Eikö se kaikki irvokkuus, jota Jumalan nimissä eri uskonnoissa on tehty, ole Jumalanpilkkaa? Miksi Jumala antaisi tehdä nimissään sellaista mitä on tehty ja mitä tullaan tekemään?
Miksi Jumala antaa pilkata itseään?
Exmoro
581408
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 58
Vanhimmat
kaikki tulevat saamaan tuomion oikeudenmukaisuuden mukaan elleivät he ota sovitusta vastaan. Vain Kristuksen sovitus voi täyttää oikeudenmukaisuuden vaatimukset. Jumala ei salli itseään pilkattavan, mutta tuomion hetki ei ole vielä.
miksi Jumala antaa ihmisen rakentaa omia näkemyksiään raamatun sanan pohjalle, vaikka kristillinen usko tulee esille raamatun lehdiltä niin selkeästi?
...selkeästi ;-) Juuri tuon "selkeyden" vuoksi niitä kirkkoja on niin paljon. Mutta en itse asiassa arvostellutkaan kirkkojen määrää vaan sitä pahaa, mitä kirkot ovat Jumalan nimissä tehneet. Melkein tekisi mieli sanoa, että Jumalan nimissä on tehty enemmän pahaa kuin hyvää.
Kyllä minä silti Jumalan haluasin löytää ennen kuin on liian myöhäistä...
Tosiaankin on olemassa muitakin voimia kuin Jumalan.
Myös pahalla on omat voimansa ja koska hän haluaa eksyttää ihmiset harhaan niin etteivät he vaan missään nimessä löytäisi oikeaa kirkkoa ja totuutta miin hän laittaa vähän hyvää sinne ja tänne niin että se näyttää hyvältä ja tuntuu hienolta ja helpolta mutta näin ihminen eksytetään... pois totuuden ääreltä.
Niin sinullekin on käynyt hyvä nimimerkki Exmoro.
Se että on tehty niin paljon pahaa Jumalan nimissä johtuu juuri tästä eksytyksestä... tosiasiassa Jumala itkee ihmisten pahuutta eikä Hänen nimessään tai käskystään ole aloitettu yhtään sotaa. Kyllä se on ollut aina ihmisten omahyväisyyden tavoittelu ja vallan halu ja myös omistamisen halu minkä varjolla soditaan...
Kristushan kehoitti rakastamaan jokaista lähimmäisenään ja olemaan yiomitsematta ... Hän myös kehotti olemaan keräämättä aarteita maan päälle ... ainoastaan taivaaseen niitä tulisi kerätä.
Mitähän ne aarteet sitten ovat- ne ovat juuri rakkautta toisia kohtaan, auttamista ja palvelemista .. itsensä unohtamista ja anteeksiantamista.Sitä mistä tulee hyvä olo niin antajalle kuin saajallekin.
Kyllä sinä Jumalan löydät jos vilpittömästi haluat. Älä kuuntele ihmisajatuksia vaan kuuntele Jumalaa. Mene piispan puheille ja anna tulla koko sydämesi pohjasta kaikki mikä painaa vähänkin, niin huomaat taakkasi kevenevän. Se on niin yksinkertaista, mutta kuitenkin vaikeaa... vaikeaa on ottaa se ensimmäinen askel.
Rukoilen , että pystyisit sen ottamaan näistä lukuisista vastaväittämistä huolimatta mitä vastaukseni sinulle tulee antamaan.
Voimia, et ole yksin!!
Olen melkeinpä kaikesta kirjoittamastasi kanssasi samaa mieltä. Myös pahuus tässä maailmassa on todellista, valehtelu, irstaus, ahneus, väärät valat, kostaminen ja niin edelleen. Tätä ilmeni MAP-kirkossa jo alkuaikoina ja ilmenee vastakin. Siispä neuvoisin Exmoroa ja muita vilpittömiä ihmisiä pysyttelemään erossa kaikista piispoista, pipeistä, papeista ja diakonissoista, munkeista ja kreiveistä - he kaikki ovat ihmisiä ja heiltä hän saa kuulla siis ihmisajatuksia, pahimmassa tapauksessa lisää ekstytystä jo entisen eksytyksen perään. Juuri eksytyksenhän takia hän on poissa Jumalan yhteydestä - kaikki tiedämme, että hänet on pienestä lapsesta saakka yritetty aivopestä mormonismilla.
Ohjeeksi meille kaikille riittää Jeesuksen lupaus "Anokaa, niin teille annetaan, etsikää, niin te löydätte, kolkuttakaa, niin teille avataan." Raamattu, sen ääreen hiljentyminen ja rukous riittävät. Mitään muuta ei todellakaan tarvita. Jumala itse ilmaisee meille itsensä, kun olemme siihen valmiit. HÄN avaa oven, emme me. Meidän tehtävämme on kolkuttaa, mutta isäntä avaa oven.
Miksi et käytä rekisteröimääsi nimimerkkiä Josefiina vaan olet vaihtunut pölykarpiksi?
Kyllä sinut tuntee vaikka voissa paistais!
Eipä olekaan piispan ajatukset ihmisajatuksia vain... sillä Hänellä on mahdollisuus saada innoitusta koko seurakuntaa varten ja sen mukaan antaa ohjeitakin.
Hän on tuomari seurakunnassa ja minä ainakin kunnioitan ja uskon ja kuuntelen hyvin tarkkaan mitä hän sanoo.
Olisit itsekin tehnyt niin, niin ei tarvitsisi täällä haukkua väärää puuta!
Kuka Josefiina ja missä??
Olen aika uusi täällä!
Kuka sinä olet tähtinesi ?
Kerropa lissä , niin kuuntelen mielellämi!!
Myös paavi, Arkkipiispa Paavali ja arkkipiispa Paarma ovat Jumalan palvelijoita - sekä lukuisat lukuisat muut eri puolilla maailmaa eri kirkoissa toimivat vilpittömät IHMISET. Myös oman seurakuntasi piispa on IHMINEN, joka oman vajavaisen ymmärryksensä mukaan yrittää toimia Herran palvelijana, sikäli kuin mormonit nyt palvelevat samaa Jumalaa kuin muut kristityt - asiasta on vähintäänkin erimielisyyttä :-).
Mutta pointti on siinä, että vain sydämen hiljaisuudessa Jumala voi ilmaista itsensä meille juuri sillä tavalla, että me pystymme sen omakohtaisesti ymmärtämään ja kokemaan koko olemuksessamme, tulemme hengellisesti kosketetuiksi, saamme armon tulla Jumalan lapsiksi. Tätä kokemusta ei voi kukaan toinen ihminen toiselle välittää tai aintaa, vaan se on kokonaan Jumalan työtä.
Minut mormonismi vieroitti Jumalasta ja hengellisistä kysymyksistä vuosikausiksi - niin paljon pahaa saivat aikaan nuo piispat, seurakunnan johtajat, "vanhimmat", lähetyssaarnaajat tyttöjeniskemisineen ja muine kevytmielisine puuhineen... suoraan sanoen nuo ihmiset valehtelivat minulle Jumalasta, koska halusivat omaa valtaansa ja kunniaansa seurakunnassa, alamaisia, johdettavia lampaita, jotka he olivat valmiit viemään vaikka Helvetin viimeiselle portille ennemmin kuin päästämään Jumalan sisälliseen tuntemukseen. Tämä on kovaa puhetta, mutta kovia olivat kokemuksetkin mormonipapppeudenhaltijoiden taholta sekä kotona että kirkossa.
Kehotan siis luottamaan vain ja yksin Jumalaan, en ihmisiin. Piste.
Valtuus on avainasana hyvä ent. mormoni.
Se on se mikä on vain niillä miehillä joilla on pappeuden valtuus toimia JUmalan nimessä. Voi olla paljon vilpittömiä ja hyviä ihmisiä jotka ovat lukeneet paljon teologiaa ja valmistuneet vaikka mihin papin virkaan, mutta jos heillä ei ole oiekata valtuutta he ovat vain ihmisiä niissä viroissaan.
Uskon että oppimme mukaisesti pappeuden valtuus palautettiin maan päälle ja se valtuus on nyt kirkossamme sen johtajilla. Tämän mukaisesti siis piispoillamme on mahdollisuus saada ilmoitusta ja johdatusta seurakuntiaan varten.
Olen kokenut sen monta kertaa ja tiedän että he ovat Jumalan miehiä viroissaa, vaikka ihmisiä ovatkin.
Tuntuu oikein pahalta nuo sinun iänikuiset juttusi lähetyssaarnaajista ... kuinka he muka ovat jotekin tyttöjen perään... olen ollut n. 30 vuotta kirkon jäsen enkä ole KOSKAAN huomannut mitään sellaiseen päin edes viittaavaa.
Lähkärit ovat nuoria, mutta hyvin hyvin vakavissaan siinä mitä ovat tulleet tekemään.
Voit toki kertoa mitä satuja vaan... niitä voi toki joku uskoakin. Mutta minä tiedän, että valehtelet- ja ainakin liioittelet kovasti.
Tarkoitushakuista taas! Siksihän täällä kirjoitteletkin.
Ei yhdenkään papin tarvitse kysellä valtuuksiensa perään joltain valhekirkon johdolta.
Se "valtuus" on valhekirkon itsensä määrittelemä.
eikö sinulla ole mitään asiallista sanottavaa täysin asialliseen kirjoitukseen valtuudesta?
Ei yhdenkään papin tarvitse kysellä valtuuksiensa perään miltään toiselta uskonsuunnalta. Eivät mormonipapitkaan kysele luterilaiselta kirkolta.
Jos minä olisin jäänyt kirkkoon, olisin kohta tullut olleeksi kirkon jäsen 40 vuotta - ylikin. Minä en jäänyt, koska en saanut todistusta kirkosta, sen "valtuuksista" tai mistään muustakaan ohi sen, mitä Raamattu opettaa.
Kirkon naispuolisilla jäsenillä on lähes kaikilla kokemusta lähetyssaarnaajien osoittamasta enemmän tai vähemmän avopimesta kiinnostuksesta. Minä olen saanut heiltä kukkia, kortteja, kirjeitä, puhelinsoittoja ja kahdenkeskisiä hetkiä - ilman seksiä sentään, mutta romantiikkaa sitäkin enemmän. Jos olet mies, olet jäänyt tästä paitsi.
Kokemukseni eldereistä ei siis ole mitenkään hengellisesti sen ylevämmät kuin muistakaan sen ikäisistä pojista.
Mitä kirkon piispaan ja muihin pappeudenhaltijoihin tulee, en ole kokenut koskaan heidän edustavan tai edustaneen kovin suurta ymmärrystä tai hengellistä näkemystä. Tuntemani ev.lut. kirkon työntekijät, helluntailaissaarnaajat, ortodoksiveljet ja sisaret ovat olleet hengellisesti paljon korkeammalla tasolla.
MAP-kirkon piispan kanssa olen puhunut viimeisen kerran elämässäni kun varta vasten olin hakeutunut hänen puheilleen mieltäni vuosikausia painaneen asian takia. Kerroin murheeni, hän istui toimistopöytänsä takana (!) ja alkoi sitten kertoa minulle OMIA murheitaan! Kuuntelin häntä arvattavasti noin 20 minuuttia, saattoi olla yli puolikin tuntia, en katsonut kellosta, jonka jälkeen totesimme tapaamisen päättyneen. Piispan lähiomaisen vuosia aikaisemmin tapahtunut kuolema oli keskustelumme aiheena, ei minua painanut tuskallinen asia, johon olisin halunnut edes jonikinlaista valaistusta, selvennystä tai opastusta...
Olen edelleen kaunis ja viehättävä nainen, miehet juoksevat perässäni... Olen edelleen empaattinen ja hyvä kuuntelija...
Mutta EN ole tätä enää MSP-kirkossa, en sen pappeudenhaltijoiden iskuyritysten kohteena enkä liioin heidän kuuntelijanaan, hoivaajanaan tai lohduttajanaan - kuten viimeksi olin piispan kanssa, tukena häntä ammoin kohdanneen kuolemantapauksen ties kuinka monennessa käsittelyssä...
Piispasta ei ollut minulle apua, kuten ei ole ollut myöskaan muista kirkon pappeudenhaltijoista ensimmäisessäkään asiassa - jos ei takin päältä pois auttamista kappelin aulassa lasketa sellaiseksi :-)
Voi voi sinua rakas ent. mormoni. Miten sinulla voikin olla noin yksipuolisia kuvia mielessäsi??
Aivan kuin puhuisit jostakin käsittämättömästä jutusta etkä ollenkaan oman kirkkoni lähetyssaarnaajista ja pappeusveljistä.
Enpä halua syytellä sinua valehtelusta, mutta ihmeissäni juttujen laadusta olen.Kyllä minun kokemukseni piispoista on niin toisenlaiset , kyllä he ovat kuunnelleet ja auttaneet, ei heillä työaikaa edes ole, vaan auttavat milloin ja missä tarvitaan, erikoisen hyviä ihmisiä ovat minun tuntemani piispat. Oikeita Herran palvelijoita, jotka tekevät kirjaimellisesti työtä palvellen lähimmäisiään unohtaen itsensä ja ilman palkkaa.
Kyllä siinä aikamoinen kutsumus tarvitaan!!
Toisekseen ne lähkärit, oma poikanikin oli lähetystyössä ei tosin Suomessa, ja hänellä li mahtavan hyvä kokemus koko lähetystyö ja kun sain vierestä vanhempana seurata , niin ei siinä romantiikkaa ollut millään lailla mukana, kyllä he tekivät sitä työtä koko sydämensä pohjasta mitä olivat halunneet lähteä tekemäänkin, nimittäin tiesin hänen toverinsakin, ja heitä ehti olla kahden vuoden aikana 12 toveria.
Säännötkin on niin tarkkoja, että lähetysjohtaja kyllä puhuu jokaisen lähkärin kanssa sännöllisesti ja jos jotakin poikkeusta tai vaikeutta ilmenee, niin siinä autetaan ja tarvittaessa lähetetään toiseen kaupunkiin tai vaikkapa käsketään keskeyttämään lähetystyö. äärimmäisen harvoin tapahtuu niin! Nuoret ovat hyvin motivoituneita ja ovat hengellisesti vahvoja ja HALUAVAT tehdä lähetystyötä ja kertoa evankeliumista ihmisille , useat ovat jopa olleet työssä sitä ennen ja säästäneet rahansa päästäkseen lähtemään. Monelle jää tyttöystäväkin odottamaan kahdeksi vuodeksi.
Vielä tuli mieleeni että koska olet ollut jo niin pitkään pois kirkosta niin tarkoitit varmaan jotain monia vuosia sitten ollutta seurakunnanjohtajaa, ajat ovat muuttuneet ja Suomessakin on jo vaarnojen myötä piispoja vaarnojen seurakunnissa.
Vaikka periaatteessa sama asia on kyseessä.
joka näkee todellisuuden eikä pelkästään sokerikuorrutusta. Noinhan se menee.
miettiä, miksi tämä "ent. mormoni" muistaa, korostaa ja värittää tapahtumat tavallaan? Hänen kuvauksensa poikkeavat todellisuudesta tosi paljon.
monilla on muunkinlaisia kokemuksia lähkäreistä sun muista "pappeudenhaltijoista".
Muistan erään kerran kun kävin piispan luona purkamssa sydäntäni mutta hän näytti olevan aivan muissa maailmoissa, enkä kyllä mitään avitusta saanut siihen ongelmaani. Se oli silloin olevinaan iso juttu. Kuvittelin naiiviudessani, että piispa pystyisi minut ohjaamaan oikeaan suuntaan vaikkapa joidenkin pyhien kirjoitusten kohtien avulla.
Tai hän olisi voinut kertoa, että pähkäilen turhista!
Pyh kanssa. Ei siitä tilaisuudesta mitään hengellistä tutkimistilaisuutta tullut ollenkaan. Painiskelin jatkossakin ongelman kanssa yksinäni.
Kun olin eronnut kirkosta niin muutamaa vuotta sen jälkeen tajusin ihan itsekseni, ettei se oikeasti mikään ongelma ollutkaan, siitä on vain tehty ongelma mormonikirkossa.
Sen pituinen se.
Puhuin nimenomaan piispan kanssa, en minkään seurakunnanjohtajan kanssa. Kovasti oli miehellä murheita, niin että ei jaksanut minun vaikeuksiini syventyä.
Tällä nykyisellä kotipaikkakunnallani en ole ev.lut kirkon jäsen, mutta olen saanut apua, tukea ja lohdutusta sekä seurakunnan kirkkoherralta että kappalaiselta, alkamalla vain keskustella heidän kanssaan. Heillä molemmilla on ollut minulle aikaa niin paljon kuin tarvitsin.
Sen sijaan MAP-kirkon piispalla EI ollut kykyä keskittyä asiaani, vaikka aika oli varattu ja jouduin varta vasten järjestelemään asioitani, että pääsin häntä hänelle sopivana häntä tapaamaan.
Eikö olekin merkillistä, että minulla on näin valtavan paljon huonoja kokemuksia MAP-kirkosta? Itsekin sitä aikanani ihmettelin, kunnes ymmärsin että se kaikki on ollut kohdallani Jumalan suurta armoa ja johdatusta, joka sai minut irrottautumaan tästä amerikkalaistekoisesta Joseph Smithin ja Sidney Rigdonin kehittelemästä uususkonnosta. Ilman näitä huonoja kokemuksia saattaisin edelleen kuulua mormoneihin ja olla yhtä etäällä todellisesta Jumalan tuntemisesta kuin mormoniaikanani.
Olet ollut aikaisemminkin huolissasi itsestäsi saadessasi outoja mielikuvia kirjoituksiani lukiessasi. Olisikohan sinun syytä lopettaa minun viestieni lukeminen? Joudut turvautumaan toistuvasti joko kieltämiseen 'noin ei ole tapahtunut / voinut tapahtua', projektioon 'hän on kaunainen, katkera' tai leimaamiseen 'liioittelija, keksijä, valehtelija, todellisuudentajunsa menettänyt'.
Voisitko päättää, mikä olen sinun mielestäsi tai edes päästä jotenkin sovintoon omien outojen mielikuviesi suhteen, mitä minuun tulee. Minä olen kertonut vain kokemuksistani ja havainnoistani kirkon jäsenenä. Iloitse sen sijaan siitä, että kaikilla ei ehkä ole aivan yhtä huonoja kokemuksia kuin minulla - muutenhan saisit istua yksin kappelin penkissä.
Onko sinua lähennelty seurakunnassasi ennen tai jälkeen kokousten? Onko sinut ahdistettu johonkin hiljaiseen kappelin nurkkaukseen ja alettu kopeloida ollessasi 13-vuotias? Luultavasti ei, nimimerkistä päätellen olet sitäpaitsi mies.
Onko lähetyssaarnaaja luvannut sinulle elokuussa, kun olit 15-vuotias, tulla hakemaan sinua täältä Suomesta? Onko kyseinen lähetyssaarnaaja mennyt naimisiin U.S.A:ssa jo saman vuoden joulukuussa, mutta "unohtanut" ilmoittaa siitä Suomeen. Sen seurauksena olet nuorena 15-17 vuotiaana neitosena joka ilta itkenyt tyynysi märäksi hänen vuokseen ja joka ikinen päivä tullessasi koulusta toivonut, että postilaatikossa viimein olisi joku viesti häneltä?
Onko sinulle, Tapani, koskaan käynyt niin, että läheyssaarnaajat kilpailevat siitä, kuka saa auttaa takin päältäsi tai kätellä sinua ensimmäisenä tullessasi kappelille? Kuinka monelta lähetyssaarnaajalta itse olet saanut punaisia ruusuja heidän vielä ollessaan lähetystyössä Suomessa tai sydäömenkuvilla varustettuja postikortteja nimipäivänäsi? Monenko kanssa olet ollut treffeillä?
Arvaanpa, että sukupuolesi vuoksi sinulla ei ole näitä herttaisia nuoruudenkokemuksia. Mikäli olen ymmärtänyt, olet myös liittynyt kirkkoon aikuisena, kenties jo naimisissa olevana miehenä. Arvaanko oikein?
Ja ymmärsitköhän tilanteen oikein? Sinun olisi ollut mentävä puhumaan ahdistelusta jollekin, jotta asia olisi käsitelty. Ko. lähetyssaarnaaja, jos oli kysymys lähetyssaarnaajasta, olisi luultavasti lähetetty pikimiten pois. Nykyisin on lähetyssaarnaajien kelvollisuusvaatimuksia tiukennettu entisestään tosi paljon. Kuka tahansa ei pääse lähetystyöhön eikä lähtystyötä pidetä enää kouliintumispaikkana evankeliumin tuntemiseen.
Kirjoituksistasi paistaa läpi se, ettet osaa erottaan ihmisten epätäydellisyyttä ja palautetun evankeliumin totuutta. Vaikuttaa siltä, että pyrit perustelemaan luopumuksesi ihmisistä muodostamasi käsityksen perusteella.
On tietysti niin kauhean helppoa syyttää sitä henkilöä jolla on kädet täynnä työtä ja joka on seurakunnan kiireisin mies. Ainahan sitä ihminen toimii niin, että yrittää löytää omille teoilleen ja epäonnistumisilleen syntipukin! Valitettavasti.
Varmaan onkin joskus niin käynyt että piispakin on ollut väsynyt eikä aina niin "kesäterässä" mutta varmasti monia hän oikeasti kuitenkin on pystynyt auttamaan!
Olen pahoillani omasta kokemuksestasi, eiköhän noita tapauksia löydy jokaisesta kirkosta, ihmisten kanssa kun ollaan tekemisissä kuitenkin.
Pitäisi vaan osata erottaa luonnollinen ihminen ja tosi evankeliumin oppi toisistaan.Olla sen verran kehittynyt Kristuksen seuraaja että voisi ja kykynisi antamaan anteeksi ja unohtamaan. Ja sitten omalla kohdalla kun kohtaa jonkun joka apua tarvitsee , niin osaisi toimia paremmin.
Anteeksi nyt, kun pähkäilen vieläkin tätä piispa-asiaa. Nimittäin olet kertomuksesi mukaan ollut jo kauan pois kirkosta, kysymys kuuluukin että oliko jo silloin piispoja?
Ja tuollainen syytössaarna sieltä sitten (ihan odotetusti kylläkin) satoi välittömästi niskaani.
En olisi edes kirjoittanut mitään ellet sinä olisi hehkuttanut niin hirveästi noiden pappeudenhaltijoiden erinomaisuudesta.
Joten hiljennä sinä vauhtia vähäsen. Kyllä kai se erinomaisuus loistelee itsestäänkin ilman jonkun erityistä hehkutusta, varsinkaan yleistämällä.
Aktiiviaikanani seurakunnan jäsenenä oli vain seurakunnan johtajia. Mutta mikään ei estänyt tapaamasta piispaa myöhemmin, vaikka olinkin jo muuttanut pois entisen kotiseurakuntani alueelta.
Olen siis puhunut itselleni vakavasta ja tärkeästä asiasta piispan kanssa... tai ainakin siis olen yrittänyt puhua. Asia kun liittyi mitä läheisimmin MAP-kirkkoon ja aktiiviaikoihini sen jäsenenä.
Tämän yksityiskohtaisemmin en aio vastata tähän aiheeseen. Toivottavasti selkisi.
Itse ymmärrän sanalla luopumus tilannetta, jossa uskova luopuu uskostaan. Minulla ei koskaan ollut uskoa siihen, että MAP-kirkko olisi ainoa oikea, palautettu kirkko, tosi evankeliumin haltija tms.
Jumalaankin uskoin eri tavalla kuin kirkossa opetettiin - siten kuin kristitty äitini ja isoäitini olivat opettaneet. Minun Jumalani ei koskaan ole ollut 'mieshenkilö' joka on aikaisemmin ollut ihminen tai jolla olisi vaimno tai monta vaimoa synnyttämässä henkilapsia jollain planeetalla.
Ei 13-vuotias uskalla huutaa apua kappelilla ja koko tilanne on niin pelottava ja häpeällinen, että kenelle minä olisin voinut siitä edes puhua. Niinhän usein juuri käy, että ahdistellut lapset vaikenevat, ainakin minä olen puhunut koko asiasta vasta aikuiseksi kasvettuani. Mista mahtaakin johtua, että tyttö tai nuori nainen kokee tilanteen omalta kannaltaan häpeälliseksi, vaikka tietysti juuri lähentelijä on se jolla on oikeasti syytä hävetä. En tiedä, niin se vain oli minun kohdallanikin.
Tämä tarina on totta enkä ole sitä kenellekään kertonut:
Tuleva entinen lähetysjohtaja H. antoi minulle siunauksen kahden kesken ja koko sen ajan hän seisoi takanani niin lähellä että tunsin niskassani hänen nivusensa. Tilanne oli aika tukala. Ajattelin että paksu mies, kädet pääni päällä, se on pakko olla aika lähellä että vatsansa yli ylettää.
Kiitin ja olin lähtemässä huoneestä niin hän nappasi kiinni ja antoi minulle suukon poskelle ja se vahvisti tunteen siitä ettei tuo tilanne ja sen tapahtumat menneet niinkuin oli tarkoitus.
Siitä jäi todella ällöttävä olo...
En kirjoita nimeä kokonaisuudessaan, kyllä jäsenet tietävät kenestä puhun.
Älkääkä kukaan kehdatko väittää valehtelijaksi!
Mitähän tuossakin tilanteessa olisin voinut thedä kuin poistua loppujen lopuksi nolona? Ei kukaan olisi siihen puuttunut vaikka olisin kertonut kenelle.
Kyllä tuollaiset tilanteet vielä aikuisena naisenakin ovat kiusallisia ja niistä jää vaivautunut olo pitkäksi aikaa. Huumorikaan ei auta, valitettavasti, vaikka monessa muussa auttaakin.
Kirkossa ainakin meille tytöille ja naisille teroitetaan siveyttä siveyden perään. Kun sitten joku kirkossa toimiva pappeudenhaltija käyttäytyy törkeästi, sitä jostain ihmeen syystä kokee itse itsensä jotenkin saastaiseksi, likaiseksi, sopimattomaksi - suorastaan siveettömäksi - vain siksi, että on nainen ja siksi että juuri tämä omaan sukupuoleen kuuluva asia on "aiheuttanut" miehen lähentelyt. Naisessa on aina vikaa vikaa vikaa... :-)
Luonto vetää poikatikkaa puuhun, se on luonnollista, mutta uskonnollisissa piireissä homma menee useammin suttuiseksi kuin seksuaalisesti terveemmässä ilmapiirissä. Eikös Suomen ev.lut kirkon piirissäkin saatu kyselyssä ikävän korkeat luvut työpaikka-ahdistelusta ja seksismistä muihin työyhteisöihin verrattuna... miten sitten pienemmissä ja vielä patoutuneemmissa yhteisöissä, kuten mormoneissa, seksin kanssa voisi oikeastaan muuten ollakaan?
Maissa ollaan taas kovin viisaita, kun merellä on sattunut vahinko.
Muistaakseni silloin kun kerroin palstalla, että isä lykkäsi talousrahamme kirkon kymmenyksiin, sinä moitit minua siitä, että en omatoimisesti ymmärtänyt lähteä kerjuulle. Ts. minun olisi pitänyt kiertää kaikki naapuruston talot ovelta ovelle ja kysellä, olisiko heillä pieneksi jääneitä ja minulle sopivia lasten talvijalkineita.
Nyt minun olisi pitänyt siis mielestäsi ottaa seurakuntamme johtajaa hihasta kiinni ja sanoa: Hyvä veli, veli H. kopeloi minua aina kun vain saa tilaisuuden sieltä, täältä ja sitten vielä tästä ja tuoltakin hän yrittää kovasti... ja koska hän on iso, hänellä on römeä ääni ja hän painaa noin 100 kiloa ja minä painan alle 50 kiloa ja olen tyttö, koen tilanteen kohdaltani hieman ikäväksi ja sen takia pelkään nykyisin tulla kirkkoon. Voisitko hyvä veli Seurakunnan Johtaja ystävällisesti pyytää, että veli H. lopettaisi sen tai ei ainakaan painaisi minua niin kovaa seinää vasten tai nurkkaan... ja jos hän kumminkin tekee niin, että hän ainakin aika pian päästäisi minut pois... jos häne ei voi lopettaa sitä koska kerran olen tyttö ja siksi luonnostani huonompi kuin pojat ja varsinkin aikuiset miehet, joilla on pappeus ja joista tulee aikanaan Jumalia...
Sorry vaan, jos olen loukannut tahtomattani. Kaikki oikeastaan alkoi siitä kun puolustauduin aika isoja ja yksipuolisia syytöksiä kohtaan kirkkomme piispoista.
Minulla kun on niin erilaisia kokemuksia ja vain hyviä. En mielestäni voi kun kirjoittaa siitä mitä itse olen kokenut ja tuntenut ja kun aihe nyt sattui olemaan se niin....
Mutta kyllä tuo syntipukki juttu aika paikkaansa pitävä on meidän ihmisten kesken kaikkialla, niin me vaan tahtomattammekin toimitaan- eikö?
lähetysjohtaja H. Huvittaa tuo tulkintasi. Tuo H. on varsin vatsakas mies. Ihmettelen missä asennossa hän on voinut olla, jos nivuset ovat koskettaneet sinua!
sitä, mitä olen kirjoittanut. Olen maininnut, että kirkossa toimi vaatteiden kierrätys. Meidänkin perheemme pienet kengat, luistimet ja muut asusteet ym. kiersivät ja saimme tilalle sopivampia.
Ilmeisesti et ole antanut siunauksia itse?
istuin ja hän seisoi suoraan takanani! On siinä jälkoväli niskan korkeudella ja kun oikein tuuppaa niin se on niskassa!
Ettäs kehtaat pilkata! Kyllä sinut tunnetaan täällä ja olisi kiva tietää mitä mieltä kirkossa ollaan siitä että naurat moiselle?
En simiäni ole uskoa mitä kirjoitat. nyt menee hävyttömyyden ja panettelun puolelle ja ala-arvoisen puolelle. En ole IKÄPÄIVÄNÄ edes ajatellut tuollaista kun joku antaa siunausta minulle. MIKÄ SINUA VAIVAA?????????
Hei,
mieti vähän mitä kirjoitat ja mene hoitoon.
Kysytkö sinä kenties tyttäreltäsikin mikä tätä vaivaa ja kehotat hoitoon kun hän (toivottavasti ei koskaan) esittää samansuuntaisia väitteitä? Ja olet ilmeisesti nainen, nimimerkistäsi päätellen, joten tiedät, että nainen kyllä tunnistaa lähentelyn, kun se tapahtuu ja silti kehtaat lyödä lyötyä.
Enpä voinut suoraan sulle vastailla kun viestin hierarkia oli jo täynnä.
Minä tiedän ja tunnen kirkon veljet niin hyvin että voin sanoa TIETÄVÄNI ettei tuo em. väite pidä paikkaansa vaan on sairaan mielikuvituksen tuotetta.
Turhaa on sitä tässä spekuloida, mutta niin törkeä ja loukkaava väite on, että se menee jo juridistisestikin henkilökohtaisen loukkauksen piikkiin ja on jo sitä luokkaa josta voisi ao. henkilö nostaa syytteen.
Huomioikaa nyt hyvät ystävät missä menee sopivuuden raja yrittäessänne mustamaalata kirkkoamme ja sen pappeudenhaltijoita.
Nimettömänä - jollakin nikillä täällä on hyvä kirjoittaa potaskaa mutta jos kerran itse väität että se olisi totta niin nosta reilusti sinä syyte äläkä siellä uikuta nimettömänä.Äläkä taas väitä ettei sinua kukaan usko.
Onko jo aiheet loppuneet kun täytyy turvautua johonkin alhaiseen naiselliseen konstiin?
Ainahan miehiä voi syyttää tästä, niinhän sinun mielestäsi.
Toivottavasti et julista itseäsi malli-mormoniksi...Tai se kertoo todella karua kieltä mormoneista.
Juuri tuota tarkoitan! Kyllä nainen todellakin tunnistaa milloin raja ylittyy!
Juuri sinunkaltaisen reaktion odotinkin ryöpsähtävän taas kirkon suunnalta!
Kenellä tässä olisi oikeus nostaa syyte!? En sitä tehnyt koska minulla ei ollut todistajia, en halunnut nostaa syytettä ja todennäköisesti reaktio olisi ollut juuri tuo: Kuvitteluaja valetta koko juttu!
Laitoin jutun mappi-ö:hön ja totesin että eipä ole tuokaan mies muita kummempi, vaikka jotenkin luulin että pitäisi olla.
Tuskin sinunkaan oikea nimi on rebecca. Ei täällä kukaan "uikuta", en hae mitään sympatiaan vaan kerroin vastineen ent.mormonin tarinalle jossa häntä myös ahdisteltiin kirkossa ja totesin että tapahtuupa tuota vieläkin.
Nämä asiat hyvin henkilökohtaisia ja arkoja ja pointti on siinä että sinä tai Tapani ette saisi hyökätä uhrin kimppuun. Eihän kukaan täällä juuri teitä ole syyttänyt! Kuka puolustaa väärinteon uhreja kun kaikki näyttävät olevan kirkossa täydellisiä ja uhrit ovatkin valehtelijoita!
Ole hiljaa jos et parempaan lähimmäisenrakkauteen pysty! Jos olisin katkera ja vihaa täynnä olisin ihan varmasti haastanut kyseisen miehen raastupaan niin ettei ehdi kissaa sanoa!
En ole katkera, olen antanut anteeksi, mutta halusin sen kertoa ja jos joku ei tiedä kenestä puhun niin en aio sitä tarkentaa.
Mistäs minä tiedän mitä palveluksia itse olet tarjonnut niin rakkaalle,täydelliselle Mr. H.:lle... ;-)
Ihan kuin tuo ent.mormoni olisi joku antikristus...Ihmisiä me/te olette kaikki, yhtä huonoja ja hyviä!
Lopettakaa nyt ihmeessä, kamalaa luettavaa!
Koittakaa nyt hieman miettiä puolin ja toisin millä mätätte toisianne. Tuon lopputulos ei ole hyvä kenenkään kannalta.
Pläääh...Tehdään toisillemme niinkuin haluaisimme itsellemme tehtävän...Miksköhän yleensä yritän tätä? No, ei se ota jos ei annakaan... =)
"Nimettömänä - jollakin nikillä täällä on hyvä kirjoittaa potaskaa mutta jos kerran itse väität että se olisi totta niin nosta reilusti sinä syyte äläkä siellä uikuta nimettömänä.Äläkä taas väitä ettei sinua kukaan usko."
Niin siis minä en ole jäsen, eikä minua ole mormonit lähennelleet enkä sellaista ”uikuttaen” väitä. Kun minua opetettiin, niin luonani kävi kaksi sisarta, joten pappeusmiehistä minulla ei ole kokemusta. Halusinpahan vain puolustaa toista naista, sillä naisia olen nähnyt kohdeltavan kaltoin monessa yhteydessä, vastapuolen edes tajuamatta, tai ainakaan haluamatta tajuta, että nyt menee väärin ja yli rajan.
En minä hyökkää kirkkoasi vastaan, mutta en kyllä ihan suoralta kädeltä allekirjoittaisi väitettä, että kaikki mormonimiehet ovat puhtaita pulmusia eivätkä he koskaan sorru himojensa valtaan, varsinkaan, jos joku on omakohtaisesti kokenut aivan jotain muuta. Ja sitä paitsi asialla on tässäkin keskustelussa jo kaksi todistajaa; entinen mormoni ja tämä toinen nainen.
Tuli mieleen, että varmaan sinua loukkaa, koska kenties tunnet miehet, joista puhutaan, mutta meille muille kirjoittajille asia on vain asia ja siksi ehkä helpommin ja vain asiana käsiteltävissä. Ja eikö se niin pitäisi ollakin, riippumatta siitä kuka rikkeen ja häpäisyn tekee häntä ei arvostella eikä tuomita hänen persoonansa vuoksi vaan ainoastaan teon vuoksi.
Minun ollessani lapsi ei perheestämme annettu mitään kirkon vaatekierrätykseen enkä liioin saanut mistään kirkon kierrätyksestä mitään vaatteita tai jalkineita, eivät myöskään muut perheemme lapset.
Sukulaisilta tuli joskus jotakin.
Ehdotan, että kirkossa käsiteltäisiin joskus vaikka pyhäkoululuokissa tai Nuorten Naisten ryhmissä, miten tytön ja naisen tulee toimia, kun häntä sopimattomasti lähennellään.
Näiden ohjeiden tulee olla selkeät ja sellaiset, että jokainen tyttö ja nainen voi ja uskaltaa niiden mukaan kirkossa toimia. On nimittäin tavallista, että sama mies on törkeä useita naisia kohtaan, mutta kukaan ei uskalla puhua ääneen asiasta. Näin tällainen henkilö voi jatkaa vuosikausia sopimatonta käytöstään.
Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että tytöille ja naisille opetetaan kirkossa sukupuolisen puhtauden ja siveyden merkitystä. Toivoisin vain, että suurin uhka ei tulisi kirkon omien poikien ja miesten taholta. Minut on yritetty raiskata kolme kertaa elämässäni ja kaikista tilanteista olen selvinnyt joko huutamalla apua tai lyömällä. Nämä tilanteet eivät ole tapahtuneet kirkon toiminnan piirissä tai ole olleet kirkon jäsenen tekemiä.
Mutta kun hyökkääjä, käsiksi kävijä, on omaan seurakuntaan (tai jopa perheeseen) kuuluva tuttu ihminen, on hämmennys yleensä sellainen, että tyttö tai nainen on kykenemätön toimimaan riittävän tehokkaasti ja määrätietoisesti.
Raiskaajaa vastaan on muutama hyvä konsti:
huuda apua, työnnä peukalot raiskausta yrittävän silmiin ja paina kaikin voimin, potkaise polvella jalkoväliin niin lujaa kuin ikinä pystyt, tai ota miehen sukuelimet käteesi, joko vaatteiden läpi tai paljaaltaan, jos hän on jo saanut riisutuksi itseään ja purista kaikin voimin.
Mitä kirkko itse ehdottaa niitä veljiä vastaan, jotka lähentelevät sopimattomasti naisia. Yleensä kysymys ei ole raiskausyritytksestä, "vain" lääppimisestä, jonka mies kokee itselleen miellyttävänä ja kiihottavana - kenties laukeaakin. Niinkin mieleltään häiriintyneitä miehiä on, kirkossakin, että he jopa luulevat naisten salaa toivovan heiltä tällaista... uskomus, että naiset ovat jatkuvasti samalla lailla suorasukaisen sukupuolisen toiminnan tarpeessa kuin he itse ovat...
kaikenlainen pahanpuhuminen.
Kaikki nuo neuvot on paikallaan JOS on jotain tapahtunut, mutta nyt kuule haukut väärää puuta.
Yliammut ilkeyksissäsi ja itsekin sen tiedät. En vastaa enää, olet päässyt tarkoitusperääsi. On tullut likaisten asioiden pesuapikka tästä palstasta. Sellaisten asioiden joita EI kirkossa voi tapahtua.
Myönnä toki, että sellaista saattaa hyvinkin tapahtua, koska ihmisethän ovat vain ihmisiä - mormonikirkossakin.
Pedofiileja löytyy ateistien joukosta ja KAIKISTA seurakunnistakin heitä voi löytyä.
Onko jo kaksi uhria Josefiina ja polykapurus ?
Olen hoitoalalla ja myös lääkäreiden joukossa voi olla pedefiileja. Heitä voi olla kaikkien ammattiryhmien piirissä.
Minulle kertoi yksi tyttö itse, että häntä oli hyväksikäyttänyt eräässä uskonnollisessa yhteisössä mies, joka oli 8-vuotiaalle tytölle väittänyt, että HE SEURUSTELEVAT ja ettei tyttö saa kertoa kenellekään, "koska mies on vanhempi ja ihmiset eivät ymmärrä heidän seurusteluaan".
Tämä pikkutyttö kävi pitkän terapian ja on jo aikuinen nainen. Varmaan tämän naisen "sisäinen pikkutyttö" muistaa koko elämänsä tämän "kivuliaan seurustelun, josta ei saa kertoa kenellekään".
Ilmoittakaa heti poliisille, jos epäilette vaikka missä seurakunnassa tai muissa "porukoissa" epäilynkin lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Kohteena voi olla myös pikkupoika. Se on aina RIKOS !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Tehkää AINA rikosilmoitus epäilyistakin, vaikka tekijänä olisi "hyvässä maineessa oleva" kirkon johtaja.
Toivottaa hoitoalan ammattilainen !
Voimia ja siunausta sinulle hirvittävien kokemustesi selvittelemisessä. Syy ei ole sinun, vaan tuon perverssin lähentelijän, joka luultavasti ei koskaan parane taipumuksestaan.
Minä uskon sinua ja tuollaista voi taphtua kaikissa seurakunnissa ja ateistien joukossakin. Lasten hyväksikäyttäjät voivat olla korkeissa viroissa ja jopa lääkäreitä, pappeja tai arkkitehteja tai insinöörejä tai sitten ihan kouluttamattomia. Korkeasti koulutetuilla on yleensä valtaa ja rahaa ja heitä vastaan on vaikeaa nostaa syytettä. Tee kuitenkin rikosilmoitus, jos ei vielä ole tehnyt.
Siunausta ja voimia sinulle. Minä en samasta syystä kuin sinä, eronnut mormooneista, vaan erosin, kun Jumalan Pyhä Henki ilmoitti minulle heidän oppiensa olevan Raamatunvastaisia.
Toivottaa
Hoitoalan ammattilainen.
Tapani1 !
Leimaatko sinä hulluksi ja kertomustensa värittäjäksi meidät kaikki entiset mormoonit ?
Teillä on harhaoppeja:
1) mormoonikirjan rinnastaminen Raamattuun
2) kaste kuolleiden puolesta
3) kolme taivasta: "auringon kirkkaus, jonne menee vain mormoonit" kuun kirkkaus "muille uskovaisille" ja tähden kirkkaus "pakanoille". Ja vain ateistit ja saatananpalvojat ja murhaajat menevät "helvettiin" oppinne mukaan.
4)johtajienne palvominen
5)laki kymmenyksien maksamisesta
6)laki teen, kahvin juomisesta "kuuliaisuuden osoituksena"
7)ette hyväksy ristiä missään.
Kuitenkin "sana rististä on hullutusta niille, jotka kadotukseen joutuvat".
Me, jotka olemme päässeet irti harhaopistanne, olemme ihan järkeviä ihmisiä ja uskomme Elävään Jumalaan, Jeesukseen Kristukseen Vapahtajaamme ja Pyhään Henkeen Raamatun mukaan.
perustuvat Raamattuun.
Johtajiamme emme palvo - tai mitä tarkoitat palvomisella?
Tietänetkö, ettei alkikirkossa palvottu ristiä, kuten nykyisin tejhdään? Siitä on tehty miltei epäjumala. Ei risti yksin merkitse mitään, vaan Kristuksen sovitustyö. On magiaa rinnastaa esine ja asia.
Emme me kristityt "palvo ristiä". Jeesuksen Veren, syntiemme sovituksen, ristinkuoleman, kautta ja siis vain Jeesuksen kautta menemme Taivaaseen.
Risti on vain muistutus Jeesuksesta: Risti on TYHJÄ, joten Jeesus elää ! Jeesus on Vapahtajamme.
Mormooneille "sana rististä on hullutusta".
Tehkää parannus ja uskokaa Raamattuun. Älkää pitäkö Raamatun veroisena muita kirjoja. Herran tulo on lähellä. Jeesus tulee pian takaisin.
Minusta tuntui ihan samalta tuo ihmisten "korottaminen" papeiksi kunhan hyväksyy ensin KAIKKI mormoonien harhaopit. Minulle kerrottiin, että mormoonit uskovat Jeesuksella olleen vaimon ja lapsiakin. Siis täyttä harhaoppia koko oppi ! Kuka täysijärkinen tuollaista Raamatun vastaista opetusta voi uskoa.
Minua kohtaan kaikki olivat kyllä asiallisia ja rakastavia, mutta rakkaus loppui, kun sanoin, etten voi uskoa kaikkea, mitä he opettavat. Moni asia tuntui hyvälle, mutta HYVIN MONI asia tuntui KAMMOTTAVALLE JA HARHAOPPISELLE !
Tehkää parannus. Jumala rakastaa teitä kaikkia. Uskokaa Raamatun sanoma, evankeliumi, ilosanoma Jeesuksesta. VAIN Jeesus on Herra ! Jeesus tulee pian takaisin noutamaan omansa.
tuo vätteesi:
Mormooneille "sana rististä on hullutusta".
Meillä myöhempien aikojen pyhillä on aivan sama ymmärrys Kristuksen sovitustyöstä kuin muillakin kristityillä. Eiköhän on ole melkoista ristin palvontaa sen suuteleminen ja ristin merkin tekeminen sekä ristin korostaminen sovituksesta puhumisen sijasta. Kirjoitat aivan oikein:
"Risti on TYHJÄ, joten Jeesus elää ! Jeesus on Vapahtajamme." Miksi siis ristiä palvottaisiinkaan? Alkuseurakunnassa se ei ollut tapana eikä ole meidän kirkossammekaan.
Mitä tarkoitat ihmisten korottamisella papeiksi? Pappeuteen kutsutaan. Se on palvelustehtävä eikä mikään korotuksen merkki. Kaikki kelvolliset yli 12 vuotiaat miespuoliset kutsutaan palvelemaan pappeuden tehtävissä.
Mitä tarkoitat "harhaopeilla"?
Sitä ei tiedetä varmasti oliko Jeesus naimisissa eikä se ole kirkon virallista oppia. Olisi kuitenkin ollut hyvin kummallista, ettei terve mies olisi ollut naimisissa tuossa yhteiskunnassa. Kanaan häissä oli Maria pitoemäntänä ja Jeesusta pyydettiin hankkimaan viiniä. Se oli tuohon aikaan sulhasen tehtävä.
Kumma ellet käsitä mitä symbolismi on kun kuitenkin mormonitemppelissä vääntelet käsiäsi ja pukeudut seremoniaasuun varmaan niin usein kuin voit. Ei kai kukaan väitä että "palvot" noita asuja ja merkkejä.
Eivät kristityt "palvo" ristiä, vaan se on uskon ja toivon symboli, meitä rakastavalta Taivaanisältä.
vaan Jeesuksen sovitustyö on se suuri rakkauden osoitus meitä kohtaan. Ristin suuteleminen ym. ei kuulunut alkukirkon tapoihin. Missään Raamatun kohdassa ei kehoteta tekemään ristinmerkkejä eikä suutelemaan ristiä.
Emme palvo asujamme tai merkkejämme kuten ristiä palvotaan.