Miksi opetustunnit on valmisteltava aina uudestaan ja uudestaan?

Miksi 6/7 ei osaa ajatella omilla aivoillaan?

Kouluttajan ja opettajan suurin ero lienee siinä, että mikä on työn päätarkoitus. Kouluttajat harvemmin arvioivat osallistujien osaamista jälkikäteen arvosanoin ja todistuksin. Riittää, kun on ollut paikalla. Itse en ole sisäistänyt yhdessäkään koulutuksessa kauhean syvällisesti mitään, vaan kyseessä on ollut pintaraapaisu.

Sitten taas opettajan roolissa tulee esiin pedagogiset haasteet saada kaikki osallistujat varmasti oppimaan. Periaatteessa voisi olla yhteinen materiaali, mutta tähän mennessä jo pelkästään käytössä oleva kemian kirja on täynnä asiavirheitä ja minun makuuni esitystapa epälooginen. Tarvitsisin siis itse "reseptin" siihen, kuinka esittää materiaali.

Ihana kollegani antoi oman materiaalinsa käyttöön ja olen joskus käyttänyt kirjan valmista materiaalia. Kuitenkin parhaimmat oppimistulokset ovat olleet silloin, kun olen tehnyt materiaalin itse.

Sitten omassa aineessa on vielä erikseen ajankohtaisten kokeellisten suunnittelu ja demonstraatiot. Pedagogisesti joka vuosi materiaalin päivittäminen ja kehittäminen. Tietotaito mm. selkokielisten oppijoiden tarpeista lisääntyy, eri oppilaiden palaute muokkaa kehittämiskohteita ja joka vuosi sitä on viisaampi mm. arviointikriteerien suhteen.

Mutta kyllä periaatteessa aineenopettaja voi mennä sieltä mistä aita on matalin, mutta harvemmin oppilaat ovat tyytyväisiä. Vaihtelemme hyviä matskuja kollegani kanssa ja yhdessä kehittämme opetustyötä. Meillä on paljon koulutuksia, joista saamme lisätietoa syventää ja parantaa oppituntien sisältöä.

Sitten on vielä kokeet, joista opin joka vuosi uutta. Okei, atomin rakenne ei vieläkään ole täysin selvä osalle oppilaista ja koska kyseessä on ydinasia, pitää suunnitella siis ajan käyttö uudestaan. Aina en ehdi käydä koko kirjaa läpi ja kollegani aina muistuttaa, että kirja ei ole sama asia kuin opetussuunnitelma. Toisin sanoen työmme on hyvin viranomaisten sääntelemää.

Nyt tulee jo pitkä viesti ja pystyisin luettelemaan myös muita syitä. En usko, että moni opettaja uskoo tehokkuuden olevan paras keino motivoida oppilaita. Näen itsekin opettajan roolin hyvin humanistisena.

Ja on totta, että osa oppilaista ei koe atomin rakennetta mielenkiintoiseksi, mutta kemian opettaja harvemmin päättää esittää asian pintaraapaisulla.

Mitä tulee MAOL:iin, niin olen ymmärtänyt, että raha ratkaisee tämänkin asian. Voisihan niitä verorahoja käyttää yhteisen materiaalin työstämiseen. Nyt sieltä lähinnä tulee koulutuksia liittyen lainsäädäntöön, kuten kemikaalivarastonhoitoon.

Mitä itse kaipaan enemmän opetukseen, on eri aineiden integrointia. Erityisesti luonnontieteissä tulee vastaan tilanne, että oppilaalla voisi olla paremmat "työkalut" matemaattisesti ja äidinkielellisesti. Lisäksi puskurikäsitteen ymmärtäminen on helpompaa, jos biologiassa käydään aihetta tietystä näkökulmasta. Meidän koulussa yksi arvoista onkin yhdessä tekeminen ja koetamme kehittää myös tätä aineiden yhdistelyä.

Aloitteleva opettaja tekee parhaansa ja optimoi ajan käyttönsä. En nyt heti kättelyssä kannustakaan ottamaan kaikkea huomioon. Mutta siinähän se vastaus tuleekin otsikossa esitettyyn kysymykseen. Edellä mainittujen syiden takia oppimateriaalia olisi hyvä päivittää.

Jos tästä viriäisi keskustelua lisää, niin olen kiinnostunut muiden suhtautumisesta tekoälyyn. Uhka vai mahdollisuus? Itse olen hyödyntänyt tekoälyä työssäni luodessani yksittäisiä tehtäviä tai jotain pientä aineistoa. Lukijan kuitenkin pitää olla kriittinen, koska esimerkiksi jaksollista järjestelmää algoritmit eivät lue ainakaan vielä oikein. Lisäksi sellainen syvällinen ja inhimillinen tieto puuttuu. Joskus sitä joutuu hakea aika pitkäänkin oikeaa vastausta.

Korkeimman arvosanan saamat oppilaat hyödyntävät jo tekoälyä ja olen pohtinut, että pitäisin sen käytöstä pienen koulutuksen kaikille oppilaille. Itse näenkin tekoälyn mahdollisuutena ja kollegani uhkana. Äidinkielellisesti huomaan, jos kemian essee on kirjoitettu tekoälyllä. Rakenne on usein tietynlainen, ja tekoäly onkin hyvä työkalu yksittäisen tiedon etsimiseen. Se ei kuitenkaan korvaa oppituntien sisältöä, josta pitäisi saada kokonaisvaltainen kuva aiheesta. Itse kehitän osaamistani vielä fysiikassa niin, että materiaalissa näkyisi enemmän oma ajattelu ja kokonaisuudet.