Kohta on teistinen päivä, se on helatorstai. Helatorstaita vietetään ateismin väitteistä huolimatta nykykulttuurissa nimenomaan sen teistisen merkityksen tähden, eikä teististä aikaa edeltäneiden animistisen ja pakanallisen ajan tähden, joita ateistit hyvin mielellään tuovat esille.
Miten ateistit kokevat sen, että he eivät kannata teismiä, mutta kuitenkin esim. työnteossa saavat teistitperäisen päivän tähden enemmän palkkaa? Kokevat ateistit niin, että se on oikein, vai tulisiko ateistismoraalisten ja eettisten kysymyksien tähden kieltäytyä siitä? Tai peräti kieltäytyä tekemästä töitä teismien mukaan teemoittuneiden päivien aikana? Kuinka asioista koetaan ja tunnetaan?
Miten ateistit kokevat sen, että he eivät kannata teismiä, mutta kuitenkin esim. työnteossa saavat teistitperäisen päivän tähden enemmän palkkaa? Kokevat ateistit niin, että se on oikein, vai tulisiko ateistismoraalisten ja eettisten kysymyksien tähden kieltäytyä siitä? Tai peräti kieltäytyä tekemästä töitä teismien mukaan teemoittuneiden päivien aikana? Kuinka asioista koetaan ja tunnetaan?
Vastaukset 15
Vanhimmat
teen aina sunnuntaina töitä
Avauksesseeni puhuit teestä ja tee, tekee minulle näin jos juon
https://youtu.be/I3eV8ZXuJ6E?t=8
Menisin kyllä helatorstaina töihin, mutta en saa esimieheltä lupaa tehdä ylitöitä. Eikä helatorstain vapaapäivä ole kirkon neuvottelema vapaapäivä, joten aloitus on ihan turha ateismipalstalla.
On turha väistellä asiaa. Aiempien sukupolvien aikana on osalla kansaa ollut erilaisia tapoja, jotka ovat olleet nimenomaan teismeistä peräisin. Ja ne ovat nykyäänkin osa sitä heijastumaa, joka yhteiskunnassa on ollut sen teistisissä kerroksissa, esim. sääty-yhteiskunnan aikana ja osittain sen jälkeenkin.
Voi olla, että on epäälyllistä kieltää tämä jopa ateisminkin parissakin?
Vaikkakin nykyinen presidentti Koiviston allekirjoittama laki ns. pyhäpäivien merkityksen muutoksesta suhteessa työelämään ja arkeen onkin muuttanut niiden merkitystä siinä kentässä.
Ateismipalsta on ateismista keskustelemista varten.
Tavallaan kiintoisaa, että hihhuli käyttää aikaansa muuhunkin kuin raivoräyhäämiseen, mutta on sääli, että hänen käyttämälleen "keskustelu"taktiikalle ei ainakaan vielä ole kuvaavaa suomenkielistä nimeä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Sealioning
Vastauksessaan hänen kuuluukin loukkaantua siitä, että joku kehtaa epäillä hänen aitoa ja rehellistä uteliaisuuttaan vieraita kulttuureja kohtaan. 😁
Ei Rajapinta-Raijan keskustelut ole sealioningia vaan puhdasta delusionaalista jankuttamista. Hän penää vuodesta toiseen keskustelua ateismin aatteesta, harjoittamisesta, ateistisista harrastuksista, riituksista (hän ei käytä rituaali-termiä vaan kirkollista riitus-termiä), rajapinnoista ja ilmenemismuodoista eri historian kausina.
Yleensähän osa palstan kiivaimmista ateisti hihhuleista käyttää viestintäaikansa erilaisiin oman elämänsä Personal Jesus kertomuksiin, vaikka palstan aihepiiri on ateismi.
Palsta-ateismissa on tunnettu raivoräyhääminen, jolla osoitetaan muille omaa urheutta, joka monesti suoritetaan nimittelemällä toisia ihmisiä, kirjoittamalla eritteistä, tekemällä pseudodiagnoosia netin välityksellä, vääristelemällä ja vähättälemällä ateismista saatavilla olevaa erilaista esim. tieteellistä tietoa jne.
Tätä kaikkea ja vastaavia ilmiöitä kutsutaankin tämän tähden yhteisellä nimittäjällä palsta-ateismiksi.
Taidan perustaa uskonnon jossa kaikki päivät torstaita lukuunottamatta ovat pyhäpäiviä.
" Helatorstaita vietetään ateismin väitteistä huolimatta nykykulttuurissa nimenomaan sen teistisen merkityksen tähden, eikä teististä aikaa edeltäneiden animistisen ja pakanallisen ajan tähden, joita ateistit hyvin mielellään tuovat esille."
Missä on tällaisia ateismin väitteitä?
Vai tuliko jälleen kerran velhdeltua asiasta?
Ateismi: jumaluskon puute.
Ateismilla on yhtä paljon väitteitä kuin sinisellä värillä.
"Sininen väri väittää että ...."
Jos perehdyt asiaan, voit havaita, että osa asioista, joita on esitetty ovat suoria kommentteja niistä, joita ateismin nimissä on asioista tällä palstalla esitettyjä. Tämä tosin edellyttäisi eräänlaisen tietokannan ylläpitoa päivämäärineen ja viestiaiheluetteloineen palstan annista, että niistä voisi aina ammentaa eksaktin datan, kun joku sattuu tunteilemaan, että asia ei ole kuin se on esitetty. Ja siksi asioissa voi olla likiarvon makua. Pitäisi ateismissa edes sen verran vähän tietää erilaisista asioidenkäsittelyn ja viestittämisen tavoista. Tekisitkö esim. itse vastaavan työn omista esittämistäsi asioista, kun jostain vain sattuisi tuntumaan, että tahtoisi toimista raportin?
Mielenkiintoista ateismina asiassa on esim. se, että sen monimuotoisuus kiellettään, vaikka osa esittää asian toisin kuin toinen. Mutta, kuten aina on taakka tiedon etsijällä itsellään todistaa, että asiat eivät ole niin kuin ne on esitetty. Siksihän on opponointi, jota tosin esim. palsta-ateismissa vastustetaan. Eli voit vaikka todistaa sen, että palsta-ateistisessa aineistossa ei olla vedottu kivikauteen, maanviljelyn mukana tulleeseen teismiin lankeamiseen, tai vaikkapa ns. arkipyhien tai teististen menojen merkityksien johdattamiseen niitä edeltäneisiin animistisiin tai pakanallisiin menoihin, joita on ollu ennen nykyisten paikallisten tai globaalien teismien aikaa.
Ateismin monimuotoisuus on seurauksia sen määritelmästä "Jumalia ei ole olemassa". Itse ateismi on vain tuo lause, siitä sitten seuraa monenlaisia muotoja ja määräyksiä joihin ateismi ei ota kantaa. Saako mennä kirkkoon, saako hyväksyä jonkin teistin ajatuksen jne...
Ateismi on vain tuo yksi väitelause. Ei muuta.
Varma Tieto
Paitsi että se ei ole ateismin määritelmä.
Määritelmällisesti ateisti tarkoittaa HENKILÖÄ JOLTA PUUTTUU JUMALUSKO.
Teisti tarkoittaa HENKILÖÄ JOLLA ON JUMALUSKO.
Kyllä mutta ateismi ei tarkoita henkilöä. Ateisti tarkoittaa henkilöä.
Varma Tieto
Ateismi on väitelause.
Ateisti on henkilö.
Helatorstai on kirkollinen juhlapyhä, jota vietetään Jeesuksen taivaaseenastumisen muistoksi¹. Juhlaa vietetään aina tasan 40 vuorokauden kuluttua pääsiäisestä¹. Raamatun mukaan Jeesus näyttäytyi ylösnousemuksensa jälkeen maan päällä 40 päivän aikana ja opetti seuraajiaan, kunnes astui taivaaseen¹. Tämän takia helatorstain sijoittuu kalenterissa aina 40 päivän päähän pääsiäissunnuntaista¹.
Helatorstain nimi viittaa useimmissa kielissä suoraan juhlan aiheeseen eli Kristuksen taivaaseenastumiseen, mutta ei meillä Suomessa. Suomen kielessä helatorstain nimi on alkujaan ruotsista lainattu ja se viittaa ruotsin kielen pyhää tarkoittavaan sanaan hel¹. Helatorstai merkitseekin nimensä mukaisesti kirjaimellisesti pyhää torstaita¹.
Helatorstai on nykyisessä muodossaan kirkollinen juhlapyhä, mutta sen historia ulottuu Suomessa jo pakanuuden ajalle¹. Pakanuuden ajalta periytyvä hela oli kevään juhla, jolla on liitokset maanviljelykseen¹. Hela ajoittui kylvökauden alkuun ja sitä vietettiin rukoilemalla hyvää satoa¹.
Suomessa helatorstai on tyypillisesti ollut päivä, jolloin vietetään aikaa läheisten kanssa. Se on usein rentoutumisen ja ulkoilun päivä¹.
Lähde: Keskustelu Bingin kanssa, 8.5.2024
(1) Helatorstai - miksi sitä vietetään? – Lainasto. https://lainasto.fi/helatorstai-miksi-sita-vietetaan/.
(2) Helatorstai – Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Helatorstai.
(3) Miksi helatorstaita vietetään? - Iltalehti. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201805092200933993.
(4) Tiedätkö, miksi helatorstaita vietetään? - MTVuutiset.fi. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tiedatko-miksi-helatorstaita-vietetaan/133210.
(5) Tiedätkö, miksi sinulla on tänään vapaapäivä? - Kotimaa - Ilta .... https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005674036.html.
Varma Tieto