Tämä hesarin tämänpäiväinen otsikko pani miettimään myös venäjän suomessa olevien tukikohtien merkitystä .
Tulisiko natomaan pyrkiä jotenkin rajoittamaan tämmöistä toimintaa .
Tulisiko natomaan pyrkiä jotenkin rajoittamaan tämmöistä toimintaa .
Kasakat harjoittelevat suomalaisissa metsissä
Anonyymi-ap
7489
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kaikki paljastuu vähitellen .
Pitäisikö heitä pyytää lopettamaan moinen toiminta ja olisiko aiheellista pyytää venäjää vetäytymään tukikohdistaan suomessa .
Vai tulkitaanko tällainen puuttuminen naapurin puuhiin vieläkin neuvostovastaiseksi toiminnaksi ?
Tota noin .... mulla olis kyllä toimivampi idea ...... .
Lähettäkää Nyqvist tai vaikka Vornanen.
Hesarin 'uutisointi' panee miettimään ja arvioimaan, ns. uutisoinnin tasoa.
Kiitos siitä hesarin toimittelijoille.
Tiltut mukaan larppaamaan, vaikkapa kasakoiden morsmaikuiksi. Perinteet kuntoon ja suunnitelmien mukaan....
Tsaarinaikaa ihailevat kasakat toivovat vähemmistökansan asemaa Suomessa
Näin he ylistävät Putinia ja harjoittelevat sotataitoja
Suomessa asuvien kasakoiden värikäs johtaja sanoo perinnejoukkonsa kunnioittavan Suomea ja rauhanomaista rinnakkaiseloa. Silti tsaarinaikaa ihailevat elämäntapakasakat ylistävät täälläkin Vladimir Putinia ja harjoittelevat sotataitoja. Miksi?
Kasakkajohtaja Andrei Šestakovin kyllä huomaa, kun hän seisoo Helsingin Hietaniemessä Nikolain ortodoksikirkon luona. Atamaani-titteliä käyttävän 53-vuotiaan Šestakovin kasakkapuku ja turkispäähine erottavat hänet muista kulkijoista.
Kirkko on kiinni, mutta Šestakov johdattaa vieraan Juri Mogiljanskin haudalle.
Mogiljanski (1896–1973) oli täkäläisille kasakoille tärkeä hahmo. Kasakkaupseeri eli esaul palveli Venäjän keisarin henkikaartin, Leib Gvardijan, kasakkarykmentissä. Pietarissa ja myöhemmin Vammelsuussa Terijoen lähellä asunut Mogiljanskin perhe emigroitui vuonna 1939 Helsinkiin, jossa eli loppuelämänsä.
Venäjällä Volgogradin alueella syntynyt Šestakov kokee jatkavansa Mogiljanskin ja muiden edesmenneiden kasakoiden työtä. Hän sanoo isoisänsä olleen aito venäläinen kasakka.
Suomalaisessa rakennusyhtiössä töissä oleva Šestakov muutti ensin Venäjältä Viroon ja sitten Suomeen noin 18 vuotta sitten, mutta Suomen kansalaisuutta hänellä ei ole.
Tukena Venäjän puolustusministeriö
Venäläiskasakoiden toiminta on aktivoitunut Suomessa Venäjän valtion taustatuella.
Andrei Šestakovin mukaan kasakat järjestäytyivät virallisesti vuonna 2017, kun Helsinkiin perustettiin kasakkayhteisö eli jurtta. Šestakovin johtaman jurtan alaisuudessa on myös Ruotsin, Viron ja Latvian kasakoita.
Toimintaa kuitenkin johdetaan Moskovasta, sillä Šestakovin jurtta on Venäjän ja ulkomaiden sotilaskasakkaneuvoston alainen. Se taas on tiiviissä yhteydessä maan puolustusministeriöön.
Ei alkuperäisiä Suomen-kasakoita
Andrei Šestakov kokee järjestönsä elvyttävän Suomen kasakkaperinnettä, sillä täällä oli sata vuotta sitten oma kasakkayhteisönsä.
Ennen itsenäistymistä vuonna 1917 Suomessa asui tsaarin asevoimissa palvelleita kasakoita. Viimeistään kansalaissodan aikana he poistuivat täältä muiden venäläissotilaiden kanssa.
Tsaarille uskolliset kasakat joutuivat kommunistisessa Neuvostoliitossa vainotuiksi, ja vuonna 1919 alkoi suoranainen kasakoiden kansanmurha. Suuret määrät kasakoita emigroitui maailmalle.
Osa Suomessa asuneista kasakoista palasi Kronstadtin kapinan jälkeen takaisin ja perusti 1921 Haminaan kubanilaisen kasakkakylän, joka toimi vuoteen 1924 asti. Ennen niin tiivis joukko alkoi vähitellen sulautua valtaväestöön.
”Kasakat olivat kauniita miehiä, ja jotkut heistä menivät naimisiin suomalaisten naisten kanssa”, Šestakov kehuu.
Suomessa elää edelleen monia Haminan kasakoiden jälkeläisiä. He eivät kuitenkaan kuulu Šestakovin väkeen, joka on äskettäin Venäjältä tullutta.
No mitä se muka haittaa .