. Suomen hallitus on sitoutunut suomalaisen ruokajärjestelmän kestävyyden parantamiseen. Työn tueksi ruoka-alan ammattilaiset tarvitsevat tietoa suomalaisten toiveista ja erilaisista syistä, jotka vaikuttavat ruokavalintojen tekemiseen.
Keskustelua käydään aikataulun mukaisesti näiden kysymysten kautta:
16.10 Ruoka ja sen merkitys:
* Mitä ruoka merkitsee sinulle henkilökohtaisesti?
* Miten ruoka vaikuttaa päivittäiseen elämääsi ja hyvinvointiisi?
17.00 Kohti huomisen ruokalautasta:
* Millaisia valintoja meidän tulisi tehdä matkalla kohti tulevaisuuden ruokalautasta?
* Miten voimme yhdistää maun ja terveellisyyden ruokavaliossamme?
17.50 Muutokset ja pysyvyys:
* Mitkä ruokailutottumukset ovat muuttumassa ja mitkä pysyvät?
* Millaisia ajatuksia ja tunteita nämä muutokset sinussa herättävät?
18.45 Haasteet ja toivo:
* Mitkä ruokaan liittyvät seikat koet haastavina?
* Mistä löydät inspiraatiota ja toivoa?
Liity keskusteluun ja tuo äänesi kuuluviin! Asiantuntijamme odottavat viestejäsi ja ovat valmiita vastaamaan kysymyksiisi. Nähdään keskustelussa!
Ruoka-alan ammattilaiset ovat keskustelemassa ruuasta ja syömisestä torstaina 11.4.2024 klo 16-20.
Tarvitsemme ruokaa elääksemme, mutta ruoka on myös paljon enemmän kuin ravintoa. Se on kulttuurin, identiteetin ja yhteiskunnallisten arvojen ilmentymä. Ruoka yhdistää meitä kaikkia, mutta samalla se paljastaa syvät erot meidän välillämme. Ruokateemaa käsitellään monesta eri näkökulmasta:
* Ravitsemus on tieteenala, joka tutkii ruuan vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin. Se on ala, joka on jatkuvassa muutoksessa uusien tutkimustulosten myötä ja se vaikuttaa suoraan siihen, mitä pidämme “terveellisenä” ruokana.
* Syömisen yksilöllistyminen on nykyaikainen ilmiö, jossa yhä useammat ihmiset räätälöivät ruokavalionsa henkilökohtaisten tarpeiden, mieltymysten ja uskomusten mukaan. Tämä voi ilmetä erityisruokavalioina, kuten karppauksena tai vegaanisuutena, tai vaikkapa “superruokien” suosimisena. Ylen artikkelissa 7.12.23. Aaro Huttunen esimerkiksi kertoo voivansa syödä samaa ruokaa viisi vuotta, kunhan se on mahdollisimman terveellistä.
* Ruuan hinta ja kotimaisuus ovat tärkeitä tekijöitä, jotka vaikuttavat kuluttajien valintoihin. Hinta vaikuttaa siihen, mitä ihmiset voivat ostaa, kun taas kotimaisuus voi olla merkki laadusta tai eettisestä valinnasta.
* Ruokavaliot, kuten karppaus tai planetaarinen ruokavalio, heijastavat ihmisten halua vaikuttaa omaan terveyteensä ja ympäristöön ruokavalintojensa kautta. Ruokarajoitteet, kuten allergiat tai intoleranssit, vaativat erityistä huomiota ja ymmärrystä ruokavalion suunnittelussa.
* Huoltovarmuus ja ruokaturvallisuus ovat keskeisiä kysymyksiä niin kansallisella kuin globaalilla tasolla. Ne liittyvät siihen, miten ruokaa tuotetaan, jaetaan ja varastoidaan kriisiaikoina.
* Globaalisti ruuan riittävyys ja hinta ovat aiheita, jotka herättävät keskustelua ja huolta.
Nämä aiheet ovat vain jäävuoren huippu, kun puhutaan ruuasta ja sen monista ulottuvuuksista. Verkkokeskustelu ruuasta voi avata ovia uusiin näkökulmiin ja ymmärrykseen siitä, miten ruoka vaikuttaa meihin yksilöllisesti ja yhdessä. Suomen hallitus on sitoutunut suomalaisen ruokajärjestelmän kestävyyden parantamiseen. Työn tueksi ruoka-alan ammattilaiset tarvitsevat tietoa suomalaisten toiveista ja erilaisista syistä, jotka vaikuttavat ruokavalintojen tekemiseen.
Keskustelua käydään aikataulun mukaisesti näiden kysymysten kautta:
16.10 Ruoka ja sen merkitys:
* Mitä ruoka merkitsee sinulle henkilökohtaisesti?
* Miten ruoka vaikuttaa päivittäiseen elämääsi ja hyvinvointiisi?
17.00 Kohti huomisen ruokalautasta:
* Millaisia valintoja meidän tulisi tehdä matkalla kohti tulevaisuuden ruokalautasta?
* Miten voimme yhdistää maun ja terveellisyyden ruokavaliossamme?
17.50 Muutokset ja pysyvyys:
* Mitkä ruokailutottumukset ovat muuttumassa ja mitkä pysyvät?
* Millaisia ajatuksia ja tunteita nämä muutokset sinussa herättävät?
18.45 Haasteet ja toivo:
* Mitkä ruokaan liittyvät seikat koet haastavina?
* Mistä löydät inspiraatiota ja toivoa?
Liity keskusteluun ja tuo äänesi kuuluviin! Asiantuntijamme odottavat viestejäsi ja ovat valmiita vastaamaan kysymyksiisi. Nähdään keskustelussa!
Vastaukset 450
Vanhimmat
Hei kaikille! Tervetuloa keskustelemaan ruuasta seuraavan neljän tunnin ajan.
Minun nimeni on Laura. Ohjaan ja kuljetan tätä keskustelua eteenpäin illan aikana. On ilo olla mukana, sillä ruualla on iso merkitys myös oman hyvinvoinnin ja hyvän arjen tukena.
Keskustelussa on mukana aiheen asiantuntijoita, jotka keskustelevat kanssanne ja vastaavat tarpeen mukaan kysymyksiin.
Keskustelun teemat ja pääkysymykset näkyvät tuossa yllä tapahtumakuvauksessa. Keskustelemme yhdestä teemasta kerrallaan.
Keskustelussa noudatetaan Suomi24:n sääntöjen lisäksi Erätauon rakentavan keskustelun pelisääntöjä
Pidäthän siis nämä ohjeet mielessä keskustelussa:
* Pysythän asiassa. Keskustelu voi luonnollisesti polveilla, mutta etenkin Erätauko-keskusteluiden aihe on rajattu aloituksen mukaisesti.
* Kerro omista kokemuksistasi. Mitkä asiat, tapahtumat ja tilanteet ovat vaikuttaneet omiin näkemyksiisi?
* Kunnioita myös omistasi poikkeavia mielipiteitä ja anna jokaiselle mahdollisuus kertoa näkemyksistään. Ristiriitoja voidaan käsitellä rakentavalla tavalla – provosoituminen voi pahimmillaan tuhota hyvän keskustelun.
* Tavoitteena on käydä dialogia. Keskity toisten ajatuksiin, ja yritä jatkaa niiden pohjalta keskustelua. Etsi ja kokoa, ja koita etsiä myös piiloon jääneitä asioita. Kysy lisää. Näin voi syntyä uusia näkökulmia ja oivalluksia.
Otetaan tähän alkuun meidän asiantuntijoiden esittelyä, eli keitäs tänään paikalla?
Hei, minä olen Elina maa- ja metsätalousministeriöstä. Teen töitä kestävämmän ruokajärjestelmän parissa. Olen koulutukseltani kotitalousopettaja ja ruoka sekä ruuanvalmistus ovat intohimoni! Syksy on vuodenajoista paras, koska silloin saa syödä mielin määrin ruokaa luonnosta ja sadonkorjuuaikana kauppojen hyllyt notkuu kaikkea hyvää.
Mahtavaa, lämpimästi tervetuloa Elina mukaan! Mikä on tällä hetkellä oma lempiruokasi?
Täällä on mukana myös Minna Kaljonen. Toimin tutkimusprofessorin Suomen ympäristökeskuksessa. Rakastan ruokaa ja sen tutkimista. Ruoka kertoo arvoistamme, luontosuhteestamme ja politiikan teon tavoista. Kaikkia näitä on ymmärrettävä, jos haluamme rakentaa kestävää yhteiskuntaa.
Heippa ja tervetuloa mukaan Minna! Mikä on tällä hetkellä sinun lempiruokasi?
Mun herkkulistalla on aina peruna! Yksinkertaista, mutta taipuu moneksi.
Peruna. Parasta.
Minulla on kyllä sienet. Ongelma on vaan, että meillä muut perheenjäseneet eivät oikein syö sieniä. Haikailen siis aina sienien perään.
Sienet on kyllä hyviä, mutta ne jakaa usein mielipiteitä - herkkä ruoka-aihe!
Siinä saa myös toteuttaa keräilijäviettiä.
Hei, olen Topi, viljelijä Uudeltamaalta. Viljelen tilaani uudistavasti ympäristöasiat huomioon ottaen. Koulutukseltani olen agrologi ja kasvanut ruuantuotannon keskellä koko ikäni.
Tervetuloa Topi mukaan! Mikä on sinun lempiruokasi?
Moi, minä olen Aura. Olen maa- ja metsätaloustieteiden maisteri sekä agroekologi. Ruoka on mukana työssä ja vapaalla, työskentelen toiminnanjohtajana luomualan yhteistyöjärjestö Pro Luomu.
Peruna on kyllä tosi hyvää. Kohta saa taas uusia perunoitakin.
Niitä taitaa olla liian monta lueteltavaksi mutta mainittakoon yksi suosikeistani eli omenat. Muiden sadonkorjuutöiden ohella niitä on kiva napata puiden alta taskuun evääksi.
Omenat on kyllä tosi hyviä!
Lämpimästi tervetuloa mukaan Aura! Mikä merkitys luomutuotteilla on sinulle omassa arjessasi?
Sekin on ongelma, että sieniä voisi poimia omaksi huvikseen ja myydäkin niitä, mutta ei ole ketään lähiostajaa. Joutuisi maksamaan bensarahaa siitä, että kuljettaiai niitä johinkin sadan kilometrin päähän. Eikä sieniä voi säilyttää päiviä.
Aika iso on luomutuotteiden merkitys myös omassa arjessa. Ostan tosi paljon, vaikka kaikkea ei tietysti luomuna saa.
Kiitos Aura, onko muutos luomuruuan käyttöön ollut sinulle helppoa?
Mitä tuotteita tällä hetkellä kaipaisit luomuversiona, jota on ehkä vaikeaa tai mahdotonta juuri nyt saada luomuna?
Koska edistän luomutuotteiden käyttöä myös työkseni, on se ollut melko helppoa. Monia perustuotteita kuten munia ja maitoa saa luomuna, eivätkä ne ole edes paljon kalliimpia, niistä helppo aloittaa.
Olisi mukavaa jos esimerkiksi jogurtteja olisi laajempi valikoima, kaipaan myös enemmän kasvipohjaisia tuotteita enemmän luomuna. Nyt vuoden alusta tuli kauppoihin myyntiin kahviin tarkoitettu kaurajuoma (barista) luomuna, tiedän, että se oli odotettu uutuus monelle.
Tämä on kyllä mahtava juttu, että kun moni ihminen toimii ns. aallon harjalla ja etujoukoissa, niin se jossain vaiheessa hyödyttää myös meitä kokeilijoita ja hitaammin ruoka-arkeaan muuttavia :)
Mitä kokemuksia sinulla on, ehkä työsi kautta, muiden ihmisten kokemuksista ruoka-arjen muuttamisesta luomupainotteisempaan arkeen?
Olemme kaukana siitä 50-60 lukujen Suomesta jolloin lapsille opetettiin kolme arvoa Uskonto Koti ja Isänmaa. Ja suomalainen ruoka on maailman parasta. Ja saamme olla ylpeitä siitä että ahkerat viljelijämme tekevät töitä että saamme ruokaa pöytään. Kotitarveviljely kukoisti. Miten loisimme uudelleen sen kotimaisen tuotannon arvostuksen ? Ostoskärryt on täynnä pikkuherkkuja ja pikaruokaa, usein ulkomailla tuotettua. Ns tyhjiä kaloreita . Luin artikkelin jonka mukaan pikkuherkkujen osuus kaupan valikoimasta on jo yli 60 % . Onko se kaupankäynnin takia tarpeellista ja merkityksellistä kaupankäyntiä ? Karamelleja on kaksi pitkää hyllyriviä ja naksuja ja raksuja toiset mokomat. Valinnanvaraa on. Sitten on esimerkiksi kalasäilykkeet. Tonnikalaa ja makrillia. Kotimainen kala niin kallista ja tympeän makuista , niitä harvempi ostaa. Miten särkipurkin hintaa saataisiin alas ja maku hyväksi. Paljon olisi kehitettävää, edelleen. Vaan ajatuksia.
Kiitos koirankuono, että jaat näitä ajatuksia. Ne saavat myös meidät muut pohtimaan näitä asioita! Maku on kyllä tosi tärkeä valinnoissa, sen vuoksi varmaan ne naksut ja raksutkin houkuttaa :)
Atrian naudanliha pihvi ja kasvis lisukkeet kruunaa meillä kerran viikkoon nautinnon.
Kiitos, että jaat tämän oman arki-ruokakokemuksen! Onko teillä muita ruokaperinteitä?
Näihin ajatuksiin on helppo yhtyä.
Hei, olen Taina maa- ja metsätalousministeriöstä. Ministeriössä teen mm. elintarviketurvallisuuteen, kouluruokailuun ja ruuantuotannon kannattavuuteen liittyvää viestintää. Henkilökohtaisesti olen kiinnostunut ruuan vaikutuksesta terveyteen. Käyn päivittäin ruokalassamme lounaalla ja pyrin tarjoamaan perheelleni kasvispainotteisia aterioita. Ministeriössä seuraamme kuluttajien ajatuksia ja toiveita ruuasta, jotta voimme yhdessä edistää kestävämpää ja terveellisempää ruokakulttuuria Suomessa.
Hei Taina ja lämpimästi tervetuloa, kiva, että olet mukana! Mikä on tällä hetkellä sinun lempiruokasi?
Minun lempiruokani on kaalilaatikko.
Se on kyllä myös oma herkku, täytyy myöntää!
Eka!
Tervetuloa mukaan, aloitellaan kohta ekan kysymyksen kanssa! Haluatko tähän alkuun jakaa jonkun oman ruokakokemuksen?
Rantakala nuotiolla.
Onpa ihastuttavan ja herkullisen kuuloinen muisto! Käytkö usein luonnossa syömässä?
Kotimainen tuore kala on parasta!
niin on! Harmi vaan, kun sitä tuoretta kalaa saa kuitenkin niin harvoin tavallisista marketeista. Toisaalta minun arjen pelastuksia on nykyään erilaiset kotimaisista kaloista tehdyt kalasäilykkeet. Enää ei tarttee ostaa tonnikalaa!
Kiva kuulla! Onko sinulla usein mahdollista syödä tuoretta kalaa?
Minä olen kotoisin Savonlinnasta ja rakastan muikkuja. Puruveden muikut ovat parhaita herkkuja, joita kesäisin syön hyvin paljon.
Hei olen Satu, olen ravitsemustieteilijä. Minulle on tärkeää, että kaikki voivat syödä terveellistä, turvallista ja ympäristölle kestävää ruokaa.
Mutta sitten suomeen saa kuitenkin tuoda maapallon toiselta laitaa ruokaa joka ei oikeasti kestä tarkastelua ympäristön suhteen.
Tervetuloa mukaan Satu! Mikä on sinun lempiruokasi?
Olen tänä keväänä alkanut kokeilla kasvisruokia ja uusi lempiruokani on maapähkinä-papupata. Sen ohjeen löysin netistä: https://www.soppa365.fi/reseptit/kasvis-padat-ja-laatikot/maapahkina-papupata
Kiitos vinkistä!
Hyvä kommentti. Pohjoisen ympäristömme vuoksi emme kuitenkaan ole täysin omavaraisia ravinnon suhteen ja osan syödystä ruoasta joudumme tuomaan ulkomailta. Suomi on paljon omavaraisempi kuin monet. Suomi on noin 80 % omavarainen ruoan suhteen. Toisaalta esimerkiksi tuontikasviksien, hedelmien ja palkokasvien ympäristöjälki on hyvin pieni verrattuna esimerkiksi punaisen lihan.
Satu
Onko kuitenkaan? Kuka pysty rehellisesti Etelä-amerikan soijaa , torjunta-aineineen sekä sademetsän hävittämisen ja muutaman siitä saadun kunnollisen sadon , ennen maaperän eroosiota pitämään mitenkään kestävänä?
Puhumattakaan muusta maiden pakko lunastuksista näennäisesti.
Kasvit ja hedelmät espanjan muutaman euron tntipalkoilla kasvihuoneissa työskentelevistä siirtolaisista tms?
Kyllä nämä asiat vaietaan kun raha puhuu ja kauppa vie hyödyt tuonnilla ja samalla viennillä suomessa eri kriteereillä tuotetusta tuotteista.
Kiitos, että pohdit aktiivisesti. Mikä merkitys ruuan kotimaisuudella on sinulle?
Erityisesti rehuksi tuotetun soijan tuotanto on ongelmallista ympäristön kannalta. Sitä tuotetaan suomalaisenkin broilerin rehuksi. Yhteensä yli 80 prosenttia maailman soijasadosta jalostetaan eläinrehuksi.
Satu
Tietääkseni nämä tutkimukset perustuvat pitkälti maailmanlaajuisiin tutkimuksiin ja Suomenoloista on hieman erilaisia tuloksia mm. Johtuen ruokinnaneroista. Olisi hyvä että tätä asiaa tutkittaisiin ja kehitettäisiin Suomessa. Esim. Soijan käyttö on vähentynyt erittäin paljon suomessa eläinten ruokinnassa mutta lukuja on kyllä erittäin vaikea löytää.
Seuraavaksi keskustelemme viiteen asti ruuasta ja sen merkityksestä. Olisi tosi kiva saada monta kokemusta ja ajatusta tähän liittyen!
Kysyn teiltä mukana olevilta ensin, että:
* Mitä ruoka merkitsee sinulle henkilökohtaisesti?
Ruoka on tosi monitahoinen asia. Ilman sitä ei voi elää. Minulle se merkitsee minulle energiaa, jota tarvitsee joka päivään. Se on myös kokkausta, sienestystä, sadonkorjuuta omalta palstalta, yhdessä oloa, perheen kanssa syömistä, makuja ja nautintoja.
Ruoka on minulle jokapäiväinen ilo. Minulle on tärkeää, että saan päivittäin monipuolista ruokaa ja elän syödäkseni, en toisinpäin :)
Kiitos tämän jakamisesta!
Olen miettinyt tätä paljon. Minulle ruoka merkitsee hoivaa. Sen avulla emme pidä huolta vain itsestämme vaan myös muista. Se rakentaa myös suhdettamme luontoon, maahan ja vesiin. Itselleni ruoka ei ole missään nimessä vain yksilön valinta tai markkinahyödyke. Se on paljon enemmän.
Kiitos, tähän kokemukseen voin itsekin yhtyä.
Tämähän oli kivasti kuvattu.
Hei, olen Anna-Leena Miettinen maa- ja metsätalousministeriön markkinayksiköstä. Lapseni ovat nyt nuoria aikuisia, joten ruoka merkitsee minulle yhdessäoloa heidän kanssaan, viikonloppuisin on ihanaa saada heidät keskustelemaan yhteisen ruokapöydän ääreen. Olen aina iloinnut, että he syövät monipuolisesti.
ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Mulla parempi mieli kun tiedän että kukaan ei ole kärsinyt mun takia saatika kuollut.
Tervetuloa mukaan Anna-Leena! Kiva kuulla tällainen läheisten kanssa jaettu kokemus.
Kiitos, että jaat tämän ajatuksen. Onko sinun ollut helppoa tehdä omia arjen ruokavalintoja?
Juhlahetkiin kuuluu aina ruokailu. Itse olen iloinen siitä, kun meillä on hienoja suomalaisia perinteitä, kuten jouluruuat, mämmi pääsiäisenä ja pian saamme vappumunkkeja ja tippaleipiä. / Taina
Ruoka pitää hengissä.
Kiitos, että olet mukana keskustelussa. Minkälaiset ruuat ovat sinulle herkkua tai nautinto?
Miten voimme edistää tasapainoista ruokasuhdetta ja hyvinvointia myös tulevaisuudessa? Ruoan hinta nousee ja ravinteikkaan ja monipuolisen ruoan syömisestä tulee jatkuvasti vaikeampaa ja vaikeampaa...
Kiitos kysymyksestä, mitä itse ajattelet tästä aiheesta ja minkälaisia omia kokemuksia sinulle tähän liittyy? Asiantuntijat varmasti myös kertovat omia ajatuksiaan tässä samalla :)
Hei! Täällä elintapalääkäri Soili Kasanen. Olet oikeassa että nykyisessä ruokaympäristössä terveellisten valintojen tekeminen ei ole aina helppoa.
Onneksi ravinteikkaimmat ja vähiten prosessoidut ruuat ovat usein niitä halvimpia. Esimerkiksi pienempään rinta- ja eturauhassyöpäriskiin yhdistyvien palkokasvien lisäys ei jää hinnasta kiinni - säilykkeet ja pakasteet (esim. herneet ja vihreät pavut) ovat halpoja.
Perinteinen brittiläinen lisuke valkoiset pavut tomaattikastikkeessa on syötävää sellaisenaan kun vain lämmittää. Jos jaksaa liottaa pavut ja keittää ne ja/tai kuivatut herneet ja linssit itse, ne on puoli-ilmaisia. Palkokasvien kulutus helpottaa myös painonhallintaa - tämä on todettu sekä lapsilla että aikuisilla.
Kotimaiset juurekset, kaalit ja täysjyvävilja ovat myös edullisia. Kokokasvisruokareseptejäkin löytyy jo sadoittain!
Tämä on oikein hyvä kysymys. Itse näkisin, että valikoiman lisääminen ei ole tähän se keino. Ennemminkin meidän tulisi kohtuullistaa kulutustamme. Myös ruoanlaittotaitojen ylläpito vaatii huomiota jatkossa yhä enemmän.
Moi Soili!
Tosi hyvin kiteytetty. Itse kotitalousopettajan taustalla välillä aina tuntuu, että meillä on myös ihan perus ruuanvalmistustaidot hukassa ja siksi niiden edullisempien perusraaka-aineiden käyttö unohtuu. /Elina
Tervetuloa mukaan Soili ja kiitos, että jaat omia kokemuksiasi. Valkoiset pavut tomaattikastikkeessa oli minulle aikoinaan ehdoton ruoka-arjen kivijalka, kun kävin nuorena reilaamassa ja reppureissuilla :)
Kotitalousopettajan taustalla tykkään ruuanvalmistustaitojen nostamisesta tähän esille. /Elina
Olen itse tutkinut paljon kouluruokailua. Se on hieno suomalainen sosiaalinen innovaatio, jolla on tuettu terveellistä ravitsemusta läpi koko väestön. Toivoisin, että pitäisimme tulevaisuudessa hyvää huolta tästä!
Oma kokemukseni tästä on se, että tilanne vaikeutuu jatkuvasti. Etenkin opiskelijat ja vähävaraiset joutuvat tinkimään ruuasta. Pohdin myös kouluruokaa, jossa oppilasta kohden käytetään keskimäärin 2,76 euroa päivässä. Nyt jo opiskelijaruokaloissa huomaan ruuan laadun huonontuneen, ja raaka-aineiden hinta näkyy varmasti myös kouluissa. Tähän kun liittää ruokavaliorajoitteet, kuten keliakian, tekee se tilanteesta yhä vaikeampaa...
Kiitos tästä nostosta, mikä merkitys kouluruualla on ollut sinulle itsellesi?
Kiitos, että jaat nämä kokemukset. Minkälaisia omia kokemuksia sinulla tähän liittyy? Onko ruoka muuttunut opiskelijaruokaloissa erilaiseksi vai onko myös maku muuttunut?
Kouluissa olisi hyvä kysyä enemmän oppilailta mielipiteitä siitä, minkälaista ruokaa kouluissa tarjoillaan.
Kiitos, tärkeitä näkemyksiä. Onko sinun pitänyt itse treenata ja päivittää ruoanlaittotaitoja?
Ruoan hinnan nousu on haastavaa. Kasviksista kotimaiset juurekset ja kaali ovat usein edullisia. Myös sesongin vihanneksia ja hedelmiä saa usein edullisemmin, kun ne ovat parhaimmillaan. Pakastevihannekset ovat myös edullinen ja helppokäyttöinen vaihtoehto. Palkokasvit, jos niistä tykkää tehdä ovat sellaisenaan edullisia, samoin valmiit tölkkipavut. Yksi oma lempparini pitkin vuotta on kasvishernekeitto, jota teen kerralla suuren kattilallisen. Myös pakastekalaa voi hyödyntää monipuolisesti. Mutta yhtälö ei ole helppo ja ruokatottumukset ovat yksilöllisiä.
Kiitos! Täytyy tunnustaa, että itse olen erittäin keittiörajoitteinen, vaikka aikanaan kotitaloustunneilla parhaani teinkin. Sielläkin sattui ja tapahtui : D
Onneksi on mikro. Sillä valmistuvat aamun kaurapuurot ihan perusluomuhiutaleista ja se lämmittää niin pakastevihannekset kuin palkokasvisäilykkeetkin. Puolisoni sentään osaa kokata, bravuuninaan pannusotku, johon nakkelee mielen mukaan erinäisiä kasvilajeja värikkäiksi ja herkullisiksi kokonaisuuksiksi.
Ja hedelmät on helppo syödä sellaisenaan. Aamupuuro saa (tuoreiden tai kuivattujen hedelmien lisäksi) päälleen pari desiä marjoja + siemeniä ja pähkinöitä. Helppo ja herkullinen startti aamuun .
Kiitos kun nostit tämän esille! Näihin julkisiin palveluihin tulisi kyllä satsata. Kyse on myös ammattitaidosta. Haluan jakaa hyvän kokemuksen yhdestä opiskelijaruokalasta, jossa uusi kokki on parantanut ruoan makua merkittävästi. Esim. kasvisruokien osalta ammattitaidon päivitys vaatii myös panostuksia.
Mikro on kyllä varmaan monen perheen ja kotitalouden perusta :)
Tämä on tärkeää. Koulujen ruokakasvatuksessa olisi tärkeää osallistaa oppilaita ruokailuun liittyen. Tällöin voisi kysyä toiveruokia ja toteuttaa näitä tietyin väliajoin ja poistaa listoilta inhokkiruokia. Kasvipainotteisempia ruokalajeja voisi ideoida yhdessä oppilaiden kanssa.
Satu
Juu, ja netti on muuttanut tätä paljon. Enää en avaa keittokirjaa, vaan etsin netistä eri ohjeet ja teen niistä oman mikstuuran. Itselleni on tärkeintä motivoida lapsiani ruoanlaittoon myös.
Italialaiset eivät ymmärrä mikroaaltouunin päälle lainkaan!
Netti on kyllä myös oman kokemukseni mukaan muuttanut asioita ja helpottanut. Ovatko lapset tuoneet muutostoiveita teidän perheen ruoka-arkeen?
Sama itselläni, netistä löytyy vaikka mitä ohjeita ja reseptejä. Itse en yleensä koskaan tee monimutkaisia ja vaivalloisia ruokia, vaan käytän todella helppoja ruokaohjeita. Joskus vain paiskaan kaikki jääkaapista löytyvät tähteet pannulle. Nahistuneetkin vihannekset tulevat näin käyttöön/Satu
Kouluruokailu on erittäin tärkeää. Toivottavasti pystytään pitämään huoli siitä että se on maittavaa ja monipuolista jatkossakin. Pelkän yhden ideologian varaan sitä ei pidä tulevaisuudessakaan rakentaa vaan pitää monipuolisena ja kuunnella myös nuorten näkemyksiä. Meillä kuten tutkimuksissakin on perinteisiä kotiruokatyyppisiä ratkaisuja kuten makaronilaatikkoa tai perunat kastikkeella pidetty maistuvimpina.
Eli tällä hetkellä keskustelemme viiteen asti ruuasta ja sen merkityksestä. Olisi tosi kiva saada monta kokemusta ja ajatusta tähän liittyen!
Kysyn teiltä mukana olevilta ensin, että:
* Mitä ruoka merkitsee sinulle henkilökohtaisesti?
Olen Iina, maidontuottaja ja just lähdössä iltalypsylle että saadaan maitotuotteita jatkossakin pöytiin. Minä tykkään syödä erilaisia salaatteja, niitä kun voi tuunata satokausien mukaan hyvinkin paljon. Eniten toivon että voitaisiin lisätä ruokakoulutusta, niin lapsille kuin meille aikuisillekin. Ruoka kun on niin paljon muutakin kun vaan pelkkää polttoainetta.
Ruoka on joko välttämätön paha tai nautintoaine :)
Kiitos Iina, että jaat omia kokemuksia! Mitä kaikkea tällaiseen ruokakoulutukseen voisi sisältyä? Hyvää hetkeä sinne iltalypsylle myöskin ja palaa takaisin tänne sen jälkeen, jos ehdit :)
Tervetuloa mukaan! Minkälainen ruoka on sinulle välttämätön paha ja mikä taas on erityinen nautinto? :)
Iina, olisiko sulla vinkkejä, mitä satokauden tuotteita voisi lisätä salaattiin (siis muutakin kuin kurkkua, tomaattia jne...)? Kiinnostelee!
Moi Iina!
Olen niin samaa mieltä tuosta ruokakasvatuksesta tai -koulutuksesta! Sitä pitäisi saada lisää ja erilaisissa muodossa erilaisille ikäryhmille. Ja se, miten me voisimme oppia enemmän nauttimaan ja iloitsemaan ruuasta, sen sijaan, että ruokahetket on pakollisia tankkaushetkiä. Voi kun tähän olisi sellainen helppo ratkaisu.
Hyvää lypsyhetkeä ja terkut navettaan
/Elina
iloa, hyvää ravitsemusta, parhaita makuja, yhdessä oloa
Toisiko ruokailuun ja ruokasuhteeseen enemmän merkitystä juuri se nauttimisen ja rauhoittumisen mahdollisuus?
Hei Anonyymi! Ruoka on parhaimmillaan juuri tuota, ei pelkkää polttoainetta. Ruoka yhdistää ihmisiä ja tuo jaettua iloa. /Taina
Minulle ei oikein talvella maistu tuore kurkku tai tomaatit. Lisään salaatin joukkoon kotimaista omenaa (viime syksyn satoa saa edelleen!) ja sulatetut pakasteherneet on hyviä. Myös erilaiset juurekset raasteina, kyssäkaali, lanttu tai nauris on mukava lisä salaatin joukossa.
Kannattaa muuten tutustua Satokausikalenteriin. Heillä on hyviä vinkkejä siitä, mikä kasvikset milloinkin on satokaudessa, niin Suomessa kun muualla.
/Elina
Samaa mieltä Iina! Ruokakoulutuksen määrää olisi syytä lisätä, monilta osin.
Kiitos Iina, että jaksat toimia tuottajana! Teitä me tarvitsemme.
Itsekin tykkään ottaa salaatin mukaan töihin lounaaksi. Siihen voi laitella erilaisia ainesosia vaikka edellisillan ruuasta. /Anna-Leena
kotimaiset pakasteherneet, niissä on aivan eri maku kuin tuontitavarassa! Brändättynä olisi luksustuote myös vientiin!
Tärkeä kommentti. Monesti kouluruokailuun ei ole riittävästi aikaa, eikä ruokailutilanne ole välttämättä kiireessä ja melussa nautinnollinen. Tämäkin voi osaltaan vaikuttaa kouluruoan nautittavuuteen ja hetkistä tulee juuri "tankkaushetkiä".
Satu
Aivan loistava ja edullinen kasvilisäke aterioihin. Myös muut pakastevihannekset ovat edullisia ja hyviä vaihtoehtoja.
Satu
Erityinen naurinto on tuore hyvinlaitettu kala. Ai että, nam. Vain parhaimmat ravintoloissa osaavat, Kuopiossa ainakin Sampo, Savonlinnassa myös nonua ja Vaasan rantabulevardilla sain myös oikein maistuvaa
Sitten pitää mainita myös haukinugetit, jotka äidin laittamina sitruunalla ja isän perkaamia ruodottomia. Ihan parasta!
Välttämätön paha on mauton leipä. Mielestäni leipomotuotteet ovat parantaneet makuaan
Kiitos hyvistä vinkeistä :)
Hups. Lähti käsistä...
Siis leipomotuotteet parantaneet makuaan ja paistopisteitä ilmaantunut kauppoihin, mutta tuntuu että etsin koko ajan jotakin puuttuvaa.
Joskus 70-luvulla Varkauden vanhassa lihahallissa myytiin leipää nimeltä lestyleipä. Sen maku parani vanhetessaan. Se oli todella hyvää, enkä ole maistanut samanlaista koskaan myöhemmin. Muistan kuulleeni ettei leipomolle löytynyt jatkajaa ja lienee vanha juuri kadonnut ikuisiksi ajoiksi
Suomalaisia järvikaloja olisi hienoa hyödyntää enemmänkin ruoassa. Ne ovat maistuvia ja jos niitä olisi tarjolla kohtuuhintaan, menekki olisi varmaan suurta. Niiden käyttö on myös kestävää.
Oo, mikä tarina ja kokemus. Kiitos, että jaoit tämän! Oikean leivän etsiminen ei tosiaan ole ihan helppo juttu.
Tunnistan tuskasi!
Maaleipähaaste hakee uusia leipäreseptejä. Kurkkaapa täältä: https://ihmehelsinki.fi/ihme-helsinki-teos-2024-cooking-sections/
Haukea saa aika hyvin kaupoista - ja edullisesti. Sopivan karkeasti jauhettu hauki taipuu helposti pihveiksi.
Tästä olen usein itsekin puhunut. Nyt lapset eivät välttämättä tiedä mistä ruoka tulee ja kuinka kovan työn sen raaka-aineen eteen on viljelijä tehnyt. Silloin on vaikea myöskään osata arvostaa ruokaa. Monipuolinen ruoka kasvatus olisi erittäin tärkeää. Kiitos kaikille tiloille jotka koululaisia ovat ottaneet toimintaansa tutustumaan.
Olen alkanut käyttää kotimaisia kaura ja ohrasuurimoita riisin sijasta. Ovat paljon maukkaampia.
Kiitos Vankkuri, että jaat tämän kokemuksen. Onko muutos ollut helppo entiseen verrattuna?
Mukava kuulla! Ovat todella monikäyttöisiä ja herkullisia. Itse tuotetut härkäpavut ovat vakiinnuttaneet paikkansa myös omassa keittiössäni. Myös speltti on monikäyttöinen ja terveellinen vaihtoehto riisin tilalle.
ja spelttijauhot ovat aivan upea makulisä leivonnassa!
Kiitos, onko spelttijauhoja helppo saada ja löytyykö monipuolisesti reseptejä? Kiinnostaa :)
löytyy helposti kaupoista ja esimerkiksi Birkkalan tila jakaa kivoja reseptejä https://www.birkkala.com/
Kiitos paljon :)
Hienoa, ne ovat paljon terveellisempiä kuin riisi ja lisäksi ympäristön kannalta parempi vaihtoehto/Satu
paljon on keliaakikkoja ja muita , joille ei sovi juuri mikään kotimainen vilja, kaikille ei edes kaura. Nyt on jonkin verran kotimaista tattaria saatavissa, mutta siihen totutteleminen vie aikaa, ja vaikka aiemmin sai rikottuja tattariryynejä niin nyt en ole niitä muutamaan vuoteen löytänyt mistään. Olisi ihana saada rikottuja tattarisuurimoita että saisi tehtyä piimärieskaa.
Totta. Gluteeniton tuotanto ja sen tuomat vaatimukset tuovat tuotteisiin varmasti hiukan lisähintaa joka vaikuttaa osaltaan ostohalukkuuteen. Mutta mukava kuulla että tattarilla olisi kysyntää! Viime vuosina tuotantopuolella tattarin kysyntä on ollut heikkoa joka pienentänyt sen viljely pinta-alaa.
Ruuan terveellisyys. Tutkimuksissa on liha. Tähän liitetään myös teollisesti prosessoidut lihat. Voisiko puhtaan alkuperäisen lihan erottaa omaksi osaksi eikä nitoa sitä samaan kategoriaan prosessoidun kanssa.
Kiitos, että nostat tämän teeman esiin. Onko aihe sinulle omassa arjessa tärkeä?
Tuo on hyvä ajatus. Prosessoidussa lihassa on usein suolaa ja lisäaineita. Ravitsemussuosituksissa lihan määrä on 500 g/viikko. Pohjoismaiset suositukset ovat vielä tiukempia eli 350 g/viikko. /Taina
Tätä miettinyt monesti itsekin. Hyvä kommentti.
Teollisesti prosessoidut lihat kuten makkarat, leikkeleet yms. ovat ravitsemuksen kannalta huono vaihtoehto. Myöskään punaista lihaa ei suositella suuria määriä. Prosessoitu liha on yhteydessä paksusuolen syövän riskin lisääntymiseen. Myös punainen liha lisää riskiä, vaikkei niin paljon kuin prosessoitu liha. Lisäksi punainen liha on kestävyyden kannalta huono vaihtoehto.
Satu
Mihin perustuu nämä uudet pohjoismaiset suositukset ? Saako ihminen riittävästi proteiinia kyseisellä määrällä, entä B12 vitamiini D-vitamiini ja K2 vitamiini, täyttyykö niiden tarpeet tuossa määrässä, Kun ihmisen tulisi saada proteiinia 1.6 g/ kiloa kohti päivässä, ja lihassa proteiinia on keskimäärin 23 % , niin jo päivässä moni tarvitsisi lihaa liki 200 g.
Tuo proteiininsaanti suositus ei kyllä perustu tieteeseen, ja silläkin on väliä mistä lähteestä proteiini saadaan. Kannattaa olla kasviproteiiniin kallellaan... https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5048552/
Ja oli tästä Itä-Suomen yliopiston väitöskirjakin, tutkittavina suomalaisia miehiä. Kokojyväviljat oli kova juttu.
Vielä muinoin pidettiin lihaa ainoana proteiinilähteenä. Nykyisin asia on toisinpäin. Esim. härkäpavussa on n. 32% proteiinia. Monessa lihalaadussa proteiinia on vain 15-16% eli hyvin vähän. Lisäksi tulee huomioida punaisen lihan epäterveellisyys, joka on lähes joka tutkimuksessa ensimmäinen tieteellisesti kiistaton tulos. Kasviproteiinin määrää tulisikin lähitulevaisuudessa moninkymmenkertaistaa, varsinkin vähän prosessoitujen kuten fermentoiduissa tuotteissa yleensä on. Proteiinia saamme nykytutkimuksen mukaan huomattavasti yli suositusten joten kasviproteiiniiakaan emme taritse paljoa.
Hei Anonyymi! Proteiinista on tullut lähes päivittäinen puheenaihe ja monilla on asiasta vääriä käsityksiä. Liika proteiini on mm. munuaisten terveydelle haitallista.
Kasviksista esim. palkokasveista saa riittävästi proteiinia. Tofun kaltaiset tuotteet ovat terveellisiä ja fermentointi tuo lisähyötyjä vaikkapa hapankaaliin. Liha ansaitsisi mielestäni paikan juhlaruokana esim. sunnuntaipaistin muodossa. /Taina
Itseäni huolestuttaa eniten Suomalaisen ruuan tuotanto ulkomailla. Hyödyttääkö se suomea vai heikentääkö suomen kansantaloutta. Ja entäpä se varmuusvarasto, miten käy jos tuotteet tuotetaan rajan ulkopuolella, vaikka ne olisivat halvempia halvalla ulkomaisella työllä tuotettuina.
Kiitos, että osallistut keskusteluun. Minkälainen merkitys ruuan kotimaisuudella on sinulle?
Onneksi meillä on vielä toistaiseksi ihan hyvä tilanne kotimaisen ruuantuotannon suhteen, moneen muuhun maahan esim. Ruotsiin verrattuna. Meidän kuitenkin pitäisi saada ruuantuotantoon parempi kannattavuus, että meillä jatkossakin olisi tuotantoa.
Olisi tärkeää saada meillä tuonti- ja vienti enemmän tasapainoon. Nyt Suomeen tuodaan elintarvikkeita reilulla 7 miljardilla eurolla, mutta viedään vain reilulla 2 miljardilla. Me pystyisimme parantamaan vientiä huomattavasti!
Vieroksun ja välttelen ulkomaisia liha- ja kalatuotteita. Hirvittää eläinten, nautojen ja kanojen huono kohtelu. Pakastekalassa maistuu viiden vuoden kuljetusketju ja lihassa kidutus. Eli niin voimakkaita mielikuvia, että vaikuttavat omaan ostokäyttäytymiseen.
Kiitos, että jaat tämän kokemuksen ja pohdinnan. Onko sinun ollut helppoa tehdä näitä valintoja kaupassa? Mikä on tukenut valintojen tai muutoksen tekemisessä?
Hei Anonyymi! Mielikuvilla on valtava vaikutus meidän käyttäytymiseemme. Onneksi voit koostaa hyvän ruokavalion ilman ulkomaisia liha- ja kalatuotteitakin. Toivottavasti olet löydät herkullista kotimaista syötävää vastaisuudessakin! Se ei ole huono asia. /Taina
Intissä koko lautasen sai nostamalla sen ilmaan lusikan varassa, kun olin ensin painanut lusikkani syvälle puuroon. Se ja peruskoulun kumiperunat olivat jotain mistä en pidä. Sen sijaan perinteinen ruokalautasmalli on mieluinen. Lihaa en pysty koskaan hylkäämään. Kasvikset tekevät ruoasta freshimmän ja tasapainoisen kokonaisuuden.
Kiitos, että jaat omia kokemuksiasi. Meillä kaikilla on varmaan näitä erilaisia ruokakammotuskokemuksia :) Mikä merkitys ruuan herkullisuudella on arjessasi ja ehkä myös hyvinvoinnissasi?
Hei Anonyymi! Ruoka herättää paljon muistoja ja ruokamuistoista on kiva jutella. Oma inhokkini kouluajoilta oli minestronekeitto. Sinun suhtautumisesi ruokaan kuulostaa järkevältä. Kasviksia, juureksia ja vähän kestävästi tuotettua lihaa, riistaa tai kalaa lautaselle. /Taina
Vastaan itselleni ja samalla muillekin. Ruokavalioni on melko sekalainen. Ruoan hyvällä maulla ja myös terveellisyydellä on merkitystä minulle. Syön joka päivä pähkinää, valkosipulia ja hunajaa koska koen niiden olevan terveellisiä. Paras ruoka herkullisuuden ja terveellisyyden suhteen on varmaan metsämansikka. Mustikkakin on hyvä, mutta vaadin sen päälle aina sokeria mukaan. Lihan hinnan kallistumisesta ollaan huolissaan. Terveellinen ja hyvä lähiruokavaihtoehto olisi valkohäntäpeura. Niitä on oikeasti paljon tässä maassa ja ihan riesaksi asti. Vieraslaji muutenkin eli niiden metsästys ei ole niin traagista kuin mitä lihanvihaajat väittävät.
Sekaruokavalio on hyvä valinta! Liian tiukka ei mielestäni kannatakaan olla. Mustikat ovat varmasti terveellisempi valinta sokerin kanssa kuin niiden syömättä jättäminen. /Taina
Hyvää kotimaista raaka-ainetta monipuolisesti tarvitaan. On järjetöntä kuinka paljon ulkomaisia aineksia käytetään esim. Puoli valmisteissa. Liha, kala, kasvikset, maitotuotteet, juurekset, marjat jne. Monipuolisesti.
Kiitos viestistä!
Kyllä meidän kuluttajien pitää olla valppaina, että tiedämme mitä syömme ja mitä erilaisissa valmisruuissa on käytetty. Onneksi meillä on Hyvää Suomesta Joutsenmerkki, joka kertoo siitä, että raaka-aineet ovat kotimaisia.
Kiitos, että olet mukana keskustelussa. Mikä merkitys ruuan kotimaisuudella on sinulle?
Kotimaisuus on se mikä itsellä ratkaisee aina kun se on mahdollista. Toki hedelmät yms. Eivät aina kotimaisia voi olla. Marjoja poimitaan metsästä, lisäksi Jos vain mahdollista suoraan tilalta tai rekojen kautta ostetaan mm. Lihaa, marjoja, juureksia
Ruoan kotimaisuus on tärkeää, mutta jos kotimainen lampaanpaisti maksaa 40 euroa / kilo ja uusiseelantilainen 16 euroa kilo, niin ei minulla ole rahaa laittaa siihen 40 euroa kilolta kun putkiluupaisti painaa kuitenkin 2 kg tai 2.5 kg. Mutta maitotuotteissa joita voin käyttää, niiden pitää olla laktoosittomia, suosin suomalaista. Ja jos suinkin voin, valitsen muutoinkin suomalaista . Virtasalmen viljatuote tekee hyviä gluteenittomien viljojen sekoituksia. Käytän niitä.
Kiitos, että vastasit ja jaat omia kokemuksia. Onko sinulle ollut helppo valita kotimainen vaihtoehto, jos tarjolla on sekä kotimaista että ulkomaista?
Kiitos, että kerrot omia kokemuksia. Raha ja tulot vaikuttavat kyllä usein valintoihin ja mahdollisuuksiin ostaa jotain tuotetta. Kiitos myös vinkistä!
"16.10 Ruoka ja sen merkitys:
* Mitä ruoka merkitsee sinulle henkilökohtaisesti?
* Miten ruoka vaikuttaa päivittäiseen elämääsi ja hyvinvointiisi?"
* Miten ruoka vaikuttaa päivittäiseen elämääsi ja hyvinvointiisi?"
Jaksaakseen töissä tarvitsee tietyn määrän ravintoa.
* Mitä ruoka merkitsee sinulle henkilökohtaisesti?
Ruokaahan syödään pää asiassa sen takia ettei kuolla nälkään. En kuitenkaan väitä että kysymys oli tyhmä, outo kuitenkin.
Kiva kuitenkin olisi jos suomessa myytävässä ruoassa ei olisi etanoita eikä muitakaan matelijoita murskattuna jne..sitä kun ei valmisruoan sisään näe että mitä se sisältää kun väriainetta laittavat päälle ja myyntiin vaan..
Puhtautta arvostan ruoassa, kuitenkin se puhtaus mikä tulee ylhäältä on tärkeämpää. On kaksi ravintoa. Toinen menee suusta sisään ja tulee alhaalta ulos. Toinen ravinto taas tulee korvan kautta ja menee sydämeen ja se ravinto mikä tulee korvan kautta ja menee sydämeen tekee muutamissa jos sydämen maa on oikea niin 100 kertaisen hedelmän ehkä jossain vielä enemmänkin runsaan sadon siis. En tiedä liittyikö se tähän aiheeseen mutta mieleen kun tuli nyt niin ilmoitin sen teille!
Jumalan rauhan terveisin!
-anonyymi.
Kiitos, että olet mukana keskustelussa ja jaat ajatuksiasi! Minkälaiset ruoka-hetket ovat sinulle erityisen tärkeitä tai merkityksellisiä?
Tämähän on mielenkiintoista! Uskonnoillahan on paljon ruokaan liittyviä sääntöjä ja suosituksia. Näistä paasto on yksi hienoimmista. Sehän ravitsee myös sielua. MIten itse näet tämän uskonnon ja ruoan välisen suhteen?
Se on mielestäni arka aihe. En uskaltaisi siitä puhua kuin omasta puolestani. Minun ymmärrykseni valossa ja mitä Jumalansanaa tiedän tai tunnen niin Jumala ei sellaista ruoalla mässäilyä katso hyvällä. Kristityn ravinto minun ymmärryksen mukaan tulisi olla yksinkertaista ettei siinä tulisi liikaa olla sellaista lihallista nautintoa ylenpalttisesti. Ettei se mene yleinsyömiseksi josta apostoli Paavali varoittaa tai sanoo että se on lihan työ siis yleinsyömys jne.. varmasti Paavali tarkoittaa sellaista syömistä joka koskee sellaista että vatsa tulee ennen Jumalaa ja jumalansanaa. Kyllä oikean kristillisyyden ja jumalansanan valossa ja jos joku vielä Kristusta Hengessä tuntee niin myös Hengen ja Jumalanrauhan valossa niin ei tulisi kyllä syömisen olla jos sanoisin niin liian värikästä ja elämyksellistä siinä lähtee helposti lihan perässä elämään aistinautintojen perään, joita ovat myös mm huoruus, salavuoteus, viha, kateus, murha/tappaminen jne...Mutta ei kristityt tunne tätä opinkappaletta kovin hyvin tänäpäivänä vaan kristityt elää herkuissa ja ovat lihavia. Mutta tämä on vähän arka aihe juuri sen takia koska kristityt mielestäni elävät väärin tämän ruoan suhteen. Kyllä syöminen pitäisi olla yksinkertaista vaikka kyllä se terveellistä saa olla mutta yleinsyömyys ja herkut ei jumalansanan valossa kuulu ainakaan suurissa määrin kristinuskoon eikä Herrauteen*. (*Mitä se ikinä tarkoittaakaan, en minä tiedä)
Koska kristityn ilo on vasta taivaassa. Muutama tämänpäivän kristitty tahtoisi kuitenkin iloita jo täällä ajassa vaikka Jeesus on antanut esikuvan ja kantanut ristinsä läpi pilkkakaupungin ja ei elänyt maallisissa herkuissa vaan söi sen verran kun oli tarpeen pysyäkseen hengissä.
Mutta aika on ollut niin hyvä että kristityistä on tullut lihavia ja ovat ehkä osa unohtaneet vanhurskaan Jumalan ja ns maallistuneet*. (*tulleet läheiseksi maallisten nautintojen kanssa.)
Rauhan terveisin!
-anonyymi
Ja niin uskonnossa ei ole sääntöjä. Mutta Hengen laki on kuuliaisuus sille joka elää nyt ja iankaikkisesti ja ei lihasta vaan uskosta ja uudesta sydämestä ja uudesta mielestä joka sydän on jos Jumala on jollekkin armollinen ollut niin ympärileikattu Pyhällä Hengellä ja tulella palvelemaan kunnian Herraa Jeesusta Kristusta ja Jumalaa niin vapaasta sydämestä ja iloisesta mielestä!
Jääkää nyt Jumalanrauhaan! Kirjoitettu on: jos rauhan lapsia on paikalla niin rauha jää hänen päällensä ja jos ei ole niin se palaa takaisin.
Jumala antaa rauhansa kenelle Hän tahtoo. Johannes Kastaja sanoo kirjanoppineille että Jumala voi kivistä tehdä Aabrahamille lapsia jos Hän tahtoo.
Se oli vertaus tulevaisesta uskosta kristityissä. Jotka palvelevat Jumalaa sillä uskolla jonka ovat lahjaksi saaneet eivät sääntöjen kautta lihassa eli lain jälkeen mutta uudella sydämellä ei lihallisella vaan rakkauden jälkeen Jumalanlasten Hengessä ja totuudessa joka on elävä Jumalansana.
Ei kristityillä ole sääntöjä mutta Kirjoitettu on Hengen pyhittämisestä.
Ja jos jollakin on Jumalanlasten Henki niin se Henki tulee pyhittää sillä esikuvalla ja elämällä jota kristitty elää, niin kuin apostoli myös jatkaa että me olemme Pyhän Hengen temppelit jne.. sen takia ei kristitty tahdo syntiä tehdä se ei ole sääntö lihassa vaan Jumalan kuuliaisuutta Hengessä ja totuudessa ja Hengen pyhittämisessä ja uskon kuuliaisuudessa sillä ei kristitty etsi katoovaista vaan katoomatonta kunniaa ja kirkkautta että meidän nimemme olisi Kirjoitettu viimeisenä päivänä elämän kirjassa niin paljon kuin mahdollista niin kristitty tahtoo Jumalaansa palvella ja ei luontokappaleita ei ruokaa ja mässäilyä ei huoruutta eikä salavuoteutta eikä mitään mikä tästä maailmasta on ja katoo vaan ainoastansa iankaikkisesti pysyvää ja elävää Israelin Jumalaa joka on nyt ja on ollut alusta ja on hamaan iankaikkisuuteen asti pysyvä kaikkien Herra ja kaikkien luotujen Luoja ja ylimmäisten päämiesten ylimmäinen ruhtinas joka sanotaan Rauhan* ruhtinas eli kuningasten kuningas ja Herrojen Herra jonka vertaista ei ole toista! Vaan kaikkien isä jotka maan päällä ovat luodut. Niin ei siis senkaltaisen kirkkauden palveleminen ole sääntö uskoa mutta se on iankaikkisen elämän turva että me saamme palvella sitä joka meidät voi helvetistä taivaaseen lunastaa ja meidän sielumme kätkeä iankaikkisuuden maahan asti ja viimeisenä päivänä lunastetut herättää kuolleista henkiin että meillä on turva Jumalassa joka meitä kuolemasta tahtoo pelastaa niitä jotka uskovat Hänen nimensä päälle ja tahtovat käydä Hänen teitänsä jotka ovat vanhurskaat ja eivät kulje tämän maailman sumussa ja humussa mutta valaistuna taivaallisella totuudella joka on jumalansana ja Pyhällä Hengellä joka on kristityn kotiopettaja ja näyttää tietä pimeän sokaisemalle matkamiehelle joka muuten eksyisi ja eksyykin niin useasti jos ei Jumala armossaan aina joskus vedä takaisin hyvälle tielle kuulemaan siunattua ja Pyhää eli elävää Jumalansanaa jota saarnataan Hänen seurakunnassansa nyt ja iankaikkisesti!
Kiitos, että jaat ajatuksiasi tästä moninaisesta teemasta. Uskonnot ja uskonnolliset perinteet sekä juhlapyhät tarjoavat monille vuoden aikana tärkeitä hetkiä merkityksellisten asioiden, hyvän ruuan ja läheisten kesken.
Kun tältä Ruokaviraston sivustolta (https://tietopalvelu.ruokavirasto.fi/QvAJAXZfc/opendoc.htm?document=Published/raportointi.qvw&Sheet=SH_INTRO&anonymous=true) katselee maanviljelijöille maksettavia maataloustukisummia ja samalla miettii sitä, että kun peltohehtaarien hinnat pyörivät siellä 10 000- 15 000 eurossa per hehtaari, metsät siinä 10 000 euroa hehtaari ja kaikki menevät kiljuen kaupaksi niin miten tämä yhtälö sopii siihen, että täällä jatkuvasti purnataan siitä, kuinka huonosti maanviljelys kannattaa ja kuinka kauppa ryövää viljelijöitä ja kuinka kaikki on huonosti?
Selvästikään kaikilla viljelijöillä ei huonosti näytä menevän, kunnuutta hallia nousee pihaan, koneet kiiltää uutuuttaan ja tilakoot vain kasvavat.
Sitten mitä tulee puheisiin siitä, että kaupat ryöväävät viljelijältä leivän suusta...
Kuvittelevatko he, että jonkun Keskon kate lepää pelkästään heidän elinkeinononsa varassa? Ei lepää...Keskon tuotteista valtaosa on jotain muuta kuin vehnää, kauraa, ohraa tai perunoita. Siellä on vaatteita, siellä on ulkomaslaisia tuotteita, siellä on rautakauppaa, siellä on kaikkea muutakin kuin maatalouden tuotteita. Siellä on hyllytolkulla myös tuotteita, jotka eivä tee kauppaansa ja menevät hävikkiin ja tämä hävikki vaatii sitä, että tämä kustannus maksetaan jostakin. Jos joku maatalouden tuote on näennäisen kallis suhteessa tuottajahintaan, johtuu se siitä, että hinnassa on myös se osa, jolla hävikki kustannetaan.
Jos minulla on 1700 euroa tilillä, tienaan 2400 euroa kuussa niin kuka tässä se pienituloinen on? Ei, se ei todellakaan ole se maanviljelijä jolla on sata hehtaaria peltoa ja saman verran metsää ja kymmenien tuhansien maataloustuet.
Jos maanviljelys olisi susisurkeaa bisnestä, pelto ei todellakaan maksaisi 15 000 euroa hehtaari vaan siitä haluttaisiin eroon hinnalla millä hyvänsä. Meitä vaan viedään kuin litran mittaa, meiltä muolta leikataan, mutta näiltä yhteiskunnan varoilla loisivilta eläteiltä ei senttiäkään leikata, koska he ovat " niin köyhiä ja sorsittuja maanviljelijöitä, joita kauppa riistää, niin".
Kiitos, että olet mukana jakamassa omia kokemuksia ja ajatuksia! Meiltä varmaan Topi voisi jatkaa keskustelua kanssasi :)
Hei, kiitos kommentistasi. Itse viljelijänä olen myös pohtinut paljon nykyistä tukijärjestelmää ja sitä voisi kuvailla suureksi laivaksi. Sitä ei nopeasti käännetä. Siinä on hyviä sekä huonoja seikkoja. Vallitseva kannattavuustilanne on kuitenkin monen tekijän summa, enkä voi sanoa että kauppa olisi ainut lusikka tässä sopassa?
En tiedä maanviljelijänä mitä tuollaiseen vastaisi. En pienellä maitotilalla ole koskaan tienannut yli 20t vuodessa,tavallisesti 15. Ja kaikki on vanhaa,kunnostettua tai lainassa. Tukijärjestelmä kun on sellainen ettei niitä makseta tarpeeseen vaan hehtaareille ja raha menee tunnetusti rahan luo. Mutta koita toki kasvattaa syömäsi ruoka itse,niitä askelia nimittäin alkaa tulla sen 40-50000/vrk kuten minulla.
Jatketaan vielä keskustelua ruuan merkityksestä. Miten ruoka vaikuttaa päivittäiseen elämääsi ja hyvinvointiisi?
Ruoka on tietysti yksi tärkein osa päivittäistä hyvinvointia. Aloitan aamun aina luomupuurolla, sillä jaksaa pitkälle päivään, kun ripottelee päälle vähän pähkinöitä ja marjoja. Ruuasta saa ravinnon lisäksi hyvää mieltä, lounaat työkavereiden kanssa ja ruoka perheen kanssa illalla on hetki viettää aikaa ja keskustella.
Merkitsee tosi paljon! Minusta päivän parhaita hetkiä on se, kun pääsee kollegojen kanssa syömään. Se on myös yksi syy tulla toimistolle! Ja työpaikan ruokalassa monipuolista ruokaa. Paljon salaattia ja monipuolivalikoima lämmintä ruokaa. /Elina
Henkilökohtaisesti aiemmin tahattomasti sairastutin elimistöni pahasti läpikotaisin vääränlaisella ravinnolla. Jouduin käyttämään todella vahvaa lääkitystä, josta siitäkään ei ollut apua. Vasta sattuman kautta (omatunnon pakottamana) päädyin tekemään ravintovalintoja, jotka auttoivat ymmärtämään mitä Hippokrates aikoinaan tarkoitti viisaudellaan "Ruoka olkoon lääkkeesi". Tulin sitten pitäneeksi saman nimisen luennon.
Se on ollut erikoista, miten mieltymykset ovat ajan saatossa muuttuneet. Kun aiemmin oli pakko saada juustoa, nyt on pakko saada joka päivä ellei nyt justiinsa rucolaa, niin jotain vihreää kuitenkin.
Kiitos, että jaat omia kokemuksia. Muutos on mahdollista, se oli kiva lukea tästä :)
Tätä ketjua on hankalaa seurata.. Minulle ruoan oikea laatu on erittäin tärkeää. Joudun lukemaan tarkkaan kaikki tuoteselosteet rajoitusten vuoksi. Minusta suomalaista ruoantuotantoa pitää kunnioittaa eikä tehdä heistä kuin rikollisia, jotka ovat vain EU -tukien hakijoita. Heille kuuluu arvostus ja mahdollisuudet tuottaa puhdasta suomalaista ruokaa. Ruoan oikea laatu takaa hyvinvointini. Jos syön väärin , tai teollista ruokaa, mahani reagoi heti
Hienoa, että olet löytänyt itsellesi oikean ruokavalion. Terveyttä edistävä ruoka ehkäisee useita kroonisia sairauksia. Kasvipainotteinen ruokavalio on terveyttä edistävä. Yleensä kuka tahansa, jolla on motivaatiota, voi muuttaa ruokatottumuksiaan parempaan suuntaan. Esimerkiksi makuaisti tottuu vähäsuolaisempaan ruokaan muutamassa viikossa. Samoin kasvisten ottaminen osaksi päivän ruokailuja vaatii toistoja, mutta niistä syntyy vähitellen tapa/Satu
Kiitos kärsivällisyydestä koirankuono! Kiitos myös omien kokemusten jakamisesta.
Tämä on rohkaiseva kommentti, kiitos!
Ruoka on keino vaikuttaa asioihin, kuten ympäristön tilaan tai eläinten kohteluun,
Kiitos vastauksestasi! Olisi kiva kuulla, että minkälaiset kokemukset ovat vaikuttaneet siihen, että ajattelet ja toimit näin?
Ympäristön tila ja eläinten kohtelu ovat tärkeitä asioita ruokavalintoihin. Ja tuntuu hyvältä, kun voi vaikuttaa itselle tärkeisiin asiohin. Kasvisruoka on turvallinen valinta näistä näkökulmista. Minä olen hiljattain opetellut valmistamaan monia lempiruokiani kasvisversioina. /Taina
Lähinnä tieto on vaikuttanut, ei niinkään omakohtaiset kokemukset.
Tärkeää kuulla, kiitos. Onko sinulla ollut jokin erityisen tärkeä tiedon saamisen väylä?
Hei kaikille ja uusille tervetuloa mukaan! Seuraavaksi keskustelemme tulevaisuudesta ja muutoksesta. Olisi kiva kuulla teiltä laajasti omia kokemuksia ja ajatuksia!
* Millaisia valintoja meidän tulisi tehdä matkalla kohti tulevaisuuden ruokalautasta?
* Miten voimme yhdistää maun ja terveellisyyden ruokavaliossamme?
Jokainen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan tulevaisuuden ruokaan. Valinnat kaupassa ei kuitenkaan ole useinkaan helppoja, ei edes minulle, vaikka katson olevani jonkinlainen kestävien ruokavalintojen ammattilainen. Yksinkertaisilla ohjeilla pääsee kuitenkin melko pitkälle, kannattaa esimerkiksi suosia kasviksia ja luomuruokaa.
Kanadan lautasmallin toivoisin Suomessakin leviävän. Se on tosi lähellä ei-kaupallisen ACLM:n (American College of Lifestyle Medicine) lautasmallia, jonka idea on tarjota elimistölle mahdollisimman ravitsevaa ruokaa ja toisaalta mahdollisimman vähän kehoa kuormittavia/tulehduttavia elintarvikkeita.
Kiitos, että jaat. Minkälaiset valinnat ovat sinulle vaikeita? Mihin valintoihin kaipaisit ehkä tukea?
Kiitos, että jaat tämän ajatuksen. Onko sinun ollut helppoa tehdä tällaisia valintoja omassa ruoka-arjessa?
Meidän pitäisi kohtuullistaa kulutusta, myös ruoan osalta. Kasviksia tulisi löytyä enemmän päivittäisestä ruokavaliosta. Me voisimme yrittää puhua ruuasta kunnioittavammin ja puhua enemmän mm. juuri mausta ja millaista iloa ruoka voi meille tuottaa.
Toivottavasti Suomi on tulevaisuudessa ruokamaa, jossa jokainen meistä voi olla ylpeä omasta ruuantuotannosta ja etenkin meidän luonnontuotteista, marjoista, sienistä ja yrteistä! /Elina
Kiitos Elina, mikä on auttanut sinua tekemään kohtuullisempia ruoka-valintoja?
Itse olen ammattini (lääkäri) puolesta ollut pitkän osaa aikuisikää jossain määrin ravitsemusasioista perillä. Pyrin myös elämään niin kuin opetan. Tietyt päälinjat olikin kunnossa, mutta jotenkin hymähtelin niille joillekin tuttaville, jotka jättivät makkarat syömättä.
Pari vuotta sitten kävi niin, että havahduin kaikkeen siihen tutkimusnäyttöön, mitä ravitsemuksen ja terveyden säilyttämisen (ja sairauksien torjumisen) äärellä onkaan jo koossa. Päätin sitten itsekin kokeilla erittäin kasvisvoittoista ruokailutapaa, ja katsoa onko se mahdollista. Eli että jos sitä meinaa/joutuu joillekin potilaille suosittamaan, niin paras kokeilla itse että pysyykö hengissä.
No, kyllä pysyi ja huomasi, että makuelämykset voi "uudelleen ohjelmoida". Olen nauttinut ruoasta varmaan viimeisen kahden vuoden aikana paljon enemmän, kuin koskaan ennen tätä. Hedelmät on superhyviä! Niitä menee varmaan lähemmäs 10 päivässä ja marjoja aamuin illoin.
Hei Kasasenkootut!
Onneksi nykyään on paljon tutkittua tietoa tarjolla niin, että jokainen voi tehdä omat ruokavalintansa. Ruoka on tunnetusti hyvä apu moneen vaivaan, esim. pähkinöistä ja kaurasta on apua korkeaan kolesteroliin. Kotimainen lautasmalli on hyvä, Kanadan mallia en vielä tunnekaan. Pitää tutustua tarkemmin, miten se eroaa meidän mallistamme. /Taina
Kiitos, että jaat tämän oman kokemuksesi. Oliko kokeilu helppo tehdä ja mikä tuki sinua uusissa valinnoissa?
Vaikeinta on ehkä silloin, kun on kiire, pitäisi ruokia lapset, kaupassa paljon kaikkea ja valinnat tuntuu vaikeilta. Miten ostaa terveellistä, kestävää, kaikille maistuvaa ja nopeasti valmistuvaa ruokaa.
Jatkan (sama anonyymi) vielä, että olen saanut suurta iloa siitä, että tämä mitä alunperin tein uteliaisuudesta ja terveyssyistä onkin samalla paljastunut tosi ympäristöystävälliseksi. Kaupan ostohistoriasta pääsee kurkkaamaan arviota omasta hiilijalanjäljestä. Se näyttää pienentyneen tosi paljon. Lisäksi on niitä maankäyttö- ja vedenkäyttövaikutuksia joilla on maailmanlaajuista merkitystä, niissäkin vaikutus ilmeisesti vahvasti samansuuntainen (esim. tutkimus: https://www.mdpi.com/2072-6643/15/1/215 )
Kiitos, että jaat. Myös omassa arjessa kiire määrittelee usein valintoja :(
Mikä on auttanut tekemään tällaisissa tilanteissa parempia valintoja?
On sen jälkeen ollut helppoa kun uusista tottumuksista tuli rutiini. Aamukaurapuuron teko tuntui tosi vaikealta jo ajatuksena, mutta sitten kun Antti Rinne ilmoitti siihen pystyvänsä, niin pyysin puolisoani näyttämään kädestä pitäen miten se tehdään - mikrossa : D Ei ollut vaikeaa. Suurimpana esteenä siis omat ennakkoluulot.
Käytännössä koitan ahnehtia jotakin jokaisesta yhdeksästä kokokasvisruokaryhmästä jotain joka päivä. Se tässä kokarussa on mukava, ettei tarvitse annoskokorajoituksista tai kaloreista huolehtia.
Eettisistä syistä eläintuotteet on helppo pitää pois ostoskärrystä kun niitä sisältävien hyllyjen äärellä tulee takaumia äänistä, näkymistä ja hajuista. Hankalinta oli alussa pienten pränttien tarkistaminen, että mitä mikäkin tuote sisälsi. Prosessoimattomissa kokokasvisruuissa listat ovat lyhyet, jos niitä edes on.
Tuollaiset helpot mittarit ovat kyllä kätevä juttu. Onko se tsempannut jatkamaan uutta ruoka-arkea?
Eat-Lancet 2019 raporttihan pohti vähän tätä teemaa, tulevaisuuden ruokalautasta. Sen pääkohtia on referoitu mm. wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Planetaarinen_ruokavalio
Terveyteen liittyen Sydänliitolla oli maaliskuussa (on edelleen?) kampanja, jossa terveyden lisäksi makuasiaa pyritään huomioimaan: https://sydan.fi/kasvisruokaa/
Kiitos tästä, miten tärkeä ruuan maku on sinulle ja vaikeuttaako maku joskus muutosta parempiin valintoihin?
Kyllä se lopulta oli yllättävän helppo. Minua auttoi se, etten edellyttänyt muutosta keneltäkään muulta samassa taloudessa asuvalta. Ja asetin omalla kohdallani riman riittävän alas. Koska en osannut valmiiksi laittaa yhtään kasvisruokaa, olin jo tyytyväinen jos sain laitettua itselleni jotain tasapainoista kasviperäistä, joka oli sellaista että sitä pystyi syömään.
Sitten sitä vähitellen kehittyi. Oppi niitä juttuja mistä pitää ja tykkää ja teki niitä alkuun useammin. Kokeili aina välillä jotain uutta myös.
Tutuissa ravintoloissakin ehti yllättyä monta kertaa positiivisesti, kun ei ollut tähän mennessä ikinä kokeillut heidän veg vaihtoehtojaan. Esim. monet heidän mustapapupihvit on olleet tosi maukkaita.
Tämä onkin tärkeä näkökohta ja liittyy myös ravitsemussuosituksiin. Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset, jotka julkaistiin viime kesänä, suosittelevat kasvipainotteisempaa ruokavaliota, jossa kasviproteiineilla korvataan osa lihasta. Suositukset kehottavat myös vähentämään lihan osuutta ruokavaliossa. Ne ovat askel kohti planetaarista ruokavaliota. Kansallisia ravitsemussuosituksia päivitetään paraikaa ja ne ilmestyvät loppuvuodesta.
Tietoa pohjoismaisista suosituksista: https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus--ja-ruokasuositukset/ravitsemussuosituksia-maailmalta/pohjoismaiset-ravitsemussuositukset-2023/
Pohjoismaiset suositukset: https://www.norden.org/fi/node/81400
Onpa kivasti kuvattu ja koettu, kiitos jakamisesta. Voisiko tämä tarkoittaa armollisuutta itselle ja muille muutoksen keskellä ja sen edistämiseksi?
Ehkä vähän joo, mutta vasta nyt myöhemmin. Hoksasin sen varmaan vasta aika jälkijunassa, että sellainenkin on. Siihen mennessä oli ehtinyt oppia tykkäämään uudesta tavasta syödä ja nähnyt ja tuntenut niitä vaikutuksia itsekin, etten kyllä enää nähnyt "paluuta entiseen" todellisena vaihtoehtona. Mutta olin tuohon mennessä nähnyt että esim. oma kolesteroliarvo tippui noin 20% (vaikkei kyllä pahasti ennenkään koholla ollut).
Koen ettei tämä nykyisin edes vaadi kummempaa ponnistelua, vaan siitä on tullut osa minua.
Kiva kuulla tällainen onnistumiskokemus! Ehkä tuollaisista mittareista olisi sellaisia tarjoavien hyvä kertoa (vieläkin) enemmän, jos sellainen on tarjolla. Voisi auttaa monia!
Kiire on paha rasti. Meillä sitä on koetettu taklata tekemällä viikonloppuna jotain valmiiksi. Esim. olen pilkkonut parsakaalia ja kukkakaalia pieniin annospusseihin ja laittanut pakkaseen. Sieltä ne voi mikrossa höyryttää sitten 4-5 minuutissa valmiiksi ruoan lisukkeeksi.
Ja sunnuntai-iltaisin tehdään usein iso vuoka kaikille maistuvaa (täysjyvä)makaronilaatikkoa (soijarouheesta, kaurakermalla) niin, että sitä riittää alkuviikkoon, kun tulee kiire treenikuskausten ym. kanssa.
Kiva kuulla tällainen valmistautumisen voimaan liittyvä kokemus!
Tosi hyviä vinkkejä. Itsekin aina haaveilen, että "preppaisin" ruokaa valmiiksi, pitää ehkä enemmän kunnostautua sen kanssa. Soijaruohemakaronilaatikko on meidänkin perheen vakiolistalla.
On se maku toki ihan tärkeä, mutta olisiko niin, että tähänkin liittyy paljon ennakkoluuloja? Tyyliin että ei se ole ruokaa/ei maistu miltään, jos siinä ei ole lihaa/voita/kermaa/tarpeeksi suolaa?
Voiko olla, että näitä ruokaan liittyviä ennakkoluulojakin opitaan ja siirretään eteenpäin..?
Niin kuin muissakin asioissa, ehkä tässäkin omien ennakkoluulojen tiedostaminen ja boksin ulkopuolelle kurkistaminen voi olla hyvin valaisevaa ja palkitsevaa.
Tosi tärkeää pohdintaa, kiitos! Näitä ennakkoluuloja ja -ajatuksia meillä kaikilla varmasti on. Tosi mielenkiintoista on pohtia myös sukupolvien ketjua ruoka-arjen valinnoissa ja mauissa! Minkälaisia ruoka-perinteitä sinulla on kulkenut omasta perheestä/suvusta mukana vielä tähän päivään?
Minä en tiedä miten tällainen keskustelu toimii. Minun mielestäni tarvitaan oikeaa tietoa, eikä mitään mututietoa. Minusta ihmisen pitää syödä sellaista ruokaa mihin ihmisen elimistö on valmistunut. Luonnonmukaista sekaruokaa.
Tervetuloa mukaan koirankuono ja kiitos, että jaat omia ajatuksiasi! Tässä keskustelussa jaetaan omia kokemuksia ruuan merkityksestä ja ruoka-arjen muutoksesta sekä sen vaikeudesta. Keskustelun avulla lisätään ymmärrystä siitä, että mikä on ruuassa tärkeää ja mikä muutoksessa on vaikeaa tai helppoa ja minkälaista tukea muutokseen ehkä tarvitaan. Oikeaa tietoa tässä keskustelussa jakavat eri alojen asiantuntijat, jotka ovat esittäytyneet keskustelun alussa :)
Juuri näin! Onneksi tutkittua tietoa ruuan ympäristövaikutuksista ja terveellisyydestä on jo paljon olemassa. Isompi ongelma on saada tieto käytäntöön.. Luonnonmukaista ruokaa kannattaa suosia, se edistää mm. luonnon monimuotoisuutta ja eläinten hyvinvointia. Kestävään ruokavalioon voi kuulua myös maltillisesti eläintuotteita, ja eläintuotteissa kannattaa juurikin suosia luomua.
Kaikki ruoka on niin lanrattua eli ohennettua, että tökkii ostaa mitään valmisruokaa. Jokin roti pitäisi olla vaikka maailman meno olisi kuinka hankalaa.
Kiitos, että jaat tämän kokemuksen. Minkälaista valmisruokaa toivoisit kaupan hyllylle?
Mielestäni meidän tulisi ensinnäkin lopettaa vastakkainasettelu ja sen sijaan kehittää tutkimusten kautta ruuantuotantoa. Esim. Liha ja prosessoidut tuotteet eivät mielestäni ole sama asia vaikka kaikki niputetaan usein lihaan. Ultraprosessoitujen tuotteiden terveysvaikutuksia tulisi tutkia ja pyrkiä siirtymään valmisruuista enemmän sinne puolelle jossa ruokaa valmistetaan hyvin pelkistetyistä raaka-aineista eikä puolivalmistesteista niin paljon.
Täyteläisiä ja kotimaisia. Esim punajuurisalaatti on jo lähes vettä aikaisempaan verrattuna. Monet laatikot pelkkää perunaa ja pari pientä hippua esim jauhelihaa, jotta saadaan nimi laatikolle.
Onneksi Suomessa kuitenkin taidetaan edelleen tehdä ruokaa kodeissa aika paljon. Toki, valmisruuat ovat joillekin arjen pelastus ja joillakin ei vain taidot riitä ruuan valmistukseen.
Olen iloinen, että meillä on edelleen kotitalousopetus peruskoulun 7.luokan aineena. Sieltä saa perustaidot arjen askareisiin ja vaikka ne ei ehkä tunnu juuri siinä vaiheessa tärkeiltä, niin jotain muistijälkiä tunneista varmasti mieleen jää. /Elina
Punajuurisalaatti oli meillä lapsuudessa usein jääkaapista löytyvä herkku. Siitä on jäänyt hyvät makumuistot.
Hei Anonyymi,
ruuan valmistaminen pelkistetyistä raaka-aineista kuulostaa terveelliseltä ja olisi hyvä, kun syömisemme kehittyisi siihen suuntaan tulevaisuudessakin. Tosin runsaasti voita ja kermaa ja suolaa vähentää terveellisen kalankin kokonaisterveellisyyttä. Jotkut elintarvikevalmisteet, kuten liha- tai pinaattikeitto tai valmissalaatti voivat olla hyvinkin terveellisiä vaihtoehtoja kiireisille ihmisille. Ruokavalion kokonaisuus ratkaisee nyt ja tulevaisuudessa.
Ultraprosessoidun ruoan käsite on hieman hankala. Siinä otetaan huomioon vain ruoan prosessointi, muttei esim. ravintosisältöä. Ultraprosessoitu ruoka voi siis olla epäterveellistä kuten sipsit, sokeriset juomat, lihajalosteet, keksit, karkit, suolaiset ja makeat leivonnaiset, pikaruoka yms. Toisaalta tämä prosessointiluokitus luokittelee myös tietyt, kaupasta ostetut runsaskuituiset ruisleivät ultraprosessoiduksi, kun taas runsassuolainen artesaanileipä, jossa on käytetty vain valkoista vehnäjauhoa, voi olla luokittelun mukaan ei-ultraprosessoitu. /Satu
Tällainen tapa vaihtaa ajatuksia olisi hyvä saada ihan chattiin, joka olisi reaaliaikainen. Nythän asioita tutkitaan paljon ja osataan tuottaa sekä eläimiä että kasviksia hiilineutraalisti . Sitä tietämystä tulisi lisätä
Kiitos koirankuono, tässä voi päivittää keskustelua, niin näkee reaaliaikaisesti tulevia kommentteja ja voi itse käydä keskustelua muiden osallistujien kanssa. Tietämyksen lisääminen on kyllä tärkeää. Mistä itse olet saanut parhaiten tietoa näistä asioista?
Koska olen herkistynyt sekä viljoille , enkä voi käyttää kahvia enkä juurikaan maitoa niin oikea ruokavalio on minulle elämän edellytys. Eli ruoan laatu on minulle hyvin tärkeää
Kiitos, että jaat tämän kokemuksen. Meillä on tosi erilaisia tilanteita jokaisella ja ruualla taitaa olla aika iso merkitys monessa - tai sillä, että mitä ei voi syödä. Onko sinulle ollut helppoa tehdä muutos oikeaan, sinun hyvinvointiasi tukevaan ruokavalioon?
Usein me havahdumme pohtimaan ruuan laatua vasta sitten, kun itselle osuu joku yliherkkyys tai muu syy oman ruokavalion tarkkailuun. Minusta olisi hyvä, kun puhuisimme ruuan laadusta muutenkin. Ja että me arkisissa keskusteluissa nostaisimme esille enemmän ruuan laatuun liittyviä asioita. Tai ihan vaan puhuisimme yleensä ruuasta enemmän! Siksi me ollaan täällä myös tänään ja kiva kun olet mukana keskustelussa. /Elina
Kouluissa ja ym. palvelulaitoksissa myydään ikävästi käsiteltyjä suurtalouskeittiötuotteita. Ruoka menee pilalle lämmitys ja jäähdytysketjuissa.
Kiitos, että jaat tämän ajatuksen. Onko tämä kokemus vaikuttanut omassa elämässäsi siihen, että mitä syöt esimerkiksi kouluissa ja palvelulaitoksissa? Tai onko tämä kokemus vaikuttanut ehkä läheistesi ruoka-arkeen?
Pienistä koulukeittiöistä on menty suurempiin yksikköihin ja tällä on tietysti vaikutusta myös ruokiin, ihan kaikkea ei voi valmistaa samalla tavalla. Isoissa yksiköissäkin pystytään kuitenkin valmistamaan laadukasta ja hyvää ruokaa, mutta se vaatii tietysti osaamista ja tuotekehitystä.
On ollut kiva lukea mediasta, että kouluruoka-arjessa on kuultu monta kertaa myös oppilaita :)
Lapsia ja nuoria kannattaakin kuunnella ja ottaa jopa mukaan mahdollisuuksien mukaan tuotekehitykseen.
Mekin olemme tutkimuksissa osallistaneet oppilaita kouluruokien tuotekehitykseen. Heillä on paljon hyviä käytännönläheisiä ideoita. Maun lisäksi, oppilaat arvostavat ruokarauhaa. Monesti ruokahetki on nykyään liian hektinen ja rauhaton.
Hyvin sanottu!
Kiva kuulla! Tuo ruokarauha on kyllä tärkeä juttu.
Kotimainen ruoka on kallista tuottaa talvisin. Eikös sinne kannattaisi investoida ja tukea maalämpöä yms uusiutuvaa energianmuotoja?
Näihin on satsattu paljon. Uusiutuvan osuus kasvihuoneyritysten lämmityksestä on ollut 56% 2021. Myös valaistusta on muutettu ledeihin. Metsähake on yleisin lämmityspolttoaineista. Näillä on saatu kasvihuonetuotannon hiilijalanjälkeä alaspäin. Toki fossiilisesta eroon pääsyssä on vielä töitäkin.
Kiitos tiedosta! Mukava kuulla. Onhan kotimaisten tomaattien maku ihan toista kuin espanjalaisten, mutta juurikin nuo lämmitysasiat ovat mietityttäneet.
Kotimainen ruoka on kallista tuottaa myös kesäisin. Valtio pienentää maataloustukia ja odottaa että vieläkö "ne" tuottaa ilman palkkaa.
Juuri näin! Maatalouden uusiutuviin energiamuotoihin myönnetään investointitukia. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että energialaitoksessa hyödynnetään uusiutuvia energialähteitä.
Kyllä, tuotantokustannusten noustessa säästökohteita olisi syytä löytää. Monet tuottajat ovat löytäneet ratkaisun uudistavasta viljelystä!
Tällä hetkellä keskustelemme ruoka-arjen muutoksesta kohti tulevaisuuden ruokalautasta. Olisi kiva kuulla juuri Sinun kokemuksiasi aiheesta:
* Millaisia valintoja meidän tulisi tehdä matkalla kohti tulevaisuuden ruokalautasta?
* Miten voimme yhdistää maun ja terveellisyyden ruokavaliossamme?
Olisi hyvä jos maataloustuki lakkautettaisiin. Voitaisiin tuoda maahan halvempia elintarvikkeita.
Miten niin tuoda? Elintarvikkeet ostetaan. Ja miten niin halvempia?
Raha lähtee silloin pois Suomesta.
Se on ihan mielenkiintoinen ajatus! Ilman maataloustukia maailma näyttäisi hyvin erilaiselta, todennäköisesti syötäisiinkin aika erilaisia ruokia. Sinänsä kuitenkin maataloustuet eivät välttämättä vaikuta siihen etteikö Suomeen voitaisi tuoda halvempia muita tuotteita, sillä tuodaanhan niitä koko ajan. Tosin tuontituotteetkin ovat yleensä saaneet maataloustukia, niitä kun maksetaan lähes kaikkialla maailmassa.
Moi! Aika radikaali ajatus, koska ruoantuotanto on tuettua kaikkialla maailmassa. Jos haluamme ruokkia kansakunnan halvalla, muualla tuotetulla ruualla, olemme aika hankalassa tilanteessa, jos Suomeen kohdistuu sellainen kriisi, ettei tänne saada elintarvikkeita. Jonkin verran tuotantoa siis tarvitaan, ihan huoltovarmuus näkökulmasta. Mutta kiinnostava ajatus on se, että millainen olisi reilumpi ruokajärjestelmä, jossa tulot tuottajille olisi suurempia? Ja miten voisimme olla vähemmän riippuvaisia tuista. /Elina
Muistuttaisin tässä kohtaa että EU-vaalit ovat tulossa. Maataloustuet tulevat olemaan komission pöydällä yhä enemmän jatkossa. Ukrainan mahdollinen EU-jäsenyys vaatii tarkastelemaan maataloustukiakin uudelleen. Kannattaa siis äänestää!
Kiitos Aura, kertoisitko tällaiselle tietämättömälle, että millä tavalla erilaiselta maailma ehkä näyttäisi?
Kaupat myyvät suomalaista ruokaa noin 17miljardin arvosta, joka vuosi. Jos ulkomailta ostettaisiin ruoka se olisi Suomen kauppataseelle melkoinen vääristymä.
Hyvä kysymys, mutta todella vaikea, sillä maataloustuet vaikuttavat ruuantuotantoon kaikkialla maailmassa. Se kuitenkin tiedetään, että tuet vaikuttavat siihen mitä syömään. Ilman tukia todennäköisesti söisimme ainakin hyvin paljon vähemmän suomalaista ruokaa ja ruuantuotannon huoltovarmuus näyttäisi huonommalta.
"Jonkin verran tuotantoa siis tarvitaan"
-onko tuo viljelijän dissaamista?
Kiitos selkeästä vastauksesta :)
tarkoitin sitä, että jos luopuisimme tuista ja päättäisimme, että emme tarvitse omaa tuotantoa, niin jonkinasteinen "huoltovarmuustuotanto" olisi varmasti paikallaan.
Ketään en niin paljon ammattiryhmänä arvosta, kun maatalousyrittäjiä ja itse olen sitä mieltä, että meidän ei kannata ajaa alas vuosikymmeniä rakennettua tuotantoa. Aina on korjaamisen varaa niin tukipolitiikassa kun itse tuotannossa, mutta kyllä me kotimaista tuotantoa tarvitaan myös jatkossa. /Elina
Kotimainen ruoka on jo nyt oikein hyvää ja maukasta. Tulevaisuus kuitenkin pohdituttaa. Mielestäni meidän pitää miettiä koko maailman tilannetta ja Suomessakin keskittyä tuottamaan hyvää ja terveellistä ruokaa. Ja tietenkin kerätä marjat ja sienet metsistä, joita luonto meille tarjoaa.
Kaura on kotimainen menestystuote, jolla on myös vientipotentiaalia - mahtaako sen tuotanto vastata menekkiä?
Scenoport -raportin mukaan palkokasvien viljely on kannattavinta, ja maahan typpeä varastoivina palkokasvit ovat vuoroviljelyssä erinomaiset lajit tuottaa . Kuulin erään lihatalon markkinoinnissa toimivalta henkilöltä että suurin osa ihmisillekin kelpaavista kotimaisista palkokasveista käsitellään rehuksi, ja siksi palkokasveja joudutaan tuomaan Suomeen ulkomailta. Tähän soisi tulevan muutosta.
Ja onhan meillä puhdas ja päästötön Solein! Siitä Suomi saa olla todella ylpeä - Vantaan proteiinitehdas pyörii jo! Singapore on soleiinin käytössä edelläkävijä - toivottavasti Suomi kohta perässä.
Valio siirsi kaikessa hiljaisuudessa kaurajuoman tuotantoa Saksaan. Se on todellinen menestystuote.
"ja Suomessakin keskittyä tuottamaan hyvää ja terveellistä ruokaa"
-minkälaista ruokaa Maajametsätalousministeriö sitten epäilee suomalaisen ruoan olevan?
Tiedätkö kasvaako se Valion kaura kuitenkin Suomessa? Ja saahan kaurasta tehtyä paljon muutakin kuin kaurajuomaa.
Saksan kaurajuoma valmistetaan luonnollisesti saksalaisesta kaurasta. Toki saa kaurasta Suomessa muitakin laatutuotteita.
Hei Anonyymi! Taisin kirjoittaa hieman huolimattomasti. Tarkoitin, että Suomessa edelleenkin keskittyä tuottamaan... Suomalainen ruoka on nimenomaan puhdasta. Esimerkiksi antibiootteja ei käytetä lihantuotannossa eikä kananmunista löydy salmonellaa. Meillä on puhdasta maaperää ja vettä. /Taina
Hei, Suomessa myytävät Oddlygoodin tuotteet valmistetaan Suomessa suomalaisesta kaurasta. Valio tähtää kuitenkin tuotteilla voimakkaasti vientiin, ja Suomessa valmistettuja juomia ei kannata välttämättä rahdata toisiin maihin, koska ovat hyvin painavia. Joten olettaisin, että tämä muualla tapahtuva valmistus tähtää myyntiin muilla markkinoilla.
Kiitos ilahduttavasta tiedosta!
Kiitos vastauksesta, Taina. Terveisin Anonyymi!
Itse asiassa monensiininatrium- ja narasiini -antibioottien annostelu syötäväksi kasvatetuille linnuille lisäntyi 2013-2022 yli 60%. Tartuntatauti/ruokamyrkytysriskin takia jauhelihapakkauksissa on merkintä ettei lihaa saa syödä kypsentämättömänä.
Siipikarjan lääkitysoppaan mukaan suolinkaistartuntoja havaitaan satunnaisesti sekä broileriemoilla (jotka eivät toki saa toimia emoina tipuilleen) että munakanaloissa, joista matoja voi päätyä myös muniin.
E. coli on yleisin virtsatieinfektioita aiheuttava bakteeri. Kotimaisesta myynnissä olleista raaoista siipikarjan lihoista 94.5 % sisälsi E. coli –bakteeria.
Useampi kuin joka viides (22 %) suomalainen siipikarjan lihanäyte sisälsi
virulenttia ExPEC -bakteeria. Marinointi ei vähentänyt esiintyvyyttä. (Lyhs, Ikonen ym. Acta Vet Scand 2012).
Suomesta viedään niin >Ruotsiin Oatlylle kuin Saksaankin kaurajuomavalmistajille miljoonia kiloja, sillä Saksan kaurantuotanto ei riitä kuin 30% käyttöä vastaavasti. Keski-Eurooppa ja E-Eurooppa ei muutenkaan ole kauralle suotuisaa viljeyaluetta.
Seuraavaksi keskustelemme muutoksista ja pysyvyydestä:
* Mitkä ruokailutottumukset ovat muuttumassa ja mitkä pysyvät?
* Millaisia ajatuksia ja tunteita nämä muutokset sinussa herättävät?
Ruokailutottumukset ovat muuttuneet aina. Miettikää vaikka broileria, se tuotiin markkinoille vasta 1970-luvulla ja sitten se ampaisi hirmuiseen kasvuun. Samoin peruna tai maito olivat vielä ennen sotia ja sen jälkeen keskeinen osa ruokavaliotamme, mutta muuttavat nyt rooliaan.
Itseäni mietityttää minkä rooli liha ja maito ottaa suomalaisessa ruokavaliossa. Pidimme juuri fokusryhmäkeskusteluja kansalaisten kanssa ja kysyimme heiltä millaisiin ruokavaliomuutoksiin suomalaiset olisivat valmiita, jotta ruokavalioiden ympäristövaikutukset pysyisivät planetaaristen rajojen sisällä. Helsingissä kansalaiset olivat valmiita vähentämään naudanlihan ja maidon kulutusta merkittävästi. Myös kasviksia oltiin valmiita lisäämään roimasti. Broilerin kulutuksen vähentäminen nähtiin Suomessa vaikeana? Mitä mieltä te olette tästä?
Ruokailutottumukset ovat tavallaan kokoajan muutoksessa ja ruokakulttuuri muuttuu ja kehittyy ajan kanssa. En itse omassa lapsuudessani tiennyt mikä on avokado, kvinoa tai linssi, mutta omille lapsilleni nämä ovat ihan perusjuttuja. Uskon, että yleisesti ruuan tuotannon kestävyyteen kiinnitetään koko ajan enemmän huomiota ja se haastaa valintoja ja muuttaa syömistämme. Itse suhtaudun muutokseen innolla, ja kokeilen mielelläni uutta.
Ruokatottumukset muuttuu kokoajan, mutta kovin hitaasti. Meidän kotiruokasuosikkien top 10 on ollut samalainen varmasti vuosikymmeniä :) Ja toisaalta hyvä niin, että meillä on myös tuttuja makuja ja ruokia, jotka luovat arjen ruokailon.
Toivon ja uskon, että me tulemme kokemaan ja näkemään kasvisvallankumouksen meidän lautasillamme. Enkä nyt tarkoita uusia kasviproteiini- tai eläinperäisten tuotteita korvaavia tuotteita, vaan ihan tavallisten kasvisten lisäämisen ruokavalioihin. Peruna on BEST! /Elina
Kiitos tästä, muutos on kyllä totta. Kiinnostaa, että mikä teki broilerin kulutuksen vähentämisestä vaikeaa?
Totta. Minä taas olen välillä tällainen ruoka-konservatiivi. Tuttuja makuja, nykyään täytyy keskittyä myös sen terveellisyyteen, mutta silti aika tuttuja makuja. Uusi aina vähän jännittää :)
Kiitos Elina, tuo ruokailo on tosi tärkeä juttu! Tutut maut liittyvät usein ehkä moniin merkityksellisiin hetkiin, perinteisiin ja läheisten kanssa vietettyihin hetkiin? Tunnesuhde on vahva.
Uskon että tulevaisuudessa kiinnitämme enemmän huomiota siihen miten kuluttamamme ruoka on tuotettu. Joka on varsin hyvä asia. Kasvipainotteinen ruokavalio on tullut jäädäkseen ja avannut monelle uusia ruokailutottumuksia. Mikä hienoa myös tuottajan näkökulmasta. Enemmän monipuolisuutta tuotantoon.
Kiitos Topi! Mikä inspiroi sinua tällä hetkellä tuotantopuolella ja tuottajien tekemissä valinnoissa tai työssä?
Siitä on nyt onnistuttu kehittämään se helppo tuote, josta valmistaa nopeasti arkena ruokaa. Myös lapset ja nuoret ovat tottuneet broileriin ja sen makuun. Se nähtiin helppona ja terveellisenä ruokana. Kansalaiset pohtivat kuitenkin myös eettisiä asioita mitä broilerin tuotantoon liittyy.
Sanotaan, että pitää maistaa uutta makua kymmenen kertaa että siihen tottuu, mutta minusta tuntuu, että tässä on myös yksilökohtaisia eroja. Oma suuni tottuu uuteen melko nopeasti, samoin toinen lapseni syö heti lähes kaikkea, kun taas toinen lapsi tarvitsee monia maistelukertoja ennen kuin alkaa rohkeasti syömään.
Kiitos, että avaat tätä enemmän. Helppous on kyllä monelle tärkeä asia. Myös uusien reseptien opettelu voi vaatia vaivannäköä, tuttua on helppo tehdä. Oliko tästä tuttuudesta ja uuden oppimisen vaikeudesta joitakin huomioita teidän työssä?
Lisäintoa tekemiseen tuo kanssaviljelijät eli työkaverit, jotka näkevät samalla tavalla uudistuksen tuulet tuotannossa hyvänä muutoksena. On hienoa huomata että uudistavia toimenpiteitä otetaan entistä enemmän käytäntöön. Esimerkiksi kasvipainotteisen ruokavalion yleistyminen avaa lukemattomille viljelijöille uusia elinkeinoja!
Se on kyllä totta, muutos kestää hetken monin eri tavoin. Hyvä huomio myös tämä, että olemme erilaisia - myös saman perheen sisällä :)
Kiva kuulla ja kiitos, että jaat. Onko teillä viljelijöillä joitain erityisiä verkostoja, missä voi ideoida ja saada vertaistukea muutokseen?
Broileri on usein nähty vaihtoehtona punaiselle lihalle. Sen korvaaminen kasviproteiineilla ja kalalla on oppimis- ja totuttelukysymys. Uskon, että broilerin määrään vähittäinen vähentäminen onnistuu ajan kanssa. Tässä joukkoruokailulla on tärkeä rooli tehdä kasviproteiinilähteitä tunnetuksi. Niiden käyttöön ruoanlaitossa tarvitaan harjoitusta, kun siirrytään toisenlaiseen vaihtoehtoon
Maidolla ja maitotuotteilla on suuri rooli suomalaisessa ruokakulttuurissa. Maitoa korvataan enenevimmissä määrin vastaavilla kasvijuomilla. Toisaalta juustolla on suuri menekki ja sen vähentäminen on pitkä prosessi.
/Satu
Onkohan niin, että suuremmassa muutoksessa menee aina muutama sukupolvi? Totumme usein isovanhempien ja vanhempien ruoka-arkeen ja lisäämme jotakin omaa. Sitten taas meidän jälkeen tuleville jää jotakin pois ja tulee jotakin uutta. Onko muutostahti sopiva vai liian hidas?
Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset painottavat nyt että punaista lihaa ei tulisi korvata siipikarjanlihalla. Ympäristösyistä.
Totta. Harva tulee ajatelleeksi että pakkaukseen päätynyt broileri on ollut linnunpoika, jonka elämä on lopetettu 6 viikon iässä. Broilereiden jalostus on viety niin pitkälle, että 1½ kk ikäinen lihakananpoika painaa yhtä paljon kuin aikuinen viidakkokana (kesykanojen Intiassa yhä villinä elävä esi-isä/äiti) 1.5-2 vuoden iässä.
Jätin broilerin lautaseltani jo parikymppisenä kieltäydyttyäni turhaksi arvioimastani (ja sittemmin turhana lopetetusta) koe-eläintyöstä lääkiksessä, ja jouduttuani sen vuoksi professorin puhutteluun. Hän kysyi, syönkö tehotuotettuja eläimiä, koska hänen mukaansa ne kärsivät yhtä paljon kuin koe-eläimetkin. Loogisuuden takia siinä vaiheessa siirryin syömään luomueläimiä. Luomubroileriin pääsin käsiksi vain kerran elämässäni. Enää ei tee mieli syödä minkäänlaisia lintuja.
Verkostoja kyllä löytyy mutta niitä ei ole ikinä liikaa. Verkostoissa muutos on kuitenkin helpompaa, vertaistuen ja vertaisoppimisen myötä. Toivottavasti kaikki tuottajat löytävät omat verkostonsa vaikka piirit pienenevät. Yksi tunnettu verkosto ja muutoksen edistäjä on BSAG:n itämerisäätiö
Vähitellen tapahtuva muutos voi alkaa sillä, että kasviproteiinien lähteillä korvataan alussa osa viikon ruoista ja vähitellen enemmän. Toivottavasti muutos en nyt sentään vie sukupolvia. Joskus muutokset tapahtuvat nopeastikin, jos ne nähdään tarpeelliseksi ja omien arvojen mukaiseksi/Satu
Kiva kuulla, että on verkostoja ja muutoksen edistäjiä. Joskus on helpompi pohtia asioita samantyyppisissä tehtävissä olevien kanssa.
Tämä oli rohkaiseva näkökulma, kiitos! Monelle muutos tapahtuu vaikkapa hyvinvoinnin ja terveyden niin vaatiessa, sekin voi sysätä nopeasti liikkeelle.
Punaisenlihan CO2 jälki on Suomessa noin 3-4 kertainen kotimaiseen siipikarjanlihaan nähden.
Uskon, että vähitellen siirrytään vähemmän lihaa ja muita eläinperäisiä ruokia sisältävään ruokavalioon. Tässä tärkeää työtä tekevät joukkoruokailua järjestävät tahot, jotka tekevät kasvipainotteisemmasta ruokavaliosta arkipäivää. Hyvä alku on sillä, ettei kasviruokaa nähdä enää erityisruokavaliona. Muutos voi olla joidenkin kohdalla hyvin hidas, mutta uskon, että se tulee tapahtumaan.
Itse pidän tässä tärkeänä sitä ettei tämä tapahdu pakolla vaan valinnoilla. Meillä lapset saavat ottaa sitä ruokaa mitä haluavat mutta sekä liha että kasvisvaihtoehto yleensä löytyy. Molempia syövät ruuasta riippuen. Valitettavasti niinä päivinä jona on ollut vain ei niin mieluista kasvisruokaa (tässä tapauksessa) tarjolla niin siellä välipalastelemassa sitten kaupassa oltaisiin hyvinkin herkästi. Perusruuat uppoaa meidän nuorille parhaiten.
Tämä on tärkeä huomio, eikä ketään voi pakottaa mihinkään. Kaikki muutos lähtee vapaaehtoisuudesta. Kouluruokailulla on myös tuotekehityksen paikka, jotta uudemmat kasviruoat ovat maistuvia ja saavat koululaisten hyväksynnän.
/Satu
Minua pelottaa nuorison äitinä se, kuinka iso osa ruokakauppojemme pinta-alasta on tuotteita, jotka eivät mielestäni ole ollenkaan ruokaa ja tarpeellisia ravitsemukselleni. Tarkoitan karkki- ja keksihyllyjä, limpsoja ja energiajuomia ja valkoisesta vehnäjauhosta tehtyjä rasvaisia leivonnaisia. Olisin iloinen, jos nämä tuotteet olisivat piilossa ja kasvikset, hedelmät ja täysjyväviljatuotteet saisivat enemmän tilaa. Kiireiset ihmiset tarvitsevat terveellisiä valmisruokia nyt ja tulevaisuudessa. Toivottavasti ruokateollisuus jatkaa maukkaiden tuotteiden valmistamista! /Taina
Kiitos Taina tämän tunteen ja kokemuksen jakamisesta. Olisipa hyvä, jos meillä olisi keskustelussa mukana kaupan edustajia. Käyttekö te ministeriön osalta heidän kanssaan keskusteluja parempien valintojen tukemisesta?
Voisiko nuo terveydelle suurissa määrin käytettynä haitalliset elintarvikkeet saada jollain säädännöllä piiloon, vähän niin kuin tupakit?
Näyttää vielä siltä, että näiden kiinnostus näihin tuotteisiin on korostunut viime vuosina. Elintarvikkeiden hintojen nousu on vaikuttanut ruuan ostamiseen mm. siten, että kasvisten ja hedelmien ja luomuruuan myynti on laskenut, mutta samaan aikaan karkkien ja sipsien myynti on taas kasvanut. Se tuntuu kyllä hurjalta.
Oma kokemukseni on, että erityisesti suuret marketit houkuttelevat asiakkaat paikalle muun muassa valtavilla sipsihyllyillä. Tarjontaa on todella paljon. Myös sipsipussien koot ovat valtavia.
Tästä tuli mieleen Mexico, joka otti käyttöön varoitusmerkit elintarvikkeissa
https://www.thinkglobalhealth.org/article/look-food-warning-labels-mexico
Kiitos tästä ajatuksesta, auttaisiko tämä sinua omassa ruoka-arjessa ja sen valinnoissa?
Hyvä idea! Elintarvikkeiden kohdalla vaikeutta tuottaa tuotteiden paljous ja muunneltavuus. Miten rajata piilotettavat tuotteet oikein?
Kiitos, tuo pakettien ja pussien koon kasvu on kyllä asia, mikä pohdituttaa.
Maa- ja metsätalousministeriöllä on hyvät yhteydet kaupan toimijoihin ja teemme yhteistyötä monissa asioissa, myös hyvissä valinnoissa. Valitettavasti tuotteiden esillepanossa on kyseessä monikansallinen ilmiö ja sen muuttamiseen tarvitaan aikaa. Useassa maassa makeisten mainostaminen on kielletty lastenohjelmissa eli niissäkin asia tiedostetaan.
Nythän on puhuttu mm. terveysverosta, joka on yksi tapa ohjata kulutusta. Lainsäädäntö on aina tosi kankea, vaikkakin tehokas tapa kulutuksen ohjaamiseen. Mutta tämä on kyllä tärkeä aihe!
Kiitos vastauksesta!
Norjassa makeiset on paljon kalliimpia kuin Suomessa mutta norjalaiset mansikat on halvempia kuin suomalaiset mansikat Suomessa.
Verotuksella voi ohjata hintoja terveellisempään suuntaan. Hinta vaikuttaa myös suoraan pakkauskokoon. Korkeampi hinta tuo lisää kysyntää pienemmille pakkauksille ja vähentää jättipakkausten kysyntää.
Tällaisesta ei ole olemassa mitään aloitetta. Paljon on viime aikoina puhuttu julkisuudessa epäterveellisten elintarvikkeiden suuremmasta verotuksesta. Tästä ei ole tehty mitään päätöksiä vielä/Satu
Ei oikein ole varaa (rahaa) herkutella, niin ei ehkä ainakaan tällä hetkellä liiemmin :)
Kiitos, että vastasit :)
Jos tuo tuotteiden piilottaminen kuitenkin tupakan kohdalla onnistui, niin miksei myös esimerkiksi makeisten ja alkoholijuomien kohdalla?
Kuitenkin yksi epäterveellisten ruokavalintojen merkittävä seuraus on ylipaino, ja lihavuushan muun muassa aiheuttaa likimain yhtä paljon kuolemia Suomessa vuosittain kuin tupakointi välillisesti. Lisäksi merkittävän ylipainon äkkiseltään voisi ajatella heikentävän elämänlaatua jopa enemmän kuin tupakoinnin.
Kaupallehan tuo toki olisi hyvin haastava skenaario toteuttaa.
Muutoksia ruokailutottumuksiin tuovat mm. raaka-aineiden hinta sekä välipalaistumisen, nopean syömisen ja napostelun kulttuuri. Lisäksi tietoisuus ruoasta on kasvanut ja myös näkemys vastuullisuudesta voi vaikuttaa valintoihin, esim. miksi valita riisiä, jos tarjolla on perunaa tai kasvisruokakin mielletään jo "ihan oikeaksi ruoaksi".
Uusiin tuotteisiin ja niiden makuun, kuten kaurajuomaan, on jo alkanut tottua.
Kiitos vjkulo, että jaat omia kokemuksiasi! Mistä olet itse parhaiten saanut tietoa vastuullisemmista valinnoista?
Hei vjkulo!
Muutokset tapahtuvat hitaasti ja vaativat totuttelua. Onneksi hyvää kasvisruokaa on mahdollista valmistaa edullisesti. Mitenkähän saisimme lisäksi takaisin säännölliset ruoka-ajat ja olisimme napostelematta välillä? Hampaat ja vyötärö kiittäisivät sen lisäksi, että ruokailu olisi terveellisempää.
Hyvä huomio tuo "välipalaistuminen", siinä tapahtunut valtava muutos kymmenessä vuodessa, kaikenlaisia naposteluruokia on laajalti saatavilla. Luulen, että tämä trendi kiihtyy vielä entisestään, halutaan nopeaa ja helppoa ruokaa.
Missä ja keiden avulla voisi rakentaa rauhallisempia ruokahetkiä?
Tuo välipalaistuminen on jännä ilmiö! Itse olen hieman huolestunut siitä, että välipaloilla korvataan myös aterioita. Ja vaikka välipalavalikoimat ovat tosi monipuolisia ja myös terveellisiä, olisi hyvä muistaa monipuolinen syöminen ja lämpimät ruuat päivittäin! /Elina
Hyvä kysymys, jotenkin kaikilla on hirveä kiire. Ilmeisesti osassa kouluissakin lasten ruokatunti saattaa olla hyvin lyhyt, kertoo jotain kiireen kulttuurista, jos emme pysty edes lapsille suomaan rauhallista ruokahetkeä. Jokainen voi tietysti osaltaan vaikuttaa siihen miten kulttuuri muodostuu, pyydä työkaveri pitkälle lounaalle, pidä kiinni perheen yhteisistä ruokahetkistä.
Toki välipalatkin voivat olla hyviä ja terveellisiä, vaikka kokoajan ei kannata napostella.
Tämä oli hyvä vinkki, että itsestä liikkeelle lähteminen on kaikken helpointa. Luoda sellainen kiva, läsnäolon ja rauhoittumisen hetki edes osaan ruokailuista.
Tällä hetkellä keskustelemme muutoksesta ja pysyvyydestä. Tervetuloa mukaan! Olisi kiva kuulla teidän ajatuksia ja omia kokemuksia näistä aiheista:
* Mitkä ruokailutottumukset ovat muuttumassa ja mitkä pysyvät?
* Millaisia ajatuksia ja tunteita nämä muutokset sinussa herättävät?
Maahanmuuton yhä lisääntyessä on odotettavissa kananlihan ja lampaanlihan menekin kasvavan.
Kantaväestössä ruokailu muuttuu yhä useammalla imagoasiaksi. Makua olennaisempaa on yhä useammalle ilmaista näkemyksiään ruokavalinnoillaan. Hyvä ruoka alkaa yhä useammalla viitata aatteen mukaiseen ruokaan eikä niinkään maukkaaseen ruokaan.
Suomen elintarvikeviennin kannalta tuo on iso ongelma, koska vientielintarvikkeissa olennaisinta on, että tuotteet ovat maukkaita. Suomessa tuotetaan puhdasta ja laadukasta raaka-ainetta ruokaan mutta on pitkä matka tehdä maukkaita tuotteita niistä raaka-aineista.
Tämä MMM keskustelu koskee näköjään vain niitä ihmisiä joilla on vara valita. Joiden ei tarvitse käydä ruokajakelussa.
Kiitos näiden pohdintojen jakamisesta! Onko sinulla omia kokemuksia näistä esiin nostamistasi asioista?
Hei ja kiitos, että osallistut mukaan keskusteluun. Tämä keskustelu on ihan kaikille kiinnostuneille, mutta on todella tärkeää saada juuri tällaisia erilaisia näkökulmia esiin. Kiitos siitä. Onko sinulla tähän liittyen jotain omia kokemuksia, joita haluaisit jakaa tai kertoa, jotta ymmärtäisimme asiaa paremmin?
Kiitos Anonyymi näistä näkemyksistä! Olisi ensinnäkin tärkeää saada tutkimustietoa maahanmuuton vaikutuksista ruuan kulutukseen, esim. mainitsemiesi lihalajien kohdalla.
Toiseksi me olemme mielestämme oikealla suunnalla, kun meillä on puhdasta ja laadukasta raaka-ainetta. Tarvitsemme uusia nyhtökauran tapaisia maukkaita ruokainnovaatioita, joita voimme viedä maailmalle. Tässä on myös tehtävää markkinoinnille!
Mielelläni kuulisin, olisiko sinulla ideaa tuotteista, joille olisi ulkomailla kysyntää. /Taina
Tartun nyt tuohon maahanmuuton tuomaan muutokseen. Siitä tarvitsisimme laajasti lisää tutkimusta, ja monenlaista. Olisi tärkeää tutkia miten maahanmuuttajien ruokavalio ja ruokakulttuuri muuttuu kun he tulevat Suomeen, ja vastaavasti miten suomalainen ruokakulttuuri muuttuu monikulttuurisuuden myötä. Meillä ruokapolitiikkaa tehdään edelleen vahvasti valkoiselle kantaväestölle. Toivottavasti tämän aiheen pariin löytyy jatkossa tutkijoita ja tekijöitä! Maahanmuuttajat toimivat myös paljon työvoimana maatiloilla ja elintarviketeollisuudessa.
Ainakin juustot taitaa olla maailmalla kysyttyjä.
Toinen on erilaiset säilykkeet. Joku mainitsikin jo kotimaisesta villikalasta tehdyt säilykkeet, niissä olisi paljon kehiteltävää. Satoja vuosia sitten täältä vietiin Keski-Eurooppaan kuivattua haukea, joka ei ehkä enää olisi hittituote mutta ennenkin on viety tuotteita.
Suomalaiset metsämarjat ja sienet voisivat olla arvokkaita hyvin kehitellyissä tuotteissa.
Kyllä kasvis- ja sieniruokien käyttö tulee lisääntymään. Ihmiset muuttuvat tässä sotien takia ihan hulluksi menneessä maailmassa empaattisemmiksi ja eläimetkin tulevat saamaan empatiasta osansa.❤️
Kiitos kun nostit esiin ruokajakelut. Se, että meillä on ruokajonoja on todella ikävä ja epäinhimillinen asia. Täällä keskustelussa ollaan haluttu nostaa esiin sitä, millaista ruokaa me haluaisimme syödä tulevaisuudessa, etenkin siitä näkökulmasta, mikä on kestävää ja terveellistä.
Tämä on toiveikas näky, kiitos sen jakamisesta!
Kiitos näistä ideoista! Aasiassa ainakin kuivattu kala on todella arvostettu tuote. Kuivatulle hauelle voisi olla menekkiä siellä.
Metsämarjoista ja sienistä pitäisi kehittää vientituotetta. Marjoja voisi olla vaikka pikapuurojen mausteena. Ne maistuisivat varmasti Euroopassa! Näitä ideoita kannattaa viedä eteenpäin. /Taina
Hei Anonyymi! Ihanaa, kun viestissäsi on toiveikkuutta ja näet sotaisessa maailmassa sen valoisan puolen. Kasvis- ja sieniruuat ovat maukkaita ja terveellisiä. Toivoisin todellakin, että niiden käyttö lisääntyisi. Sienissä esimerkiksi on paljon kuituja ja D-vitamiinia. Rakastan syksyisin suppilovahveroiden keräämistä. /Taina
Kasvisruoka lisääntyy ja lihan syönti vähenee.
Mielestäni tulisi ymmärtää ihmisten ravinnon monipuolisuus esim. jos ihmisellä joidenkin ravintoaineiden (rauta, sinkki) imeytyminen on huono, niin tulisi ymmärtää, että pelkällä kasvisruoalla voi mennä huonoon kuntoon. Suomessa on pitkä, kylmä ja pimeä talvi. Täällä ei pelkällä kasvisruolla elä.
Kiitos, että olet mukana keskustelussa! Onko omassa ruoka-arjessasi tai lähipiirissäsi ollut näkyvissä tämä muutos?
Aika moni Suomessakin jo elää kasvisruualla : )
Kasvisruoka sisältää itse asiassa enemmän rautaa kuin sekaruoka. Kasviraudan imeytymistä elimistö voi säädellä verirautaa tehokkaammin. Rautavarastoarvo ferritiini on myös tulehdusmittari - se on sekasyöjillä tyypillisesti korkeampi kuin kasvissyöjillä. Raudanpuuteanemia on yleisempää lakto-ovo-vegetaristien kuin sekasyöjien keskuudessa, mutta vegaaneilla / kokokasvisruokailijoilla ei sekasyöjiä enempää.
Sinkkiä lisätään tuotantoeläinten rehuun. Kasvissyöjien ei tarvitse ottaa sitä purkista. Sinkkiä on mm. viljoissa ja siemenissä ja erityisen paljon ravintohiivahiutaleissa. Parmesanin / umamin makua antavat ravinto- eli oluthiivahiutaleet eivät sisällä elävää hiivaa, jota leivonnassa käytetään.
Suomen pitkän ja pimeän talven takia D-vitamiinilisä on tarpeen kaikille, ei vain kasvissyöjille. Lypsymaidon D-vitamiini on peräisin lampaanvillan rasvasta. Vegaaniset D3-vitamiinivalmisteet valmistetaan jäkälästä.
B12-vitamiini kasvissyöjien pitää muistaa! Mutta niin täytyy monen muunkin. Mikään eläin ei osaa valmistaa B12-vitamiinia. Se on bakteerien (tai lääketehtaan) valmistamaa. Tuotantoeläimillekin B12 annetaan rehussa. Ihan samaa syanokobolamiinia mitä ravintolisissäkin on. Myös lehmille annetaan B12-vitamiinia vaikka märehtijöiden pötsibakteerit osaisivat tehdä sitä kobolttilisän avulla. Ehkä syanokobolamiini on halvempaa kuin koboltti.
Kasvipainotteisia ruokavaliota on monenlaisia. Ihan vegaaniruokavaliota pitää täydentää tietyillä ravintolisillä, esimerkiksi B12- vitamiinilla, usein tarvitaan myös jodia ja D-vitamiinia lisänä, joskus myös rautaa (etenkin hedelmällisessä iässä olevat naiset).
Kasviruokavalioon voi kuulua lisäksi maitotuotteita, jotkut taas ovat pääasiassa kasvissyöjiä, mutta syövät lisäksi kalaa ja maitotuotteita. Sen sijaan kasvipainotteiseen ruokavalioon, jota pohjoismaiset ravitsemussuositukset korostavat, kuuluu myös kalaa (2-3 krt vkossa), kohtuullisesti maitotuotteita ja siihen voi sisällyttää hieman lihaa, vaikka pääasiassa syödäänkin kasvivoittoisesti.
Pohjoismaiset suositukset: https://www.norden.org/fi/node/81400
/Satu
Tämä on mielestäni tärkeää tiedostaa etenkin lasten ja vanhusten kohdalla. Kasvisruuankin varmasti voi koostaa niin että tarvittavat ravintoaineet saa ainakin sitten purkista loput mutta perehtyneisyyttä ehkäpä enemmän tulee olla kuin sekasyöjällä.
Syön enemmän kasvisruokaa kuin ennen, mutta en pysty kokonaan lopettamaan lihan syöntiä, koska väsyn muuten paljon, että joudun välillä tekemään rautatankkauksen. Olen maalta kotoisin ja olen tottunut syömään monipuolisesti. Jos syön monta viikkoa esim. pelkästään soijavalmisteita tai kasvisjauhista tms. ja ei lihaa, niin tulee huono olo. Olen kuullut, että se johtuisi veriryhmästä.
Mikrobit tuottavat B-vitamiineja, (eivät lehmät). D-vitamiinia saadaan sienistä. Jodia, rautaa ja seleeniäkään eivät eläimet tuota, vaan ne ovat maaperästä saatavia mineraaleja.
Kiitos, että jaat omia kokemuksia!
Kiitos ja haluan sanoa vielä, että arvostan paljon kotimaista ruokaa ja kotimaisia ruontuottajia. Minulla on ollut kasvimaa, joten ymmärrän, miten paljon työtä vaatii esim. yhden kesäkurpitsan kasvattaminen. Käyn poimimassa marjat. Nytkin on pakasteessa mustikoita. Suomessa on syyskesällä metsät täynnä superruokaa eli mustikoita. Ja sieniä.
Tuo onkin hyvä huomio, että itse kasvattamalla, viljelemällä ja ravintoa hankkimalla ymmärtää nopeasti siihen liittyvän työn arvon.
Lapsille ja ikääntyneille on omat ruokasuositukset, koska he ovat ravitsemuksen suhteen erityisryhmiä. Ikääntyneillä proteiinintarve on suurempi toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Etenkin hauraimmilla ikääntyneillä ravitsemuksellista kestävyyttä on se, että he saavat riittävästi proteiinia ja muita ravintoaineita ruoastaan. Heillä vajaaravitsemus yleistyy vanhenemisen edetessä, toimintakyvyn heikentyessä ja kroonisten sairauksien yleistyessä. Tällöin esimerkiksi maitotuotteet ovat heille erityisen tärkeitä suuren proteiinipitoisuuden takia.
Ikääntyneiden ruokasuositus
https://www.julkari.fi/handle/10024/139415
Lapsiperheiden suositus:
https://www.julkari.fi/handle/10024/137459
/Satu
Kansansairauksien suhteellinen esiintyvyys on suurempaa sekasyöjillä. Sekasyöjien puutoksista puhutaan todella vähän, vaikka hermostolle välttämättömän folaatin ja suolistomikrobiomin laadulle tuikitärkeiden kuitujen saanti on sitä heikompaa mitä enemmän eläinperäiset elintarvikkeet lautasella (ja lasissa) tilaa vievät.
D-vitamiinin luontainen lähde on aurinko. Lypsymaidon jodipitoisuus riippuu paitsi lehmille annettavasta rehusta, myös utareiden pesuun käytettävästä jodipitoisesta pesuliuoksesta ja sen käyttötavasta ja ajankohdasta lypsyyn nähden.
Ei-kaupallisen Suomen Elämäntapalääketieteen yhdistyksen (FALM.fi) ylläpitämällä Kokaru.fi -sivustolla on paljon hyödyllistä tietoa terveellisen kasviperäisen ruokavalion toteuttamisesta - tai ihan vain ravinnon muuttamisesta kasvipainotteisempaan suuntaan.
Hyviä pointteja. Auringonvalosta sienissä kehittyvä D-vitamiini on heikommin imeytyvää D2-muotoa. Jäkälistä saadaan D3-vitamiinia, jota potilailleni (ja muillekin) suosittelen. D-vitamiini on tosi tärkeä, sen vaje haittaa paitsi luustoa, myös suolistoa ja aivoja jne. D-vitamiini eli kolekalsiferolihormoni vaikuttaa yli 300 geenin ilmenemiseen.
Eläinperäisistä ruoasta kuten kalasta, lihasta, kananmunasta, maitotuotteista saadaan B12- vitamiinia. Maito on yksi suomalaisten suurimmista jodin lähteistä. Jodia saadaan myös merikaloista ja jodilla täydennetystä suolasta. Hemirautaa löytyy etenkin lihasta ja kalasta. Kasviperäisistä tuotteista saadaan ei-hemirautaa, mutta se imeytyy eläinperäistä hemirautaa huonommin. Suomen maaperä on luonnostaan seleeniköyhää, mutta sitä lisätään lannotteisiin, jolloin viljatuotteista ja lihasta saadaan seleeniä. Yksi suurimmista seleenin lähteistä on parapähkinä. Jo pari parapähkinää päivässä riittää aikuisen päivittäiseen seleenitarpeeseen.
Täydennetyissä elintarvikkeissa ja ravintolisissä esiintyvä B12-vitamiini on aina mikrobien tuottamaa, eli sitä ei ole eristetty lihasta tai muista eläinkunnan tuotteista ja sopii siis vegaaneille.
/Satu
Tarkoitttanet juuri päinvastaista, eli puutostauti iskee jos vain eläinperäisiä tuotteita nauttii. Kasviruoan lisääminen juuri Suomessa olisikin tästä syystä erittäin tärkeätä.
MMM
En tiedä onko jo luujauho käsitelty. Mutta joku aika sitten kehuttiin uutta keksintöä jauhaa kananluut niin tehokkaasti että jauhoa voidaan käyttää elintarvikkeissa.
Onko tämä jo tullut käyttöön esim uutuudessa nimeltään "rapeat kananugetit"?
Aikooko yhteiskunta syöttää lapsille ravinneköyhää luujauhoa paljonkin tulevaisuudessa?
Luujauhoa ei käytetä elintarvikkeissa, mutta sitä voidaan käyttää lannoitteena maataloudessa.
Moi,
Olen miettinyt että usein maatalous nähdään negatiivisessa valossa maataloustukien vuoksi. Tukikäytäntöä olisi hyvä avata yleistajuisesti. Itsellenikin se on epäselvä. Esimerkiksi mitä tuetaan, miksi tuetaan, mitä seuraa jos Suomi ei tukisi maatalouttaan.
Siinä vaikka aluksi.
Samaa mieltä. Harva ymmärtää miksi se on ja ylipäätään sen kokonaisuutta.
Kiitos, että nostat tämän esiin. Monelle meistä olisi varmasti tärkeää oppia ja ymmärtää tätä systeemiä paremmin. Missä tällaista tietoa olisi mielestäsi hyvä jakaa?
Maataloustukien historia juontaa juurensa ranskalaisiin valistusfilosofeihin. He huomasivat 1700-luvulla, että esiteollisilla yrityksillä ei ollut varaa investoida lisätuotantoon, koska kun kauppa kävi hyvin, niin elintarviketuottajat nostivat hintojaan, mikä taas pakotti yritykset korottamaan palkkoja eikä investointeihin jäänyt kunnolla rahaa.
Valistusfilosofien ajatus oli, että maataloutta tuetaan niin, että saadaan pidettyä ruuan hinta melko vakaana. Tällöin ruoan hinta ei aiheuta palkankorotuspainetta entiseen tapaan ja yritykset pääsevät investoimaan tuotannon kehittämiseen.
Maataloustukia ei nykyäänkään makseta maataloustuottajien takia vaan sen takia, että kauppoihin saataisiin kutakuinkin ennakoidulla hinnalla ruokaa. Myös nk. huoltovarmuuden takia on haluttu pitää tuotantoa kotimaissa.
Maataloustuet on yleisiä länsimaissa ja muuallakin. Jos Suomi yksipuolisesti lopettaisi maataloustuet, niin muiden EU-maiden tuotteet valtaisivat Suomen markkinat. EU:lla on paljon tullimaksuja EU-maiden ulkopuoliselle maataloustuotannolle.
Tosi, tosi hyvä kysymys ja kommentti!
Tukikäytännöt on tosi monimutkainen kokonaisuus ja itse en ole tukiasioiden asiantuntija. Vien tämän kysymyksen kollegoille eteenpäin, koska kyllähän meillä pitäisi olla myös sellainen yhteinen helppotajuinen ymmärrys tuista.
Ilman kansallisia tukia meillä olisi maataloutta varmasti paljon vähemmän, kun sitä nyt on. Olemme tukien avulla saaneet pidettyä maataloustuotantoa Suomessa, joka on toki meille huoltovarmuuden kannalta iso etu. Etenkin korona ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on osoittanut meille, kuinka herkkä erilaisille kriiseille nykyinen globaali ruokajärjestelmä on ja meidän tulee omalta osalta pohtia, millainen rooli meillä on tässä kokonaisuudessa. Ja vaikka omasta tuotannosta halutaan pitää kiinni, niin paineet mm. ympäristö- ja talousnäkökulmista varmasti tulevat sitä tulevaisuudessa muutamaan.
Toivottavasti tätä historiallista taustaa avattaisiin myös mediassa. Olisi varmasti tärkeää.
Ja edellinen vastaus oli Elinalta :)
Maataloustukijärjestelmä voi vaikuttaa moniulotteiselta järjestelmältä. Korvausta maksetaan erilaisista toimenpiteistä tuotantosuunnan mukaan. Peltopuolella korvausta maksetaan viljeltävän kasvin ja pellolla tehtävien toimenpiteiden perusteella. Eläintuotannossa korvausta maksetaan usein eläinkohtaisesti tai muiden asteikoiden perusteella. Uusi tukijärjestelmä kannustaa osittain ympäristöystävällisiin toimintatapoihin, ja seuraava tukijärjestelmä toivottavasti vielä enemmän!
Toivoisin todella näkeväni lautasella 2040 puhtaita vähemmän prosessoituja raaka-aineita ja että se sisältää lihaa, kalaa, maitotuotteita, kasviksia, juureksia, marjoja kuten nykyäänkin. Lihan syönnin vähentyminen varmaan tulee mutta toivottavasti pikkuhilja voitaisiin unohtaa tämä jatkuva vastakkainasettelu. Toivon että tulevaisuudessakin ymmärretään omavaraisuuden ja hajautetun tuotannon tärkeys ja pienemmilläkin tiloilla olisi menestymisen mahdollisuuksia. Esim. Eläinten laiduntamisella on esim. Perinnebiotooppien ja maisemien säilymisen kannalta merkitystä. Suomessa on osaamista ja puhdasta, eettistä ruuantuotantoa. Toivottavasti se myös esim. Luomutuotteiden osalta tulevaisuudessa näkyy myös viljelijän kukkarossa.
Olen samaa mieltä vastakkainasettelusta, se ei edistä mitään.
Perinnelaiduntaminen on myös erittäin kannatettava asia.
Kiitos, että jaat pohdintojasi!
Kiva kuulla, että kaivataan rakentavaa keskustelua! Sitä toivomme tukevamme myös tänään, kun ollaan näin tärkeän aiheen äärellä, mikä koskettaa meitä kaikkia jollakin tavalla. Kiitos, että olet mukana!
Kiitos ajatuksista! Omavaraisuus ja hajautettu tuotanto ovat näkökulmia, joille minäkin toivoisin enemmän huomiota. Ruuantuotannon omavaraisuuden suhteen meidän tulisi myös tarkastella maataloudessa käytettyjä panoksia, merkittävä osa suomalaisessa ruuantuotannossa käytetyistä lannoitteista ja torjunta-aineista tuodaan Suomeen muualta. Tässä voitaisiin ottaa enemmän mallia luomutuotannosta, jossa ulkoisia panoksia käytetään hyvin vähän. Laiduntaminen on myös vähentynyt Suomessa surullisen paljon ja perinnebiotooppeja on jo hälyttävän vähän. Toivon, että tämä suuntaa saadaan käännettyä, luomu on Suomessa ainoa viranomaisen valvova tuotantotapa, jossa laiduntaminen on pakollista. Eli laiduntamista voi suosia ostamalla luomutuotteita!
Kyllä edelleen muissakin tuotannoissa laidunnetaan mutta lisää mm. Luonnonlaidunlihan, hornan vapaa possu, nyhtökaura yms. Innovaatoita Suomi kaipaa myös kiertotalouteen. Mielestäni Kiertotaloutta mm. Biokaasunkin osalta tulisi edistää ja lannan kierrätys lannoitteena vähentäisi riippuvuutta ostolannoitteisiin. Toivottavasti näiden ja myös eläinten arvo ymmärretään tässä kokonaisuudessa. Nyt hieman liikaa keskitytään yksipuolisiin näkemyksiin monin paikoin jolla voi olla myös ravinnon kannalta huonoja seurauksia jos ajaudutaan etenevässä määrin prosessoituihin ruokiin joista ei tutkimustietoa vielä niin paljoa ole.
Hei kaikille, seuraavaksi keskustelemme haasteista ja toivosta. Tervetuloa mukaan keskusteluun! Toivomme, että mahdollisimman moni jakaisi omia ruoka-arjen kokemuksia ja ajatuksia näistä teemoista:
* Mitkä ruokaan liittyvät seikat koet haastavina?
* Mistä löydät inspiraatiota ja toivoa?
Toivon lisää kotimaisista & ympäristöystävällisistä raaka-aineista valmistettuja GLUTEENITTOMIA tuotteita <3 Suuri osa näistä tehdään ulkomailla, kotimaisia tuotteita on vasta kourallinen
Kiitos tämän kokemuksen jakamisesta ja keskusteluun osallistumisesta :)
Kirjoittelin jo aiemmin, että kiireinen arki haastaa minua ehkä eniten. Ei ole aina helppoa hommata terveellistä, maistuvaa ja kestävää ruokaa koko perheelle. Onneksi puoliso on minua parempi tässä ja saan usein istua työpäivän jälkeen pöytään, missä kaikki on täydellistä.
Inspiraatiota saan muista ihmisistä ja tekemisestä. Teen töitä luomuruuan ja kestävän ruuan kanssa ja se antaa merkityksellisyyttä ja toivoa koko elämään.
Tärkeää huomata, että välillä tarvitaan tukea valintojen tueksi :) Mahtavaa kuulla myös, että ruoka voi tuoda näin paljon merkitystä!
Hyvä idea! Suomessa tuotetaan paljon hyvää kotimaista gluteenitonta kauraa, usein myös luomuna, mutta taitaa olla niin, että tämä laadukas raaka-aine menee pääosin vientiin. Mutta olisi kyllä kiva, jos meillä olisi enemmän myös kotimaista valikoimaa. Kannattaa laittaa toiveita kaupoille ja teollisuudelle!
Haastavana koen sen, että ruokakeskustelu on niin polarisoitunutta ja monesti kovin julmaa toisia kohtaa.
Ruuantuotanto ja koko ruokajärjestelmä systeeminä on moniuloitteinen ja ratkaisut mm. kestävämpien ruokajärjestelmien luomiseen ovat useiden ratkaisujen summa, riippuen sadoista eri tekijöistä. Ruuantuotanto on paikka-, kulttuuri-, historia- ja talousriippuvaista, jonka kestävyyshaasteissa riittää meillä töitä vielä pitkäksi aikaa.
Iloa ja inspiraatiota antaa uudet innovaatiot, hyvin tehty ruoka ja ruokaseura! Toivoa tuovat tuottajat, jotka sinnikkäästi jaksavat tuoda esiin ruuantuotannon monia eri puolia!
Kiitos näiden kokemusten jakamisesta. Mikä voisi vähentää tuota polarisaatiota tai tukisi rakentavampaa ruokakeskustelua?
Haaste on ainakin se, että juuri kun kuulee jostain kiinnostavasta tuotteesta tai löytää uuden hyvän tuotteen, sen tuotanto loppuu. Vegaanituotteiden mainostamiseen ei panosteta, siihen ei panna rahaa. Ehkä valmistajat luottavat puskaradion voimaan, mutta se ei toimi enää niin kuin vuonna 2016, kun kaikki intoilivat vihiksistä ja nyhtökaurasta.
Inspiraatio ja toivo ovat vähissä, kun hallitus tuntuu tekevän kaikkensa, jotta tulevaisuus olisi mahdollisimman synkkä. Yksi pieni valonpilkahdus ovat lihattomiksi/vegaanisiksi ryhtyvät oppilaitokset.
Arvostan paljon kotimaista ruokaa ja kotimaisia ruontuottajia ja luomua.
Sama!
Kiitos, että jaat nämä ajatukset. Liittyykö kotimaisuuden tai luomun valintaan jotakin haasteita sinun ruoka-arjessasi?
Sama täällä!
Kiire vaikuttaa, että joskus tulee syötyä nuudeleita ja tonnikalaa, kun ne ovat nopeita ja myös halpoja. Luomu maksaa vähän enemmän.
Haastavana pidän terveyteen ja myös ravitsemukseen liittyvää epätasa-arvoa yhteiskunnassamme. Etenkin lapsiperheköyhyys voi vaikuttaa suuresti myös vanhempien jaksamiseen ruokahuollon toteuttamisessa. Tämä voi vaikuttaa siihen, että jo lapsena opitaan syömään yksipuolisesti ja epäterveellisesti. Tämä voi vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen ja altistaa erilaisille kroonisille sairauksille. Paljon ihmisiä käy ruokajonoissa, eikä voi itse valita, minkälaista ruokaa he kasseissa saavat. Köyhät eläkeläiset, joilla on kalliit asumiskustannukset, säästävät syömästään ruoasta.
/Satu
Kiitos Satu, että nostat näitä asioita ja todellisuuksia esiin.
Minä koen kauppakäynnillä hankalaksi tuotteiden vertailun. Ravintoainesisällöt on kirjoitettu pienellä präntillä, mikä tekee vertailusta hankalaa. Kotona pitäisi muistaa tehdä vertailu valmiiksi ja kirjoittaa ostoslista.
Tykkään laittaa ruokaa ja minua inspiroi uudet reseptit!
Kiitos, että jaat nämä kokemukset :)
Vertailu on tosiaan hankalaa ja välillä on kyllä hyvin hankalaa löytää kotimaisia tuotteita tai ainakaan varmistusta sille onko tuote kotimainen miltä osin.
Inspiraatiota saan Suomen luonnosta, mahdollisuudesta käydä marjassa ja sienessä, viljellä omalla palstalla kesän vihannekset.
/Satu
Viljelypalstoja tulisi olla enemmän. Kaupungit ovat monesti täyteen rakennettuja.
Kotimainen soija olisi todella hyvä juttu. Olen syönyt soijaa jo 45 vuotta, koska se maistuu hyvältä ja tekee hyvää mahan bakteerikannalle ainakin minulla.. Roundupp-ready soija huolestuttaa, mutta kotimainen tuote olisi tarpeen. Lounaissuomessa on ilmeisesti jo kokeiltu soijan kasvatusta.
Onko sulla vinkata reseptejä, joissa käytät kotimaista soijaa?
Kiitos, että jaat oman kokemuksen. Oliko soijan ottaminen omaan ruokavalioon sinulle aikoinaan helppo juttu?
Näin on. Suomessa on testailtu luomusoijan kasvatusta, joku kesä se käsittääkseni onnistui ihan hyvinkin, mutta toisena kesänä satoa ei kunnolla saatu. Meidän pohjoiset olosuhteet eivät ole ainakaan vielä toistaiseksi soijalle suotuisat. Voi olla, että tämä muuttuu ilmastonmuutoksen myötä, mutta olisi myös tärkeää, että palkokasveja jalostettaisiin enemmän meidän olosuhteisiin sopiviksi. Itsekin pidän soijasta ja syön luomutofua, jonka raaka-aine on yleensä tuotettu Euroopassa.
Koen haastavana kotimaisten tuotteiden löytämisen tietyissä ryhmissä. Koen myös haastavana sen mitä tuotteita kannattaisi ostaajotta se hyöty menisi mahdollisimman hyvin myös alku tuottajalle.
Kiitos, että jaat nämä ajatukset! Mikä auttaisi sinua tekemään valintoja näiden puolesta?
Suoramyynnin kautta saat parhaiten hyödyn siirtymään suoraan tuottajalle. Rekopiirejä löytyy myös ympäri Suomea. Niiden kautta tuottajat myyvät tuotteitaan suoraan kuluttajille. Kannattaa katsoa löytyykö sinun läheltäsi rekoa tai suoramyyntiloja. Toki eihän kaikkia elintarvikkeita näitä kautta pysty hankkimaan, mutta esim. hankkimalla jauhoja tai vihanneksia tätä kautta euro löytyy tiensä perille.
Keskustelemme tällä hetkellä ruokavalintojen haasteista ja muutoksen toivosta. Toivomme, että mahdollisimman moni jakaisi omia ruoka-arjen kokemuksia ja ajatuksia näistä teemoista:
* Mitkä ruokaan liittyvät seikat koet haastavina?
* Mistä löydät inspiraatiota ja toivoa?
Kaupoista on todella vaikea löytää muuta kotimaista kalaa kuin kirjolohta. Haluaisin kauppoihin enemmän esim ahven fileitä,
Kiitos, että jaat nämä oman arjen kokemukset!
Itse rakastan ruuanlaittoa, mutta arjen paineissa ruuan pitää valmistua supernopeasti. Ja vielä pitäisi syödä ja syöttää perheelle terveellistä ja monipuolista ruokaa. Eikä hintakaan saisi olla liian kova. Ja fennovegaanina ruoka on melko yksinkertaista…
Toivoni on inspiroivissa sienissä! Minä niin näen että pystymme sienten avulla ratkomaan huoltovarmuutta ja parantamaan myös viljelijöiden toimeentuloa. Lisäksi kasvatus onnistuu myös kaupunkioloissa.
Kiitos tämän sienipositiivisen ajatuksen jakamisesta!
Sienissä on tulevaisuus. Niitä voidaan käyttää vielä todella monipuolisesti ja tuotteistaa monilla tavoilla. Olen nähnyt sieniä mm. lihankorvikkeina, D-vitamiinin lähteenä luomukekseissä, erilaisina erikoistuotteina, kuten pakuriteenä tai reishiuutteena sekä sienistä tehtyä umamikastiketta. Ja varmasti on paljon muitakin tuotteita mitä sienistä voidaan tehdä.
Siemenöljyjen käyttö ravintorasvoina ja näiden rasvojen lisääntynyt käyttö korreloi kaikkien kroonisten sairauksien lisääntymisen kanssa mm. 2 tyypin diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, ylipainon, syöpien ym. lisääntymisen kanssa. Joskus 1900 luvun alkupuolella siemenoljyistä saatiin ravintorasvoina noin 1 - 2 gr/ vrk silloin ei juuri edellä mainittuja sairauksia juurikaan tunnettu.
Näiden siemeöljyjen käyttö ravintona on lisääntynyt tasaisesti koko ajan niin että tänäpäivänä saamme yli 30% energian tarpeesta näistä rasvoista. Esimerkiksi 2 tyypin diabetes on levinnyt räjähdysdmäisesti yli 4000 kertaisesti 1900 luvun alun ja jatkaa leviämistään samaa tahtia maailmanlaajuisesti. Nykyiset toimet ovat täysin riittämättömiä näiden sairauksien ennaltaehkäisyssä tai niitä ei ole ollenkaan.
Siemenöljyjä lisätään ruokiin melkein joka paikassa, jossa aterioita valmistetaan joten niiden välttäminen on tehty hyvin hankalaksi itse asiassa viralliset ravintosuositukset kannustavat niitä käyttämään ruoan valmistuksessa.
En tässä nyt enempää kirjoittele vaan laitan linkin tohtori Chris Knobben pitämään esitelmään siemenöljyjen haitallisuudesta.
https://www.youtube.com/watch?v=H0bRGsev4fI
Inspiraatiota saan mm. metsän antimista, tilapuotien valikoimista, pienistä omista kasvatus kokeiluista. Arki valitettavasti välillä haastaa ajankäytöllisesti jolloin raaka-aineista ja yhdessä syömisestä ei ehdi riittävästi nauttia.
"....Mutta kiinnostava ajatus on se, että millainen olisi reilumpi ruokajärjestelmä, jossa tulot tuottajille olisi suurempia? Ja miten voisimme olla vähemmän riippuvaisia tuista. /Elina"
Miksi valtio ei voi tuottaa ruokaa? Sillon tuet menisi suoraan valtiolle. Kaikki hyötyisi?
Samalla tavalla kuin sairaala koulut yms..voisi olla myös valtion ruokatuotanto sais ihmiset töitäkin samalla.
Ja mahdollinen voitto valtiolle. Ei mielestäni toisi pitkässä kaavassa sen enempää kustannuksia kuin maanviljelijöiden tukeminen paitsi nyt ne tuet olisi valvonnassa.
Paitsi että ne ovat yrittäjiä ja elävät tiukoilla. Valtio ei siis pystyisi maksamaan kovin suurta palkkaa?
Mutta toisaalta tuotanto olisi suurempaa joka mahdollistaisi isomman rahan liikkumisen ja työntekijä keskittyisi vain töihinsä.. En tiedä onko mitään järkeä...Mutta tuli VAAN AJATUKSEEN.
Terveisin!
-anonyymi
Ehkä se ei Suomessa ole huonon maan laadun ja ilmaston takia niin järkevää jossain toisessa maassa voisi olla.
Kyllä maanviljelijät saavat syyttää itseään kun viljelevät yksin. Itse olen rakennusalla töissä ja ei sielläkään yksiyrittäjät tienaa mahdottomia. Täytyy laajentaa viljelyksia ja palkata lisää työvoimaa ja lisää myyntiä niin tulee sitten lisää rahaa...
Mutta sitten tarvitaan lisää maata mitä viljellä ja se maksaa taas. Tavallaan maanviljely on aika mahdotonta vähäisillä resursseilla. Tai ruoan tuotanto ylipäätänsä koska isot rahat tarvitsee ison pääoman jolla investoida isosti jne..jotta suuresta tuotannosta saadaan riittävä ansio jne... Siksi ehdotin valtion pitäisi sitä tehdä tai jonkun rikkaan. Koska ei sellainen toimi että joku juntta ostaa puolenhehtaarin määplänti keskeltä kuusimetsää ja viljelee kukkakaalia ja ihmettelee kun rahaa ei tule...jne ymmärsitte viestin varmaan?
Rauhan Terveisin!
-anonyymi
Eu voisi alkaa yhdessä tehdä oman ruokatuotannon yhteisillä varoilla jonnekin päin maailmaa. Ja siitä sitten jakaa köyhille ilmaiseksi tai myydä rikkaille kalliilla...Kuulkaa siis.
Aadam ja Eeva oli Eedenin paratiisissa ja heillä oli yltäkyllä koska Jumala antoi heille. Kuitenkin käärme vietteli heidät ja he lankesivat syntiin ja Jumala ajoi heidät ulos Eedenin paratiisista jonka portteja valvoo nyt enkeli miekalla ettei yksikään sinne eksyisi. Mutta sen lankeemuksen jälkeen on täytynyt ihmisen hiellä leipänsä ansaita.
Ei ole mitään helppoa ratkaisua siihen siis iloista ratkaisua mutta hiellä pitää miehen työnsä tekemän eli leipänsä ansaitseman.
Mutta jos haluaa tuottaa viljaa runsaasti, niin samahan se on tuottaako sen valtio tai yksityinen koska jos valtio siitä tekisi tappiota niin Kuinkas siis yksityinen sitä tekee tappiollako siis? Kuinkas siis valtio tekisi siitä suurempaa tappiota kuin se yksityinen?
Juu ei tarvitse valtion sellaista tehdä. Huolehtikoot ihmiset itsestään. Mutta jos haluaisi niin se olisi kuitenkin mahdollista. Kuka sen estäisi? Varmaan se on kuitenkin halu jollakin päättäjällä tai kuka tietää Jumalan tahto että osa ihmisistä näkee nälkää niin ymmärtäisivät sitten etsiä Jumalaa avuksensa kun ihminen huutaa Jumalaa avuksi hädän päivinä mutta hyvinä päivinä hän unohtaa Jumalansa. Siksi täytyy välillä olla sotaa ja nälänhätää että ihmiset palaisivat Jumalansa tykö ja tekisivät parannuksen ja uskoisivat evankeliumin!
Loistavaa. Valtio ostaa pellot viljelijöiltä käypään hintaan. Sitten valtio ostaa tuotantovälineet käypään hintaan. Sitten valtio palkkaa viljelijät ja maksaa heille käyvän palkan. Rahaa on??
No ei suomella VARMASTI! hypoteettinen ajatus. Investointia tulevaisuuteen...perustaisi omat plantaasit...Bill Gates lahjoittaa alkupääoman..
Tämähän se juuri on se ongelma, että jos on lapsiperheissä köyhyyttä, niin ei pystytä syömään riittävän monipuolisesti, mutta esim. marjastus on toimintaa, joka vaatii auton ja sitä rahaa bensaan, jotta pääsee jonnekin metsään poimimaan marjoja. Kyllä minua huolestuttaa ravinnon hintojen nousu.
Kiitos, että jaat nämä ajatukset.
Marjastus ei ole realistinen ratkaisu useimmille köyhille lapsiperheille, jollei satu asumaan metsän vieressä. Kuten mainitsit, sitä varten tulisi tosiaan olla auto, maksaa bensat ja lisäksi tietää marjastuspaikat. Lapsiperheköyhyys on tosi huolestuttavaa myös ravitsemuksen kannalta ja sillä on pitkäkestoiset seuraukset.
/Satu
Täällä aiemmin on pohdittu myös perinteiden ja totutun merkitystä. Minua kiinnostaisi, että onko teillä mukana olevilla ollut joskus haasteita luopua vaikkapa juhliin, perinteisiin ja oman elämän rituaaleihin liittyvistä ruuista ja tuotteista?
En ehkä osaa suoraan vastata tähän, mutta yleisesti olen ajatellut, että juhlassa voi vähän juhlistaa ja syödä myös sellaisia ruokia joita muuten välttelee terveyden tai kestävyyden näkökulmasta. Arjen valinnat ovat ne, millä on suurin merkitys.
Tällainen armollisuuden näkökulma muutoksen keskellä kuulostaa mukavalta, kiitos.
Ei luopumista, vaan vaihtamista!
Tää on hyvä näkökulma. Lopulta ei mistään tarvitse luopua, kun löytää hyvät vaihtoehdot tilalle.
Tulee lähinnä mieleen joulu, että vaikka kuinka puhun ennen joulua, että nyt vietetään vaihteeksi pizzajoulu, niin aina teen kuitenkin laatikoita. 😂 Lisäksi en ole vieläkään pystynyt luopumaan kahvista, vaikka haluaisin lopettaa sen juomisen. Aamupuuro, marjat ja pellavasiemenrouhe on myös vakio.👍
Kiitos näistä kokemuksista :)
Meillä bangladeshilainen ystävämme maistoi muikut chilille ja pisti ne uuniin. Tämä mielestäni raikkaasti uudisti suomalaisille pyhää ruokaa muikkua!
Kiva kuulla tämä cross-kitchen -kokemus!
Mahtavaa. Rakastan muikkuja, mutta syön ne aina vain paistettuna. Ehkä joskus uskallan kokeilla tätä.
Minusta ei tarvitse luopua juhlaan/elämän rituaaleihin liittyvistä ruoista. Tärkeintä on arkipäivän jatkuvat valinnat. Niissä voi tehdä hyviä , terveyttä edistäviä ja kestäviä valintoja.
/Satu
Miksi reko ringissä ruoka kalliimpaa kuin kaupassa eli suoraan tuottajalta. Onko ahneus
Ei ole. On hyvä ymmärtää, että REKO:ssa tuottajalla on myös enemmän kuluja, sillä hän hoitaa eri tavalla itse tuotteiden myynnin, markkinoinnin ja logistiikan. Myyntivolyymit ovat REKO:ssa pienempiä kuin kaupoissa, joka nostaa myös hintoja. REKO:n idea on myös juuri se, että tuottaja saa tuotteestaan paremman hinnan kuin jos myisi teollisuudelle.
Mielestäni tuo sokerin lisääminen valmisruokiin on todella tuehaa ja pilaa elintarvikkeiden todellisen maun. Voisihan noita eineksiä joskus ostaa, mutta kun kaikkeen on lisätty sokeria. Ruoka on ruokaa. Karkit ovat asia erikseen.
Eivätkö einestalot ja leipomot osaa enää tehdä maukasta ruokaa, kun kalastelevat karkkihiiriä ja kokiskakaroita sokeroimalla ruokansa. Esimerkiksi porkkana ON makea juures. Porkkanapihveihin silti lisätään sokeroa. Miksi??
Sokerille pitäis asettaa tosi korkea vero, että kaupoista löytyisi kansalaisille terveellistä ruokaa ja muutakin kuin karkkiruokaa. Makuaistia ei ole hyvä turruttaa sokeriin.
Ottaa vähän pattiin.
Tuoteselosteesta näkee, kaikki aineet, joita tuotteeseen on käytetty. Tuotteen ravintoainesisällöstä näkee tuotteen sisältämät ravintoaineet, myös tuotteen sisältämän luontaisen sokerin. Se on eri asia kuin lisätty sokeri. Kaikki kasvikset sisältävät jonkin verran luontaisia sokereita.
Esim.
https://apetit.fi/tuotteet/apetit-porkkanapihvi-240-g/
https://www.saarioinen.fi/tuote/kasvispihvit-220-g/
/Satu
Miksi suolistosairaudet ovat lisääntyneet aivan hurjasti? Onko ruoan koostumusta jotenkin menty muokkaamaan tiettyjen tuotteiden osalta?
Onko selluloosan lisääminen ruokaan oikeasti järkevää?
Kiitos näistä kysymyksistä, katsotaan, löytyykö meiltä tietoa tähän mukana olevilta asiantuntijoilta!
Tulehduksellisten suolistosairauksien katsotaan syntyvän perinnöllisesti alttiille henkilöille suolistobakteerien, ravintotekijöiden ja ympäristötekijöiden laukaisemana.
Taustalla ajatellaan olevan synnynnäisiä suolen limakalvon poikkeavuuksia, jotka johtavat epänormaaliin puolustusvasteeseen suolen bakteereja vastaan. Tarkkaa syytä suolistosairauksien synnylle ei tiedetä.
Yleisesti ottaen suoliston terveyttä voi edesauttaa syömällä kasvisvoittoista ruokaa, joka sisältää paljon kuitua. Ruokavalio, joka sisältää paljon kasviksia, marjoja, hedelmiä, palkokasveja, täysjyväviljatuotteita ja kalaa edesauttaa suoliston ja suoliston mikrobien terveyttä.
/Satu
Sivusta kommentoin, suolistosairauksien syynä lienee liian prosessoitu ruoka lisäaineineen ja kaikkea tulisi syödä kohtuudella. Sitten on se kiire, että ei ehditä valmistamaan kunnon ruokaa. Miksi muuten ruokakaupoissa on hyllytolkulla irtokarkkeja ja muita makeisia ja ne ovat suoraan kassojen edessä?
Hei Anonyymi! Hyvä, kun osallistut keskusteluun. Asioilla, jotka mainitsit on varmasti vaikutusta kokonaisterveyteemme, myös suoliston terveyteen. Kohtuus kaikessa on hyvä viesti, kiitos siitä!
Kaupoissa on ihan liikaa terveyteen epäedullisesti vaikuttavia tuotteita kuten mainitsemasi karkit, makeiset, sokeriset juomat yms. Nämä eivät ainakaan auta suoliston terveyttä ja lisäävät kehon tulehdustilaa. Myös pikaruoka, prosessoitu liha, lihatuotteet, vaikuttavat haitallisesti
/Satu
Kiitos kaikille teille, jotka olette olleet tänään mukana tässä keskustelussa! Meillä alkaa keskustelu kääntyä kohti loppua ja sitä ennen vielä viimeinen pyyntö:
Kerro jokin oivallus tai tärkeä ajatus, mikä on jäänyt mieleen tästä keskustelusta.
Tämä kysymys kysytään aina jokaisen Erätauko-keskustelun päätteeksi. Olisi siis kiva kuulla mahdollisimman monta oivallusta :)
Olin tosi iloisesti yllättynyt keskustelun laadusta - tästä jäi hyvä mieli. Kiitos!
Kiva kuulla! Kiitos sinulle aktiivisesta osallistumisesta ja omien kokemusten jakamisesta!
Keskusteluun nousi tänään monia asioita, joita maa- ja metsätalousministeriökin haluaa edistää. Minua ilahdutti nähdä, että kotimainen ruoka on keskustelijoille tärkeää. Kotimaisen ruuan suosiminen tukee paikallista taloutta ja työllisyyttä, ja sen tuotantoketju on usein läpinäkyvämpi kuin ulkomailla tuotetun. Oivalsin myös, että Suomessa kannetaan huolta terveellisen ruuan hinnasta ja epäterveellisten ruokien markkinoimisesta eli terveysasiat kiinnostavat useita. /Taina
Kiitos keskustelusta. Tämä on ollut todella mukavaa! Oivalsin juuri, että muikkuja voi ehkä olla mahdollista syödä muutenkin kuin paistettuna. Asiantuntijana ei aina ymmärrä minkälaisia ajatuksia ja kysymyksiä ruokaan voi liittyä, ja tähän liittyen olen saanut myös monia oivalluksia tänään.
Kiitos kaikille keskustelusta! Itselleni suurin oivallus oli taas kerran miten monipuolisesti ja hienosti me pystymme keskustelemaan ruoasta. Tätä lisää!
Kiitos Taina mukana olemisesta!
Muikkumuutos-oivalluksen myötä kiitokset mukana olemisesta!
Kiva kuulla ja lämmin kiitos mukana olemisesta!
Tämä keskustelu on taas osoittanut, kuinka monipuolista ja polveilevaa keskustelu ruuasta voi olla. Iso kiitos kaikille mukana olleille! Me valmistelemme ministeriössä kansallista ruuantuotannon pitkän aikavälin strategiaa ja on ollut kiinnostaa kuulla teidän ajatuksia ruuasta ja mitä se merkitsee teille. Kaikki ja kaikenlainen keskustelu ruuasta, sen tuotannosta ja alkuperästä tai terveellisyydestä ja mausta on tärkeää ja siksi se on arvokasta!
Ja yllä olevan kommentin kirjoitti Elina
Mukava kuulla kaikkien ajatuksia ja kokemuksia ruuasta! Vain näin yhdessä voimme kehittää tulevaisuuden ruokalautasta kestävämpään suuntaan. Kuluttajan ääni on tärkeä kestävyysmurroksen edistämisessä.
Paljon kiitoksia tämän keskustelun kanssajärjestämisestä!
Kiitos Topi, että olet ollut mukana jakamassa omia kokemuksiasi sekä asiantuntemustasi!
Hyvää ja asiallista keskustelua!
Kiva kuulla ja vielä kivempaa, että olet ollut mukana sitä toteuttamassa!
Suomi on hullulla mallilla, mitä tulee ruokaan ja esim sellaisiin peruselintarvikkeisiin kuin vilja ja maito.
Ylen sivulta löytyy juttu "Suomi on geenimuunnellun viljelyn villi länsi"
https://yle.fi/a/3-5470588
Ihmisen elimistö on tarkka indikaattori mittaamaan ravinnon tervellisyyttä ja luonnonmukaisuutta. Lähes kaikki erilaisiin ruoka ja vilja-allergioihin johtavat
oireet ovat seurausta tehomaataloudesta ja ihmisen toimista näiden prosessien eri vaiheissa.
Kun googlaa "maidon valmistusprosessi". Täytyy myöntää, että tavallisena kuluttajana hieman järkytyin, kun löysin vastauksen.
Voidaan kysyä että onko tuon prosessin jälkeen alkuperäisestä maidosta enään mitään jäljellä? Maidon tervellisyys? Ainakin minusta tuntuu, että näin selvityksen tuosta prosessista, niin tämän jälkeen näen pöydässäni purkillisen tasalaatuista keinomaitoa?
"Tehokkuus ja tasalaatuisuus" on lienee avain tässäkin prosessissa?
Moniko ihminen kärsi ennenvanhaa sellaisesta ongelmasta kuin Laktoosi-intoleranssi? Nyt lukematon määrä ihmisiä joutuu tuon takia välttelemään
maitoperäisiä tuotteita?
Positiivinen puoli lienee teollisuuden kannalta sitten se, että näille allergikoille voidaan tarjota ja kehittää sitten uusia tuotteita?
Mutta tämä mm kiinnostaa? Luomukaurahiutale?
Viljaa, josta luomukaurahiutale on tehty, maaperää ei keinolannoitettu, eikä käytetty kasvinsuojeluaineita?
Mutta onko tässäkin tapauksessa itse luomukauran siemenvilja geenimanipuloitua?
Kiitos, että osallistut mukaan keskusteluun! Olemme juuri lopettelemassa, toivottavasti ketjusta löytyy mielenkiintoista luettavaa ja kokemuksia, joiden pohjalta pohtia omaa ruoka-arkea ja sen mahdollista muutosta.
Suomessa ei ainakaan toistaiseksi saa käyttää siemeniä missään tuotantotavassa, joita olisi jalostettu millään geenitekniikalla. Luomussa tämä on lisäksi kategorisesti kielletty, joten luomukauran siemenet ovat aina jalostettu perinteisillä tekniikoilla. EU:ssa lainsäädäntöä uusien jalostustekniikoiden eli ns. geenieditoinnin suhteen ollaan mahdollisesti uudistamassa, mutta työ on vielä kesken. Uusi lainsäädäntö koskisi hyvin uutta ja tarkkaa tekniikkaa, jossa esim. yksitäistä geeniä voidaan muokata, mutta mitään toisia geenejä ei siirretä kasviin.
Kiitos kaikille teille, jotka olette olleet tänään mukana tässä keskustelussa! Meillä alkaa keskustelu kääntyä kohti loppua ja sitä ennen vielä viimeinen pyyntö:
Kerro jokin oivallus tai tärkeä ajatus, mikä on jäänyt mieleen tästä keskustelusta.
Tämä kysymys kysytään aina jokaisen Erätauko-keskustelun päätteeksi. Olisi siis kiva kuulla mahdollisimman monta oivallusta :)
Mielestäni oli hyvä ja asiallinen keskustelu. Vaikka aiemmin luomusta ja marjoista kirjoitin, täytyy sekin ymmärtää, että on ihmisiä, joilla ei ole tänään kuin valo jääkaapissa.
Kiitos tämän ajatuksen jakamisesta ja että olet ollut mukana!
Keskustelu on ollut rakentavaa ja käsitellyt hyvin monentyyppisiä aiheita ja mielipiteitä. Opin myös uutta tänään. Olin mielelläni asiantuntijana tässä keskustelussa.
/Satu
Kiva kuulla Satu ja lämmin kiitos, että olet ollut mukana!
Miksi elintarvikkaiden pakkausten koot ovat järjestään perhepakkauksia?
Sinkku-talouksien määrä kuitenkin kasvaa vuosi vuodelta, ja alkaa olemaan määrällisesti pian samaa luokkaa kuin muidenkin.
En halua ostaa iselleni jotain isoa mandariini/klementiini säkkiä, koska en jaksa syödä sitä.
Sama muidenkin tuotteiden kans.
Toinen asia on hedelmien laatu/tuoreus.
Ruotsin kaupoissa esim Ica:ssa on paljon tuoreempia ja paremman näköisiä hedelmiä kuin Suomen kaupoissa, ehkä Lidlissä on parhaimmat Suomen kaupoista, mutta siellä on yleensäkin aika huono valikoima.
Mistä tämä johtuu että huonompilaatuiset hedelmät päätyy Suomen kauppoihin, ja parempilaatuiset viedään Ruotsiin?
Kiitos, että osallistut vielä näin viime hetkellä mukaan keskusteluun! Olemme juuri lopettelemassa, toivottavasti ketjusta löytyy mielenkiintoista luettavaa ja kokemuksia, joiden pohjalta pohtia omaa ruoka-arkea ja sen mahdollista muutosta.
Vielä kiitokset kaikille! Mikäli tämä keskustelu herätti ja herättää sinussa ajatuksia ja pohdintoja, niin voit jatkaa keskustelua vaikkapa omien läheisten kanssa ruoka-arjesta ja ruuan merkityksestä sekä muutoksen vaikeudesta ja mahdollisuuksista. Oikein hyvää kevättä kaikille ja vielä kiitos!