Johannes 14:1-11 FB38
[1] "Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. Uskokaa Jumalaan, ja uskokaa minuun. [2] Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa? [3] Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa, tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen. [4] Ja mihin minä menen — tien sinne te tiedätte." [5] Tuomas sanoi hänelle: "Herra, me emme tiedä, mihin sinä menet; kuinka sitten tietäisimme tien?" [6] Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani. [7] Jos te olisitte tunteneet minut, niin te tuntisitte myös minun Isäni; tästälähin te tunnette hänet, ja te olette nähneet hänet." [8] Filippus sanoi hänelle: "Herra, näytä meille Isä, niin me tyydymme". [9] Jeesus sanoi hänelle: "Niin kauan aikaa minä olen ollut teidän kanssanne, etkä sinä tunne minua, Filippus! Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän; kuinka sinä sitten sanot: 'Näytä meille Isä'? [10] Etkö usko, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja, jotka minä teille puhun, minä en puhu itsestäni; ja Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen. [11] Uskokaa minua, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa; mutta jos ette, niin uskokaa itse tekojen tähden.
https://bible.com/bible/365/jhn.14.1-11.FB38
[1] "Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. Uskokaa Jumalaan, ja uskokaa minuun. [2] Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa? [3] Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa, tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen. [4] Ja mihin minä menen — tien sinne te tiedätte." [5] Tuomas sanoi hänelle: "Herra, me emme tiedä, mihin sinä menet; kuinka sitten tietäisimme tien?" [6] Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani. [7] Jos te olisitte tunteneet minut, niin te tuntisitte myös minun Isäni; tästälähin te tunnette hänet, ja te olette nähneet hänet." [8] Filippus sanoi hänelle: "Herra, näytä meille Isä, niin me tyydymme". [9] Jeesus sanoi hänelle: "Niin kauan aikaa minä olen ollut teidän kanssanne, etkä sinä tunne minua, Filippus! Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän; kuinka sinä sitten sanot: 'Näytä meille Isä'? [10] Etkö usko, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja, jotka minä teille puhun, minä en puhu itsestäni; ja Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen. [11] Uskokaa minua, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa; mutta jos ette, niin uskokaa itse tekojen tähden.
https://bible.com/bible/365/jhn.14.1-11.FB38
Vastaukset 16
Vanhimmat
Niin simppeliä ja selkeää. Silti ihmiset ovat eksyksissä.
Totta kai Jumala oli Kristuksessa, koska kolminaisuusopin mukaan Kristus on tosi Jumala, joka ristiinnaulitaan uhriksi Jeesuksen nimeen. Tämä on koko kristinuskon perusta, ja se löytyy myös Paavalin 1.Korinttolaiskirjeen 3. luvusta:
Muuten tämä Paavalin sanoma ei toteutuisi:
"3:23 Mutta te olette Kristuksen, ja Kristus on Jumalan.".
Tosi Jumala on vihaisen Jumalan uhri, Augsburgin tunnustuksen mukaan, tämän vihan lepyttämiseksi.
Ja te seuraatte sitten kiroukseksi tehtyä Kristusta, tosi Jumalana, Paavalin tulivuorenjumalan liekkeihin:
Paavalin Galatalaiskirje:
"3:13 Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta, kun hän tuli KIROUKSEKSI meidän edestämme - sillä kirjoitettu on: "Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu"
Tuli - ei kirotuksi vaan - KIROUKSEKSI juutalaisten edestä, ettei heidän tarvitse uhrata jumalalleen, kun kristinuskolla uhrataan kaikki kristityt.
Ja niinpä 1.Korintolaiskirje:
" 3:13 niin kunkin TEKO on tuleva näkyviin; sillä sen on saattava ilmi se päivä, joka tulessa ilmestyy."
Teko on yksikkömuoto, ja Paavali määrittelee sen edellä - kyse on rakentaa hänen luoman Kristus-kultin perustalle.
Paavali on ollut varsinainen maanvaiva. Julisti omaa sanomaansa ja riiteli Jeesuksen veljen kanssa. Klemensin Homiliat taitaa olla aika fiktiivinen teos, mutta hyvin viihdyttävää luettavaa. Siinä Pietari lähtee jahtaamaan eksyttäjää ja korjaamaan tämän tekemiä tuhoja pitkin Välimeren rannikkokaupunkeja aina Roomaan asti, missä maanvaiva sitten lopulta kuolee. Galatalaiskirjeessä on monta kohtaa, tuo 3:13 on niistä yksi, joka on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen. Siitä olen samaa mieltä juutalaisrabbien ja muslimien kanssa, että kuollessa on syytä olla kaukana Paavalista.
Entäs Apostolien teot? Siinä Paavali esitellään Damaskoksen tiellä typologisesti toisena Bileamina.
Kauneimpia hetkiä on se, kun Saul oli lähetetty pois:
Silloin seurakunta astui kaikkialla Juudeassa, Galileassa ja Samariassa rauhan kauteen ja rakentui. Se ilmaisi JHVH:n pelkoa, sai pyhän hengen lohdutusta ja kasvoi jatkuvasti.
(Apt. 9:31)
2.piet. 3:15 Ja pitäkää sitä pelastuksenanne, että Herra on kärsivällinen. Näinhän myös rakas veljemme Paavali on hänelle annetun viisauden mukaisesti teille kirjoittanut.
16 Samaa hän sanoo kaikissa kirjeissään, joissa puhuu näistä asioista. Niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, mitä tietämättömät ja haihattelevat ihmiset omaksi tuhokseen vääristelevät niin kuin kaikkia muitakin pyhiä kirjoituksia.
17 Kun siis te, rakkaat ystävät, olette ennalta selvillä tästä kaikesta, niin olkaa varuillanne. Älkää antako jumalattomien johtaa itseänne harhaan, niin että putoatte omalta varmalta pohjaltanne.
..
Olen juuri ihmetellyt tuota kohtaa! ja minusta se näyttää sarkasmilta, kun otan huomioon Galatalaiskirjeen, Apostolien teot, Jaakobin kirjeen ja Juudaksen kirjeen.
Arvelen, että 2. Pietarin kirje on osoitettu Vähän-Aasian seurakunnille, koska Pietari sanoo sen olevan jo järjestyksessä toinen kirje ja ensimmäinen Pietarin kirjehän on eksplisiittisesti osoitettu Vähän-Aasian seurakunnille.
Koine-kreikassa ei käytetty välimerkkejä, mikä lisää monitulkintaisuutta. Ja sarkasmi mahdollistaa virhetulkinnan - JOS kyse on sarkasmista.
2. Pietarin kirje 3:14-16 oma käännökseni toissa päivältä:
Siispä, rakkaat, ennakoiden näitä asioita, ahkeroikaa vilpittömästi
ja Hänestä (Herran silmissä) moitteettomasti, rauhassa. (1)
Ja Herramme kärsivällisyyttä pelastuksena arvostakaa, niin kuin myös
rakkaan veljemme Paavalin (pelastuksena) (2)
hänelle annetun viisauden mukaisesti, mistä hän kirjoitti teille. (3)
Niin kuin kaikissa kirjeissä,
joissa hän puhelee näistä asioista,
joista jotkin ovat melko käsittämättömiä.
Niitä oppimattomat ja vakiintumattomat (arvovaltaista asemaa saavuttamattomat, epäuskottavat) (4)
vääristelevät, niin kuin muitakin kirjoituksia,
omaksi turmiokseen.
https://biblehub.com/interlinear/2_peter/3.htm
Kirje kokonaisuudessaan näyttää siltä, että Pietari on nähnyt Paavalin kirjeen Vähän-Aasian galatalaisille. Pietari kehottaa varomaan vääriä profeettoja ja opettajia mutta jättämään asian Herran haltuun, josko Paavali vielä pelastuisi. Sehän on Paavalin ja Herran välinen asia.
(1) Eli älkää välittäkö eksyttäjän syyttelyistä.
(2) "rakkaan veljemme" - joka taas yrittää levittää omaa evankeliumiaan Vähään-Aasiaan - siis sarkasmia?
(3) Paavali kirjoitti galatalaiskirjeessä siitä, mistä hänen "viisautensa" oli peräisin.
Kirjeessä Paavali ei tunnu arvostavan Jeesuksen veljen Jaakobin johtamaa Jerusalemin seurakuntaa ja Pietaria ja Johannesta, "pilareita". Paavali painottaa julistavansa sanomaa, jota EI saanut Jerusalemin pilareilta eli Jeesuksen valitsemilta apostoleilta.
(4) Galatalaiskirjeessä Paavali vaikuttaa katkeralta, koska häneen ei ollut suhtauduttu yhtä arvovaltaisena kuin Jaakobiin, Pietariin ja Johannekseen.
Pietari tuntuu miettivän, että Paavalihan loppujen lopuksi oli ailahteleva eikä pitänyt kiinni periaatteista, vaan muuntui milloin miksikäkin:
1. kor. 9:19-23:
...jotta voittaisin mahdollisimman monia. Minusta tuli juutalaisille kuin juutalainen, jotta voittaisin juutalaisia. Lain alaisille minusta tuli kuin lain alainen - vaikka itse en ole lain alainen - jotta voittaisin lain alaisia. Ilman lakia oleville minusta tuli kuin ilman lakia oleva - vaikka en ole ilman lakia Jumalan edessä vaan lain alainen Kristuksen edessä - jotta voittaisin ilman lakia olevia. ... Minusta on tullut kaikkea kaikenlaisille ihmisille, jotta voisin kaikin keinoin pelastaa muutamia. Mutta minä teen kaiken hyvän uutisen vuoksi, jotta pääsisin siitä toisten kanssa osalliseksi.
Noh, aion pyytää pätevämpää kielimiestä katsomaan tuota kohtaa.
(Kirjoitettu Efesoksen seurakunnan enkelille Aasian provinssiin: ) Minä tiedän sinun tekosi, vaivannäkösi ja kestävyytesi ja sen, ettet voi sietää pahoja ja että olet koetellut niitä, jotka sanovat olevansa apostoleja mutta eivät ole, ja todennut heidät valehtelijoiksi. (Ilm. 2:2)
vrt. Paavali katkerana:
Sinähän tiedät, että Aasian provinssissa kaikki ovat hylänneet minut... (2. Tim. 1:15)
Älkää myöskään kutsuko ketään isäksenne maan päällä, sillä yksi on teidän Isänne, hän, joka on taivaassa. (Matt. 23:9)
vrt. Paavali isänä:
Vaikka teillä voi olla 10 000 kasvattajaa Kristuksessa, teillä ei varmasti ole monta isää, sillä Kristuksessa Jeesuksessa minusta on tullut teidän isänne hyvän uutisen välityksellä. (1. kor. 4:15)
Paavali jätti apostolit ja väitti, että se johtui siitä, että 12 apostolia päättivät itse keskittyä vain juutalaisiin ja että Paavali yksin lähtisi ei-juutalaisten keskuuteen. Paavalin selitys ei ole uskottava. Se tarkoittaisi, että 12 apostolia olivat valmiit poikkeamaan Pyhän Hengen ohjauksesta, jonka mukaan hyvän uutisen julistaminen ei-juutalaisille oli uskottu Pietarille, niin kuin Ap. teoissakin 15:7 selvästi sanotaan.
Jos päätös tapahtui yhteisymmärryksessä, pitäisi olettaa, että Pietari uskoi Jumalan muuttaneen mielensä Pietarin roolin suhteen. Miksi Jumala olisi muuttanut mielensä? Miksi Pietari olisi pitänyt vetää sivuun, kun hänellä oli jo Corneliuksesta alkanut ei-juutalaisten seurakunta (Apt. 10)?
Minä sanon sinulle myös: Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, eivätkä haadeksen portit saa sitä valtaansa. (Matt. 16:18)
Vaikuttaa siltä, että galatalaiskirjeellään Paavali vain yritti uskotella ei-juutalaisille toimivansa Jerusalemin seurakunnan valtuuttamana. Johannes kirjoittaa:
He lähtivät joukostamme, mutta he eivät olleet kaltaisiamme. Jos he olisivat olleet kaltaisiamme, he olisivat pysyneet kanssamme. Mutta he lähtivät, jotta ilmenisi, että kaikki eivät ole kaltaisiamme. (1. Joh. 2:18–19)
Äh, ei toi mun käännös (turmiokseni) toimikaan, koska "adelphos Paulos" on nominatiivimuodossa. Eli niin kuin Paavalikin oli kirjoittanut kärsivällisyydestä...
Silti nuo jakeet on tulkittavissa sarkasmiksi.
ei kyllä sillä oli skitsofrenia
Se mitä Jeesus tarkoittaa isän olevan hänessä, sanoessaan kaikkien ihmisten olevan syntymättömän isän lapsia, ja taivasten valtakunnan olevan sisällisesti meissä, on ihan sama idea kuin tieteessä puhutaan 'aukkojen Jumalasta', jossa atomiytimen reaktioiden kautta syntyy meidän - ja kaikki maailman - tapahtumat ja kohtalomme.
Mutta kun Jeesuksen opetusta on säädetty saarnaajien toimesta Raamatun tarinaksi sopien Paavalin oppiin, niin on sopivasti vedetty vinoon, että saadaan luotua haluttuja mielikuvia.
Se toiminta on sisällisesti meissä - kuten Jeesus sanoo - jonka yhden kohtalon ja tapahtuman ennustaminen on mahdotonta. Sen toiminnan lakeja ei tieteessä tunneta.
Koska tuo toiminta on nyt se välikappale koko meidän todellisuudessa, mikä yhdistää materian ja hengen yhdeksi ja samaksi kokonaisuudeksi. Se edellyttäisi oman filosofiansa.
sitähän oi keksiä aina
Jumala oli Kristuksessa, mutta Kristus ei ollut Jumala.
Huomaatko näiden kahden välisen eron?
Jumala oli Kristuksessa. Ei niin, että Kristus oli Jumala.
Jumala on minussa, mutta en ole silti Jumala.
Me tiedämme, ettei epäjumalia ole olemassa, on vain yksi ainoa Jumala. Onhan tosin sekä taivaassa että maan päällä niin sanottuja jumalia, moniakin jumalia ja herroja, mutta meillä on vain yksi Jumala, Isä. Hänestä on kaikki lähtöisin, ja hänen luokseen olemme matkalla. Meillä on vain yksi Herra, Jeesus Kristus. Hänen välityksellään on kaikki luotu, niin myös meidät.
(1. Kor. 8:5-6)
Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Ainoa Poika, joka itse on Jumala ja joka aina on Isän vierellä, on opettanut meidät tuntemaan hänet (Joh. 1:18)
Hänessä (Kristuksessa) on jumaluus ruumiillistunut koko täyteydessään
(Kol. 2:9:)