Ulkomaalaisia on aina ollut täällä. Tässä otteita vaan muutamista yhtiöiden historioista:
1852 Lyypekkiläinen Georg Franz Heinrich Stockmann saapui Suomeen Nuutajärven lasitehtaan kirjanpitäjäksi ja kassanhoitajaksi.
Sveitsiläisen Peter Eduard Fazerin rantautuminen Suomeen 27.marraskuuta 1844 klo. 6 iltapäivällä. ”Hieman epäselväksi on jäänyt, miksi Eduard Fazer oikeastaan lupasi matkustaa Helsinkiin ja ryhtyä saksalaisen Ernst Flohrin palvelukseen. Hän oli sisaruksista nuorin. Isä oli äskettäin kuollut. Ehkä ’Venäjä’ oli kyllin jännittävä ja eksoottinen.” Joka tapauksessa Eduard kotiutui hyvin Suomeen ja sai Suomen kansalaisuuden 1849. Suomalaisten paremmin tuntema Karl Fazer oli nuorin Eduard Fazerin kahdeksasta lapsesta
Nikolai Sinebrychoff, 1819
Suomalaisen oluen isä
1852 Lyypekkiläinen Georg Franz Heinrich Stockmann saapui Suomeen Nuutajärven lasitehtaan kirjanpitäjäksi ja kassanhoitajaksi.
Sveitsiläisen Peter Eduard Fazerin rantautuminen Suomeen 27.marraskuuta 1844 klo. 6 iltapäivällä. ”Hieman epäselväksi on jäänyt, miksi Eduard Fazer oikeastaan lupasi matkustaa Helsinkiin ja ryhtyä saksalaisen Ernst Flohrin palvelukseen. Hän oli sisaruksista nuorin. Isä oli äskettäin kuollut. Ehkä ’Venäjä’ oli kyllin jännittävä ja eksoottinen.” Joka tapauksessa Eduard kotiutui hyvin Suomeen ja sai Suomen kansalaisuuden 1849. Suomalaisten paremmin tuntema Karl Fazer oli nuorin Eduard Fazerin kahdeksasta lapsesta
Nikolai Sinebrychoff, 1819
Suomalaisen oluen isä
Vastaukset 1
Vanhimmat
Eri asiahan tämä on, kun länsimainen ihminen matkustaa toiseen länsimaiseen maahan, kulttuuri on kohtalaisen tuttua ja tavat samoin. Noin niin kuin yleisesti ottaen. Tulija sopeutuu tänne ja me suomalaiset tulijaan.
Kun ihminen tulee aivan eri kulttuurista, niin silloin syntyy ongelmia. Kun ruokaa saatetaan valmistaa avotulella olohuoneen lattialla, lähtömaassa naisten asema on aivan erilainen kuin täällä meillä, kaikki tälläinen vaikuttaa tietenkin haluttomuuteen vastaanottaa näitä tulijoita.
Suomalainen joutuu tekemään paljon töitä elääkseen ja pärjätäkseen täällä ja pakolaiset nostaa vaan sossusta rahaa, niin kyllähän se suututtaa.
Olen joskus ajatellut, että jos verot olisivat ns. korvamerkittyjä. Jos voisi itse päättää, mihin veroni menisivät, valitsisin ilman muuta kohteeksi vanhukset. Mummoni on jo kovin vanha, on nuoruudessaan joutunut tekemään paljon työtä. Sellaistahan se oli sodan jälkeen: raatamista pienellä palkalla.
Penniäkään en antaisi näille turvapaikkakeinottelijoille.