Ilimajokelaanen vakuutusetsivä ei hämmenny

Sellainen ero tässä on, että Ilmajoella käräjillä on käsitelty täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavien sijaan kavereiden juttuja samalla diagnoosilla:

"Myöhemmin käräjäoikeudelle esitetyltä videolta näkyi, että mies teki veskarina päällä erittäin nopeita käännöksiä, eikä niskan liikeradoissa näyttänyt olevan mitään ongelmia."

Iltapäivälehdissä on aika ajoin haastatteluja, joissa ihmetellään, miten lääkäreiden toimesta kaikkeen mahdolliseen työhön täysin työkyvyttömäksi todettu henkilö pystyykin pesemään autoa, käymään kuntosalilla, tekemään pihatöitä tai remontoimaan omaa kotiaan. Melkoista mielipidemuokkausta vai täyttä tietämättömyyttä? Kyseisten haastattelujen perusteella tapaturmaeläkkeellä oleva henkilö on oikeasti työkyvytön vain, jos hänestä voidaan ulkopuolisen tarkkailun kautta todeta, että työkyvystä on mennyt 5/5 osaa. Muussa tapauksessa hän on eläkkeellä siksi, että on huijannut itseään tutkinutta lääkäriä. Luulisi, että vakuutusyhtiöt vaatisivat laajempia ja tarkempia tutkimuksia ja esimerkiksi tapaturma-asioiden korvauslautakunnan käsittelyä ja sen päätöksellä teetettäviä uusia moniammatillisia tutkimuksia ennen kuin antavat eläkepäätöksen. Tai ainakin olisivat valittaneet valtion valvontaviranomaisille, jos näin olisi havaittu tapahtuneen.
Asiaan liittyvien virallisten tahojen sivuilta löytyy alla lainattuja tietoja, ja niiden pohjalta asia myös siellä oikeudessa lopulta ratkaistaan, ei poliisin, syyttäjän tai tuomarin tietämyksen pohjalta."


”Selkein ja perinteisin työkyvyttömyyden määritelmä ”eläkelainsäädännön edellyttämällä tavalla työkyvyttömästä” löytyy lainsäädännöstä. Eläkeperusteena on aina vika, vamma tai sairaus, joka alentaa työkykyä niin, ettei ansiomahdollisuuksia ole.”

”Työkyvyn arvioiminen on laaja-alaista, koska pelkkä henkilön fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn arvioiminen ei riitä. Sen lisäksi on arvioitava hakijan ja työn yhteensopivuutta ja sitä, mikä olisi henkilön työkyky toisenlaisissa tehtävissä. Omaan työhönsä työkyvytön voi olla työkykyinen johonkin toiseen työhön.
Työeläkelainsäädännön mukainen työkyvyn arviointi perustuu kokonaisharkintaan. Siinä otetaan huomioon hakijan koko elämänhistoria, ikä, koulutus, työkokemus ja sosiaaliset tekijät, sekä sairauden, vian tai vamman aiheuttamat rajoitteet ja vielä mahdollisesti jäljellä oleva työkyky.
Jos hakijan toimintakyky ei riitä hänen aikaisemmassa ammatissaan ja työtehtävissään suoriutumiseen, ja todetaan uhka joutua yleiselläkin tasolla työkyvyttömäksi lähivuosina, voidaan työelämässä jatkamista tukea työeläkekuntoutuksen keinoin. Työeläkevakuuttajien tarjoama ammatillinen kuntoutus on aina ensisijainen vaihtoehto työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden.”

”Sekä työeläkekuntoutus että työkyvyttömyyseläke perustuvat lakiin. Työeläkevakuuttajien lisäksi myös Kela sekä liikenne- ja tapaturmavakuutuslaitokset myöntävät sekä ammatillista kuntoutusta että työkyvyttömyyseläkkeitä. Eri laeissa määritellään eri tavoin, mitä työkyvyttömyys tarkoittaa ja mitä siitä seuraa.
Työkykyä ja työkyvyttömyyttä arvioitaessa työkykyä peilataan lain määritelmiin ja henkilön mahdollisuuksiin jatkaa työelämässä. Työkyvyttömyys ei siis ole diagnoosi, vaan laissa määritelty juridinen käsite.
Työeläkelaissa on kolme erilaista työkyvyttömyyden määritelmää: osatyökyvyttömyys, täystyökyvyttömyys ja erikseen yli 60-vuotiaita koskeva ammatillinen työkyvyttömyys.
Osatyökyvyttömän työkyvyn katsotaan heikentyneen vähintään kahdella viidesosalla.
Täystyökyvyttömän työkyvyn katsotaan heikentyneen vähintään kolmella viidesosalla.
Yli 60-vuotiaan työkykyä arvioidaan suhteessa hänen viimeksi tehtyyn työhönsä, jonka lisäksi huomioidaan työssäolon pitkäaikaisuus ja työstä selviytyminen.
Lisäksi julkisella sektorilla työkyvyttömyyden arviointi poikkeaa yksityisestä siten, että julkisaloilla työkyvyttömyyttä verrataan ihmisen omaan työhön ja ammattiin.”

”Työskentely työkyvyttömyyseläkkeellä tai työuraeläkkeellä
Jos harkitset ansiotyön tekemistä tai yrittäjätoimintaa työkyvyttömyyseläkkeen tai työuraeläkkeen rinnalla, selvitä työeläkelaitoksestasi, kuinka paljon voit ansaita.
Täyden työkyvyttömyyseläkkeen ja kuntoutustuen rinnalla voit ansaita korkeintaan 40 % eläkettä edeltävästä ansiotasosta.
Osatyökyvyttömyyseläkkeen ja osakuntoutustuen rinnalla voit ansaita korkeintaan 60 % eläkettä edeltävästä ansiotasosta.
Työuraeläkkeellä ansiotulot voivat olla enintään 976,59 euroa kuukaudessa (vuonna 2024).
Voit kuitenkin aina ansaita 976,59 euroa kuukaudessa (vuonna 2024), vaikka henkilökohtainen ansaintarajasi olisi pienempi.
Seuraa ansioitasi ja ilmoita omaan työeläkelaitokseesi, jos ansiosi ylittävät ansaintarajan. Työeläkelaitos keskeyttää eläkkeesi maksun, jos ansioraja ylittyy yhdenjaksoisesti vähintään kolmelta kuukaudelta. Jos eläkettä maksetaan liikaa, työeläkelaitos perii sinulta liikaa maksetun eläkkeen takaisin. Eläkkeen maksu voi olla keskeytettynä 3-24 kuukautta. Täysi työkyvyttömyyseläke voidaan muuttaa osatyökyvyttömyyseläkkeeksi, jos työansiot ylittävät ansaintarajat.”

Kysymys on siitä tietääkö tapaturmaeläkkeellä oleva itse, miten asiat määritellään?

Niska niin kipiä, ettei pysty junas istua eikä nopeimpia edes kunnolla kattoa.

Kuinkahan voiko esim. alkaa tekeen kansanedustajan hommia,jos pyrkii eduskuntaan.
Onkohan sekin kiellettyä.