Veivätkö SAK:n vastuuttomat lakot Suomen EU:n alijäämämenettelyyn?

Miksi Marinin hallitus ei aloittanut säästötoimia? Vitkuttelu pahensi valtiontalouden tilannetta. Valtio on elänyt tappiolla velaksi jo 16 vuotta. Velka on kasvanut koko ajan. Velkojen korkoihin menee nyt kolme miljardia vuodessa, lisäsopeutuksen verran. Tämän vuoden tappio on yli 12 miljardia. Sen takia pitää tehostaa, säästää ja nostaa veroja. Se ei ole politiikkaa, vaan arkirealismia.

Nyt olemme EU:n alijäämämenettelyn portilla. Bruttokansantuotteen pitää ylittää tietty määrä suhteessa alijäämään. Voi olla, että juurikin täysin vastuuttomien "poliittisten" lakkojen takia ajaudutaan alijäämämenettelyyn. Lakkojen takia BKT leikkautui kaksi miljardia. Saako se alijäämämenettelyn laukeamaan?

SAK päätti olla osallistumasta kolmikantaan ja aloitti poliittisiksi nimittämänsä lakot kiristääkseen maan hallitusta perumaan työmarkkinauudistukset. Lakot eivät vaikuttaneet hallituksen ohjelmaan. Lakoista koitui pelkästään vahinkoa yritykselle, niiden työntekijöille ja yhteiskunalle. Joutuminen EU:n alijäämämenettelyyn olisi kirsikka kakun päällä.

SAK:n tuhoisa toiminta ei ole uutta. Nyt SAK:n hallituksen 19 jäsentä päätti lakoista. Virallisesti ei selviä, oliko kaikki hallituksen jäsenet samaa mieltä vai oliko vain muutama äänekäs hankkeen takana. Elorannan johtamassa lakkojen tiedotustilaisuudessa oli viisi henkeä. Lakossa oli noin 7000 ihmistä, jotka saivat maan viennin seisautettua satamiin ja sisäiset kuljetukset takkuilivat, mitkä aiheuttivat alasajoja lukuisissa yrityksissä ja tehtaissa. Lakkoa kesti neljä viikkoa.

1990-luvun alussa vain kaksi ammattiyhdistysjohtajaa sai aikaan maan syvimmän laman. Silloinen Metalliliiton johtaja ja Paperiliiton johtaja eivät suostuneet yhteiskuntasopimukseen, mikä pakotti devalvaatioon ja syöksi maan talouden syvään lamaan.

Muutama vastarannankiiski voi saada paljon pahaa aikaiseksi. Lakko on vastuuttoman kädessä vaarallinen ase. Mikä on SAK:n ja ammattiyhdistysliikkeen kokonaisuudessaan kyky rakentavaan yhteistyöhön? SAK vastaa noin 20% koko työmarkkinakentästä.