Mikä siinä Ruotsin mallissa on parempaa - viiltävä analyysi

Anonyymi-ap kirjoitti:

Ruotsi on nuorempi ja virkeämpi!

Vuosikymmenien ajan poliittisen päätöksenteon tärkeimpiä kysymyksiä on meillä ollut: miten tämä asia on ratkaistu Ruotsissa?

Tänä keväänä teemasta kuultiin uusi muun­nelma: kuinka pitkiä poliittiset lakot olisivat Ruot­sis­sa, jos siellä olisi sellaisia?

Vertailun länsinaapuriin voi aina rajata mielensä mukaan. Jos katsoo julkisen talouden kokoa ja menoja, Suomi näyttää lähinnä hiukan Ruotsia laihemmalta mutta samaan sisarussarjaan kuuluvalta.

Jos taas katsoo, millainen kansantalous rahoittaa hyvinvointivaltiota, Suomi häviää vertailun selvästi.

Finanssikriisin jälkeen Ruotsissa talous on kasvanut vahvemmin kuin Suomessa. Täällä valtio on ottanut velkaa ja kärsinyt alijäämästä, kun taas Ruotsissa ylijäämä on ollut pääsääntö. Velkaa ei ole kertynyt.

Vaikka julkisella sektorilla täytyy aina olla tarkkana, käytetäänkö verovaroja tehokkaasti, ongelmat olisivat paljon pienempiä, jos Suomen julkista sektoria rahoittaisi Ruotsin kaltainen kansantalous.

Mikä selittää Ruotsin menestystä, kruunuko?

Syyt ovat paljon syvemmällä. Suomessa väestö harmaantuu, syntyvyys on Pohjolan alhaisin ja väkiluku kääntyy tulevina vuosikymmeninä laskuun.

Ruotsi on ikärakenteeltaan nuorempi, syntyyvyys on Pohjoismaiden kärkeä ja väkiluku jatkaa kasvuaan.

Merkittävä selittäjä on tietysti maahanmuutto, josta Ruotsi on hyötynyt jo pitkään. Työmarkkinat toimivat, joten muualta tulleet on saatu hyvinvointia rahoittamaan. Suomessa työllisyysaste on noussut, mutta vieläkään naapureita ei ole saatu kiinni.

1990-luvun alun lamasta Suomi ponnisti nykyistä nuoremmalla väestöllä. Talous uudistui Nokia-ilmiön vetämänä. Talous toipui, työttömyys jäi taakaksi.

Nyt Ruotsi paahtaa kovaa vauhtia kohti tulevaa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan Ruotsi panostaa paljon Suomea enemmän niin sanottuihin aineettomiin tuotannontekijöihin kuten ohjelmistoihin, tietokantoihin ja dataan.

Tämän ansiosta Ruotsi ottaa täyden hyödyn uusista innovaatioista, Suomi polkee paikallaan.

Ruotsalaisten menestystekijät on luotu pitkän ajan kuluessa. Suomi ei voi muuttaa ikäihmisiä nuoremmiksi, syntyvyys ei kohene vetoomuksilla yksittäisillä kampanjoilla lisätä kansantaloutta pelastavaa maahanmuuttoa.

Ruotsista nähdään usein vain hyvinvointivaltio, mutta kyse on myös kapitalismin menestystarinasta. Uudet kasvuyritykset kasvatetaan maailmanluokkaan, eikä niitä myydä heti, kun perustajan unelmissa siintää kelohonkamökki.

Ruotsin mallin omaksuminen yrityksissä, yhteiskunnallisessa ajattelussa ja työmarkkinoilla kestää pitkään. Tuloksia tulee aikanaan, jos tulee.

Sitä odotellessa tarjolla on ikävä kierre: julkista talout­ta leikataan ja sen toimintaa tehostetaan selkä seinää vasten. Työmarkkinoiden uudistaminenkin tuntuu olevan joko kuurupiiloa tai riitelemistä.

Jos turvallisuuspolitiikassa Suomi on rohkaissut Ruotsia muuttumaan, taloudessa Ruotsin esimerkki voisi kannustaa pyrkimään eteenpäin

Kaikista näistä sanoista ja ajatuksista saamme kiittää Matti Kalliokoskea

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä