Olen saanut kokeilla vanhempaa Soliferiani kahden eri Fordin vetokoukussa.
Autot olivat Mondeot:
1,8i DOHC 16V Duratec 130hv 170Nm/4250r/min
1405 kg
3240 kg valmistajan sallima suurin yhdistelmäpaino
2,0 16V Duratorq 130hv 330/350Nm/1800r/min
1505 kg
3750 kg valmistajan sallima suurin yhdistelmäpaino
Arvatkaa piruuttanne vaikka viisi kertaa, kummalla autolla mieluummin hinaan asuntovaunuani vaikka molemmissa on sama teho eikä oteta huomioon bensavehkeen suurempia polttoainekustannuksia.
No niin, jokainen täysjärkinen ottaa hinuriksi suurivääntöisen Dieselin josta ei voima lopu missään tilanteessa. Samalla vaihteella saa jyrätä mäet ylös. Tärkeää on, ettei kierrokset nouse turhaan yli 3000:n vaan muistaa heittää isompaa silmään ajoissa -silloin ei veto lopu !
(näkeehän homman jo siitäkin mitä valmistaja sallii vetokuormaksi näille autoille....)
Väännötömällä, mutta samantehoisella bensaversiolla vaununveto oli yhtä helvettiä jatkuvine vaihtamisineen moottoria yläkierroksilla kiljuttaen.
Pitää olla melkoinen Räikkönen, että yleensä pysyy bensaversiolla vääntävän Dieselin perässä.
Eipä silti, satakiloa painavampi väännökäs diesel pesee samantehoisen bensaveljensä sekä paikaltaan kiihdytettäessä, että varsinkin suurilla vaihteilla kiihdytettäessä.
Ero vetositkeydessä on lähes käsittämätön !
Tämä vain tiedoksi palstan "vääntö ei merkitse mitään" -tietäjille.
Auttaisiko, jos ajaisitte ajokortin ja kokeilisitte ihan itse ??????
Tekniikkatiedot lähteestä:
http://www.ford.fi/esitteet/mondeo.pdf
Ja lopuksi, tämä ei ollut mikään Diesel- Ottomoottorivertailu vaan puhtaasti vääntövertailu.
Autot olivat Mondeot:
1,8i DOHC 16V Duratec 130hv 170Nm/4250r/min
1405 kg
3240 kg valmistajan sallima suurin yhdistelmäpaino
2,0 16V Duratorq 130hv 330/350Nm/1800r/min
1505 kg
3750 kg valmistajan sallima suurin yhdistelmäpaino
Arvatkaa piruuttanne vaikka viisi kertaa, kummalla autolla mieluummin hinaan asuntovaunuani vaikka molemmissa on sama teho eikä oteta huomioon bensavehkeen suurempia polttoainekustannuksia.
No niin, jokainen täysjärkinen ottaa hinuriksi suurivääntöisen Dieselin josta ei voima lopu missään tilanteessa. Samalla vaihteella saa jyrätä mäet ylös. Tärkeää on, ettei kierrokset nouse turhaan yli 3000:n vaan muistaa heittää isompaa silmään ajoissa -silloin ei veto lopu !
(näkeehän homman jo siitäkin mitä valmistaja sallii vetokuormaksi näille autoille....)
Väännötömällä, mutta samantehoisella bensaversiolla vaununveto oli yhtä helvettiä jatkuvine vaihtamisineen moottoria yläkierroksilla kiljuttaen.
Pitää olla melkoinen Räikkönen, että yleensä pysyy bensaversiolla vääntävän Dieselin perässä.
Eipä silti, satakiloa painavampi väännökäs diesel pesee samantehoisen bensaveljensä sekä paikaltaan kiihdytettäessä, että varsinkin suurilla vaihteilla kiihdytettäessä.
Ero vetositkeydessä on lähes käsittämätön !
Tämä vain tiedoksi palstan "vääntö ei merkitse mitään" -tietäjille.
Auttaisiko, jos ajaisitte ajokortin ja kokeilisitte ihan itse ??????
Tekniikkatiedot lähteestä:
http://www.ford.fi/esitteet/mondeo.pdf
Ja lopuksi, tämä ei ollut mikään Diesel- Ottomoottorivertailu vaan puhtaasti vääntövertailu.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Vääntö ratkaisee. Tässäkin.
ratkaisee tässäkin tapauksessa. Tehokäyrä ratkaisee.
Tehokäyrä syntyy kun vääntö kerrotaan kierroksilla.
Oleellista on, että sieltä moottorin kampiakselin päästä todellakin tulee toisessa autossa yli 33 kpm:n vääntövoima ja toisesta vain 17 kpm:n vääntövoima. Toisessa on enemmän voimaa.
Älä sotke käsitteitä teho ja voima toisiinsa !
Voimaa tarvitaan taakkojen siirtelyyn.
Tyhmäkin tajuaa, kumpi moottoreista on voimakkaampi.
Teho laskennallisena suureena tulee mukaan kuvaan vasta kun vääntövoimalle etsitään ajallista kestoa.
aivan sekaisin. Kerropas sitten mikä on vääntövoiman ja vääntömomentin ero?
Vääntömomentti, ja -voima ovat sama asia.
Kampiakselin päästä tulee voimaa jota esim. tehopenkissä voidaan jarruttaa.
Saadaan ulos vääntömomenttikäyrä eri kierroksilla.
Teho saadaan laskettua kierrosten ja vääntövoiman tulosta.
Vastineesi antoi aiheen epäillä, että itselläsi on käsitteet sekaisin. Et ymmärrä voiman ja tehon käsitettä.
Kädenvääntäjäkin voittaa kisan silkalla voimalla.
Käsi vääntää enemmän kuin vastapuolen käsi.
Laskennallinen suure teho näyttelee siinä pientä osaa.
koulussa aika lyhyt fysiikka jos voima ja momentti ovat sama asia. Heh.
taivutusmomentti ja -voima? Mikä niiden ero on?
Mietippä sitä, että rautakangen avulla saa kyllä painavakin kiven nousemaan maasta "voimalla", mutta ei sitä kovin pitkälle saa sillä lentämään, tai muuten vauhdikkaasti liikkeelle, joten sen kädenvääntöesimerkin voi kyllä unohtaa.
Eikös tämä asia ole nyt jo sataan kertaan käsitelty?
Esimerkin diiselikone tuottaa huomattavasti paljon enemmän tehoa (kw/hv) pienillä kierroksilla ja tehohan laskettiin väännön ja kierrosluvun avulla.
Uskokaa nyt jo, että jos väännät kiinni jumahtanutta mutteria lenkkiavaimella, niin väntöä voi olla pirusti vaikka mitään ei tapahdu. Ei pelkkä vääntö riitä, vaan tarvitaan sitä liikettä, eli yhdessä sanottuna tehoa. Jos ei halua kierrättää on mukava jos hevosvoimia on kivasti jo alakierroksilla.
Vääntö on ensin, sitten katsotaan missä ajassa väännetään ja laskeskellaan teho.
Siis vääntö tulee ensin olipa se sitten kädestä, kangesta tai kampiakselin päästä.
Et mahda tälle asialle mitään.
Voit kyllä loputtomiin renkuttaa tehoteorioitasi, mutta jospa joskus vääntäisit vaikka kättä ?
Toteaisit tilanteen.
Siinä ratkaisee vain vääntövoima.
Sama koskee moottoria kun se kiihtyy kierrosnopeudelta toiselle.
Vahvasti vääntävä tekee sen ripeämmin !
Aivan kuten ylläolevassa Mondeo-esimerkissä todettiin.
Laihavääntöisellä vaununveto on yhtä helvettiä.
mennä jakeluun sinulle. Et osaa edes fysiikan alkeita. Käden väännössä on mukana aika paljon taivutustakin.
Onko taivutus sinulle jokin energiamuoto ?
En ihmettele enää mitään..
tähänkin. Kun väännetään kättä, kämmenestä kyynärpäähän asti vaikuttaa taivutus. Siitä olkapäähän asti vääntö (rotaatio). Ei pitäisi olla vaikeaa.
Hmmm. eli jos sinä vaikka rautakangella kampeat kiveä maasta, siihen rautakankeen vaikuttaa ainoastaan taivutusmomentti. Ei vääntömomentti.
Sitten on vielä taivutus ja vääntö yhdessä kuten esim. polttomoottorin kampiakselissa. Sitä lienee turha alkaa selittämään jos nämä perusasiat ei ole hallussa. Puhumattakaan leikkaus vääntö, leikkaus taivutus...
Kyllä tuo kuulostaa melko oikealta.
Itse vaihdoin farkku mondeon (2.0 bensa 130hv) joitain vuosia sitten 1.8 tdci focukseen. Ja kyllä tarttee sanoa, että kyllä on focuksessa enemmän potkua. Kiihtyvyydessä 0-100:n taitaa focus hävitä, mutta matka-ajossa sekä kaupungissa kyllä diesel pesee tuon kokoiset bensakoneen.
1.8 tdci 85kw/250nm(280nm) vs. 2.0 96kw/ (jotain 180nm kait).
Peräkärry kulkee mukavasti.