Heinola-aktio

järjestäjät eivät nähneet, mitä tapahtui syyspimeällä teltoissa ja mökeissä. Järjestysmiehet hoitivat pois ulkopuoliset humalaiset ja muut häiritsijät juhla-alueelta.

Jumala näki kaiken tapahtuneen. Jokainen vastaa omista synneistään.

Aktiojärjestäjä kirjoitti:

järjestäjät eivät nähneet, mitä tapahtui syyspimeällä teltoissa ja mökeissä. Järjestysmiehet hoitivat pois ulkopuoliset humalaiset ja muut häiritsijät juhla-alueelta.

Jumala näki kaiken tapahtuneen. Jokainen vastaa omista synneistään.

...että kirjoittaja valehteli ja että paholainen puhui. Miksi siis sanoit niin? Minä olin mukana tuollaisessa teltassa enkä pitänyt siitä mitä muut touhusivat. Kuulin sellaisesta muiltakin.

Mukana ollut kirjoitti:

...että kirjoittaja valehteli ja että paholainen puhui. Miksi siis sanoit niin? Minä olin mukana tuollaisessa teltassa enkä pitänyt siitä mitä muut touhusivat. Kuulin sellaisesta muiltakin.

Itse kävin Heinola-Aktiossa varmaan toistakymmentä kertaa, ekan kerran 14-vuotiaana. Aika hyvin tuo parittelupuoli kyllä on pysynyt piilossa, kun mistään sen suuntaisestakaan ei ollut mitään havaintoa. Pitäisikö tässä tuntea itsensä jopa ulkopuoliseksi? Kyllähän siellä toki vastakkaisen sukupuolen edustajia matkan päästä vilkuiltiin, mutta siihen se jäi. Lehijärven kesäkonferensseista muistan jostain kuulleeni, että alueen vieressä peltojen toisella puolella olleelta huoltoasemalta loppuivat ehkäisyvälineet kesken konferenssien aikana.

Itse en myöskään muista että ainakaan siellä Heinäsaaressa teltassa ketkään olisivat yöpyneet, Eikös ne aktiot olleet syyskuussa ja aika viileitähän yöt olivat jo silloin? Niitä leirintäalueen mökkejäkin käsittääkseni vuokrattiin vain tyttöporukoille. Sitähän ei toki tiedä keitä mökeissä oikeasti oli ja mitä niissä tapahtui. Itse majoituin Heinola-aktioissa perheissä, kerran rukoushuoneella ja kerran taisin olla jollain koululla, jollen väärin muista.

Itse muistan ne illan viimeiset tilaisuudet ja jonkinlaisen painostavan ilmapiirin, niinkuin aina olisi jotain isompaakin syntiä ollut sydämellä mistä piti tehdä kovasti parannusta ja uudistua. Jotenkin sellainen olo oli, että siellä pumpattiin jotain suurta hurmosta mistä sitten maanantaina kouluun mennessä ei ollut enää mitään jäljellä. Ei sille uudistumisen tarpeelle tainnut muutenkaan niissä kuvioissa loppua olla näkyvissä. Mitäköhän se loppujenlopuksi edes tarkoitti, mutta uudistua vaan piti aina ja jatkuvasti. Johonkin jonoon tai alttarille mentiin uudistusta hakemaan, ja sieltä lähtiessä tuntui että "Jaa, no kai sitä sitten taas on uudistunut."

Heinola-aktiota kuitenkin aina odotettiin ja innolla sinne mentiin. Kyllä niitä nostalgialla muistelee. Jokin vuosi sitten - saattaa olla jo kyllä 10 tai jopa 15 vuottakin - kävin ohi ajaessani vartavasten Heinäsaarta katsomassa. Muuta vanhaa en tunnistanut kuin rannassa olleet mökit ja heti leirintäalueen portin sisäpuolella oikealla olevan hirsimökkirakennuksen, jonka katoksessa aktioiden aikana muistaakseni myytiin makkaraa ja olikohan itse kioskissa jonkinlainen "majoitustoimisto" ainakin joinain vuosina? Uusi kahvilarakennus oli noussut portista tullessa etuvasemmalle, ja kapinahengessä taisin tuolloin käydessäni hörpätä oluen.

Sellainen anekdootti vielä ensimmäisestä aktiostani, että olin siellä oman Helluntaiseurakuntani paimenen pojan kyydillä ja hänen kanssaan siellä liikuskelin. Hän osti Pro Fide -yhtyeen C-kasetin "Lauluja kahdesta maailmasta", mutta antoi sen kotimatkamme päätteeksi minulle. Syyksi ymmärsin omassa tykönäni sen, että kyseisen tallenteen tyyppinen musiikki-ilmaisu ei kyseisen saarnaajaperheen oven karmeista mahtunut sisälle. Tuon aktion aikaan järjestettiin keskustan lähellä olevalla radalla myös Motocross-kilpailut, ja ne kävimme myös katsomassa.