Arthur M. Youngin Refleksiivinen universumi ja tietoisuuden kehitys

Onko tietoisuudessa siis aste-eroja?

Bakteeri ,kissa ,ihminen , ufoalienolento ja jumala.

Pienimmästä suurimpaan tietoisuuteen.

.

Vai onko se niin että joko tietoisuutta on tai sitten sitä ei ole ollenkaan? Ei aste-eroja.

😍😋😍😋😍😋😍😋😍

💋 ­­N­­y­m­f­­­o­­­m­­a­­­a­­n­­i -> https://l24.im/ecC7ux#kissagirl21

🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞

Eiköhän se ole tietämisen kasvattamista ja tietämisellä pätemistä.

Tietoisuuden kasvattaminen olisi sitä, että tulee vaikka tietoiseksi omista reaktioistaan tiettyihin tietäjätyyppeihin.

"Onko eri "suuruisia" tietoisuuksia?"

Tietoisuutta voi olla enemmän tai vähemmän ja tietoisuuden laajuus ja taso vaihtelee esim. terveyden ja vireystilan mukaan eri aikoina ja erilaisissa olosuhteissa.

Oma kantani on että ns. tavallinen default arkitietoisuus on joukko tapoja, rutiineja ja reaktioita joihin yksilö on vähitellen ehdollistunut elämänsä ja koulutuksen aikana.

Aivot eivät tuota tietoisuutta vaan toimivat eräänlaisena virittimenä joka lokalisoi kokemuksen ajallis-paikalliseksi ja suodattaa samalla muut vaikutteet pois huomion fokuksesta. Tähän viittaa mm. psykoaktiivisten aineiden vaikutus ja epätavalliset tietoisuuden tasot joissa alitajunta onnistuu ohittamaan aivojen "palomuurin".

(esim. Neil Theise - Is Consciousness Ultimate Reality?

https://www.youtube.com/watch?v=bZCZDxwS90A)



Tapojen ja rutiinien tasolla tietoisuuden toiminta on melko mekaanista eikä siitä jää juurikaan muistijälkeä mieleen ainakaan tietoisen mielen tasolla. Tätä voi kutsua automaattisen energian tasoksi jossa kyetään seuraamaan valmiita sääntöjä ja ohjeita mutta ei juurikaan kyetä kehittämään niitä tai soveltamaan erilaisissa olosuhteissa.

Tämä automaattinen taso kehkeytyy vähitellen toiston avulla ja edellyttää tarkkaavaisuutta opetteluvaiheessa mutta harjoittelun seurauksena alkaa toimia ikäänkuin itsestään ilman ajattelua ja tarkkaavaisuutta. Tätä tasoa voi kutsua ns. "materiaaliseksi minuudeksi" joka on jokaisella syntymästä ja on tavallaan ns. sielu toukkavaiheessa.

Tunteiden tasolla ilmenee usein samaistumista ja reaktiivista käytöstä eli samaistutaan omaan kehoon, vertaisryhmään, kansallisuuteen, uskontoon, ideologiaan yms. . Tämä on ns. reaktiivinen minuus joka toimii ns. sensitiivisen energian tasolla joka yhteinen kehittyneimpien eläinten kanssa. Tällä tasolla alkaa kehittyä ja vähitellen organisoitua persoonallinen yksilöllisyys jota pelkän materiaalisen automaattisen minuuden tasolla ei juurikaan ole.

Transpersoonallisen psykologian tasolla voidaan tunnistaa transkendentteja pyrkimyksiä ja kokemuksia joissa pyrtään ainakin ajoittain vapautumaan vallitsevan kulttuurin konsensuksen "pakkopaidasta" ja tätä voi kutsua ns. jakautuneeksi minuudeksi joka yrittää tasapainoilla materiaalisen arjen ja transkendenttien pyrkimysten ja vaikutusten välillä.

Todelllinen minuus on tasapainossa kollektiivisen alitajunnan epälokaalin todellisuuden ja lokaalin persoonallisen tason suhteen ja kykenee kokemaan ja hahmottamaan todellisuuden sellaisena kuin se oikeasti on mikä mahdollistaa myös aidon ymmärtämisen pelkän samaistumisen tai reagoimisen sijasta.

Kyse on siis lähinnä tietoisuuden organisoitumisesta ja kehittymisestä eikä niinkään tietoisuuden määrästä jota voi väliaikaisesti kasvattaa esim. jonkinlaisen systemaattisen meditoinnin harjoituksen ja jossain määrin myös psykoaktiivisten aineiden avulla vaikka se on periaatteessa vaarallista koska se voi myös tuhota kehitysmahdollisuudet.

J. G. Bennettin Dramatic Universe osa 2 mukaan:

Materiaalinen minuus -- automaattinergia

Reaktiivinen minuus - sensitiivienergia

Jakautunut minuus - yhteenkietoutuneet sensitivinen, tietoisuuden ja luovuuden energiat

Todellinen minuus - osataan pitää irrallaan oma sensitiivienergia ns. kosmisten epälokaalien energioiden tasosta jolloin myös yhteys kollektiiviseen ja omaan alitajuntaan on vakiintunut toimivaksi ja luotettavaksi ja jossa myös intuitio & intentio toimivat koherentisti ja moitteettomasti.

Nykyinen neurotiede operoi pelkkien mittaus & aistihavaintojen tasolla ja kykenee erottamaan lähinnä vain kehon tajuttomuuden. valve- ja unitilan tasot toisistaan ja sinä kyse on vain aivojen ja kielellisesti kommunikoidun kokemuksen välisistä neurokorrelaateista jonka takia esim. tietoisuuden ja älykkyyden feikkaaminen onnistuu myös tietotekniikan ja tekoälyn avulla jotka vastaavat lähinnä ihmisen tapojen ja rutiinien automaattitasoa koska kyse on algoritmeista ja ehdollistumisesta joka voi toimia ilman tarkkaavaisuutta, intuitiota ja intentiota täysin mekaanisesti.

B

"Mutta mikä on pienempi kuin olematon?"

Eikös se mene niin , että olio on olemassa ,mutta entiteetti ei välttämättä ole olemassa.

Tuo sinun kommenttisi (kuten ei mikään muukaan tämän ketjun eikä juuri minkään muunkaan aloituksieni kommentit) liity ketjun varsinaiseen aiheeseen eli Arthur M. Youngin filosofiaan jossa mielestäni se kaikkein olennaisin ja mielenkiintoisin aspekti on nimenomaan se että hän oivalsi aineen ja aineellisuuden yhtenä henkisyyden (josta tietoisuus on vain kolmas passiivinen komponentti harmonisoivien ja luovien perimmäisimmän todellisuuden aspektien ohella) jatkumon kehitysvaiheena jossa kerätään kokemuksia, kehitetään yksilöllistymistä valintojen ja seurausten avulla ja kasvatetaan samalla kokonaisuuden potentiaalia eli se ns. "jumaluus" nähdään evolutiivisena kaiken kokonaisuuden kehitysprosessina jonka osia jokainen todellisuuden ilmenemä omalta osaltaan on.

Se "Jumala" eli kokonaisjärjestelmä ei siis ole kaikkivaltias eikä täydellinen vaan joutuu myös taistelemaan potentiaaleja eli mahdollisuuksia tuhoavaa aikaa ja entropiaa vastaan ja jokainen meistä omalla tavallaan palvelee sen kokonaisuuden kehitystä ja ylläpitoa.

"Aine" on sitä miltä todellisuus näyttää ikäänkuin ulkopuolelta 3. persoonan näkökulmasta tarkasteltuna ja "henki" taas se kunkin kokijan "sisäiseksi" koettu kokemus joka ei ole koskaan tyhjentävästi kuvattavissa ja määriteltävissä sen ulkopuolisen näkökulman kautta ottaen huomioon myös sen seikan että se ns. "objektiivisuus" on hyvin suhteellista ja korkeintaan jonkinlaista kollektiivista "subjektiivisuutta" jonka suhteen voi syntyä jonkintasoinen konsensus kielellisen ilmaisun tasolla vaikka jokainen kokija kykenee hahmottamaan todellisuutta vain omien kokemustensa, oletustensa ja uskomustensa pohjalta eli ts. mikään inhimillinen tieto ja tiede ei koskaan ole eikä edes voi olla täydellistä eikä edes loogisesti ristiriidatonta kokonaisuuden tasolla vaan korkeintaan käyttökelpoista suhteessa joihinkin rajoitettuihin käytännön tarkoituksiin.

Se alkuperäinen ja kaiken olemassaolevan todellisuuden taustalla aina vaikuttava "entiteetti" on erilaistumaton alkutila joka on puhdasta potentiaalisuutta täydellisessä tasapainotilassa jossa mitään ei voi verrata mihinkään muuhun koska kaikki näyttäytyy homogeenisena havaitsemisen ja mittaamisen kannalta.

Tätä kaiken alku- & pohjatilaa voi halutessaan yrittää kuvailla teistisin tai fysikaalisin käsittein tai minkä tahansa niiden binääristen vastakohtien välisen jatkumon tasolla mutta se olennaisin asia on että kyse on mahdollisuuksien kokoelmasta joka voi aktualisoitua ainoastaan erilaistumisen ja symmetriarikkojen kautta jolloin syntyy dynaamista muutosta jota voidaan kutsua energiaksi joka sitten tuottaa vuorovaikutusten kautta aineen ja sen tason evoluution alkeishiukkasista atomeihin ja molekyyleihin joka on se mekaanisin ja deterministisin taso ja sieltä se aine alkaa ponnistella takaisin sinne potentiaaliselle alkutasolleen tuoden mukanaan kaiken sen kokemuksen ja innovaatiot kasvattaen samalla sen alku& pohjatilan potentiaalisuutta mikä on pohjimmiltaan kaikki taistelua aikaa ja entropiaa vastaan ja se olannaisin todellisuuden kehittämisen tapa on keskinäisen ylläpidon periaate joka perustuu karkeasti ilmaistuna syömiseen ja syödyksi tulemiseen ja hienomman aineksen erottamiseen karkeasta eli kehitys ja entropian vastainen taistelu etenee siten että kehittyneemmät entiteetit syövät vähiten kehittyneempiä sekä kirjaimellisesti että kuvainnollisesti ns. kehittyneimmillä tasoilla.


Entropian paradoksi on että miten se voi kasvaa ja lähestyä ns. lämpökuolemaa ilman että alkutilan pitää olla äärimmäisen matalan entropian tila. BB-mallin ratkaisu on postuloida äärimmäisen tiivis ja kuuma alku joka sitten jäähtyy ja jollain ihmeen konstilla alkaa organisoitua ja tuottaa emergenssiä jonka lopputulos on nykyinen olemassaolo.

Tyhjiöenergian potentiaalisuus ja sen erilaistuminen/kehittyminen hiukkasiksi, aineeksi, elämäksi ja erilaisiksi uutta luoviksi yksilöllistyneiksi entiteeteiksi on paljon uskottavampi malli joka tavallaan myös yhdistää toisiinsa nähden polarisoituneet tietoisuuteen tai oikeammin potentiaalisuuden kasvattamiseen liittyvät aspektit fysikalistisen/realistisen mallin kanssa muodostaen toisiaan täydentävän kokonaisuuden joka on jatkumo ei mikään on-off hahmotus ja joka ainakin pyrkii olemaan syklinen ja dynaaminen eikä staattinen.



Se epälokaali alku/pohjatila on potentiaalisuuden kannalta "täysi" vaikka aktualisoitumisen kannalta tyhjä ja se mitä kutsutaan "hengeksi" on potentiaalisuutta joka odottaa tilaisuutta aineellistumiseen ja se "aine" on aina menneisyyttä joka on jo aktualisoitunut ja palvelee sitten apuvälineenä kehittyneempään aktualisoitumiseen potentiaalisen tason kasvattamisen kautta.

===>

===>

"Subjektiivisuus" (idealismi,henkisyys ) ja "objektiivisuus" (realismi, fysikalismi) ovat siis saman kokonaisuuden aspekteja mutta eivät vastakohtia vaan todellisuuden jatkumo.

Valinnat ja vapaa tahto kohdistuvat aina potentiaalisuuteen eli tulevaisuudessa tapahtuvaan aktualisoitumiseen eli johonkin mikä ei ole vielä objektiivisesti läsnä ja joka sitten tulkitaan subjektiiviseksi. Realismi ja fysikalismi liittyy olemassaolevaan jota sen idealismin eli tulevaisuuden potentiaalisuuksien kannalta voi käyttää välineenä ideoiden ja luovuuden aktivoitumiseen ja realisointiin.

Koska suurin osa ihmiskunnasta operoi korkeintaan reaktiivisen minuuden tasolla samaistuen siihen jo aktualisoituneeseen todellisuuten niin kaikki uusi ja erilainen koetaan uhkana ja vaarana olemassaolevana järjestykselle joka tuntuu tutulta ja turvalliselta koska siihen samaistutaan voimakkaasti.

Idealismi siis keskittyy siihen mikä on mahdollista kun taas realismi haluaa samaistumisen takia jumittaa siinä mikä on jo aktualisoitunut aineeksi eli menneisyyteen joka joka tapauksessa hajoaa vähitellen entropian seurauksena koska sitä ei kyetä ylläpitämään joka edellyttäisi kykyä uudistua "syömällä" sitä jo aktualisoitua ja erottelemalla siitä hienommat komponentit ja heittämällä pois karkeammat huonosti toimivat osuudet.

Uskontojen taso operoi myyttien ja vertauskuvien avulla ja on usein helpommin omaksuttavissa ja ymmärrettävissä kuin loogis-analyyttinen tarkkuuden pyrkimyksen kautta fragmentoituneet tieteen metodien tuottamat osatotuudet.

...

Tämä oli vain pikainen piipahdus koska tutkin ja opiskelen mielummin koko ajan itse lisää kuin vaivaudun väittelemään ja puolustelemaan omia kantojani kovin paljoa kerrallaan koska ne ovat koko ajan työn alla jatkuvan näkökulmien laajentamisen takia mikä on toisaalta myös melko haasteellista kielellisen ilmaisun kannalta joka voi olla aina vain lineaarista yksi aspekti kerrallaan etenevää.

B

Anonyymi kirjoitti:

===>

"Subjektiivisuus" (idealismi,henkisyys ) ja "objektiivisuus" (realismi, fysikalismi) ovat siis saman kokonaisuuden aspekteja mutta eivät vastakohtia vaan todellisuuden jatkumo.

Valinnat ja vapaa tahto kohdistuvat aina potentiaalisuuteen eli tulevaisuudessa tapahtuvaan aktualisoitumiseen eli johonkin mikä ei ole vielä objektiivisesti läsnä ja joka sitten tulkitaan subjektiiviseksi. Realismi ja fysikalismi liittyy olemassaolevaan jota sen idealismin eli tulevaisuuden potentiaalisuuksien kannalta voi käyttää välineenä ideoiden ja luovuuden aktivoitumiseen ja realisointiin.

Koska suurin osa ihmiskunnasta operoi korkeintaan reaktiivisen minuuden tasolla samaistuen siihen jo aktualisoituneeseen todellisuuten niin kaikki uusi ja erilainen koetaan uhkana ja vaarana olemassaolevana järjestykselle joka tuntuu tutulta ja turvalliselta koska siihen samaistutaan voimakkaasti.

Idealismi siis keskittyy siihen mikä on mahdollista kun taas realismi haluaa samaistumisen takia jumittaa siinä mikä on jo aktualisoitunut aineeksi eli menneisyyteen joka joka tapauksessa hajoaa vähitellen entropian seurauksena koska sitä ei kyetä ylläpitämään joka edellyttäisi kykyä uudistua "syömällä" sitä jo aktualisoitua ja erottelemalla siitä hienommat komponentit ja heittämällä pois karkeammat huonosti toimivat osuudet.

Uskontojen taso operoi myyttien ja vertauskuvien avulla ja on usein helpommin omaksuttavissa ja ymmärrettävissä kuin loogis-analyyttinen tarkkuuden pyrkimyksen kautta fragmentoituneet tieteen metodien tuottamat osatotuudet.

...

Tämä oli vain pikainen piipahdus koska tutkin ja opiskelen mielummin koko ajan itse lisää kuin vaivaudun väittelemään ja puolustelemaan omia kantojani kovin paljoa kerrallaan koska ne ovat koko ajan työn alla jatkuvan näkökulmien laajentamisen takia mikä on toisaalta myös melko haasteellista kielellisen ilmaisun kannalta joka voi olla aina vain lineaarista yksi aspekti kerrallaan etenevää.

B

Lue lisää

Siis just niin kuin sanoin. Yhdistetään idealismi ja materialismi idealismin pohjalla, kun minä yhdistän ne realismin ja objektiivisuuden pohjalla ja ikuisen ja äärettömän (rajattoman) universumin pohjalla ja teologiassa persoonallisen, kaikkitietävän, hyvän ja kaikkivaltiaan ihmisenmuotoisen Jumalan pohjalla. Joka on kirkastettu olento. Samalla kaikkeuden itsetietoisuus, kaikkeuden valtaistuimella istuva kuningas.

Universumi, kaikkeus, on ikuinen, syntymätön, luomaton, maapallo luotu. Samoin aine ja energia ja perimmäiset luonnonlait, joita emme vielä täysin tunne.

Kolme maailmaa, aineellinen maailma, henkimaailma ja nämä yhdistävä kokonainen, Jumalan maailma, kolme eri tason taivasta.

Korkein Taivas on konkreettisesti kirkastetut planeetat, jotka ovat yhteydessä toisiinsa koko kaikkeudessa, universumissa, kaikkien galaksien välillä.

santtunen kirjoitti:

Siis just niin kuin sanoin. Yhdistetään idealismi ja materialismi idealismin pohjalla, kun minä yhdistän ne realismin ja objektiivisuuden pohjalla ja ikuisen ja äärettömän (rajattoman) universumin pohjalla ja teologiassa persoonallisen, kaikkitietävän, hyvän ja kaikkivaltiaan ihmisenmuotoisen Jumalan pohjalla. Joka on kirkastettu olento. Samalla kaikkeuden itsetietoisuus, kaikkeuden valtaistuimella istuva kuningas.

Universumi, kaikkeus, on ikuinen, syntymätön, luomaton, maapallo luotu. Samoin aine ja energia ja perimmäiset luonnonlait, joita emme vielä täysin tunne.

Kolme maailmaa, aineellinen maailma, henkimaailma ja nämä yhdistävä kokonainen, Jumalan maailma, kolme eri tason taivasta.

Korkein Taivas on konkreettisesti kirkastetut planeetat, jotka ovat yhteydessä toisiinsa koko kaikkeudessa, universumissa, kaikkien galaksien välillä.

Lue lisää

"Siis just niin kuin sanoin. Yhdistetään idealismi ja materialismi idealismin pohjalla, kun minä yhdistän ne realismin ja objektiivisuuden pohjalla ja ikuisen ja äärettömän (rajattoman) universumin pohjalla ja teologiassa persoonallisen, kaikkitietävän, hyvän ja kaikkivaltiaan ihmisenmuotoisen Jumalan pohjalla. Joka on kirkastettu olento. Samalla kaikkeuden itsetietoisuus, kaikkeuden valtaistuimella istuva kuningas."
Well.... ;-)

Idealismi ja materialismi/ovat toistensa kääntöpuolia ja täydentävät toisiaan. Idealismi on tulevaisuuteen suuntautunutta ja dynaamista uusien mahdollisuuksien etsimistä olemassaolevan materiaalisen todellisuuden pohjalta joka ei ole staattinen ikuisten luonnonlakien tai jonkun ikuisen auktoriteetin luoma vaan sellainen kokonaisuus jonka tulevaisuus ja säilyvyys on epävarmaa ja siinä mielessä myös dramaattista ja että jokaisen olemassaolevan tietoisen entiteetin valinnat ja teot vaikuttavat omalta osaltaan siihen millaiseksi todellisuuden kokonaisuus vähitellen kehkeytyy.

Realismi, fysikalismi ja varsinkin ns. jahweistiset uskonnot (juutalaisuus,kristinusko ja islam) ovat staattisia hahmotuksia jotka pyrkivät säilyttämään ja vahvistamaan omaa metafysiikkaan ja ideologiaan sitoutunutta valta-asemaansa hyökkäämällä kaikkia muita suuntauksia ja oman suuntauksensa uusia rönsyjä vastaan kaikin mahdollisin keinoin usein turvautuen myös väkivaltaan ja ihmisuhreihin.

Tällaiset suuntaukset ovat suljettuja systeemejä eivätkä hyväksy eivätkä salli mitään muutoksia omaan aksiomaattiseen uskomusjärjestelmäänsä tai paradigmaansa. Niiden kannattajat uskovat jo löytäneensä koko totuuden korkeintaan muutamia yksityiskohtia lukuunottamatta joiden uskotaan korjaantuvan ja täydellistyvän kunhan vain kaikki muutkin saadaan mukaan kannattamaan sitä ainoaa oikeaa oppia.

Kaikki nykyiset poliittiset, uskonnolliset, ideologiset ja metafysiikkaan liittyvät suuntaukset ovat reaktiivisen ego-minuuden tuotoksia joka haluaa ikäänkuin jumalaksi jumalan paikalle eli kontrolloimaan ja komentamaan kaikkia muita.

Jotta se ego-tason reaktiivinen minuus voisi kehittyä niin sen tavallaan pitää syödä itsensä eli karsia pois heikompi aines ja yrittää samalla kehittää sitä mikä itsessä on kehittämisen arvoista eikä tarkertua mihinkään sellaiseen mikä tuhoaa vähitellen ne omat kehitysmahdollisuudet eli tavallaan asemoitua takaisin sellaiselle lapsen tasolle missä kaikki vielä oli uutta ja ihmeellistä .

Olen joskus kauan sitten keskustellut kanssasi mormonismista jossa on mielestäni myös joitakin mielenkiintoisia aspekteja vaikka en jaksa enää innostua mistään staattisesta osatotuukisien kokoelmasta uskontojen enkä tieteen ja filosofian tasolla. Mikään ei ole täysin väärää eikä myöskään täysin oikein vaan pitää pyrkiä laajentamaan sitä omaa maailmankuvaansa dogmien tason "avaimenreikäperspektiivistä" mikä samalla sitten voi kasvattaa myös suvaitsevaisempaa asennetta ja samalla hillitä egoistisia valtapyrkimyksiä.

...

Eipä muuta paitsi että yritä lukea ensin ajatuksella ennen kuin ryntäät kommentoimaan....

:D

B

Anonyymi kirjoitti:

"Siis just niin kuin sanoin. Yhdistetään idealismi ja materialismi idealismin pohjalla, kun minä yhdistän ne realismin ja objektiivisuuden pohjalla ja ikuisen ja äärettömän (rajattoman) universumin pohjalla ja teologiassa persoonallisen, kaikkitietävän, hyvän ja kaikkivaltiaan ihmisenmuotoisen Jumalan pohjalla. Joka on kirkastettu olento. Samalla kaikkeuden itsetietoisuus, kaikkeuden valtaistuimella istuva kuningas."
Well.... ;-)

Idealismi ja materialismi/ovat toistensa kääntöpuolia ja täydentävät toisiaan. Idealismi on tulevaisuuteen suuntautunutta ja dynaamista uusien mahdollisuuksien etsimistä olemassaolevan materiaalisen todellisuuden pohjalta joka ei ole staattinen ikuisten luonnonlakien tai jonkun ikuisen auktoriteetin luoma vaan sellainen kokonaisuus jonka tulevaisuus ja säilyvyys on epävarmaa ja siinä mielessä myös dramaattista ja että jokaisen olemassaolevan tietoisen entiteetin valinnat ja teot vaikuttavat omalta osaltaan siihen millaiseksi todellisuuden kokonaisuus vähitellen kehkeytyy.

Realismi, fysikalismi ja varsinkin ns. jahweistiset uskonnot (juutalaisuus,kristinusko ja islam) ovat staattisia hahmotuksia jotka pyrkivät säilyttämään ja vahvistamaan omaa metafysiikkaan ja ideologiaan sitoutunutta valta-asemaansa hyökkäämällä kaikkia muita suuntauksia ja oman suuntauksensa uusia rönsyjä vastaan kaikin mahdollisin keinoin usein turvautuen myös väkivaltaan ja ihmisuhreihin.

Tällaiset suuntaukset ovat suljettuja systeemejä eivätkä hyväksy eivätkä salli mitään muutoksia omaan aksiomaattiseen uskomusjärjestelmäänsä tai paradigmaansa. Niiden kannattajat uskovat jo löytäneensä koko totuuden korkeintaan muutamia yksityiskohtia lukuunottamatta joiden uskotaan korjaantuvan ja täydellistyvän kunhan vain kaikki muutkin saadaan mukaan kannattamaan sitä ainoaa oikeaa oppia.

Kaikki nykyiset poliittiset, uskonnolliset, ideologiset ja metafysiikkaan liittyvät suuntaukset ovat reaktiivisen ego-minuuden tuotoksia joka haluaa ikäänkuin jumalaksi jumalan paikalle eli kontrolloimaan ja komentamaan kaikkia muita.

Jotta se ego-tason reaktiivinen minuus voisi kehittyä niin sen tavallaan pitää syödä itsensä eli karsia pois heikompi aines ja yrittää samalla kehittää sitä mikä itsessä on kehittämisen arvoista eikä tarkertua mihinkään sellaiseen mikä tuhoaa vähitellen ne omat kehitysmahdollisuudet eli tavallaan asemoitua takaisin sellaiselle lapsen tasolle missä kaikki vielä oli uutta ja ihmeellistä .

Olen joskus kauan sitten keskustellut kanssasi mormonismista jossa on mielestäni myös joitakin mielenkiintoisia aspekteja vaikka en jaksa enää innostua mistään staattisesta osatotuukisien kokoelmasta uskontojen enkä tieteen ja filosofian tasolla. Mikään ei ole täysin väärää eikä myöskään täysin oikein vaan pitää pyrkiä laajentamaan sitä omaa maailmankuvaansa dogmien tason "avaimenreikäperspektiivistä" mikä samalla sitten voi kasvattaa myös suvaitsevaisempaa asennetta ja samalla hillitä egoistisia valtapyrkimyksiä.

...

Eipä muuta paitsi että yritä lukea ensin ajatuksella ennen kuin ryntäät kommentoimaan....

:D

B

Lue lisää

Sinullahan on hyviä ajatuksia joka asiasta.

Tämä vaan on se ikuinen kiista meidän välillä, kun teet asioita idealistiselta ja subjektiivisesta pohjalta, ja minä tinkimättömän realistiselta pohjalta.

Olen myös ihan samaa mieltä uskonnoista ja ideologioista. Niitä ei vaan voi välttää, on valittava oikein. Ei saa olla etuoikeutettujen, riistävien ja sortavien luokkien ja valtioiden ideologioiden puolella, eikä ateististen ideologioiden eikä valta uskontojen väärien oppien puolella.

Pitää etsiä totuutta ja löytää se. Se on ihmisen saavutettavissa, kukin ymmärryksensä ja tietonsa tason mukaan. Tiede saavuttaa vielä vain osan totuutta. Totuus on jokin filosofioista, ideologioista ja uskonnoista plus tieteen saavutukset.

Jokainen filosofi esittää oman käsityksensä totuudesta, paitsi nihilistit, postmodernistit, joiden mielestä totuutta ei ole tai sitä ei voi löytää. Minä olen filosofiassa I yrittänyt yhdistää modernin ilmoituksen, modernin filosofian ja modernin tieteen. http://www.santavuori.com