Yritti kovasti todistella mutta VOI VOI

Toisen vuosisadan hellenistijuutalaisten keksimä satuhahmo käytti vertauksia. Kerron tässä nyt yhden vertauskuvan Jumalan todistelun epäonnistumisesta.

Pikku Matti keskustelee äitinsä kanssa.

-Äiti, huoneessani on mörökölli, joka kiusaa minua yöllä. Se on sängyn alla ja mörisee, että syö minut heti kun astun jalallani lattialle kun menen pissalle. Lattia on ihan märkä mörököllin kuolasta.

-Kuule Matti, minä ja isäsi olemme tarkastaneet huoneen monena yönä eikä siellä mitään mörökölliä ole. Lopeta tuollaiset höpöpuheet. Eihän seitsemänvuotias enää usko mörökölleihin.

-Niin mutta äiti, todista, ettei mörökölliä ole olemassa.

-Kuulepa vitun ripulivajakki, minä ja isäsi olemme jo sata kertaa etsineet huoneen läpikotaisin ja sinäkin tiedät, että se on tyhjä. Tässä ei nyt aleta todistamaan koko maailman mörököllien olemattomuutta. Olemme varmoja, ettei sinun kuvittelemaa mörökölliä ole olemassa.

-Niin mutta äiti, entä tuntematon mörökölli?

-Se on sitä samaa mielikuvitustasi, jolla keksit lisää mörököllejä kun olemme todistaneet, ettei sitä ole huoneessasi. Minun ja isäsi suku on älykkyydellä siunattua, mutta sinä olet adoptoitu tyhmä ripulivajakki. Meidän täytyy viedä sinut mielisairaalaan noiden itsepintaisten harhojesi vuoksi.

Sen pituinen se, lapset. Pikku Matti on vertauksessa kristitty ja mörökölli on Raamatun Jumala. Kun kristitylle on todistettu mahdottomaksi puutarhassa Aatamia jahtaava ja Jaakobin kanssa painiva Jumala, puhuva käärme ja aasi niin tämä ripulivajakki siirtää maalitolpat ja alkaa vaatimaan yleistä todistusta jumalan olemattomuudesta.

VOI VOI.