"Torjuntavoitto on olennainen osa suomalaista poliittista retoriikkaa, jossa voiton, tappion ja sen välimuotojen raja on ollut häilyvä – esittäjästä ja tilanteesta riippuen. Se on ollut keskeinen poliittisen retoriikan keino, jossa tappio pyritään esittämään vähintään kunniakkaana tasapelinä. Tämä puolestaan on avannut pilkalle monenlaisia mahdollisuuksia.
Vaaleissa torjuntavoittoon vetoaminen on tarjonnut kunniakkaan selityksen tilanteessa kuin tilanteessa.
Kuten Michel Foucault on painottanut Carl von Clausewitzin ajatuksiin nojaten, sodalla on aina poliittinen tausta, eikä rauha pyyhi pois niiden suhteiden järjestelmää ja vaikutuksia, jotka viimeinen taistelu on paljastanut. Sen jälkeen jatkuu ikään kuin hiljainen sota, jossa tavoitteena on kaivertaa näiden voimien välinen suhde lakeihin, instituutioihin, talouteen ja kieleen.
Poliittisia kamppailuja onkin ollut helppo jäsentää sodan kielellä, koska talvi- ja jatkosota ovat olleet pitkään suomalaisen itseymmärryksen keskiössä. Vaikka sota on jättänyt suomalaiseen yhteiskuntaan pitkän jälkensä, siihen kytkeytyvässä retoriikassa on monenlaisia sävyjä ja merkitysliukumia. Sodan varjo ei automaattisesti tarkoita keskustelukulttuurin yksipuolistumista. Suomalaisesta kulttuurista kertoo kuitenkin paljon se, että torjuntavoiton ironisointi ei ulotu historiallisiin sotatulkintoihin yhtä tiivisti kuin poliittisiin vastustajiin."
YTT, dosentti Jouni Tilli
Vaaleissa torjuntavoittoon vetoaminen on tarjonnut kunniakkaan selityksen tilanteessa kuin tilanteessa.
Kuten Michel Foucault on painottanut Carl von Clausewitzin ajatuksiin nojaten, sodalla on aina poliittinen tausta, eikä rauha pyyhi pois niiden suhteiden järjestelmää ja vaikutuksia, jotka viimeinen taistelu on paljastanut. Sen jälkeen jatkuu ikään kuin hiljainen sota, jossa tavoitteena on kaivertaa näiden voimien välinen suhde lakeihin, instituutioihin, talouteen ja kieleen.
Poliittisia kamppailuja onkin ollut helppo jäsentää sodan kielellä, koska talvi- ja jatkosota ovat olleet pitkään suomalaisen itseymmärryksen keskiössä. Vaikka sota on jättänyt suomalaiseen yhteiskuntaan pitkän jälkensä, siihen kytkeytyvässä retoriikassa on monenlaisia sävyjä ja merkitysliukumia. Sodan varjo ei automaattisesti tarkoita keskustelukulttuurin yksipuolistumista. Suomalaisesta kulttuurista kertoo kuitenkin paljon se, että torjuntavoiton ironisointi ei ulotu historiallisiin sotatulkintoihin yhtä tiivisti kuin poliittisiin vastustajiin."
YTT, dosentti Jouni Tilli
Vastaukset 13
Vanhimmat
TORJUNTAVOITOT JA NIIDEN MERKITYS. 🇫🇮🇫🇮
Suomalaisten sotilastappiot ovat tietenkin taas suuresti liioiteltu! Suurhyökkäyksen alettua Suomi vetäytyi Kannaksella kymmenessä päivässä sata kilometriä ja menetti Viipurin!
Toisaalta hyökkääjä ei Kannaksella saanut yhtään merkittävää suomalaista joukko-osastoa saatrettua tai tuhottua! Viipurin valtauksen jälkeen Stalin vastasi tiedusteluun rauhanehdoista, että vain ehdoton antautuminen kelpaa!
Viipurin valtauksen (20.6.1944) jälkeen seuraavat viisi neukkuhyökkäystä epäonnistuivat ja Suomi sai selkeät torjuntavoitot:
- Tienhaarassa
- Viipurin lahdella
- Tali-Ihantalassa
- Vuosalmella
- ja lopuksi täystyrmäys Ilomantsissa
Ennen torjuntavoittoja hyökkääjä vaati 23.6.1944 Suomelta ehdotonta antautumista ennakkoehtona rauhanteosta! Torjuntavoitot saivat Stalinin luopumaan vaateestaan!
Stalinilla oli kiire Berliiniin ja niinpä hän solmi aselevon 4.9.1944 ja Välirauhan 19.9.1944. Sitä ennen hän joutui tiputtamaan keväisen sotakorvauksen puoleen ja luopumaan antautumispuheista!
Suomi hävisi sodat, mutta voitti sitä seuranneen rauhan. Me menetimme sodassa palan maata, mutta säilytimme itsenäisyytemme länsimaisena demokratiana ja vaurastuimme vähitellen yhdeksi maailman rikkaimmista valtioista.
Huonommin kävi voittajan. Neuvostoliitto voitti sodat, mutta hävisi sitä seuranneen rauhan. Sodan hävinneet Saksa, Japani ja Suomi kokivat ennennäkemättömän taloudellisen nousun. Samaan aikaan voittanut Neuvostoliitto riutui seuraavat 47 vuotta kommunismissa, köyhtyi ja lopulta romahti. Jäljelle jäi vain torso, joka on menettänyt merkittävän osan toisen maailmansodan ryöstösaaliistaan. Lopulta tuo valtio romahti 1991!
Ooo, paljon kiitoksia spämmistäsi, ethän tuota olekaan kopioinut palstalle kuin ehkä vaivaiset 100 kertaa. Luuletko todella, että kukaan tuota on enää vuosiin lukenut?
VIELÄ SITÄKIN HARVEMPI USKOO ETNISEN VENÄLÄÖISEN HOMPPELI-TROLLIN SPÄMMÄYKSEEN!
Hahaha pöhveIin lähes jokaisessa viestissä mainitaan sana homppeli, mikä kuvaakin osuvasti pöhveIin mielen laatua ja kiinnostuksen kohdetta🤡
” lähes jokaisessa viestissä mainitaan sana homppeli”
Kyllä se nimitys on kohdistettu YKSIN SINULLE, etninen venäläinen homppeli-Tiltu!
Hahaha ei muuten mennyt tälläkään kertaa🤡
Kyllä sen kaikki näkee, että mikä sinua kiinnostaa 🤡😜
Hahaha se oli jo toinen pöhveIin viesti putkeen, jossa mainitaan sana homppeli, mikä kuvaa erittäin osuvasti pöhveIin mielenlaatua ja mielenkiinnon kohdetta🤡
Hahaha pöhveIi haaveilee venäläisistä homppeleista🤡😜😂
Hahaha pederastivanhus haaveilee venäläisestä homppelista😜
SUOM. HUOM.
Neuvostoliiton alueen valtioissa homoista käytetään nimistystä pederastit
PöhveIistä ei homokiima hellitä🤡
Ilman poliittista tarkoituksenmukaisuutta, sodan kulku tuolloin oli karkeasti hallitsematon vetäytyminen ja ryhmittyminen puolustukseen 25.6.1944.
Poliittinen viitekehys oli tuolloin, Molotov uhkaili ehdottomalla antautumisella ja Ribbentrop uhkasi kaiken avun torjumisella, jos Suomi irrottautuu sodasta. Tärkeä huomata, että puolustukseen asetuttiin, ennen kuin saksalaiset päättivät aseavusta. Ilman panssarinyrkkejä ja maataistelukoneita puolustus ei olisi pitänyt. Stukat lähtivät pommituslennolle Immolan kentältä vasta 28. kesäkuuta 1944.
Sekä Kuuterselän, että Leitimojärven vastahyökkäykset epäonnistuivat, mutta Ihantalan torjunta onnistui. Ainoastaan Laguksen vastaisku onnistui, koska oli raskaita panssareita, joita vastaan venäläiset eivät miinoitusten takia ottaneet pitemmän päälle yhteen.
Kyse oli siis torjuntataistelusta, torjuntavoitto lanseerattiin Kansa taisteli-lehdessä, jotta yksilöiden ja yksiköiden taistelukertomukset myisivät paremmin kioskeissa.
Venäläiset ajoivat Portinhoikkaan ammuttaviksi kaikilla raskailla aseilla, kun Heinjoelta Rahikkalaan oli parempi suunta.