Orpon hallituksen yhdeksästä työmarkkinauudistuksesta yksittäisissä Pohjoismaissa on voimassa vain 2–4 käytäntöä.
Palkat.
Orpon hallituksen suunnittelema vientivetoinen palkkamalli kieltäisi valtakunnansovittelijalta vientialojen ylittävät sovintoesitykset.
Missään muussa Pohjoismaassa tällaista lainsäädäntöä ei ole tehty, mutta Ruotsin sovittelulaitosta kehotetaan pysymään korkeintaan vientialojen korotusten tasolla.
Työajat.
Suomessa työaikojen paikallinen sopiminen on hyvin joustavaa, eikä siinä järjestäytyneiden yritysten osalta ole merkittäviä eroja muihin Pohjoismaihin.
Lakko oikeus.
Muissa Pohjoismaissa liittojen sakoille ei ole laissa kovin selviä rajoja ja siksi tuomioistuimet päättävät korvauksista arvioitujen vahinkojen perusteella.
Irtisanominen.
Orpon hallituksen uudistusten myötä Suomen työsuhdeturva tulisi olemaan Pohjoismaiden heikoin tai korkeintaan Tanskan jälkeen toiseksi heikoin, kun otetaan huomioon henkilöperusteinen ja kollektiivinen irtisanominen.
Työttömyysturva.
Työttömyysturvan saamista on kiristetty kaikissa Pohjoismaissa 1990-luvulta lähtien. Perusturvan ja ansiosidonnaisen korvauksen tasoa ja kestoa on leikattu. Myös työnhaku- ja työntekovelvollisuuksia on kiristetty.
Paikallinen sopiminen.
Suomi on Pohjoismaista ainoa, jossa työehtosopimusten lakisääteinen yleissitovuus on vahva. Suomen malli on erilainen kuin muissa Pohjoismaissa ja muistuttaa enemmän Belgian, Itävallan ja Ranskan mallia.
Uskon enemmän tässäkin asiassa Ilkka Kärrylään. Hän on poliittisen historian yliopisto-opettaja Turun yliopistossa ja vieraileva tutkija Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuksen keskuksessa. Hän on tutkinut työmarkkinasuhteiden historiaa Pohjoismaissa.
Perustuu tutkimukseen minkä häneltä on tilannut Uuden talousajattelun keskus, UTAK.
Palkat.
Orpon hallituksen suunnittelema vientivetoinen palkkamalli kieltäisi valtakunnansovittelijalta vientialojen ylittävät sovintoesitykset.
Missään muussa Pohjoismaassa tällaista lainsäädäntöä ei ole tehty, mutta Ruotsin sovittelulaitosta kehotetaan pysymään korkeintaan vientialojen korotusten tasolla.
Työajat.
Suomessa työaikojen paikallinen sopiminen on hyvin joustavaa, eikä siinä järjestäytyneiden yritysten osalta ole merkittäviä eroja muihin Pohjoismaihin.
Lakko oikeus.
Muissa Pohjoismaissa liittojen sakoille ei ole laissa kovin selviä rajoja ja siksi tuomioistuimet päättävät korvauksista arvioitujen vahinkojen perusteella.
Irtisanominen.
Orpon hallituksen uudistusten myötä Suomen työsuhdeturva tulisi olemaan Pohjoismaiden heikoin tai korkeintaan Tanskan jälkeen toiseksi heikoin, kun otetaan huomioon henkilöperusteinen ja kollektiivinen irtisanominen.
Työttömyysturva.
Työttömyysturvan saamista on kiristetty kaikissa Pohjoismaissa 1990-luvulta lähtien. Perusturvan ja ansiosidonnaisen korvauksen tasoa ja kestoa on leikattu. Myös työnhaku- ja työntekovelvollisuuksia on kiristetty.
Paikallinen sopiminen.
Suomi on Pohjoismaista ainoa, jossa työehtosopimusten lakisääteinen yleissitovuus on vahva. Suomen malli on erilainen kuin muissa Pohjoismaissa ja muistuttaa enemmän Belgian, Itävallan ja Ranskan mallia.
Uskon enemmän tässäkin asiassa Ilkka Kärrylään. Hän on poliittisen historian yliopisto-opettaja Turun yliopistossa ja vieraileva tutkija Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuksen keskuksessa. Hän on tutkinut työmarkkinasuhteiden historiaa Pohjoismaissa.
Perustuu tutkimukseen minkä häneltä on tilannut Uuden talousajattelun keskus, UTAK.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.