Tein tämän mielipidekirjoituksen, jotta tästä aiheesta keskusteltaisiin enemmän.
Nykyisten metsien ei kuuluisi olla sellaisia millaisia ne nykyään ovat. Suomen metsät ovat alunperin olleet aarniometsiä, missä puut voivat olla todella paksuja (niin paksuja että aikuisen miehen kädet eivät yllä puun ympäri) ja monen ikäisiä. Metsissä oli vaivatonta kulkea, koska kaikki ei ollut niin tiuhaan kasvanutta kuin nykyisissä talousmetsissä. Metsissä oli paljon kaatuneita paksuja runkoja, joissa eli lukuisia nykyään uhanalaisia lajeja. Liito-oravat, suuret hyönteiset ja linnut tarvitsevat kaikki lahopuita elämiseen. Nykyään talousmetsissä ei ole lahopuuta, koska kaatuneet puut kerätään heti pois. Monet Suomen linnut ovat alunperin tehneet pesänsä lahopuihin nokallaan hakkaamalla. Nykyään talousmetsissä on vain nuoria puita, joihin pienen linnun nokka ei pysty. Tämän takia esimerkiksi ennen tosi yleinen hömötiainen on nykyään erittäin uhanalainen. Lahopuuta tarvitsevat myös hyönteiset, jotka asuvat lahopuussa ja syövät sitä. Vanhassa lahopuussa voi elää tuhansia hyönteislajeja. Monet linnut tarvitsevat juuri niitä hyönteislajeja, että voisivat elää; myös hömötiainen tarvitsee niitä.
Lahopuu on kuin kokonaan oma ekosysteeminsä. Nykytalousmetsät ovat äärimmäisen köyhiä verrattuna aarniometsiin, joita ennen oli. Aarniometsiä ei nykyään enää ole kuin pieniä pirstaleita ympäri Suomea luonnonsuojelualueilla. Talousmetsän muuttuminen aarniometsäksi vaatii vähintään 200 vuotta ilman ihmisen hoitoa tai toimenpiteitä.
Aarniometsät ovat myös tärkeitä hiilinieluja, sillä kun jokin puu kaatuu ja maatuu, kaikki sen elämän aikana keräämä hiilidioksidi jää maahan. Tätä ei tapahdu, jos puu kaadetaan varhaisessa vaiheessa.
Luonto ei tarvitse ihmisen toimenpiteitä tai harvennuksia. Sen pitää antaa vain olla. Nykyinen sukupolvi ei edes tiedä aarniometsistä mitään. Me täällä Suomessa pidämme puuta vain resurssina tai rakennusaineena. Puita kaadetaan nykyään viimeistään 80 vuoden iässä, usein paperiksi. 80-vuotias puu on vasta teini; männyt elävät Suomessa oikeasti 300–500-vuotiaiksi ja Lapissa jopa 800-vuotiaiksi. Varmaan vieläkin vanhempia puita Suomessa on, mutta se ei näy päältä päin vaan puusta pitää leikata iso pala keskukseen saakka että vuosirenkaat nähdään. Useat lajit tulevat kuolemaan sukupuuttoon ellei talousmetsiä ennallisteta.
Kiitos, kun luit!
Lähteet: Anssi Jokiranta / Pekka Juntti / Anna Ruohonen / Jenni Räinä
Metsä meidän jälkeemme
Like 2019
Aura Koivisto
Ei mikä tahansa metsä
Into 2021
WWF
Suomen metsät
https://wwf.fi/elinymparistot/suomen-metsat/
Nykyisten metsien ei kuuluisi olla sellaisia millaisia ne nykyään ovat. Suomen metsät ovat alunperin olleet aarniometsiä, missä puut voivat olla todella paksuja (niin paksuja että aikuisen miehen kädet eivät yllä puun ympäri) ja monen ikäisiä. Metsissä oli vaivatonta kulkea, koska kaikki ei ollut niin tiuhaan kasvanutta kuin nykyisissä talousmetsissä. Metsissä oli paljon kaatuneita paksuja runkoja, joissa eli lukuisia nykyään uhanalaisia lajeja. Liito-oravat, suuret hyönteiset ja linnut tarvitsevat kaikki lahopuita elämiseen. Nykyään talousmetsissä ei ole lahopuuta, koska kaatuneet puut kerätään heti pois. Monet Suomen linnut ovat alunperin tehneet pesänsä lahopuihin nokallaan hakkaamalla. Nykyään talousmetsissä on vain nuoria puita, joihin pienen linnun nokka ei pysty. Tämän takia esimerkiksi ennen tosi yleinen hömötiainen on nykyään erittäin uhanalainen. Lahopuuta tarvitsevat myös hyönteiset, jotka asuvat lahopuussa ja syövät sitä. Vanhassa lahopuussa voi elää tuhansia hyönteislajeja. Monet linnut tarvitsevat juuri niitä hyönteislajeja, että voisivat elää; myös hömötiainen tarvitsee niitä.
Lahopuu on kuin kokonaan oma ekosysteeminsä. Nykytalousmetsät ovat äärimmäisen köyhiä verrattuna aarniometsiin, joita ennen oli. Aarniometsiä ei nykyään enää ole kuin pieniä pirstaleita ympäri Suomea luonnonsuojelualueilla. Talousmetsän muuttuminen aarniometsäksi vaatii vähintään 200 vuotta ilman ihmisen hoitoa tai toimenpiteitä.
Aarniometsät ovat myös tärkeitä hiilinieluja, sillä kun jokin puu kaatuu ja maatuu, kaikki sen elämän aikana keräämä hiilidioksidi jää maahan. Tätä ei tapahdu, jos puu kaadetaan varhaisessa vaiheessa.
Luonto ei tarvitse ihmisen toimenpiteitä tai harvennuksia. Sen pitää antaa vain olla. Nykyinen sukupolvi ei edes tiedä aarniometsistä mitään. Me täällä Suomessa pidämme puuta vain resurssina tai rakennusaineena. Puita kaadetaan nykyään viimeistään 80 vuoden iässä, usein paperiksi. 80-vuotias puu on vasta teini; männyt elävät Suomessa oikeasti 300–500-vuotiaiksi ja Lapissa jopa 800-vuotiaiksi. Varmaan vieläkin vanhempia puita Suomessa on, mutta se ei näy päältä päin vaan puusta pitää leikata iso pala keskukseen saakka että vuosirenkaat nähdään. Useat lajit tulevat kuolemaan sukupuuttoon ellei talousmetsiä ennallisteta.
Kiitos, kun luit!
Lähteet: Anssi Jokiranta / Pekka Juntti / Anna Ruohonen / Jenni Räinä
Metsä meidän jälkeemme
Like 2019
Aura Koivisto
Ei mikä tahansa metsä
Into 2021
WWF
Suomen metsät
https://wwf.fi/elinymparistot/suomen-metsat/
Vastaukset 7
Vanhimmat
Toivottavasti tästä seuraa lisää keskustelua itse en osaa sanoa tuohon mitään
Onneksi suomalaiset pitävät metsistä huolta. Se on hienoa. Paksut puut kyllä myös kasvaa. Minullakin on muutama mutta ne mätääntyy ja ovat vaarallisia. Voivat kaatua tai oksa tipahtaa(100-200kg) ja se tuhoaa kaiken allaolevan.
Mielestäni on hienoa että metsiä hoidetaan näin hyvin. Ei pääse helposti tuholaiset yllättää yms. Hyvä Suomi. !!!
Missä olet nähnyt paksuja puita? Me tarvitsemme muutosta, sillä lahopuita on edelleen liian vähän. Lahopuun saa kaataa, mutta sitä ei saa kerätä pois luonnosta, jotta siinä voisi elää lukuisia lajeja. Näin puu ei ole vaaraksi, ja molemmat voittavat.
Me tarvitsemme metsiä, joissa on paljon monenlaisia ja ikäisiä puita, niin vanhoja kuin nuoria. Nykyisissä talousmetsissä on se riski, että kun on vain samaa puuta, saattaa yksin mäntyyn erikoistunut tuholainen viillintyä hallitsemattomasti, koska on vain yhtä puulajia.
Näin on jo käynyt esimerkiksi ruskomäntypistiäisen toukan ja kirjanpainajan kanssa.
Puut sotilaallisesti rivissä, eikä aluskasvillisuutta.
Ruotsissakin ollaan hulluja metsänhoidossa. Kaikki pois vain, eikä risuakaan saa jäädä pystyyn.
Sitten maa kynnetään ja kylvetään, tai istutetaan. Kynnöspeltoa monta vuotta, eikä mitään saada alle 50 vuoden.
Ruotsalaiset kyllä suosii hyönteisiä. Sopiviin paikkoihin laitetaan puukasoja ja oksiaa.
Kyltissä lukee "ekotalo hyönteisille".
Edellä kovasti halutaan metsiin lisää lahopuuta.
Kuinkahan paljon niitä toukansyöntipuita pitäisi olla.
Jo nyt viime vuonna metsiin jäi kuollutta (lahoavaa) runkopuuta peräti 13,6 miljoonaa m3.
Paljonko se sitten on.
Se on neljä kertaa enemmän kuin metsistä otettava energiapuun määrä 3,2 miljoonaa m3 ja yli puolet siitä mitä tukkipuuksi hakataan (26 miljoonaa m3.)
Jo nyt moititaan sitä että energiapuuksi hakataan liikaa vaikka se todella on vain neljäsosa lahotettavan runkopuun määrästä.
Eikö vähempikin toukille riittäisi?
Puutavaran määrää 13,6 miljoonaa m3 on vaikea ymmärtää joten havainnollisesti esitettynä se puumäärä on sama kuin 13 kappaletta kuutiometrin puupinoa vierekkäin Hangosta Utsjoelle.
Luulisi siinä olevan tarpeeksi toukille vuodeksi syömistä ettei tarvitse lisää kinuta..