Interpol suomalaisten politiikkojen jäljillä??

Asunnon tai tontin ostajan muisti on lyhyt koska katse on tulevaisuuteen ja tulevaisuuden mielikuva on pitkälti ”kolmen koplan”, kiinteistövälittäjien, rakennusteollisuuden ja rahoituslaitosten masinoiman mediavallan muokkaamaa.

-90 luvun lopulta näihin päiviin on tapahtumassa seuraava "suuri pummaus", nuoret ja nuorehkot
perheet suuremmissa kaupungeissa (läh. pk seudulla) on imaistu uuteen asuntoralliin,
halvan koron hyöty? on pumpattu tasaisen tappavasti asuntojen hintaan. Tonttihinta-automaatti
takaa kovien hintojen nousupohjan.

Ja yksityiset ei myy enempää kuin sen verran mikä menee +15% vuosi hintakorotuksella kaupaksi. Rakennusliikkeiden edut ilmeisesti valvotaan kunnan päätöksenteossa (joku Tuusula on ehkä selkein tapaus). On surkuhupaisaa että esim. Espoon kaupungin valtuusto/hallitus ei pysty/halua kaavoittaa ja lunastaa tontteja enempää kuin alle 10 kpl. vuodessa. On selvä että näin ylläpidetään epäsuhtaa kysynnän ja tarjonnan välillä ja hinnat karkaa. Olisi mielenkiintoista selvittää valtuustojäsenten kytkennät rakennusliikkeisiin ja yksityisiin maanomistajatahoihin.

-90 luvun nousuhuumassa ja sitä seuranneessa romahduksessa tapahtui kolmenlaista pääomien uudelleenjakoa (nätisti sanottuna):
1. pankit otti haltuun velkaongelmiin joutuneitten yrittäjien ja
ns. kahden asunnon loukkuun joutuneitten ihmisten omaisuutta pilkkahintaan
2. röyhkeimmät pelurit rahasti pankeilta isoja lainoja joita ei ollut tarkoituskaan
maksaa, konkurssin jälkeen rahojen reitit oli epäselviä mutta jonkun taskuun ne katosivat
3. velkasaneeraukseen joutuneet pankit otettiin valtion haltuun tai kilpailijoiden haaviin,
siitä en osaa sanoa muuta kuin että veronmaksajat eli keskituloiset lähinnä maksoi viulut

Pankit, välittäjät ja rakennusliikkeet puhuu yhdellä suulla että kansalla on edelleen varaa, ellei
enemmän ostovoimaa kuin koskaan ennen. Totta, mutta jää sanomatta että edeltävä ”asunnon hankkija sukupolvi” otti lainaa n. 10 – 15 vuodeksi. Eli ne alkaa olla maksettu. Kuukausi erä lienee samoilla hujakoilla kuin nyt kaupatut 20 - 30 v. lainat. joten lyhyellä tähtäyksellä kohentuneiden kk ansioiden valossa,
3-koplan väite on tosi - ihmisillä on enemmän varaa maksaa asuntolainaa.

Meidän vanhempien asuntolainoja taas tasasi aikoinaan kivasti inflaatio joka söi lainojen reaaliarvoa merkittävästi.

Johtopäätös: suomen keskiluokkaisen palkansaajat (uusi lapsiperheellinen porukka) elävät maksaakseen asumisen – ei asu elääkseen. Korkeat asumiskulut olisi siedettävämpi jollei suomessa olisi suhteellisen pieni nettoansio (palkka - verot: välittömät + välilliset) saavat kansalaiset

...mitä alkaa tapahtua kun korot nousee sanotaan 5-7 % ? ei varmaan muuta kuin,
pankit sanoo, pidetään kk erä samana jatketaan laina-aikaa 50-60 V.
...ja 60V. lainasta tehdään kahden sukupolven laina-tuote ;)

oppiiko ihminen ? - kyseenalaista koska nuori sukupolvi ei muista historiaa tai ehdi ajatella,
media tuntuu suomessa ohjaavan voimakkaasti, ns. asiantuntijalausunnot. on toki
ymmärrettävää että pienempi paha lienee rummuttaa kotimaisen kulutuksen ja
ylikuumenneen asuntokaupan puolesta jos vaihtoehtona on epävarmuus ellei peräti stagnaatio.

Tonttien panttausta estäisi (rakentamattoman) tonttimaa-omaisuuden verottaminen, eli esim. kunnallisveroa pienennetään kauttaaltaan mutta lisätään vastaavasti kiinteistöveroon esim. 3000 euron/1000m2-tontti - vuositasolla. Tällä tavalla esim. Kanadassa turvataan tonttimaan riittävyys menemättä mihinkään sosialistisiin pakkolunastuksiin.