Venäjä on nyt voittamassa tuon valloitussodan. Länsimaissa Yhdysvallat mukaan lukien ei ole vielä ymmärretty, mikä merkitys sodan häviämisellä on länsimaille. Sotatilanne on länsimaiden johdolla kahdessa vuodessa ajettu jamaan, jossa enää kymmenien eikä satojenkaan miljardien avustukset eivät tuo voittoa Ukrainalle, kun voitoksi lasketaan Ukraina menettämien alueiden takaisinvaltaus.
Pitäisi siis keksiä jotain uutta, mutta siihen länsimaat yhteistyössä Ukrainan kanssa eivät enää pysty.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen lähes kaikki länsileiriin kuulumattomat maat Euroopassa ovat halunneet liittyä länteen. Euroopan unioni ja Nato ovat laajentuneet. Laajentuminen on tapahtunut pääosin rauhanomaisesti ilman sotia, poikkeuksena Georgia ja Ukraina. Mitä lähempänä Venäjän rajoja kansat ovat halunneet integroitua länteen, sitä vaikeampaa on ollut. Poikkeuksena Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon.
Hullunkurista tässä on se, että Ukraina toisin kuin vaikkapa Georgia tai Moldova on peruslähtökohdiltaan riittävän kookas ja väkirikas valtio uhmaamaan Venäjää ja vastaamaan Venäjälle myös sotimalla, mikäli vain Ukrainalle myönnettävät avustustoimet olisivat riittäviä.
Ukrainan ei kuitenkaan ole saanut länneltä olleenkaan sitä tukea, mitä se Venäjästä lopullisesti irtautuakseen olisi tarvinnut. Lännessä ei osattu noita aputoimia mitoittaa. Ei suunnitella, ei ajoittaa eikä mitoittaa.
Kun länsi ei kykene avittamaan edes suurta Ukrainaa, niin kuinka sitten vaikkapa pientä Georgiaa?
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun 24. päivänä 2022, YK:n yleiskokouksessa äänestettiin 2. maaliskuuta päätöslauselmasta, jossa tuomittiin Venäjän federaation julma hyökkäys Ukrainaan ja vaadittiin Venäjää välittömästi vetämään joukkonsa sekä noudattamaan kansainvälistä oikeutta.
Päätöslauselma hyväksyttiin ylivoimaisella maiden lukumäärän enemmistöllä 141 maan äänestäessä puolesta ja 5 vastaan, mutta länsimaille tuli yllätyksenä se, kuinka moni maa äänesti tyhjää.
Venäjän mukana vastaan äänestivät Valko-Venäjä, Pohjois-Korea, Eritrea ja Syyria. Tyhjää äänestäneet 35 maata olivat Algeria, Angola, Armenia, Bangladesh, Bolivia, Burundi, Keski-Afrikan tasavalta, Kiina, Kongo, Kuuba, El Salvador, Päiväntasaajan Guinea, Intia, Iran, Irak, Kazakstan, Kirgisia, Laos, Madagaskar, Mali, Mongolia, Mosambik, Namibia, Nicaragua, Pakistan, Senegal, Etelä-Afrikka, Etelä-Sudan, Sri Lanka, Sudan, Tadžikistan, Tansania, Uganda, Vietnam ja Zimbabwe.
Yhdistyneissä kansakunnissa on jäsenenä 193 valtiota, mutta yleiskokouksen Venäjä-äänestyksessä oli mukana 181 valtiota (141 + 5 + 35).
Tuo tyhjää äänestäneiden maiden määrä oli suuri järkytys länsimaille. Vuonna 2022 Venäjän lähtiessä valloitusretkelleen Ukrainaan maailman väestö oli yhteensä 8 062 369 000 (8,1 miljardia) ihmistä, josta noiden 35 tyhjää äänestäneen maan osuus oli 4 050 933 000 (4,05 miljardia) ihmistä, mikä on melko tarkalleen puolet maapallon väestöstä (50,25 prosenttia). Viiden vastaan äänestäneen maan asukasluku on puolestaan 202 209 000 (202,2 miljoonaa) ihmistä, mikä vastaa 2,50 prosenttia maapallon väestöstä.
Länsimaiden ajamaa linjaa tuomita Venäjä maailmanlaajuisesti kannatti siis alle puolet maapallon eri valtioiden väestöstä. Tuo äänestys osoitti jo heti sodan alussa, etteivät lännen suunnitelmat romuttaa Venäjän talous tule toteutumaan yksinkertaisesti siitä syystä, ettei sillä ole riittävästi tukea maailmalla.
Nyt olemme tosiaankin nähneet sen, ettemme kyenneet romuttamaan Venäjän taloutta, vaikka toki huonosti toteutetuilla pakotteilla on onnistukin aiheuttamaan Venäjälle monenlaista harmia.
Länsi edes itse ei ole toteuttanut pakotetoimia Venäjän talouden romuttamiseksi uskottavasti. Kornia on, että olemme kovasti olleet syyttämässä Kiinan, Intian, Turkin ja Keski-Aasian vanhojen neuvostotasavaltojen kaupankäyntiä Venäjälle, mutta emme ole saaneet edes omaa öljyn tuontia, kaasun tuontia ja metallien tuontia Venäjältä loppumaan. Olemme vieneet Venäjälle oikein urakalla Venäjän sotateollisuuden kipeästi tarvitsemia länsituotannon edistyksellisempiä osia.
Suurista yhtenäisyysvakuutteluista huolimatta länsi on ollut toimissaan kaikkea muuta kuin yhtenäinen päämääriin pääsevä toimija.
Pitäisi siis keksiä jotain uutta, mutta siihen länsimaat yhteistyössä Ukrainan kanssa eivät enää pysty.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen lähes kaikki länsileiriin kuulumattomat maat Euroopassa ovat halunneet liittyä länteen. Euroopan unioni ja Nato ovat laajentuneet. Laajentuminen on tapahtunut pääosin rauhanomaisesti ilman sotia, poikkeuksena Georgia ja Ukraina. Mitä lähempänä Venäjän rajoja kansat ovat halunneet integroitua länteen, sitä vaikeampaa on ollut. Poikkeuksena Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon.
Hullunkurista tässä on se, että Ukraina toisin kuin vaikkapa Georgia tai Moldova on peruslähtökohdiltaan riittävän kookas ja väkirikas valtio uhmaamaan Venäjää ja vastaamaan Venäjälle myös sotimalla, mikäli vain Ukrainalle myönnettävät avustustoimet olisivat riittäviä.
Ukrainan ei kuitenkaan ole saanut länneltä olleenkaan sitä tukea, mitä se Venäjästä lopullisesti irtautuakseen olisi tarvinnut. Lännessä ei osattu noita aputoimia mitoittaa. Ei suunnitella, ei ajoittaa eikä mitoittaa.
Kun länsi ei kykene avittamaan edes suurta Ukrainaa, niin kuinka sitten vaikkapa pientä Georgiaa?
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun 24. päivänä 2022, YK:n yleiskokouksessa äänestettiin 2. maaliskuuta päätöslauselmasta, jossa tuomittiin Venäjän federaation julma hyökkäys Ukrainaan ja vaadittiin Venäjää välittömästi vetämään joukkonsa sekä noudattamaan kansainvälistä oikeutta.
Päätöslauselma hyväksyttiin ylivoimaisella maiden lukumäärän enemmistöllä 141 maan äänestäessä puolesta ja 5 vastaan, mutta länsimaille tuli yllätyksenä se, kuinka moni maa äänesti tyhjää.
Venäjän mukana vastaan äänestivät Valko-Venäjä, Pohjois-Korea, Eritrea ja Syyria. Tyhjää äänestäneet 35 maata olivat Algeria, Angola, Armenia, Bangladesh, Bolivia, Burundi, Keski-Afrikan tasavalta, Kiina, Kongo, Kuuba, El Salvador, Päiväntasaajan Guinea, Intia, Iran, Irak, Kazakstan, Kirgisia, Laos, Madagaskar, Mali, Mongolia, Mosambik, Namibia, Nicaragua, Pakistan, Senegal, Etelä-Afrikka, Etelä-Sudan, Sri Lanka, Sudan, Tadžikistan, Tansania, Uganda, Vietnam ja Zimbabwe.
Yhdistyneissä kansakunnissa on jäsenenä 193 valtiota, mutta yleiskokouksen Venäjä-äänestyksessä oli mukana 181 valtiota (141 + 5 + 35).
Tuo tyhjää äänestäneiden maiden määrä oli suuri järkytys länsimaille. Vuonna 2022 Venäjän lähtiessä valloitusretkelleen Ukrainaan maailman väestö oli yhteensä 8 062 369 000 (8,1 miljardia) ihmistä, josta noiden 35 tyhjää äänestäneen maan osuus oli 4 050 933 000 (4,05 miljardia) ihmistä, mikä on melko tarkalleen puolet maapallon väestöstä (50,25 prosenttia). Viiden vastaan äänestäneen maan asukasluku on puolestaan 202 209 000 (202,2 miljoonaa) ihmistä, mikä vastaa 2,50 prosenttia maapallon väestöstä.
Länsimaiden ajamaa linjaa tuomita Venäjä maailmanlaajuisesti kannatti siis alle puolet maapallon eri valtioiden väestöstä. Tuo äänestys osoitti jo heti sodan alussa, etteivät lännen suunnitelmat romuttaa Venäjän talous tule toteutumaan yksinkertaisesti siitä syystä, ettei sillä ole riittävästi tukea maailmalla.
Nyt olemme tosiaankin nähneet sen, ettemme kyenneet romuttamaan Venäjän taloutta, vaikka toki huonosti toteutetuilla pakotteilla on onnistukin aiheuttamaan Venäjälle monenlaista harmia.
Länsi edes itse ei ole toteuttanut pakotetoimia Venäjän talouden romuttamiseksi uskottavasti. Kornia on, että olemme kovasti olleet syyttämässä Kiinan, Intian, Turkin ja Keski-Aasian vanhojen neuvostotasavaltojen kaupankäyntiä Venäjälle, mutta emme ole saaneet edes omaa öljyn tuontia, kaasun tuontia ja metallien tuontia Venäjältä loppumaan. Olemme vieneet Venäjälle oikein urakalla Venäjän sotateollisuuden kipeästi tarvitsemia länsituotannon edistyksellisempiä osia.
Suurista yhtenäisyysvakuutteluista huolimatta länsi on ollut toimissaan kaikkea muuta kuin yhtenäinen päämääriin pääsevä toimija.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Melkoisen romaanin olet kirjoittanut.
Lännen hegemonia on loppu. Siksi USA haluaa sotia ja hävitä uudestaan ja uudestaan. On kuin vanha bodari.