Helsingin kaupunki on tullut lopputulokseen, ettei historian professori Matti Klinge -vainaan ehdottama kadunnimi "Aleksanteri Nevskin katu" sovi kaupunkiin. Uudeksi nimeksi kadulle tulee Liivinmaankatu.
https://www.lahitieto.fi/2024/04/26/viikinmaeen-uusia-asuntoja-noin-700-asukkaalle/
Jo aiemmin kaavassa ja kartoissa on suunnitellun kadun viereinen puisto ollut nimeltään Liivinmaan puisto.
Enpä olisi oikein ymmärtänytkään, miksi suomalaisten olisi pitänyt erityisesti kunnioittaa ehkä myös suomalaisia vuonna 1240 tappanutta Novgorodin ruhtinasta, jonka mukaan on Pietarin pääkatu Nevski Prospekt on nimetty. Venäjän ortodoksikirkko on myös kanonisoinut Aleksanteri Nevskin pyhäksi tämän historiankirjoissa spekuloidun isänmaallisen sotasaavutuksensa kunniaksi, mutta Suomessa ei Aleksanteri-ruhtinaalla ole moista asemaa.
Ei tullut "Nevski Prospektia" Viikinmäkeen
55
534
Vastaukset
- Anonyymi
Aleksanteri Nevskistä hieman taustoitusta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksanteri_Nevski
Kuntalaisaloitteella oli jo 2022 ehdotettu kadun nimen muuttamista Kiovankaduksi. Tämän ehdotuksen nimistötoimikunta kuitenkin hylkäsi.
Nyt Helsinki tuli toisiin aatoksiin. Muutos oli sikäli helppo, että katulinjauksen varrella ei ole vielä yhtään taloa, joten Aleksanteri Nevskin katu ei ehtinyt olla kenenkään katuosoite.
Ymmärrän, että imperialistisia putinisteja tämäkin päätös harmittaa, mutta minkäs mahtaa.- Anonyymi
Olisit voinut samantien laittaa Liivinmaan historiasta, kun siitäkin on näillä palstoilla mainittu.
Liivinmaa, jonka mukaan Liivinmaanpuisto ja nyt myös Liivinmaankatu on nimetty (käytetty myös nimityksiä Livonia jaLivland) on Baltianmeren itärannikoiden historiallinen alue.
Liivinmaa/Livonia/Livland on alunperin saanut nimensä siellä asustelevien itämerensuomalaisen kansam, liiviläisten mukaan.
1200-luvun loppuun menessä Liivinmaan nimellä on viitattu valtaosaan niistä alueista, jotka nykyisin ovat Viroa ja Latviaa. Nämä Liivinmaan alueet joutuivat vuodesta 1193 eteenpäin Kalparitariston (lat. "Fratres Militiae Christi", engl. "Order of the Brothers of the Sword", saks. "Schwertbrüderorden") valloittamiksi ja kristillistämiksi.
Vielä ei ole edes koskettu baltiansaksalaisten historiaa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Livonia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Liivinmaa
https://www.britannica.com/place/Livonia-historical-region-Europe
-----
Suomenkielisen Wikipedian Liivinmaa-artikkelin lähteistöistä löytyy Antti Ruotsalan kirjoitus, joka jostain syystä on virallisesti poistettu netistä ja on saatavilla vain netti-arkistoversiona, mikä on todella omituista.
Tieteessä Tapahtuu 4/2004, s. 70 - 73
Antti Ruotsala, "Baltian verinen kristillistäminen"
Kertoo teoksesta "Henrikin Liivinmaan kronikka"
[teoksen] Suomennos Maijastina Kahlos & Raija Sarasti-Wilenius; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (2003), 264 s.
https://web.archive.org/web/20051030162519/http://www.tieteessatapahtuu.fi/0404/ruotsala.pdf
Henrikin Liivinmaan kronikka (lat. Heinrici chronicon Livoniae) kertoo, kuinka Liivinmaalla eli nykyisen Viron ja Latvian alueilla eläneet pakanalliset kansat liitettiin ristiretkien avulla Rooman kirkon ja länsimaisen kulttuurin valtapiiriin vuosina 1184–1227.
Kirjan on kirjoittanut todennäköisesti saksalainen, Henrik-niminen pappi, lähetystyöntekijä, joka oli mukana sotaretkilläkin, sillä hän kuvaa asiantuntevasti useita taisteluja ja linnojen valtauksia. Monipuolisen kielitaitonsa ansiosta hän sai toimia myös ristiretkeläisten tulkkina. Henrik oli siis silminnäkijä, joka osasi hyödyntää kirjallisia lähteitä sekä suullista perimätietoa.
[väliotsikko "Liivinmaa ahdingossa"]
Kronikan kuvaamana aikana Liivinmaalla ei ollut vielä erillisiä kuningaskuntia saati valtioita, vaan aluetta asuttivat lukuisat itämerensuomalaisia ja balttilaisia kieliä puhuneet heimot. Edellisiä olivat virolaiset ja liiviläiset. Jälkimmäisiä taas semgallit, latgallit, seelit ja kuurilaiset, jotka sulautuivat sittemmin lättiläisten (latvialaisten) kansaksi. Maakuntalaitos sotaväkineen ja muinaislinnoineen sekä heimojen yhteiset käräjät olivat kuitenkin olemassa.
Liivinmaalla 1180-luvulla alkanut järjestäytynyt käännytystyö oli aluksi rauhanomaista, ja kristinuskoahan oli tihkunut kulttuurikosketuksissa muutenkin alueelle. Ilman pakkoa pakanoiden käännyttäminen oli kuitenkin vaivalloista. Nämä pitivät yleensä omia jumaliaan parempina, ja kääntyneet palasivat usein vanhaan uskoonsa – [Sitten tulee Henrik-papin rasistinen kommentti:] ”niin kuin koirat, jotka palaavat oksennukselleen”, kuvailee Henrik.
Tilanne muuttui, kun paavi julisti 1198 Pyhän maan ohella myös Liivinmaan ristiretkialueeksi, ja sen uusi piispa sai tuekseen ristiretkeläisten sotajoukon. Vuoden 1215 Rooman lateraanikonsiilissa, josta Henrikin kronikkakin kertoo, paavi rinnasti Liivinmaalle ja Pyhälle maalle tehdyt ristiretket toisiinsa. Kun Palestiinaa oli kutsuttu Jumalan Pojan maaksi, niin Liivinmaa nimettiin kuvaavasti Jumalan Äidin, Marian maaksi.
Liivinmaan piispat vaihtuivat, mutta alueelle värvättiin lähinnä Saksasta yhä uusia ristiretkeläisiä ja lähetyssaarnaajia. Soturikunniaa, läänityksiä ja ryöstösaalista janoavat ammattilaiset alkoivat käydä aseellista taistelua pakanoita vastaan. ..... Ristiretkeläisten armeija ja sodankäynti saivat pysyvät muodot, kun alueelle muodostettiin hengellinen ritarikunta, Kalparitaristo (lat. Fratres militiae Christi). Jatkossa Kalparitaristo ja kirkkoa edustanut Riian piispa, jolla oli myös omat aseelliset joukkonsa, joutuivat toistuvasti kiistoihin käännytettyjen eli valloitettujen alueiden omistuksesta.
.....
Ristiretkeläisten valloitussota ei sujunut suinkaan vaivattomasti. Takaiskujakin koettiin. Erityisesti virolaiset ja saarenmaalaiset tekivät ankaraa vastarintaa. Välillä ryhdyttiin todelliseen kansannousuun. Liivinmaan kronikassa kerrotaan virolaisten vannoneen, että ”kristittyjennimeä vastaan heillä on yksi sydän ja yksi mieli”. Henrikin vihamielisyys kohdistuukin kaikista Liivinmaan kansoista erityisesti uppiniskaisiin virolaisiin.
Henrik ei ollut mikään etnografi. Kantaväestön yhteiskuntajärjestystä, sotalaitosta ja uskontoa hän kuvasi vain tarvittaessa. Tällaisia kohtia kuitenkin on, ja ne ovat arvokkaita etnografis-antropologisen tiedon lähteitä. Henrik kertoo muun muassa pyhistä lehdoista ja metsistä sekä virolaisten Tarapitha-jumalasta.
------
Liivinmaan ristiretket näköjään kestivät vuoteen 1290 asti. - Anonyymi
Näköjään välissä vuonna 1236 Kalparitaristo sai kuitenkin niin pahasti imperialismiaan vastustavilta pakanallisilta semgalleilta ja samogiiteilta päin näköä Saulen taistelussa, että selvinneet kalparitarit joutuivat sulautumaan teutoni-ritareihin.
Saule/Saulė tarkoittaa sekä latviaksi että liettuaksi "aurinkoa". Saule/Saulė on baltianmaissa palvotun auringonjumalataren nimi.
Saulen taistelu:
liettuaksi: Saulės mūšis / Šiaulių mūšis
saksaksi: Schlacht von Schaulen
latviaksi: Saules kauja
https://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Saule
-------------
Vuonna 2000 Latvian ja Liettuan parlamentit julistivat 22. syyskuuta Baltianmaiden Yhtenäisyyden päiväksi 22. syyskuuta 1236 Saulen taistelun johdosta.
Baltic News Network
Lithuania and Latvia celebrate Baltic Unity Day
https://web.archive.org/web/20210521103152/https://bnn-news.com/lithuania-latvia-celebrate-baltic-unity-day-133175
Public broadcasting of Latvia
Latvians, Lithuanians remember victory over crusaders
https://web.archive.org/web/20210123235145/https://eng.lsm.lv/article/society/society/latvians-lithuanians-remember-victory-over-crusaders.a293297/
-----------------
Olen samaa mieltä, Liivinmaankatu-nimellä on symbolista merkitystä vastarinnasta imperialistisia valloitusretkiä vastaan. - Anonyymi
Mainintaa sopii laittaa myös Liivinmaan roolille Augustus Väkevän sotasuunnitelmissa.
Augustus Väkevä oli Saksin valitsijamies 1694–1733 ja Puolan kuningas 1697–1704 sekä 1709–1733.
Vuosien 1704 ja 1709 väli Augustuksen elämässä olikin Encyclopedia.com:in kertoman mukaan sotimista päästäkseen takaisin valtaistuimelle, mites muutenkaan.
-------
Encyclopedia.com
Augustus II the Strong (Saxony and Poland) (1670–1733)
https://www.encyclopedia.com/history/encyclopedias-almanacs-transcripts-and-maps/augustus-ii-strong-saxony-and-poland-1670-1733
Augustus kulutti ylenpalttisesti ja kääntyi katoliseen uskoon varmistaakseen vaalivoittonsa Puola-Liettuan Kansainyhteisön kuninkaana vuonna 1697. [Näköjään mikään siinä katolisessa uskossa ei kieltänyt korkea-arvoista virkamiestä kuluttamasta niin paljon kuin halusi eikä kukaan uhkaillut helvetin liekeillä tai millä muulla sitä köyhälistöä painosteltiin. Niin johdonmukainen se kristinusko vain on! Ei yhtään tekopyhää, totaalisesti ei, ei ollenkaan.]
[Augustus Väkevä] pakotti saksilaiset alamaisensa, joista valtaosa oli luterilaisia, maksamaan raskaita veroja, joilla hän sitten rahoitti vaalit. Vuoden 1648 Westfalenin rauha oli ollut omiaan sellaisen kansainvälisen järjestelmän kehittymiseen, joka suosi suvereeneja kansakuntia Saksin kaltaisten alueellisten ruhtinaskuntien kustannuksella, joiden valtaa rajoitti niiden sisällyttäminen hajanaiseen imperiumiin. ..... Vaikka vaalit vaativat korkean hinnan [kirjaimellisesti], Augustuksella oli järkeenkäypä odotus, että Puolasta heruisi tuottoisia markkinoita Saksissa valmistetuille kauppatavaroille, ja hän oli varma siitä miten hänen uusi arvonimikkeensä kohentaisi Wettin-dynastian asemaa.
[Sitten päästään Liivinmaan rooliin Puola-Saksin hallitsijan Augustuksen ei-yhtään-imperialistisissa valloitussuunnitelmissa.]
Augustuksella oli suunnitelmana vallata Ruotsin [vuodesta 1629 eteenpäin] hallinnoima Liivinmaan* seutu, jotta saisi satamia uuden kuningaskuntansa käyttöön, ja tämän tavoitteen eteen hän muodosti Ruotsin vastaisen liittouman Tanskan ja Venäjän kanssa vuonna 1699.
[Mutta kuinkas sitten kävikään!] Augustuksen hyökkäys Riikaan helmikuussa 1700 epäonnistui, korostaen miten vähän valtaa hänellä oli Puolassa. Ruotsi selätti Venäjän Narvassa ja Tanska aloitti rauhanneuvottelut.
Ruotsin Kaarle XII (vallassa 1697 -1718) käänsi voimakkaan armeijansa Augustusta kohti. Jälkikäteen ajateltuna Kaarlen määrätietoisuus syrjäyttää Augustus antoi Venäjälle kriittisen tilaisuuden uudelleenkoota ja uudelleenmuokkailla armeijansa ja lopulta voittaa sota Ruotsin kanssa. [Siinä olikin pitemmän tähtäimen arvostelukyky lähtenyt Augustuksella ylipitkälle lomalle. Jos mitään, Puola-Liettuan Kansainyhteisön hajoamiseen vaikutti paljon Augustuksen sössimiset.]
Puolassa Augustuksen asevoimat kärsivät vakavia tappioita ja tammikuussa 1704 ruotsalaiset syrjäyttivät hänet, kun puolalais-parlamentin tynkä valitsi kuninkaaksi Kaarlen välikäden. Augustuksen saksilais-joukot jatkoivat taistelua, vain kärsiäkseen kovan tappion Fraustadtissa helmikuussa 1706. Ruotsin joukot miehittiä Saksia vuoden. Lopulta Venäjän voitto Ruotsista mahdollisti Puolan vapauttamisen Ruotsin vaikutusvallasta vuonna 1709 ja Augustus palautettiin valtaistuimelle.
[Kiitos vain, Augustus! Kiitos niin pirusti!]
Vuonna 1715 Venäjä teki tyhjäksi puolalaisen Saksin vastaisen liittouman aikeet, jotka vastustivat Augustuksen harkitsemattomia uudistuksia ja vuonna 1717 "Tyhmä Parlamentti" suostui Venäjän ehtoihin, jotka pitivät Augustuksen vallassa. Mutta diplomatian ohjaksissa oli tsaari Pietari Suuri ja hän ryhtyi toimenpiteisiin, joilla esti Augustusta muuttamasta Puolan monarkiaa perintösiirtotyyppiseksi ja siirtämästä kruunua ainoalle lain silmissä oikeutetulla perilliselleen, Saksin Frederik Augustus Toiselle.
....
"Augustus oli kuuluisa aikansa uljaimpana hallitsijana ja hänen hoviaan Dresdenissä luonnehtivat ilotulitusnäytökset, naamiaiset, turnajaiset, metsästystilaisuudet ja vuosittaiset juhlallisuudet kuten mainetta niittänyt Karnivaali. Kuten kaikki barokin ajan hallitsijat, Augustus käytti näitä juhlamenoja tilaisuuksina kohentaa asemaansa ja neuvotella korkea-arvoisten vieraiden kanssa. ....... Augustuksen pohjimmaisia epäonnistumisia valtionpäämiehenä lieventävät, ironista kyllä, niiden hankkeiden kestävä arvo, joihin hän kulutti niin ylenpalttisesti. Hän perusti Meisseniin posliiniteollisuuden (vuonna 1710) ja laittoi alulle hankkeita, jotka muuttivat Dresdenin loistokkaaksi barokkipääkaupungiksi - "Elbe-joen Firenzeksi". "
Encyclopedia.com
Augustus II the Strong (Saxony and Poland) (1670–1733)
https://www.encyclopedia.com/history/encyclopedias-almanacs-transcripts-and-maps/augustus-ii-strong-saxony-and-poland-1670-1733 - Anonyymi
Jos haluat vielä Encyclopedia.com-artikkelin lähteytyksen, niin täältä pesee.
--------
Karl Czok, "August der Starke und seine Zeit: Kurfürst von Sachsen, König in Polen" (1997)
Wieland Held.,"Der Adel und August der Starke: Konflict und Konfliktaustrag zwischen 1694 und 1707 in Kursachsen" (1999)
Lindsey Hughes, "Russia in the Age of Peter the Great" (1998) [Encyclopedia.com täsmentää:] Keskittyy Pietari Suuren aikoihin ja käsittelee Augustusta jokseenkin yksityiskohtaisesti.
Georg Pilz, "August der Starke: Träume und Taten eines deutschen Fürsten" (1986)
Tony Sharp, "Pleasure and Ambition: The Life, Loves, and Wars of Augustus the Strong" (2001) - Anonyymi
Suurin osa näistä tiedoista mitä tulee Liivinmaahan on ketjusta
"Ruotsalaisten hävitys- ja ryöstöretki Puolaan (yksi monista)"
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17632176/ruotsalaisten-havitys--ja-ryostoretki-puolaan-(yksi-monista)#comment-122612681
------
Tässä kunnon historiapommi! Ole hyvä. :) - Anonyymi
Uupuu vielä jotain: Kukas tämä Matti Klinge taas olikaan?
----------------------
https://web.archive.org/web/20240510160943/https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Klinge
[Historiant]utkijana Klinge edusti ranskalaista perinnettä, johon kuuluvat vapaamuotoinen esseistiikka ja vakiintuneiden historiallisten tulkintojen rohkea kyseenalaistaminen ja joka poikkeaa suomalaisen historiankirjoituksen saksalaistyyppistä lähdetutkimusta edustavasta valtavirrasta. ( Tommila, Päiviö: Suomen historiankirjoitus, s. 254. WSOY, 1989. )
Klingellä oli näkyvä asema sekä suomalaisessa tiedeyhteisössä että kansalaisyhteiskunnassa. Julkisuudessa hän tuli tunnetuksi ”rohkeista kannanotoistaan ja tietoisen urbaanista olemuksestaan sekä poleemisesta, kansakuntaa kasvattamaan pyrkivästä asenteestaan”. ( Henrik Meinander: ”Klinge, Matti (1936– )”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 255. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005.)
[Tähän lisäys: Henrik Meinanderin teoksen verkkoversio kertoo hyvin kattavasti Matti Klingestä.
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/8580
Verkkoarkistoituna:
https://web.archive.org/web/20240510161750/https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/8580
]
Historioitsijana Klinge tunnetaan kenties parhaiten suurelle yleisölle tarkoitetuista yleisesityksistä. Niitä ovat muun muassa
*seitsemälletoista kielelle käännetty Katsaus Suomen historiaan (1977)
*Suomen valtiollista symboliikkaa tarkasteleva Suomen sinivalkoiset värit (1981)
sekä
*Itämeren alueen historiaa luotaavat Muinaisuutemme merivallat (1983) ja
*Itämeren maailma (1994).
Klingen teokset ovat saaneet useita palkintoja, kuten
*tiedonjulkistamispalkinnon 1976 ja
*Tieto-Finlandian kunniamaininnan 1991 kirjasta Kuningatar Kristiina. Aikansa eurooppalainen (julkaistu vuonna 1990 yhdessä Maria-Liisa Nevalan, Laura Kolben ja Päivi Setälän kanssa).
Hänen huomattavimpiin töihinsä sisältyy myös kymmenosaisen Suomen kansallisbiografian päätoimittaminen.
-----------------------
Ajatella, jos joku oikeasti yhden satunnaisen anonyymin takia on kiroamassa jotain historiantutkijaa alimpaan helvettiin. Ajattelu, mitä se on? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Uupuu vielä jotain: Kukas tämä Matti Klinge taas olikaan?
----------------------
https://web.archive.org/web/20240510160943/https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Klinge
[Historiant]utkijana Klinge edusti ranskalaista perinnettä, johon kuuluvat vapaamuotoinen esseistiikka ja vakiintuneiden historiallisten tulkintojen rohkea kyseenalaistaminen ja joka poikkeaa suomalaisen historiankirjoituksen saksalaistyyppistä lähdetutkimusta edustavasta valtavirrasta. ( Tommila, Päiviö: Suomen historiankirjoitus, s. 254. WSOY, 1989. )
Klingellä oli näkyvä asema sekä suomalaisessa tiedeyhteisössä että kansalaisyhteiskunnassa. Julkisuudessa hän tuli tunnetuksi ”rohkeista kannanotoistaan ja tietoisen urbaanista olemuksestaan sekä poleemisesta, kansakuntaa kasvattamaan pyrkivästä asenteestaan”. ( Henrik Meinander: ”Klinge, Matti (1936– )”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 255. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005.)
[Tähän lisäys: Henrik Meinanderin teoksen verkkoversio kertoo hyvin kattavasti Matti Klingestä.
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/8580
Verkkoarkistoituna:
https://web.archive.org/web/20240510161750/https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/8580
]
Historioitsijana Klinge tunnetaan kenties parhaiten suurelle yleisölle tarkoitetuista yleisesityksistä. Niitä ovat muun muassa
*seitsemälletoista kielelle käännetty Katsaus Suomen historiaan (1977)
*Suomen valtiollista symboliikkaa tarkasteleva Suomen sinivalkoiset värit (1981)
sekä
*Itämeren alueen historiaa luotaavat Muinaisuutemme merivallat (1983) ja
*Itämeren maailma (1994).
Klingen teokset ovat saaneet useita palkintoja, kuten
*tiedonjulkistamispalkinnon 1976 ja
*Tieto-Finlandian kunniamaininnan 1991 kirjasta Kuningatar Kristiina. Aikansa eurooppalainen (julkaistu vuonna 1990 yhdessä Maria-Liisa Nevalan, Laura Kolben ja Päivi Setälän kanssa).
Hänen huomattavimpiin töihinsä sisältyy myös kymmenosaisen Suomen kansallisbiografian päätoimittaminen.
-----------------------
Ajatella, jos joku oikeasti yhden satunnaisen anonyymin takia on kiroamassa jotain historiantutkijaa alimpaan helvettiin. Ajattelu, mitä se on?Poliittisia näkemyksiä
Klinge oli Mauno Koiviston valitsijamiehenä vuosien 1982 ja 1988 presidentinvaaleissa.[2]
1970-luvulla oikeistoprofessorit pitivät Klingeä epäilyttävänä, Urho Kekkosen hännystelijänä tai jopa kommunistina.[9] Vuonna 2014 julkaistussa päiväkirjassaan Klinge totesi Krimin siirtämisen vuonna 1954 Venäjän federaatiosta Ukrainan neuvostotasavaltaan olleen Venäjän kannalta virhe.[10] Helsingin Sanomien toimittaja Jukka Rislakin mukaan Klingen mielestä Latvia ei ollut Neuvostoliiton miehittämä.
Verkkoarkistoituna:
https://web.archive.org/web/20240510161750/https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/8580 - Anonyymi
Ei sanaakaan perheestä, siis ikuinen "poikamies".
Joi varmaankin kahvinsa pikkurilli pystyssä... kuten oopperan ystävä Tiitinen. Ikuinen "poikamies" hänkin.
Matti Klingellä (s. 1936) oli. Jo varhain hän asetti tavoitteekseen päästä Helsingin yliopiston historian ruotsinkieliseen professuuriin alle 40-vuotiaana.
https://www.hs.fi/kulttuuri/kirja-arvostelu/art-2000002881307.html - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei sanaakaan perheestä, siis ikuinen "poikamies".
Joi varmaankin kahvinsa pikkurilli pystyssä... kuten oopperan ystävä Tiitinen. Ikuinen "poikamies" hänkin.
Matti Klingellä (s. 1936) oli. Jo varhain hän asetti tavoitteekseen päästä Helsingin yliopiston historian ruotsinkieliseen professuuriin alle 40-vuotiaana.
https://www.hs.fi/kulttuuri/kirja-arvostelu/art-2000002881307.htmlOnko Klinge syönyt sinun jäätelösi, kun on noin paljon närää?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko Klinge syönyt sinun jäätelösi, kun on noin paljon närää?
On. >:(
- Anonyymi
Helsingin kaupunginvaltuusto päätti kesäkuussa 2023 myös Lenininpuiston nimen muuttamisesta.
https://yle.fi/a/74-20038056- Anonyymi
Tulee mieleen kuinka perussuomalaisten Arto Luukkanen toisteli tajuamattaan Leninin ja Stalinin puheenpartta, että ”Ken ei työtä tee ei hänen syömänkään pidä".
https://www.ksml.fi/paikalliset/6080564
Josif Stalin [joka oli varttuessaan radikalisoitunut kristillisessä kasvatuslaitoksessa] oli lainannut Vladimir Leniniä, kun vuosina 1932-1933 Neuvostoliiton [maaseudun kollektivisoinnin aiheuttaman] nälänhätä raivosi ja piinasi Ukrainan ja Kazakstanin kansoja. Tähän maaseudun kollektivisoinnin aiheuttamaan nälänhätään on sittemmin viitattu sanalla "Holodomor". Historiantutkijat ovat luonnehtineet Holodomor-kollektivisointinälänhätää rikolliseksi laiminlyönniksi ja - erityisesti - kansanmurhaksi.
Josif Stalin julisti nälänhädän piinatessa Ukrainan ja Kazakstanin kansoja:
”Ken ei työtä tee ei hänen syömänkään pidä.”
Ekonomian professori Michael Ellman järkeilee tämän näkökannan vaikuttaneen nälänhädän aikana viralliseen menettelyyn, jolla laiskureiksi leimatut ylenkatsottiin avustusten jakelussa ja niitä, jotka leimattiin "ahkeroiviksi kollektiivifarmin viljelijöiksi" eli esimerkillisiksi työläisiksi, suosittiin.
Michael Ellman, "Stalin and the Soviet famine of 1932–33 Revisited"; Europe-Asia Studies. Routledge. 59 (4): 663–693.
https://www.uio.no/studier/emner/hf/iakh/HIS2319/h16/pensumliste/stalin-and-the-soviet-famine-of-1932-33-revisite.pdf
https://en.wikipedia.org/wiki/Soviet_and_communist_studies#cite_note-Ellman_2007-35
--------------
Lainattu ketjusta
Perussuomalaiset kanavoivat Leniniä
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17941502/perussuomalaiset-kanavoivat-leninia - Anonyymi
Ottaen huomioon miten moni työtön mielellään ansaitsisi tienestiä ja yrittää tosissaan mahdollisuutta sellaiseen hakea, kannattaisi johdonmukaisuuden nimissä myös jättää koko Leninin ja Stalinin käyttämä "”Ken ei työtä tee ei hänen syömänkään pidä" -hölynpöly.
Muuten ansaitsee, perussuomalainen tai kuka vain päättäjä, kaikki syytökset tekopyhyydestä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tulee mieleen kuinka perussuomalaisten Arto Luukkanen toisteli tajuamattaan Leninin ja Stalinin puheenpartta, että ”Ken ei työtä tee ei hänen syömänkään pidä".
https://www.ksml.fi/paikalliset/6080564
Josif Stalin [joka oli varttuessaan radikalisoitunut kristillisessä kasvatuslaitoksessa] oli lainannut Vladimir Leniniä, kun vuosina 1932-1933 Neuvostoliiton [maaseudun kollektivisoinnin aiheuttaman] nälänhätä raivosi ja piinasi Ukrainan ja Kazakstanin kansoja. Tähän maaseudun kollektivisoinnin aiheuttamaan nälänhätään on sittemmin viitattu sanalla "Holodomor". Historiantutkijat ovat luonnehtineet Holodomor-kollektivisointinälänhätää rikolliseksi laiminlyönniksi ja - erityisesti - kansanmurhaksi.
Josif Stalin julisti nälänhädän piinatessa Ukrainan ja Kazakstanin kansoja:
”Ken ei työtä tee ei hänen syömänkään pidä.”
Ekonomian professori Michael Ellman järkeilee tämän näkökannan vaikuttaneen nälänhädän aikana viralliseen menettelyyn, jolla laiskureiksi leimatut ylenkatsottiin avustusten jakelussa ja niitä, jotka leimattiin "ahkeroiviksi kollektiivifarmin viljelijöiksi" eli esimerkillisiksi työläisiksi, suosittiin.
Michael Ellman, "Stalin and the Soviet famine of 1932–33 Revisited"; Europe-Asia Studies. Routledge. 59 (4): 663–693.
https://www.uio.no/studier/emner/hf/iakh/HIS2319/h16/pensumliste/stalin-and-the-soviet-famine-of-1932-33-revisite.pdf
https://en.wikipedia.org/wiki/Soviet_and_communist_studies#cite_note-Ellman_2007-35
--------------
Lainattu ketjusta
Perussuomalaiset kanavoivat Leniniä
https://keskustelu.suomi24.fi/t/17941502/perussuomalaiset-kanavoivat-leniniaLenin taisi olla yksi Paavalin opetuslapsista.
😁
"Sillä jo silloin, kun olimme teidän tykönänne, me sääsimme teille, että kuka ei tahdo työtä tehdä, ei hänen syömänkään pidä."
(2 Tessalonikilaiskirje, 3 luku, jae 10) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lenin taisi olla yksi Paavalin opetuslapsista.
😁
"Sillä jo silloin, kun olimme teidän tykönänne, me sääsimme teille, että kuka ei tahdo työtä tehdä, ei hänen syömänkään pidä."
(2 Tessalonikilaiskirje, 3 luku, jae 10)Samaa ideaa Lenin ja Stalin toistelivat. Ukrainan ja Kazakstanin kansat saavat kertoa miten se toimi 1930-luvun alulla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lenin taisi olla yksi Paavalin opetuslapsista.
😁
"Sillä jo silloin, kun olimme teidän tykönänne, me sääsimme teille, että kuka ei tahdo työtä tehdä, ei hänen syömänkään pidä."
(2 Tessalonikilaiskirje, 3 luku, jae 10)Kysypä Ukrainan ja Kazakstanin kansoilta miten se "ken ei tee työtä, hän ei myöskään syö" -ajatus toimi silloin 1930-luvun alussa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lenin taisi olla yksi Paavalin opetuslapsista.
😁
"Sillä jo silloin, kun olimme teidän tykönänne, me sääsimme teille, että kuka ei tahdo työtä tehdä, ei hänen syömänkään pidä."
(2 Tessalonikilaiskirje, 3 luku, jae 10)Stalin olikin entinen pappisseminaarilainen.
Olisi vain noudattanut äitinsä toivetta, jos kerran äiti pojasta pappia toivoi. Olisi saanut vähemmän pahaa aikaiseksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Stalin olikin entinen pappisseminaarilainen.
Olisi vain noudattanut äitinsä toivetta, jos kerran äiti pojasta pappia toivoi. Olisi saanut vähemmän pahaa aikaiseksi.Mikä saa sinut luulemaan, että ortodoksipapit tekisivät yhtään katolisia pappeja vähemmän pahaa - etenkään lapsia kohtaan?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Stalin olikin entinen pappisseminaarilainen.
Olisi vain noudattanut äitinsä toivetta, jos kerran äiti pojasta pappia toivoi. Olisi saanut vähemmän pahaa aikaiseksi.Pappisseminaarissa Stalin (silloin vain Dzugazhvili) radikalisoitui alun alkaenkin.
- Anonyymi
Klingellä nyt on muutenkin kautta aikojen ollut vähän kyseenalaisia näkemyksiä.
- Anonyymi
Wikipedia sanoo Matti Klingestä.
Historiant]utkijana Klinge edusti ranskalaista perinnettä, johon kuuluvat vapaamuotoinen esseistiikka ja vakiintuneiden historiallisten tulkintojen rohkea kyseenalaistaminen ja joka poikkeaa suomalaisen historiankirjoituksen saksalaistyyppistä lähdetutkimusta edustavasta valtavirrasta. ( Tommila, Päiviö: Suomen historiankirjoitus, s. 254. WSOY, 1989. ) - Anonyymi
Jos haluat "vähän kyseenalaisia näkemyksiä", sitä virkaa toimittaa puolalaisen äärioikeistoajattelijan, Paweł Wieczorkiewiczin, näkemykset mm. siitä, että Puolan olisi pitänyt Saksan kanssa Neuvostoliittoon.
Saman tien jonkun pitäisi muistuttaa Puolan äärioikeistolaista "rauhanliikettä" siitä mitä velkaa Puola on auttamaan Ukrainaa Venäjän aggressiosodan edessä. Ovatkohan samaisia, jotka eniten itkevät Katyn joukkomurhasta ja valittavat kun murhattujen joukissa oli myös juutalaisia sekä etnisiä ukrainalaisia, saksalaisia jne.? Mutta Ukrainan haluavat hylätä susille, kun poliittinen ase ei palvelekaan enää omia tarkoitusperiä.
Claudia Ciobanu
"Russian Influence in Poland: Looking in the Wrong Places"
https://balkaninsight.com/2023/06/14/russian-influence-in-poland-looking-in-the-wrong-places/ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Wikipedia sanoo Matti Klingestä.
Historiant]utkijana Klinge edusti ranskalaista perinnettä, johon kuuluvat vapaamuotoinen esseistiikka ja vakiintuneiden historiallisten tulkintojen rohkea kyseenalaistaminen ja joka poikkeaa suomalaisen historiankirjoituksen saksalaistyyppistä lähdetutkimusta edustavasta valtavirrasta. ( Tommila, Päiviö: Suomen historiankirjoitus, s. 254. WSOY, 1989. )Matti Klinge on kommentoinut Sami Hyrskylahden filosofiaa päiväkirjoissaan kertoo sama wikipedia. Ja jos nimi ei ole tutta, niin kannattaa googlata tämä "tappajalle ruusuja" tapaus.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Matti Klinge on kommentoinut Sami Hyrskylahden filosofiaa päiväkirjoissaan kertoo sama wikipedia. Ja jos nimi ei ole tutta, niin kannattaa googlata tämä "tappajalle ruusuja" tapaus.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000743221.html
- Luulin lähetyksen jo loppuneen. En kohdistanut kommenttia itse herraan, joka oli mielestäni ihan hyvä tyyppi. Eihän se hänen vikansa ole, että hän on joutunut rintamalle sotimaan, Hyrskylahti sanoo nyt Ilta-Sanomille.
Hyrskylahden mukaan hänen kommenttinsa liittyi samaan asiaan, josta hän lähetyksessäkin puhui.
- Puhuin lähetyksessä, että mielestäni on törkeää, että valtiot opettavat kansalaisiaan tappamaan. Jos se on meidän tapa hoitaa asioita, että ihmisten pitää tappaa toisiaan, niin asiat ovat aika huonolla mallilla, Hyrskylahti sanoo.
--------
Kiusallinen möläytys, mutta ei lähellekään sitä tasoa kuin Paweł Wieczorkiewiczin fantasia, että Puolan olisi pitänyt hyökätä Saksan kanssa Neuvostoliittoon - tai Puolan äärioikeistolainen "rauhanliike" kampanjoimassa jonkin tyhmän viljakiistan takia Ukrainan auttamista vastaan.
Jos Sami Hyrskylahden kommentti nostattaa kulmakarvaa, sitä suuremmalla syyllä pitäisi kulmakarvojen pompata kattoon kun Puolassa kansallismielinen, äärioikeistolainen "rauhanliike" on halukas hylkäämään Ukrainan oman onnensa ojaan Venäjän hyökätessä. - Anonyymi
Klinge puolusti Alfalla mm. Putinin hyökkäystä Ukrainaan ja Orbanin diktatuuria, koska Unkari on Klingen mukaan vanha sivistysvaltio. Suomeksi, Klinge oli pesunkestävä putinisti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000743221.html
- Luulin lähetyksen jo loppuneen. En kohdistanut kommenttia itse herraan, joka oli mielestäni ihan hyvä tyyppi. Eihän se hänen vikansa ole, että hän on joutunut rintamalle sotimaan, Hyrskylahti sanoo nyt Ilta-Sanomille.
Hyrskylahden mukaan hänen kommenttinsa liittyi samaan asiaan, josta hän lähetyksessäkin puhui.
- Puhuin lähetyksessä, että mielestäni on törkeää, että valtiot opettavat kansalaisiaan tappamaan. Jos se on meidän tapa hoitaa asioita, että ihmisten pitää tappaa toisiaan, niin asiat ovat aika huonolla mallilla, Hyrskylahti sanoo.
--------
Kiusallinen möläytys, mutta ei lähellekään sitä tasoa kuin Paweł Wieczorkiewiczin fantasia, että Puolan olisi pitänyt hyökätä Saksan kanssa Neuvostoliittoon - tai Puolan äärioikeistolainen "rauhanliike" kampanjoimassa jonkin tyhmän viljakiistan takia Ukrainan auttamista vastaan.
Jos Sami Hyrskylahden kommentti nostattaa kulmakarvaa, sitä suuremmalla syyllä pitäisi kulmakarvojen pompata kattoon kun Puolassa kansallismielinen, äärioikeistolainen "rauhanliike" on halukas hylkäämään Ukrainan oman onnensa ojaan Venäjän hyökätessä.Hevosenkenkäteoriaa sovellettuna Euroopan poliittiseen tilanteeseen juuri nyt.
https://www.verkkouutiset.fi/a/vladimir-putinin-ymmartaminen-yhdistaa-euroopan-aarivasemmistoa-ja-aarioikeistoa - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Klinge puolusti Alfalla mm. Putinin hyökkäystä Ukrainaan ja Orbanin diktatuuria, koska Unkari on Klingen mukaan vanha sivistysvaltio. Suomeksi, Klinge oli pesunkestävä putinisti.
Miten sama Matti Klinge, jonka väsäämä teos "Eurooppalainen Helsinki" näyttäisi synopsiksen perusteella puhuvan kauniisti itsenäisen Suomen pääkaupungista ja sen kulttuurivaikutteista (julkaisijana vieläpä Suomalaisen Kirjallisuuden Seura eli SKS!), voi puolustaa "Putinin hyökkäystä Ukrainaan" tai "Orbanin diktatuuria, koska Unkari on Klingen mukaan vanha sivistysvaltio"?
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18399710/ei-tullut-quotnevski-prospektiaquot-viikinmakeen#comment-129180039
Voisitko laittaa todisteeksi täsmällisempää viitettä, että Matti Klinge olisi ikinä puoltanut "Putinin hyökkäystä Ukrainaan" tai "Orbanin diktatuuria, koska Unkari on Klingen mukaan vanha sivistysvaltio"?
P.S. Jos olet lukenut Klingen teosta "Eurooppalainen Helsinki", kerropa onko siinä mitään kulmakarvaa nostattavia osioita. Jos on, laitathan tarkkaa siteerausta sivunumeroiden kera. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Klinge puolusti Alfalla mm. Putinin hyökkäystä Ukrainaan ja Orbanin diktatuuria, koska Unkari on Klingen mukaan vanha sivistysvaltio. Suomeksi, Klinge oli pesunkestävä putinisti.
Odotan edelleenkin sitä tarkempaa lähdeviitettä ja tarkempaa todistetta, että Matti Klinge olisi ikinä puolustanut Putinia tai Orbania?
Onkohan tämä nyt sama "Eurooppalainen Helsinki" -teoksen kynäillyt Matti Klinge? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Klinge puolusti Alfalla mm. Putinin hyökkäystä Ukrainaan ja Orbanin diktatuuria, koska Unkari on Klingen mukaan vanha sivistysvaltio. Suomeksi, Klinge oli pesunkestävä putinisti.
Matti Klingen mielestä Latvia ei ollut miehitetty
JUHA-PEKKA TIKKA
JULKAISTU 27.04.2018 | 10:32
https://www.verkkouutiset.fi/a/uutuuskirja-matti-klingen-mielesta-latvia-ei-ollut-miehitetty/#86eb8961
Historiantutkija oli haluton käymään Riian Miehitysmuseossa.
Helsingin Sanomain eläkkeellä oleva veteraanitoimittaja Jukka Rislakki kertoo tuoreessa muistelmakirjassaan Mullistusten mies lyhyen tarinan ilmeisesti 2000-luvun alusta.
Jukka Rislakki on asunut Latviassa vuodesta 2002 avioiduttuaan diplomaatti Anna Ziguren kanssa. Rislakki kertoo kirjassa kuuluvansa professori Matti Klingen kanssa Amaranter-ritarikuntaan, jonka vuoksi hänellä on oikeus sinutella Klingeä,
Myöhemmin Rislakki kirjoittaa kirjassa näin:
Matti Klinge, vieraillessaan kerran herraseurueen kanssa Latviassa, sanoi merkitsevästi minuun katsoen: ’Nationalistinen historiankuva, jota myös HS:n kirjeenvaihtaja levittää…”. Klinge oli muuten haluton tulemaan kanssamme Riian Miehitysmuseoon, koska Latvia ei hänen mielestään ollut miehitetty.
Vuonna 2014 professori Matti Klinge puolusti Venäjän oikeutta Ukrainan Krimin valtaukseen. Hän perusteli sitä vuoden 1954 suuren virheen korjaamisella. Tuolloin Krim siirrettiin silloiseen Ukrainan neuvostotasavaltaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Matti Klingen mielestä Latvia ei ollut miehitetty
JUHA-PEKKA TIKKA
JULKAISTU 27.04.2018 | 10:32
https://www.verkkouutiset.fi/a/uutuuskirja-matti-klingen-mielesta-latvia-ei-ollut-miehitetty/#86eb8961
Historiantutkija oli haluton käymään Riian Miehitysmuseossa.
Helsingin Sanomain eläkkeellä oleva veteraanitoimittaja Jukka Rislakki kertoo tuoreessa muistelmakirjassaan Mullistusten mies lyhyen tarinan ilmeisesti 2000-luvun alusta.
Jukka Rislakki on asunut Latviassa vuodesta 2002 avioiduttuaan diplomaatti Anna Ziguren kanssa. Rislakki kertoo kirjassa kuuluvansa professori Matti Klingen kanssa Amaranter-ritarikuntaan, jonka vuoksi hänellä on oikeus sinutella Klingeä,
Myöhemmin Rislakki kirjoittaa kirjassa näin:
Matti Klinge, vieraillessaan kerran herraseurueen kanssa Latviassa, sanoi merkitsevästi minuun katsoen: ’Nationalistinen historiankuva, jota myös HS:n kirjeenvaihtaja levittää…”. Klinge oli muuten haluton tulemaan kanssamme Riian Miehitysmuseoon, koska Latvia ei hänen mielestään ollut miehitetty.
Vuonna 2014 professori Matti Klinge puolusti Venäjän oikeutta Ukrainan Krimin valtaukseen. Hän perusteli sitä vuoden 1954 suuren virheen korjaamisella. Tuolloin Krim siirrettiin silloiseen Ukrainan neuvostotasavaltaan.Olipas sävelkuuroa. Mitä mieltä olet Matti Klingen teoksesta "Eurooppalainen Helsinki"?
Matti Klinge
Eurooppalainen Helsinki
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS)
(Adlibriksestä kurkattu synopsis:)
Helsinki nimettiin Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi vuonna 1812, ja sitä alettiin nopeasti rakentaa valtion, kaupan, merenkulun ja teollisuuden keskukseksi. Vaurastumisen vuosisadan vaikutukset näkyvät kaupungissa, joka sai kasvaessaan runsaasti mannereurooppalaisia piirteitä. Eurooppalaisen Helsingin tunnus oli Esplanadin puistokatu, josta kehittyi pariisilaistyylinen ravintoloiden ja kukkaistutusten reunustama bulevardi. Siellä käytiin näyttäytymässä, puhumassa politiikkaa ja viettämässä aikaa.
Arvostettu historioitsija, emeritusprofessori Matti Klinge vie lukijan aikamatkalle 1800-luvun eurooppalaiseen Helsinkiin. Eurooppalainen Helsinki kattaa kaupungin vaiheet vuosilta 1860-1914, Senaatintorin ja Nikolainkirkon monumentaalisesta Helsingistä teollistuvaan pääkaupunkiin itsenäistymisen kynnyksellä.
--------
Matti Klinge
Eurooppalainen Helsinki
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS)
- Anonyymi
Onkos kukaan lukenut Matti Klingeltä sellaista kirjaa kuin "Eurooppalainen Helsinki"?
Vaikuttaa synopsiksen perusteella peräti Suomea ja Helsinkiä ihailevalta.
Julkaisija on peräti Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
---------
(Adlibriksestä kurkattu synopsis:)
Helsinki nimettiin Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi vuonna 1812, ja sitä alettiin nopeasti rakentaa valtion, kaupan, merenkulun ja teollisuuden keskukseksi. Vaurastumisen vuosisadan vaikutukset näkyvät kaupungissa, joka sai kasvaessaan runsaasti mannereurooppalaisia piirteitä. Eurooppalaisen Helsingin tunnus oli Esplanadin puistokatu, josta kehittyi pariisilaistyylinen ravintoloiden ja kukkaistutusten reunustama bulevardi. Siellä käytiin näyttäytymässä, puhumassa politiikkaa ja viettämässä aikaa.
Arvostettu historioitsija, emeritusprofessori Matti Klinge vie lukijan aikamatkalle 1800-luvun eurooppalaiseen Helsinkiin. Eurooppalainen Helsinki kattaa kaupungin vaiheet vuosilta 1860-1914, Senaatintorin ja Nikolainkirkon monumentaalisesta Helsingistä teollistuvaan pääkaupunkiin itsenäistymisen kynnyksellä.
---------
Mitkäs nämä Matti Klingen "kyseenalaiset näkemykset" taas olivatkaan?
Matti Klinge
Eurooppalainen Helsinki
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) - Anonyymi
Pitäisiköhän myös vuoden 1236 Saulen taistelulle olla monumentti Liivinmaanpuistossa?
- Anonyymi
Kuulun niihin ihmisiin, joiden on ajoittain vähän vaikea suhtautua professori Klingeen aivan vakavasti. Tämä koskee hänen päällimmäistä kerrostaan eli esimerkiksi olemusta ja esiintymistapaa.
Seuraavassa kerroksessa hänen historiantutkijana esittämänsä teemat ja tulkinnat ovat mielestäni eräin kohdin joko turhan asenteellisia tai sitten suorastaan virheellisiä.
Edellinen on siis ihmisen pintapuolinen asenne toiseen ihmiseen ja jälkimmäinen historiantutkijan arvelu toisesta historiantutkijasta. Klinge oli hyvin pitkään eli 1975 – 2001 historian professori. Itse olen vain kulttuurihistorian dosentti ja laajojen tenttien, tutkintojen ja lausuntojen jälkeen siis henkilö, jonka voi odottaa olevan selvillä historiantutkimuksen menetelmistä ja itse tutkimuksen päälinjoista.
Aioin kirjoittaa tähän lauseen, jonka mukaan tutkimusalamme poikkeavat kuitenkin toisistaan suuresti. En kirjoitakaan, koska se ei ole totta. Klinge on suunnattoman laajassa tuotannossaan selvittänyt perinpohjaisesti instituutioita, erityisesti kulttuurisia. Hän on kirjoittanut laajan Ylioppilaskunnan historian ja ollut mukana kirjoittamassa vieläkin laajempaa Helsingin yliopiston historiaa. Hän saattaa olla suorastaan auktoriteetti biografioissa.
Klinge on julkaissut tähän mennessä 18 nidettä päiväkirjojaan ja 3 erittäin vankkaa nidettä muistelmiaan.
Jotkut – kuten minä – ovat miettineet mielessään, luuleeko tuo ihminen olevansa Paasikivi tai muuten vain Jumalan luomistyön mallikappale. Toiset – minua ilkeämmät – ovat kysyneet samaa ääneen.
https://kemppinen.blogspot.com/2015/11/muutin-asennettani-ja-se-palkitsi-heti.html
... jatkuu pitkästi. Lue loppuun saakka ka kommentit päälle.- Anonyymi
Vaikuttaa siltä, että Kemppisellä on henkilökohtaisesti jotain hampaankolossa Klingeä kohtaan, kun etsimällä pitää etsiä kaikkea mahdollista. Jää epäselväksi mikä se "oikea" luontonäkemys olisi ollut ja miksi Tanskan ja Helsingin kehuminen oli syntiä.
P.S. Onkohan Kemppisellä oma tyyliblogi, kun kerran tietää mikä on tyylikästä ja mikä ei? :)
Tyyliin tällainen?
https://www.apetogentleman.com/
- Anonyymi
Kemppi-ukko sohii klingonia aika usein:
Klingen pitäisi antaa skannata päiväkirjansa ja osa muuta tuotantoaan. Kun hakemistoja ei ole, on vaikea löytää esimerkiksi hänen oivallustaan maisemaisänmaallisuudesta.
Onko Lapin luonnonkauneus kulttuurista tartuntaa? Fellman, M.A. Castren ja Lönnroth vähät välittivät mistään luonnonkauneudesta. Jopa T.I. Itkosen kirjoittamasta saa tällaisen tunteen. Luonnon keksi Goethe – olen itsekin kirjoittanut tästä aiheesta usein. Poliittisesti aina valppaat Topelius ja Runeberg ”määräsivät” että esimerkiksi Punkaharju, Koli ja Imatrankoski ovat kauniita, ja näin on tiedetty siitä alkaen.
Täytyy plagioida Klingen kertoma – eräässä täysijärkisten professorien seurassa saapuvilla ollut tanskalainen oli sanonut vakaumuksellisesti, että kaikista Pohjoismaista maisemiltaan ja luonnoltaan ihanaisin on – Tanska. Kirjasta luettunakin mielipide on mykistyttävä kaikille Tanskassa resunneille.
Siis kulttuurin tavanomaisten liikkeiden lisäksi tuttuus on merkittävä tekijä. Klinge muuten jatkaa, että Helsinki on Euroopan kaunein pääkaupunki. Leukani loksahti. Sitten mietin Senaatintoria ja Rautatieaseman seutua. Ehkä tuo ei nyt sittenkään ole aivan perseestä.
Kun on se Suomenlinnakin – jonka nimi pitäisi muuttaa takaisin Viaporiksi. Rumaa plagioida ruotsalais-ranskalainen linnoitus omiin nimiinsä. Raha tuli siis Ranskasta.
https://kemppinen.blogspot.com/2015/11/maisemaisanmallisuus.html- Anonyymi
Kemppinen ei näköjään tiedä mitä "plagioida" edes tarkoittaa.🤭
Ihmeen pahasti saa umpisuolensakin solmuun, kun Klinge kehuu Tanskaa. Sitten aivotkin menee kieroot, kun kehuja saa myös Helsinki? Mikäs se Euroopan kaunein pääkaupunki sitten on?
" Onko Lapin luonnonkauneus kulttuurista tartuntaa? Fellman, M.A. Castren ja Lönnroth vähät välittivät mistään luonnonkauneudesta. Jopa T.I. Itkosen kirjoittamasta saa tällaisen tunteen. Luonnon keksi Goethe – olen itsekin kirjoittanut tästä aiheesta usein. Poliittisesti aina valppaat Topelius ja Runeberg ”määräsivät” että esimerkiksi Punkaharju, Koli ja Imatrankoski ovat kauniita, ja näin on tiedetty siitä alkaen. "
Mikäs tämän osion pointti olikaan? Eri oppineilla, proffilla, kirjailijasieluilla ja taiteilijasieluilla on ollut eri näkemykset luonnosta kautta aikain? Älä! Mikä shokeraava paljastus, varmasti järjestää kaikki maailmankirjatkin uudelleen.😂
Vai oliko pointti, että Matti Klinge oli "liikaa" kuin Fellmann, Castren, Lönnroth ja Itkonen? Että Klingen olisi pitänyt olla kuin Topelius ja Runeberg? Että Klinge ei ollut tarpeeksi kansallis-vihreä?
Kyllä se villi luontokin on ollut aikojen alusta jo kymmeniä miljoonia vuosia ennen kuin Goethe on sitä keksinyt. 🙂 - Anonyymi
Odotan vieläkin sinun selvennystä mikä Klingen luonto-näkemyksissä oli vikana?
Oli liikaa kuin Fellmann, Castren, Lönnroth ja Itkonen?
Liian vähän kuin Topelius ja Runeberg
Ei tarpeeksi..... kansallis-vihreä?
Vai tiedätkö itsekään mitä lainaamasi Kemppinen monkuu?🤭
- Anonyymi
Täälläkin samaa naljailua:
On meistä tullut myöhemmin hyvinkin herraskaisia. Olin oikein ylpeä, kun Matti Klinge nuhteli minua hiljan kirjaston rotundassa – ”ja suoraan metsästä?” oli viittaus takkiini ja osoitus, että Homeroskin nukahtaa, Takki on Barbour, jonka rinnalla kollegan oma kamelinkarvainen kaljasaavin peitto on matalaotsaisen rahvaan vaate. En raaskinut mainita erehdyksestä.
https://kemppinen.blogspot.com/2011/12/kainot-koyhat.html- Anonyymi
Kun kerran Helsingin kehuminen Euroopan kauneimmaksi pääkaupungiksi oli väärin, miksei Kemppinen vaan samantien matkannut Pariisiin ja ostanut Louis Vuittoneita?
- Anonyymi
Hetkinen! Oliko Helsingissä tuohon aikaan Esplanadilla Louis Vuittonin myymälää?
Tulikos kemppi-ukolle mieleen ostaa lentolippu Pariisiin ja ostaa Louis Vuittonit siellä?🤭
- Anonyymi
Ei Aleksanteri Nevski ollut ainoa germaaneita vastaan taistellut. Samogiittien ja semgallilaisten pakanoiden voitto germaanisista kalparitareista vuoden 1236 Saulen/Sauliain taistelussa on yksi kansalliskertomus Latviassa ja Liettuassa.
Saulen taistelu:
liettuaksi: Saulės mūšis / Šiaulių mūšis
saksaksi: Schlacht von Schaulen
latviaksi: Saules kauja
Miksi Liivinmaanpuistossa ei voisi olla monumenttia Saulen taistelulle? Samogiittien ja semgallilaisten voitto katolisista ritareista on hyvä vertauskuva vastarinnasta germaaniselle ja katoliselle imperialismille. - Anonyymi
Tjaa-tjaa. Samogiitit eivät koskaan astuneet Suomen maaperälle, kuten ei Aleksanteri Nevskikään.
- Anonyymi
Tjaa-tjaa. Menepä sitten ehdottamaan uutta nimeä Liivinmaankadun sijaan.
- Anonyymi
No, missäs vaiheessa anonyymi menee valtuustolle ehdottamaan uutta nimeä Liivinmaankadulle? :)
- Anonyymi
Mites sujui käynti siellä valtuustolla? Otettiinko uudet nimiehdotukset Liivinmaankadulle hyvin vastaan?
- Anonyymi
Näköjään anonyymin yritys ehdottaa uutta nimeä Liivinmaankadulle tuotti vielä vähemmän hedelmää kuin Klingellä.
Onneksi Liivinmaan nimen muistoa säilytetään.
Eläköön Liivinmaan vastarinta katolista imperialismia vastaan!
Eläköön Saulen taistelun (1236) muisto!
Saulen taistelu:
liettuaksi: Saulės mūšis / Šiaulių mūšis
saksaksi: Schlacht von Schaulen
latviaksi: Saules kauja - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näköjään anonyymin yritys ehdottaa uutta nimeä Liivinmaankadulle tuotti vielä vähemmän hedelmää kuin Klingellä.
Onneksi Liivinmaan nimen muistoa säilytetään.
Eläköön Liivinmaan vastarinta katolista imperialismia vastaan!
Eläköön Saulen taistelun (1236) muisto!
Saulen taistelu:
liettuaksi: Saulės mūšis / Šiaulių mūšis
saksaksi: Schlacht von Schaulen
latviaksi: Saules kaujaPuiston voisi kyllä nimetä myös itsenäisen Tsetenian urhoollisen itsenäisyystaistelun puistoksi!
https://historianet.fi/yhteiskunta/venajan-historia/tsetsenia-venajan-kiusasta-putinin-satkynukeksi - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puiston voisi kyllä nimetä myös itsenäisen Tsetenian urhoollisen itsenäisyystaistelun puistoksi!
https://historianet.fi/yhteiskunta/venajan-historia/tsetsenia-venajan-kiusasta-putinin-satkynukeksiMiksi Liivinmaan pakanallinen vastarinta katolisia imperialisteja ei sinua hetkauta? Kristityt imperialistit ovat kristittyjä imperialisteja, olivat ortodokseja tai katolisia.
Eläköön Saulen taistelun (1236) muisto!
Saulės mūšis / Šiaulių mūšis
Schlacht von Schaulen
Saules kauja - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puiston voisi kyllä nimetä myös itsenäisen Tsetenian urhoollisen itsenäisyystaistelun puistoksi!
https://historianet.fi/yhteiskunta/venajan-historia/tsetsenia-venajan-kiusasta-putinin-satkynukeksiLoogisempaa olisi pystyttää Liivinmaanpuistoon muistomerkki Saulen taistelulle (1236).
- Anonyymi
Anna Politkovskaja voisi paremminkin ansaita kadunnimen Helsinkiin. Anna Politkovskaja sentään kävi Helsingissä, toisin kuin Aleksanteri Nevski.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/1aad8580-03a4-4807-9bb0-6b38c9dde140- Anonyymi
Sinunko mielestäsi Gandhille ei saa olla patsassa Hermannissa?
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mahatma-gandhille-patsas-helsinkiin-jalustassa-aforismi-rauhasta/7557300 - Anonyymi
Monika Zgustova, aito vasemmistolainen ja feministi, ansaitsee patsaan!
https://www.counterpunch.org/author/monika-zgustova/
https://web.archive.org/web/20240601170814/https://www.counterpunch.org/author/monika-zgustova/
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1192711
Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä
"Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht2561165- 941151
- 81094
Nainen voi rakastaa
Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt791021Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa
Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.63943Kalateltta fiasko
Onko Tamperelaisyrittäjälle iskenyt ahneus vai mistä johtuu että tänä vuonna ruuat on surkeita aikaisempiin vuosiin verr12940- 30906
IS Viikonloppu 20.-21.7.2024
Tällä kertaa Toni Pitkälä esittelee piirrostaitojansa nuorten pimujen, musiikkibändien ja Raamatun Edenin kertomusten ku42845Ikävöimäsi henkilön ikä
Minkä ikäinen kaipauksen kohteenne on? Onko tämä vain plus 50 palsta vai kaivataanko kolme-neljäkymppisiä? Oma kohde mie38817