Meidän on ihan turha pelätä tonnien painoisia täyssähköautoja.

Anonyymi-ap

Ensinnäkään paino ei lisää täyssähköauton kulutusta juuri yhtään, koska kiihdytys tapahtuu erittäin hyvällä hyötysuhteella ja kasvanut liike-energia saadaan talteen jarrutuksessa. Ilmanvastus riippuu auton koosta, muodosta ja ajonopeudesta sekä ilman tiheydestä.

Tonnien painoinen auto puskee vakaasti läpi sohjovallien. Ja on tukevan turvallinen, jos joku vanha 1,5-tonninen muovikippofossiili vielä tulee keulaan.

Tiet kyllä kestävät. Ajetaanhan siellä jatkuvasti yli 70-tonnisillakin autoilla.

Muistakaa, että autojen painot ovat fossiilikaudellakin tuplaantuneet suhteellisen lyhyessä ajassa. 800-kiloisen Corollan paino nousi 1600 kiloon 40 vuodessa. Ihmisetkin ovat nykyään paljon painavampia kuin 40 vuotta sitten. Citroënin AX painoi 90-luvulla 640 kg, mutta myöhemmin pikkuautotkin painoivat jo 1200 kg.

Että ei saa pelätä kiloja.

27

325

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Hanki ensin ajokortti ja mölyä sitten vasta.

      • Anonyymi

        🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑

        😍 ­­N­­y­­­m­f­­­o­­­m­­­a­­­a­­­n­i -> https://ye.pe/finngirl21

        🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞


    • Anonyymi

      Vakavin haitta on jarrutusmatkojen pidentyminen, koska se on turvallisuutta vähentävä tekijä.

      • Anonyymi

        Mars takaisin fysiikan tunnille - massa ei vaikuta hidastuvuuteen ja siten pysähtymismatkaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mars takaisin fysiikan tunnille - massa ei vaikuta hidastuvuuteen ja siten pysähtymismatkaan.

        Ideaalisesti näin, mutta olen käsittänyt ettei tämä päde enää, jos jarrutusvoimaa ei pystytä kasvattamaan samassa suhteessa. Näin voi käydä vaikkapa huonoissa olosuhteissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ideaalisesti näin, mutta olen käsittänyt ettei tämä päde enää, jos jarrutusvoimaa ei pystytä kasvattamaan samassa suhteessa. Näin voi käydä vaikkapa huonoissa olosuhteissa.

        Massan kasvaessa myös renkaan ja tienpinnan välinen kitka kasvaa, oli keli sitten hyvä tai huono -> jarrutusmatka säilyy ennallaan. Teoriassa massa voi kasvattaa jarrutusmatkaa vain jos itse jarrujen teho ei riitä, eli autossa olisi alimitoitetut jarrut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mars takaisin fysiikan tunnille - massa ei vaikuta hidastuvuuteen ja siten pysähtymismatkaan.

        Hienoa, kun meillä on täällä asiantuntija fysiikassa.
        Ilmeisesti laboratoriossa ja ilman ajokorttia.

        Ajokortin omaava voisi olla toista mieltä.
        Trafin erityisasiantuntija Jukka Vedenoja sanoo, että kelin lisäksi jarrutusmatkaan vaikuttavat oleellisesti myös ajoneuvon massa ja renkaiden ominaisuudet. Renkaiden kunto vaikuttaa jarrutusmatkan pituuteen jo kuivallakin asfaltilla ajettaessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hienoa, kun meillä on täällä asiantuntija fysiikassa.
        Ilmeisesti laboratoriossa ja ilman ajokorttia.

        Ajokortin omaava voisi olla toista mieltä.
        Trafin erityisasiantuntija Jukka Vedenoja sanoo, että kelin lisäksi jarrutusmatkaan vaikuttavat oleellisesti myös ajoneuvon massa ja renkaiden ominaisuudet. Renkaiden kunto vaikuttaa jarrutusmatkan pituuteen jo kuivallakin asfaltilla ajettaessa.

        Niin, olisiko kuitenkin kannattanut olla hereillä siellä fysiikan tunnilla?

        Kaavana ilmaistuna sama asia:
        Hidastuvuuteen tarvittava voima = F; hidastuvuus = a; massa = m,
        kitkakerroin = u ja gravitaatio = g

        F=ma, ja kitkan tekemä työ on F = umg => ma=umg
        m supistuu pois joten => a=ug

        Odotan mielenkiinnolla että todistat tuon kaavan vääräksi.

        Tuolla Trafin asiantuntijan kommentilla massan vaikutuksesta viitataan todennäköisesti raskaaseen liikenteeseen, jossa jarrutusmatkat ovat joka tapauksessa henkilöautoa pidempiä mm. jarrujen ja renkaiden rakenteen vuoksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mars takaisin fysiikan tunnille - massa ei vaikuta hidastuvuuteen ja siten pysähtymismatkaan.

        Kumma kyllä raskaan liikenteen jarrutusmatkat on huomattavasti pidemmät kuin henkilöautoilla . Ei vissiin rekkamiehetkään ole fysiikan tunneilla viihtyneet .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kumma kyllä raskaan liikenteen jarrutusmatkat on huomattavasti pidemmät kuin henkilöautoilla . Ei vissiin rekkamiehetkään ole fysiikan tunneilla viihtyneet .

        Kuten edellä todettu, ero johtuu rekan jarruista ja renkaista jotka eroavat rakenteeltaan henkilöautosta, ei sinänsä rekan painosta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Massan kasvaessa myös renkaan ja tienpinnan välinen kitka kasvaa, oli keli sitten hyvä tai huono -> jarrutusmatka säilyy ennallaan. Teoriassa massa voi kasvattaa jarrutusmatkaa vain jos itse jarrujen teho ei riitä, eli autossa olisi alimitoitetut jarrut.

        Useinhan näin talvikeleillä ajetaan sellaisella väleillä, että jos oikeasti edessä tapahtuu jotain yllättävää, ei ole millään autolla edes teoreettista mahdollisuutta saada liukkaalla tiellä autoa pysähtymään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ideaalisesti näin, mutta olen käsittänyt ettei tämä päde enää, jos jarrutusvoimaa ei pystytä kasvattamaan samassa suhteessa. Näin voi käydä vaikkapa huonoissa olosuhteissa.

        Painava patteri laatikko uppoo sevemmölle ei saada enää lapiolla teille

        Pitäs aina olla awd


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Useinhan näin talvikeleillä ajetaan sellaisella väleillä, että jos oikeasti edessä tapahtuu jotain yllättävää, ei ole millään autolla edes teoreettista mahdollisuutta saada liukkaalla tiellä autoa pysähtymään.

        Rekat ja sähköautot tukkii liikennettä liukkaals

        Asiakkaat


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Tyhmyys ja provokatiivinen video muuttaa maailmaa.
        Ihan eri asia jos bensa loppuu eikä huoltista ole lähelläkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tyhmyys ja provokatiivinen video muuttaa maailmaa.
        Ihan eri asia jos bensa loppuu eikä huoltista ole lähelläkään.

        On siinä meillä tytteli pöljä. Et tajua taaskaan mitään mistään. Törkkää kielesi sähkörasiaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On siinä meillä tytteli pöljä. Et tajua taaskaan mitään mistään. Törkkää kielesi sähkörasiaan.

        Jos linkkaat typerän videon, niin kestä kritiikki.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos linkkaat typerän videon, niin kestä kritiikki.

        Etkö taukki tajua että matka jäi tekemättä romusähköauton takia ? vitun uuno.


    • Anonyymi

      Tiet eivät kyllä kestä, eikä kestä hiukkaspäästöistä kärsivien ihmisten keuhkotkaan, jos autojen keskipaino pomppaa 1,3 tonnista 2 tonniin. Tiestön kuluma kasvaa aika suorassa suhteessa sitä käyttävien kulkuneuvojen painoon. Ja siinä keskipaino on ratkaiseva.
      Ja tiestö kuluu hiukkaspäästöinä ympäristöön, kuten kuluu renkaatkin. Ja massaa pysäyttäessä hiukkaspäästöjä tulee jarruistakin.
      Polttomoottoriautot jopa nokivasarat ovat varsin maltillisia pienhiukkasten tuottajia jos niitä vertaa 600 kiloa painavampaa sähköautoon.

    • Anonyymi

      Väittääkö joku, että kuormattua jarrutonta peräkärryä vetävä auto pysähtyy samalla matkalla kuin peräkärrytön?

      • Anonyymi

        Riippuu siitä, mikä sen pysäyttää. Esimerkiksi kivimuuri ei anna periksi. No, ehkä peräkärry rusentaa sitä vielä enemmän teslaksi.


    • Anonyymi

      Teslan renkaat ei pysy säädöistä kulma. At pettää mikdi

    • Anonyymi

      Piti ihan tarkistaa tuo Citroën_AX:n paino.
      AutoWiki kertoo: Omamassa 637–830 kg
      Mopoautot painaa 350kg, joten tuo Ax:n paino 637kg on todella kunnioitettava.

    • Anonyymi

      Kitkakerroin on painosta riippumaton vakio vain kahden samanlaisen pinnan välillä. Renkaan ja asvaltin välinen kitkakerroin ei ole painon suhteen vakio.

      Kitkakerroin on yleensä huonompi suuremman painon tapauksessa.

      Mutta paljon enemmän ratkaisee ajoavustimien reagointi ja kysy pysähtyä tai väistää estettä autonomisesti. Joskus ennenhän (fossiileissa) väistäminen oli jätetty kuljettajan tehtäväksi...

      • Anonyymi

        Esimerkkinä TM:n vertailutesteistä 2021 pikkuautojen vertailussa (Polo, Yaris yms.) jarrutusmatkat 100-0 km/h oli 39-42 metriä autosta riippuen. Autojen punnitut painot keskimäärin noin 1200 kg.

        Samana vuonna tehdyssä sähköautovertailussa (ID.4, Ioniq 5 yms.) oli autojen punnitut massat 2000 kg:n molemmin puolin. Mitatut jarrutusmatkat 37-41 metriä autosta riippuen.

        Jos nyt joku on sitä mieltä että paino lisää jarrutusmatkaa niin miksi mittausten mukaan näin ei kuitenkaan tapahdu?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Esimerkkinä TM:n vertailutesteistä 2021 pikkuautojen vertailussa (Polo, Yaris yms.) jarrutusmatkat 100-0 km/h oli 39-42 metriä autosta riippuen. Autojen punnitut painot keskimäärin noin 1200 kg.

        Samana vuonna tehdyssä sähköautovertailussa (ID.4, Ioniq 5 yms.) oli autojen punnitut massat 2000 kg:n molemmin puolin. Mitatut jarrutusmatkat 37-41 metriä autosta riippuen.

        Jos nyt joku on sitä mieltä että paino lisää jarrutusmatkaa niin miksi mittausten mukaan näin ei kuitenkaan tapahdu?

        Somessa mutu korvaa faktan. Eihän nykyteinit osaa lukea 162 merkkiä pidempiä juttujakaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Esimerkkinä TM:n vertailutesteistä 2021 pikkuautojen vertailussa (Polo, Yaris yms.) jarrutusmatkat 100-0 km/h oli 39-42 metriä autosta riippuen. Autojen punnitut painot keskimäärin noin 1200 kg.

        Samana vuonna tehdyssä sähköautovertailussa (ID.4, Ioniq 5 yms.) oli autojen punnitut massat 2000 kg:n molemmin puolin. Mitatut jarrutusmatkat 37-41 metriä autosta riippuen.

        Jos nyt joku on sitä mieltä että paino lisää jarrutusmatkaa niin miksi mittausten mukaan näin ei kuitenkaan tapahdu?

        Hyvä, että otit esiin, koska TM mittasi ID3 ja ID4 autoille surkeat jarrutustulokset kitkarenkailla talvitestissään.


    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tärkeä kysymys!

      Haluatko sinä, mies, minut?
      Ikävä
      93
      1798
    2. Asiallinen lähestyminen

      Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk
      Sinkut
      176
      1367
    3. Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."

      Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll
      Suomalaiset julkkikset
      16
      1188
    4. En tiedä..

      Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse
      Ikävä
      106
      1147
    5. Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?

      Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?
      Ikävä
      56
      1036
    6. Suhde asiaa

      Miksi et halua suhdetta kanssani?
      Ikävä
      81
      974
    7. Mitäs nainen

      Meinaat tehdä viikonloppuna.
      Ikävä
      87
      966
    8. Kirjoita nainen meistä jotain tänne

      tai minusta, ihan mitä haluat. Niinkin voi kirjoittaa, etteivät muut tunnista, esim. meidän kahdenkeskisistä jutuista. K
      Ikävä
      68
      910
    9. Vedalainen metafysiikka

      Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli
      Hindulaisuus
      289
      783
    10. Ai jaa sinä oletkin ahnas

      Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
      Ikävä
      107
      768
    Aihe