Vaihteeksi hyviä uutisia. Sunnuntain Hesarin mukaan Kiinassa esiintyy lakkoja tehtailla. Työvoimaa on yhä vaikeampi saada, ja esiintyy voimakkaita vaatimuksia paremmasta liksasta ja työoloista.
Tämä johdattaa ajatukset varsin positiivisille radoille. Globalisaatio saattaa toimia oivallisena väärän globalisaation vastustajana.
Periaatteessahan maapalloistuminen toimii vanhojen sosialististen periaatteiden mukaan. Työtä ja sen tuomaa vaurautta jaetaan kansainvälisesti. Ongelmakohta onkin siinä, että tämä toteutetaan oikeistoliberalismin hengessä, eli tuoton käärivät liiveihinsä markkinavoimia ohjailevat piirit.
Globalisaatio aiheuttaa kuitenkin myös maiden köyhien vaurastumista. Täystyöllisyys luo mahdollisuuksia työntekijöille heräämiseen ja työtaisteluun - aivan kuten euroopassakin noin sata vuotta sitten.
Tästä taas seuraa, että työnantajien on pakko alkaa jakaa vaurauttaan - eli hintataso nousee, halpatyömaat eivät ole sellaisia ikuisesti.
Työpaikkojen kato nyt rikkaista länsimaista aiheuttaa mullistuksia yhteiskuntiin. Vaatimukset erilaisista negatiiviseen tuloveroon, kansalaispalkkaan yms. todelliseen perusturvaan perustuvista järjestelmistä voimistuvat, kunnes ne jollain tavalla myös toteutuvat. Työelämä vapautuu nykyajan tuottavuuteen paremmin soveltuvaksi. Syntyy uudenlaista yrittäjyyttä, uudenlaista työpolitiikkaa.
Tämän aiheuttaneet, ahneuteen perustuvat yritykset ovat jo saaneet kilpeensä vaikeasti irtautuvan tahran. Niille erittäin tärkeät, rikkaiden maiden markkinat alkavat yhä voimakkaammin boikotoida suuryrityksien tuotteita - imagohaitat syvenevät ja markkinat pienenevät toisaalta työttömyyden kasvun, toisaalta kansojen jurppiintumisen vuoksi.
Aika nopeastikin saatetaan saapua tilanteeseen, jossa toisaalta törkeimmillä ja ylimielisimmillä yrityksillä ei olekaan enää riistettävää työvoimaa (köyhien maiden työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien kasvu sekä rikkaiden maiden työntekijöiden siirtyminen nykyaikaisempiin työvoimamalleihin) eikä toisaalta markkinoita (nykytoiminnan aiheuttamat imagohaitat, boikotit). Saattaa olla, että globalisaatio hyydyttää kovastikin sitä hymyä, jonka se nyt on loihtinut monien superfirmojen edustajien suuvärkeille.
Tämä johdattaa ajatukset varsin positiivisille radoille. Globalisaatio saattaa toimia oivallisena väärän globalisaation vastustajana.
Periaatteessahan maapalloistuminen toimii vanhojen sosialististen periaatteiden mukaan. Työtä ja sen tuomaa vaurautta jaetaan kansainvälisesti. Ongelmakohta onkin siinä, että tämä toteutetaan oikeistoliberalismin hengessä, eli tuoton käärivät liiveihinsä markkinavoimia ohjailevat piirit.
Globalisaatio aiheuttaa kuitenkin myös maiden köyhien vaurastumista. Täystyöllisyys luo mahdollisuuksia työntekijöille heräämiseen ja työtaisteluun - aivan kuten euroopassakin noin sata vuotta sitten.
Tästä taas seuraa, että työnantajien on pakko alkaa jakaa vaurauttaan - eli hintataso nousee, halpatyömaat eivät ole sellaisia ikuisesti.
Työpaikkojen kato nyt rikkaista länsimaista aiheuttaa mullistuksia yhteiskuntiin. Vaatimukset erilaisista negatiiviseen tuloveroon, kansalaispalkkaan yms. todelliseen perusturvaan perustuvista järjestelmistä voimistuvat, kunnes ne jollain tavalla myös toteutuvat. Työelämä vapautuu nykyajan tuottavuuteen paremmin soveltuvaksi. Syntyy uudenlaista yrittäjyyttä, uudenlaista työpolitiikkaa.
Tämän aiheuttaneet, ahneuteen perustuvat yritykset ovat jo saaneet kilpeensä vaikeasti irtautuvan tahran. Niille erittäin tärkeät, rikkaiden maiden markkinat alkavat yhä voimakkaammin boikotoida suuryrityksien tuotteita - imagohaitat syvenevät ja markkinat pienenevät toisaalta työttömyyden kasvun, toisaalta kansojen jurppiintumisen vuoksi.
Aika nopeastikin saatetaan saapua tilanteeseen, jossa toisaalta törkeimmillä ja ylimielisimmillä yrityksillä ei olekaan enää riistettävää työvoimaa (köyhien maiden työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien kasvu sekä rikkaiden maiden työntekijöiden siirtyminen nykyaikaisempiin työvoimamalleihin) eikä toisaalta markkinoita (nykytoiminnan aiheuttamat imagohaitat, boikotit). Saattaa olla, että globalisaatio hyydyttää kovastikin sitä hymyä, jonka se nyt on loihtinut monien superfirmojen edustajien suuvärkeille.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Siksi Maailmanpankki onkin antanut nyt monelle afrikkalaiselle maalle velat anteeksi. Afrikka liitetään globaaleihin markkinoihin ja siitä tulee uusi halpatyömaa.
sitä jo
http://www.sci.fi/~tumakaup/10_VELKA.HTM#Rakennesopeutusohjelmat