Meidän on ihan turha pelätä tonnien painoisia täyssähköautoja.

Ensinnäkään paino ei lisää täyssähköauton kulutusta juuri yhtään, koska kiihdytys tapahtuu erittäin hyvällä hyötysuhteella ja kasvanut liike-energia saadaan talteen jarrutuksessa. Ilmanvastus riippuu auton koosta, muodosta ja ajonopeudesta sekä ilman tiheydestä.

Tonnien painoinen auto puskee vakaasti läpi sohjovallien. Ja on tukevan turvallinen, jos joku vanha 1,5-tonninen muovikippofossiili vielä tulee keulaan.

Tiet kyllä kestävät. Ajetaanhan siellä jatkuvasti yli 70-tonnisillakin autoilla.

Muistakaa, että autojen painot ovat fossiilikaudellakin tuplaantuneet suhteellisen lyhyessä ajassa. 800-kiloisen Corollan paino nousi 1600 kiloon 40 vuodessa. Ihmisetkin ovat nykyään paljon painavampia kuin 40 vuotta sitten. Citroënin AX painoi 90-luvulla 640 kg, mutta myöhemmin pikkuautotkin painoivat jo 1200 kg.

Että ei saa pelätä kiloja.
27513
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 27

Vanhimmat

Hanki ensin ajokortti ja mölyä sitten vasta.

Äänestä

Vakavin haitta on jarrutusmatkojen pidentyminen, koska se on turvallisuutta vähentävä tekijä.

Äänestä
  • Mars takaisin fysiikan tunnille - massa ei vaikuta hidastuvuuteen ja siten pysähtymismatkaan.

    Äänestä

  • Anonyymi00006 kirjoitti:

    Mars takaisin fysiikan tunnille - massa ei vaikuta hidastuvuuteen ja siten pysähtymismatkaan.

    Ideaalisesti näin, mutta olen käsittänyt ettei tämä päde enää, jos jarrutusvoimaa ei pystytä kasvattamaan samassa suhteessa. Näin voi käydä vaikkapa huonoissa olosuhteissa.

    Äänestä

  • Anonyymi00008 kirjoitti:

    Ideaalisesti näin, mutta olen käsittänyt ettei tämä päde enää, jos jarrutusvoimaa ei pystytä kasvattamaan samassa suhteessa. Näin voi käydä vaikkapa huonoissa olosuhteissa.

    Massan kasvaessa myös renkaan ja tienpinnan välinen kitka kasvaa, oli keli sitten hyvä tai huono -> jarrutusmatka säilyy ennallaan. Teoriassa massa voi kasvattaa jarrutusmatkaa vain jos itse jarrujen teho ei riitä, eli autossa olisi alimitoitetut jarrut.

    Äänestä

  • Anonyymi00006 kirjoitti:

    Mars takaisin fysiikan tunnille - massa ei vaikuta hidastuvuuteen ja siten pysähtymismatkaan.

    Hienoa, kun meillä on täällä asiantuntija fysiikassa.
    Ilmeisesti laboratoriossa ja ilman ajokorttia.

    Ajokortin omaava voisi olla toista mieltä.
    Trafin erityisasiantuntija Jukka Vedenoja sanoo, että kelin lisäksi jarrutusmatkaan vaikuttavat oleellisesti myös ajoneuvon massa ja renkaiden ominaisuudet. Renkaiden kunto vaikuttaa jarrutusmatkan pituuteen jo kuivallakin asfaltilla ajettaessa.

    Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    Hienoa, kun meillä on täällä asiantuntija fysiikassa.
    Ilmeisesti laboratoriossa ja ilman ajokorttia.

    Ajokortin omaava voisi olla toista mieltä.
    Trafin erityisasiantuntija Jukka Vedenoja sanoo, että kelin lisäksi jarrutusmatkaan vaikuttavat oleellisesti myös ajoneuvon massa ja renkaiden ominaisuudet. Renkaiden kunto vaikuttaa jarrutusmatkan pituuteen jo kuivallakin asfaltilla ajettaessa.

    Niin, olisiko kuitenkin kannattanut olla hereillä siellä fysiikan tunnilla?

    Kaavana ilmaistuna sama asia:
    Hidastuvuuteen tarvittava voima = F; hidastuvuus = a; massa = m,
    kitkakerroin = u ja gravitaatio = g

    F=ma, ja kitkan tekemä työ on F = umg => ma=umg
    m supistuu pois joten => a=ug

    Odotan mielenkiinnolla että todistat tuon kaavan vääräksi.

    Tuolla Trafin asiantuntijan kommentilla massan vaikutuksesta viitataan todennäköisesti raskaaseen liikenteeseen, jossa jarrutusmatkat ovat joka tapauksessa henkilöautoa pidempiä mm. jarrujen ja renkaiden rakenteen vuoksi.

    Äänestä

  • Anonyymi00006 kirjoitti:

    Mars takaisin fysiikan tunnille - massa ei vaikuta hidastuvuuteen ja siten pysähtymismatkaan.

    Kumma kyllä raskaan liikenteen jarrutusmatkat on huomattavasti pidemmät kuin henkilöautoilla . Ei vissiin rekkamiehetkään ole fysiikan tunneilla viihtyneet .

    Äänestä

  • Anonyymi00014 kirjoitti:

    Kumma kyllä raskaan liikenteen jarrutusmatkat on huomattavasti pidemmät kuin henkilöautoilla . Ei vissiin rekkamiehetkään ole fysiikan tunneilla viihtyneet .

    Kuten edellä todettu, ero johtuu rekan jarruista ja renkaista jotka eroavat rakenteeltaan henkilöautosta, ei sinänsä rekan painosta.

    Äänestä

  • Anonyymi00009 kirjoitti:

    Massan kasvaessa myös renkaan ja tienpinnan välinen kitka kasvaa, oli keli sitten hyvä tai huono -> jarrutusmatka säilyy ennallaan. Teoriassa massa voi kasvattaa jarrutusmatkaa vain jos itse jarrujen teho ei riitä, eli autossa olisi alimitoitetut jarrut.

    Useinhan näin talvikeleillä ajetaan sellaisella väleillä, että jos oikeasti edessä tapahtuu jotain yllättävää, ei ole millään autolla edes teoreettista mahdollisuutta saada liukkaalla tiellä autoa pysähtymään.

    Äänestä

  • Anonyymi00008 kirjoitti:

    Ideaalisesti näin, mutta olen käsittänyt ettei tämä päde enää, jos jarrutusvoimaa ei pystytä kasvattamaan samassa suhteessa. Näin voi käydä vaikkapa huonoissa olosuhteissa.

    Painava patteri laatikko uppoo sevemmölle ei saada enää lapiolla teille

    Pitäs aina olla awd

    Äänestä

  • Anonyymi00016 kirjoitti:

    Useinhan näin talvikeleillä ajetaan sellaisella väleillä, että jos oikeasti edessä tapahtuu jotain yllättävää, ei ole millään autolla edes teoreettista mahdollisuutta saada liukkaalla tiellä autoa pysähtymään.

    Rekat ja sähköautot tukkii liikennettä liukkaals

    Asiakkaat

    Äänestä

  • Tyhmyys ja provokatiivinen video muuttaa maailmaa.
    Ihan eri asia jos bensa loppuu eikä huoltista ole lähelläkään.

    Äänestä

  • Anonyymi00004 kirjoitti:

    Tyhmyys ja provokatiivinen video muuttaa maailmaa.
    Ihan eri asia jos bensa loppuu eikä huoltista ole lähelläkään.

    On siinä meillä tytteli pöljä. Et tajua taaskaan mitään mistään. Törkkää kielesi sähkörasiaan.

    Äänestä

  • Anonyymi00005 kirjoitti:

    On siinä meillä tytteli pöljä. Et tajua taaskaan mitään mistään. Törkkää kielesi sähkörasiaan.

    Jos linkkaat typerän videon, niin kestä kritiikki.

    Äänestä

  • Anonyymi00007 kirjoitti:

    Jos linkkaat typerän videon, niin kestä kritiikki.

    Etkö taukki tajua että matka jäi tekemättä romusähköauton takia ? vitun uuno.

    Äänestä

Tiet eivät kyllä kestä, eikä kestä hiukkaspäästöistä kärsivien ihmisten keuhkotkaan, jos autojen keskipaino pomppaa 1,3 tonnista 2 tonniin. Tiestön kuluma kasvaa aika suorassa suhteessa sitä käyttävien kulkuneuvojen painoon. Ja siinä keskipaino on ratkaiseva.
Ja tiestö kuluu hiukkaspäästöinä ympäristöön, kuten kuluu renkaatkin. Ja massaa pysäyttäessä hiukkaspäästöjä tulee jarruistakin.
Polttomoottoriautot jopa nokivasarat ovat varsin maltillisia pienhiukkasten tuottajia jos niitä vertaa 600 kiloa painavampaa sähköautoon.

Äänestä

Väittääkö joku, että kuormattua jarrutonta peräkärryä vetävä auto pysähtyy samalla matkalla kuin peräkärrytön?

Äänestä
  • Riippuu siitä, mikä sen pysäyttää. Esimerkiksi kivimuuri ei anna periksi. No, ehkä peräkärry rusentaa sitä vielä enemmän teslaksi.

    Äänestä

Teslan renkaat ei pysy säädöistä kulma. At pettää mikdi

Äänestä

Piti ihan tarkistaa tuo Citroën_AX:n paino.
AutoWiki kertoo: Omamassa 637–830 kg
Mopoautot painaa 350kg, joten tuo Ax:n paino 637kg on todella kunnioitettava.

Äänestä

Kitkakerroin on painosta riippumaton vakio vain kahden samanlaisen pinnan välillä. Renkaan ja asvaltin välinen kitkakerroin ei ole painon suhteen vakio.

Kitkakerroin on yleensä huonompi suuremman painon tapauksessa.

Mutta paljon enemmän ratkaisee ajoavustimien reagointi ja kysy pysähtyä tai väistää estettä autonomisesti. Joskus ennenhän (fossiileissa) väistäminen oli jätetty kuljettajan tehtäväksi...

Äänestä
  • Esimerkkinä TM:n vertailutesteistä 2021 pikkuautojen vertailussa (Polo, Yaris yms.) jarrutusmatkat 100-0 km/h oli 39-42 metriä autosta riippuen. Autojen punnitut painot keskimäärin noin 1200 kg.

    Samana vuonna tehdyssä sähköautovertailussa (ID.4, Ioniq 5 yms.) oli autojen punnitut massat 2000 kg:n molemmin puolin. Mitatut jarrutusmatkat 37-41 metriä autosta riippuen.

    Jos nyt joku on sitä mieltä että paino lisää jarrutusmatkaa niin miksi mittausten mukaan näin ei kuitenkaan tapahdu?

    Äänestä

  • Anonyymi00024 kirjoitti:

    Esimerkkinä TM:n vertailutesteistä 2021 pikkuautojen vertailussa (Polo, Yaris yms.) jarrutusmatkat 100-0 km/h oli 39-42 metriä autosta riippuen. Autojen punnitut painot keskimäärin noin 1200 kg.

    Samana vuonna tehdyssä sähköautovertailussa (ID.4, Ioniq 5 yms.) oli autojen punnitut massat 2000 kg:n molemmin puolin. Mitatut jarrutusmatkat 37-41 metriä autosta riippuen.

    Jos nyt joku on sitä mieltä että paino lisää jarrutusmatkaa niin miksi mittausten mukaan näin ei kuitenkaan tapahdu?

    Somessa mutu korvaa faktan. Eihän nykyteinit osaa lukea 162 merkkiä pidempiä juttujakaan.

    Äänestä

  • Anonyymi00024 kirjoitti:

    Esimerkkinä TM:n vertailutesteistä 2021 pikkuautojen vertailussa (Polo, Yaris yms.) jarrutusmatkat 100-0 km/h oli 39-42 metriä autosta riippuen. Autojen punnitut painot keskimäärin noin 1200 kg.

    Samana vuonna tehdyssä sähköautovertailussa (ID.4, Ioniq 5 yms.) oli autojen punnitut massat 2000 kg:n molemmin puolin. Mitatut jarrutusmatkat 37-41 metriä autosta riippuen.

    Jos nyt joku on sitä mieltä että paino lisää jarrutusmatkaa niin miksi mittausten mukaan näin ei kuitenkaan tapahdu?

    Hyvä, että otit esiin, koska TM mittasi ID3 ja ID4 autoille surkeat jarrutustulokset kitkarenkailla talvitestissään.

    Äänestä

Siinä vaiheessahan harmittaa, kun on lipsauttanut 1200-kiloisen fossiilimuovikipponsa sohjovallista 3-tonnisen täyssähkömöhkön alle... Siis jos on kuitenkin selvinnyt hengissä.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Ensinnäkään paino ei lisää täyssähköauton kulutusta juuri yhtään, koska kiihdytys tapahtuu erittäin hyvällä hyötysuhteella ja kasvanut liike-energia saadaan talteen jarrutuksessa. Ilmanvastus riippuu auton koosta, muodosta ja ajonopeudesta sekä ilman tiheydestä.

Tonnien painoinen auto puskee vakaasti läpi sohjovallien. Ja on tukevan turvallinen, jos joku vanha 1,5-tonninen muovikippofossiili vielä tulee keulaan.

Tiet kyllä kestävät. Ajetaanhan siellä jatkuvasti yli 70-tonnisillakin autoilla.

Muistakaa, että autojen painot ovat fossiilikaudellakin tuplaantuneet suhteellisen lyhyessä ajassa. 800-kiloisen Corollan paino nousi 1600 kiloon 40 vuodessa. Ihmisetkin ovat nykyään paljon painavampia kuin 40 vuotta sitten. Citroënin AX painoi 90-luvulla 640 kg, mutta myöhemmin pikkuautotkin painoivat jo 1200 kg.

Että ei saa pelätä kiloja.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu