Vähän suuruudenhullu nimi joukko-osastolle, jonka kalusto koostui kourallisesta hyvin sekalaista sotasaaliskalustoa ja polkupyöristä.
Onko mitään toista maata jonka panssarivoimien toimintakyky suursodassa olisi ollut kiinni YKSITTÄISTEN vaunujen kunnossapysymisestä?
Sanotaan suoraan: Suomen Panssaridivisioona oli aivan karmea räpellys 1941-1943.
Anonyymi-ap
96
985
Vastaukset
- Anonyymi
PsD
- Anonyymi
"Vähän suuruudenhullu nimi joukko-osastolle, jonka kalusto koostui kourallisesta hyvin sekalaista sotasaaliskalustoa ja polkupyöristä."
Näin voipi olla, mutta kontekstilla on merkitystä. Salamasodan parhaina vuosina osa saksalaisten panssaridivisioonista oli valtaosin liikkeellä lainahöyhenissä esim. tsekkiläisin vaunuin. Vuoteen 1944 tultaessa oli jo ihan tavallista, että osa panssarijalkaväestä oli polkupyörillä moottoroituja ja oikeastikin moottoroitujen pataljoonien kalusto oli sekamelska omaa, vierasta ja varastettua.
"Onko mitään toista maata jonka panssarivoimien toimintakyky suursodassa olisi ollut kiinni YKSITTÄISTEN vaunujen kunnossapysymisestä?"
Ilman muuta, ei mitään poikkeuksellista toisen maailmansodan päivinä. Saksan 6. PsD joutui itärintamalla nylkemään omia hylkyjään varaosiksi, koska divisioonan käyttämälle harvinaiselle P-35 vaunulle ei edes ollut saatavissa täydennyksiä. Tunisian taisteluissa italialaiset panssaridivisioonat, tai mitä niistä oli enää jäljellä, puolestaan seisoivat vähien toimintakuntoisten rynnäkkötykkien tulivoiman varassa. Joka pitää Suomen tilkkutäkki-panssaridivisioonaa poikkeuksena ei selvästikään ole katsonut tilannetta muualla.
///MeAgaln- Anonyymi
Erona vaan se että ne muut lainahöyhenet operoi kymmenillä tai sadoilla vaunuilla, kuten divisioonan tai prikaatin tuleekin.
Suomen tapauksessa meillä oli vuoteen 1944 asti käytännössä rivissä vaivaisen tusinan verran edes jokseenkin käyttökelpoista kalustoa. T-26 oli vanhentunut jo 1941, ja lopun kaluston muodosti muutama T-34/76, 2 Klimiä ja 7 varsin onnetonta "postijunaa". Suomen ps-divisioona oli siten käytännössä vain ps-komppania vahvuudeltaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Erona vaan se että ne muut lainahöyhenet operoi kymmenillä tai sadoilla vaunuilla, kuten divisioonan tai prikaatin tuleekin.
Suomen tapauksessa meillä oli vuoteen 1944 asti käytännössä rivissä vaivaisen tusinan verran edes jokseenkin käyttökelpoista kalustoa. T-26 oli vanhentunut jo 1941, ja lopun kaluston muodosti muutama T-34/76, 2 Klimiä ja 7 varsin onnetonta "postijunaa". Suomen ps-divisioona oli siten käytännössä vain ps-komppania vahvuudeltaan.Lisäksi jatkosodan lopussa oli käytössä 29 Sturmgeschütz III rynnäkkötykkiä, mitkä laskettiin ps -divisioonan vahvuuteen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Erona vaan se että ne muut lainahöyhenet operoi kymmenillä tai sadoilla vaunuilla, kuten divisioonan tai prikaatin tuleekin.
Suomen tapauksessa meillä oli vuoteen 1944 asti käytännössä rivissä vaivaisen tusinan verran edes jokseenkin käyttökelpoista kalustoa. T-26 oli vanhentunut jo 1941, ja lopun kaluston muodosti muutama T-34/76, 2 Klimiä ja 7 varsin onnetonta "postijunaa". Suomen ps-divisioona oli siten käytännössä vain ps-komppania vahvuudeltaan."Erona vaan se että ne muut lainahöyhenet operoi kymmenillä tai sadoilla vaunuilla, kuten divisioonan tai prikaatin tuleekin."
NL:n talvioffensiivin käynnistyessä -42, Saksan itäarmeijassa oli kolme panssaridivisioonaa, joiden operatiivinen panssarivahvuus oli kirjaimellisesti 15 - 30 vaunun luokkaa ja niiden kyky panssaritaisteluun oli parin pitkäputkisen P-IV:n varassa - mikäli niitä sattui olemaan.
"Suomen tapauksessa meillä oli vuoteen 1944 asti käytännössä rivissä vaivaisen tusinan verran edes jokseenkin käyttökelpoista kalustoa."
Kuulostaa melko normaalilta tilanteelta aktiivisimmilla rintamilla.
"T-26 oli vanhentunut jo 1941, ja lopun kaluston muodosti muutama T-34/76, 2 Klimiä ja 7 varsin onnetonta "postijunaa"."
Kuulostaa hyvin paljon siltä, mikä odotti saksalaisia panssaridivisioonia talvella 42-43. Huonoiten varustetut rykmentit operoivat 10-20 vanhalla tsekkivaunulla tai lyhytputkisella P-III:lla ja ainoa todella KV:n kohtaamiseen turvalliselta etäisyydeltä pystyvä vaunu oli se yksi pitkäputkinen P-IV joukkue.
"Suomen ps-divisioona oli siten käytännössä vain ps-komppania vahvuudeltaan."
Moni ei vain yksinkertaisesti ymmärrä minkälaista luokkaa kulutus aktiivirintamilla oli.
///MeAgaln - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Erona vaan se että ne muut lainahöyhenet operoi kymmenillä tai sadoilla vaunuilla, kuten divisioonan tai prikaatin tuleekin.
Suomen tapauksessa meillä oli vuoteen 1944 asti käytännössä rivissä vaivaisen tusinan verran edes jokseenkin käyttökelpoista kalustoa. T-26 oli vanhentunut jo 1941, ja lopun kaluston muodosti muutama T-34/76, 2 Klimiä ja 7 varsin onnetonta "postijunaa". Suomen ps-divisioona oli siten käytännössä vain ps-komppania vahvuudeltaan.PS-divisioonalla oli käytössä kymmeniä T-26 ja Christie-vaunuja, joita oli saatu Talvisodassa sotasaaliiksi ja vielä kesällä 1941 ne kelpasivat vallan hyvin hyökkäyssotaan! Ei vastapuolellakaan ollut sen kummempia. T-34 ilmaantui rintamille vasta 1942!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
PS-divisioonalla oli käytössä kymmeniä T-26 ja Christie-vaunuja, joita oli saatu Talvisodassa sotasaaliiksi ja vielä kesällä 1941 ne kelpasivat vallan hyvin hyökkäyssotaan! Ei vastapuolellakaan ollut sen kummempia. T-34 ilmaantui rintamille vasta 1942!
Mitä ihmeen Christie-vaunuja? Ei neukulla ollut Talvisodassa mitään Christie -vaunuja!
Jos tarkoitat Christie jousitusta, niin se ei ollut yhdenkään NL: n vaunun tyyppinimenä.
T-34 ilmaantui rintamille jo Operaatio Barbarossan ensimmäisen päivän aikana, ja Suomen rintamallakin sitä oli varmuudella jo vuoden 1941 kesänä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Erona vaan se että ne muut lainahöyhenet operoi kymmenillä tai sadoilla vaunuilla, kuten divisioonan tai prikaatin tuleekin.
Suomen tapauksessa meillä oli vuoteen 1944 asti käytännössä rivissä vaivaisen tusinan verran edes jokseenkin käyttökelpoista kalustoa. T-26 oli vanhentunut jo 1941, ja lopun kaluston muodosti muutama T-34/76, 2 Klimiä ja 7 varsin onnetonta "postijunaa". Suomen ps-divisioona oli siten käytännössä vain ps-komppania vahvuudeltaan.PS-divisioonalla oli 1941 useita kymmeniä venäläisiä T-26 vaunuja ja Christie-vaunuja ja ne oli samanveroisia välineitä kuin millä venäläiset tuolloin toimivat! Vasta vuoden 1942 aikana alkoi ilmaantua rintamalle T-34/76 vaunuja, ja vasta vuonna 1944 siitä kehittyneempi versio T-34/85. Vanhoja T-26-vaunuja käytettiin paremman kaluston rinnalla sodan loppuun saakka.
Kannataa lukea: R. Lehväslaiho: ”Panssarisotaa” ja ”Sotkalla sodassa”. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lisäksi jatkosodan lopussa oli käytössä 29 Sturmgeschütz III rynnäkkötykkiä, mitkä laskettiin ps -divisioonan vahvuuteen.
Suomi osti yhteensä 59 kpl StuG III -vaunuja Saksalta vuosina 1943 ja 1944. Vaunut tuhosivat 87 vihollispanssaria omien tappioiden ollessa 8 vaunua. 29 vaunuista ehti jatkosodan taisteluihin. Koska varaosista oli puutetta, yksi vaunu purettiin osiksi. Loput 30 vaunua eivät ehtineet jatkosotaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
PS-divisioonalla oli 1941 useita kymmeniä venäläisiä T-26 vaunuja ja Christie-vaunuja ja ne oli samanveroisia välineitä kuin millä venäläiset tuolloin toimivat! Vasta vuoden 1942 aikana alkoi ilmaantua rintamalle T-34/76 vaunuja, ja vasta vuonna 1944 siitä kehittyneempi versio T-34/85. Vanhoja T-26-vaunuja käytettiin paremman kaluston rinnalla sodan loppuun saakka.
Kannataa lukea: R. Lehväslaiho: ”Panssarisotaa” ja ”Sotkalla sodassa”."PS-divisioonalla oli 1941 useita kymmeniä venäläisiä T-26 vaunuja ja Christie-vaunuja ja ne oli samanveroisia välineitä kuin millä venäläiset tuolloin toimivat!"
Tosin Panssaridivisioona perustettiin vasta 28.6.1942.
Eikä vuonna 1941 toiminnassa olleella Panssaripataljoonalla ollut vahvuudessaan yhtään kappaletta Christie vaunua,.Eikä Neuvostoliitossa ole koskaan ollut ensimmäistäkään Christie .panssarivaunua taistelukäytössä:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_armored_fighting_vehicles_of_the_Soviet_Union
"Vasta vuoden 1942 aikana alkoi ilmaantua rintamalle T-34/76 vaunuja,"
Meinaatko, että jankuttamalla saat valeen muuttuman totuudeksi?
No ei se onnistu tälläkään kertaa:
Jatkosodan ensimmäinen T-34-panssarivaunu vallattiin viholliselta Syvärin voimalaitoksen lohkolla lokakuussa 1941.
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/1262
Vaurioita saatiin kuitenkin aikaan. Ensimmäinen Sotka jäi sotasaaliiksi suomalaisille elokuussa 1941 Kannaksella Kaukolan–Räisälän-tiellä
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009721588.html
"Kannataa lukea: R. Lehväslaiho: ”Panssarisotaa” ja ”Sotkalla sodassa”."
Meinaatko, että siten tulee samanlaiseksi sekopääksi, kuin sinä olet? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä ihmeen Christie-vaunuja? Ei neukulla ollut Talvisodassa mitään Christie -vaunuja!
Jos tarkoitat Christie jousitusta, niin se ei ollut yhdenkään NL: n vaunun tyyppinimenä.
T-34 ilmaantui rintamille jo Operaatio Barbarossan ensimmäisen päivän aikana, ja Suomen rintamallakin sitä oli varmuudella jo vuoden 1941 kesänä.” Mitä ihmeen Christie-vaunuja? Ei neukulla ollut Talvisodassa mitään Christie -vaunuja!”
TYYPPI BT-2, josta suomalaiset käyttivät myös nimeä Christie. Vastasi ominaisuuksiltaan T-26:ta. Sen alustalle oli tehtu Viipurin 1944 surullisen kuulut rynnäkkötykit! Tuttu myös Lehväslaihon kirjoissa.
”T-34 ilmaantui rintamille jo Operaatio Barbarossan ensimmäisen päivän aikana, ja Suomen rintamallakin sitä oli varmuudella jo vuoden 1941 kesänä.”
Ensimmäinen saatiin sotasaaliina vuoden 1942 alussa. Sama, joka kerkisi uida Juustilan kanavassa 1944 ja on nyt näytillä Panssarimuseossa! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"PS-divisioonalla oli 1941 useita kymmeniä venäläisiä T-26 vaunuja ja Christie-vaunuja ja ne oli samanveroisia välineitä kuin millä venäläiset tuolloin toimivat!"
Tosin Panssaridivisioona perustettiin vasta 28.6.1942.
Eikä vuonna 1941 toiminnassa olleella Panssaripataljoonalla ollut vahvuudessaan yhtään kappaletta Christie vaunua,.Eikä Neuvostoliitossa ole koskaan ollut ensimmäistäkään Christie .panssarivaunua taistelukäytössä:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_armored_fighting_vehicles_of_the_Soviet_Union
"Vasta vuoden 1942 aikana alkoi ilmaantua rintamalle T-34/76 vaunuja,"
Meinaatko, että jankuttamalla saat valeen muuttuman totuudeksi?
No ei se onnistu tälläkään kertaa:
Jatkosodan ensimmäinen T-34-panssarivaunu vallattiin viholliselta Syvärin voimalaitoksen lohkolla lokakuussa 1941.
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/1262
Vaurioita saatiin kuitenkin aikaan. Ensimmäinen Sotka jäi sotasaaliiksi suomalaisille elokuussa 1941 Kannaksella Kaukolan–Räisälän-tiellä
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009721588.html
"Kannataa lukea: R. Lehväslaiho: ”Panssarisotaa” ja ”Sotkalla sodassa”."
Meinaatko, että siten tulee samanlaiseksi sekopääksi, kuin sinä olet?Tuskinpa. Ainakin malttaa jättää nimittelyt väliin!🤡🤡🤡🤡
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Mitä ihmeen Christie-vaunuja? Ei neukulla ollut Talvisodassa mitään Christie -vaunuja!”
TYYPPI BT-2, josta suomalaiset käyttivät myös nimeä Christie. Vastasi ominaisuuksiltaan T-26:ta. Sen alustalle oli tehtu Viipurin 1944 surullisen kuulut rynnäkkötykit! Tuttu myös Lehväslaihon kirjoissa.
”T-34 ilmaantui rintamille jo Operaatio Barbarossan ensimmäisen päivän aikana, ja Suomen rintamallakin sitä oli varmuudella jo vuoden 1941 kesänä.”
Ensimmäinen saatiin sotasaaliina vuoden 1942 alussa. Sama, joka kerkisi uida Juustilan kanavassa 1944 ja on nyt näytillä Panssarimuseossa!"TYYPPI BT-2, josta suomalaiset käyttivät myös nimeä Christie. Vastasi ominaisuuksiltaan T-26:ta. Sen alustalle oli tehtu Viipurin 1944 surullisen kuulut rynnäkkötykit! Tuttu myös Lehväslaihon kirjoissa."
Ja taas valehtelet, BT 42, eli se niin sanottu rynnäkkötykki oli tehty BT- 7 tankin alustalle,
BT-2oli varustettu 37mm. tykillä, eikä niitä edes Talvisodassa käytetty, eikä BT -sarja vastannut lainkaan T-26:ta, vaan oli suunniteltu nopeaksi ja ohuelti panssaroiduksi:
The BT-42 was a Finnish assault gun, constructed during the Continuation War. It was constructed from captured Soviet BT-7 light tanks and British 4.5-inch howitzers (114 mm-calibre light howitzer, model 1908) from 1918, which had been donated during the Winter War. Eighteen[2][3] vehicles were constructed, yet only 1 survives to this day, housed at the Parola Tank Museum.
he Finns decided to redesign the BT-7 Model 1937 tank. They constructed a new turret fitted with 76 K/02 gun sights[5] and armed it with British-made 114.3 mm howitzers that had been supplied by the British during the Winter War (Q.F. 4,5 inch howitzer Mark II, also known as 114 Psv.H/18 in Finland). Eighteen BT-42 were built and these were pressed into service in 1943
https://en.wikipedia.org/wiki/BT-42
"Ensimmäinen saatiin sotasaaliina vuoden 1942 alussa. Sama, joka kerkisi uida Juustilan kanavassa 1944 ja on nyt näytillä Panssarimuseossa!"
Hahaha eikö siellä apukoulussa opetettu edes lukemaan ?
Siinä sama toiseen kertaan:
Jatkosodan ensimmäinen T-34-panssarivaunu vallattiin viholliselta Syvärin voimalaitoksen lohkolla lokakuussa 1941.
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/1262
Vaurioita saatiin kuitenkin aikaan. Ensimmäinen Sotka jäi sotasaaliiksi suomalaisille elokuussa 1941 Kannaksella Kaukolan–Räisälän-tiellä
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009721588.html
Ja siitä lisää:
T-34 yllätti myös suomalaisjoukot jatkosodan hyökkäysvaiheessa. Niitä tuli vastaan jo alkusyksystä Kaukolassa Karjalan Kannaksella. Lisää seurasi. Syvärillä lokakuussa 1941, kun meikäläiset T-26-vaunut kohtasivat uusia neuvostovaunuja Syvärin voimalaitoksen alueella käydyssä taistelussa.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005086743.html - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"TYYPPI BT-2, josta suomalaiset käyttivät myös nimeä Christie. Vastasi ominaisuuksiltaan T-26:ta. Sen alustalle oli tehtu Viipurin 1944 surullisen kuulut rynnäkkötykit! Tuttu myös Lehväslaihon kirjoissa."
Ja taas valehtelet, BT 42, eli se niin sanottu rynnäkkötykki oli tehty BT- 7 tankin alustalle,
BT-2oli varustettu 37mm. tykillä, eikä niitä edes Talvisodassa käytetty, eikä BT -sarja vastannut lainkaan T-26:ta, vaan oli suunniteltu nopeaksi ja ohuelti panssaroiduksi:
The BT-42 was a Finnish assault gun, constructed during the Continuation War. It was constructed from captured Soviet BT-7 light tanks and British 4.5-inch howitzers (114 mm-calibre light howitzer, model 1908) from 1918, which had been donated during the Winter War. Eighteen[2][3] vehicles were constructed, yet only 1 survives to this day, housed at the Parola Tank Museum.
he Finns decided to redesign the BT-7 Model 1937 tank. They constructed a new turret fitted with 76 K/02 gun sights[5] and armed it with British-made 114.3 mm howitzers that had been supplied by the British during the Winter War (Q.F. 4,5 inch howitzer Mark II, also known as 114 Psv.H/18 in Finland). Eighteen BT-42 were built and these were pressed into service in 1943
https://en.wikipedia.org/wiki/BT-42
"Ensimmäinen saatiin sotasaaliina vuoden 1942 alussa. Sama, joka kerkisi uida Juustilan kanavassa 1944 ja on nyt näytillä Panssarimuseossa!"
Hahaha eikö siellä apukoulussa opetettu edes lukemaan ?
Siinä sama toiseen kertaan:
Jatkosodan ensimmäinen T-34-panssarivaunu vallattiin viholliselta Syvärin voimalaitoksen lohkolla lokakuussa 1941.
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/1262
Vaurioita saatiin kuitenkin aikaan. Ensimmäinen Sotka jäi sotasaaliiksi suomalaisille elokuussa 1941 Kannaksella Kaukolan–Räisälän-tiellä
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009721588.html
Ja siitä lisää:
T-34 yllätti myös suomalaisjoukot jatkosodan hyökkäysvaiheessa. Niitä tuli vastaan jo alkusyksystä Kaukolassa Karjalan Kannaksella. Lisää seurasi. Syvärillä lokakuussa 1941, kun meikäläiset T-26-vaunut kohtasivat uusia neuvostovaunuja Syvärin voimalaitoksen alueella käydyssä taistelussa.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005086743.html” Ja taas valehtelet, BT 42, eli se niin sanottu rynnäkkötykki oli tehty BT- 7 tankin alustalle,
BT-2oli varustettu 37mm. tykillä, eikä niitä edes Talvisodassa käytetty, eikä BT -sarja vastannut lainkaan T-26:ta, vaan oli suunniteltu nopeaksi ja ohuelti panssaroiduksi:”
HeHe! Vai valehten kun unohdan yhden luvun tyyppinumerosta? Olet kyllä veikeä! Suomessa sanalla valehtelu tarkoittaa tahallista totuudesta poikkeavaa puhetta!
Talvisodassa niitä käytettiin niin ikään ja niitä näkyi valokuvissa. Mistäs ne muutoin olisi Suomeen tulleet kuin viholliselta? Emme me niitä iostaneet! Ja jos luet Jatkosodan alun tankkitaistelijan muistelmia niin niitä Suomessa. Kutsuttiin myös nimellä Christie! Kannattaa ehkä lukea enemmän aiheesta? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Ja taas valehtelet, BT 42, eli se niin sanottu rynnäkkötykki oli tehty BT- 7 tankin alustalle,
BT-2oli varustettu 37mm. tykillä, eikä niitä edes Talvisodassa käytetty, eikä BT -sarja vastannut lainkaan T-26:ta, vaan oli suunniteltu nopeaksi ja ohuelti panssaroiduksi:”
HeHe! Vai valehten kun unohdan yhden luvun tyyppinumerosta? Olet kyllä veikeä! Suomessa sanalla valehtelu tarkoittaa tahallista totuudesta poikkeavaa puhetta!
Talvisodassa niitä käytettiin niin ikään ja niitä näkyi valokuvissa. Mistäs ne muutoin olisi Suomeen tulleet kuin viholliselta? Emme me niitä iostaneet! Ja jos luet Jatkosodan alun tankkitaistelijan muistelmia niin niitä Suomessa. Kutsuttiin myös nimellä Christie! Kannattaa ehkä lukea enemmän aiheesta?Jos kolme kertaa peräkkäin yrität syöttää samaa valetta "koska unohdit" huolimatta siitä, että oikea tieto on linkitetty sinulle, niin muistisi on sitten kuin kanalla 🐔
Talvisodassa ei käytetty BT-2 vaunuja, vaan BT-7 versiota, mikä kyllä tulee ilmi jo edellisestä viestistä, missä nimenomaan kerrotaan niiden olleen kaapattuja. Väitteen niiden ostamisesta keksit itse - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomi osti yhteensä 59 kpl StuG III -vaunuja Saksalta vuosina 1943 ja 1944. Vaunut tuhosivat 87 vihollispanssaria omien tappioiden ollessa 8 vaunua. 29 vaunuista ehti jatkosodan taisteluihin. Koska varaosista oli puutetta, yksi vaunu purettiin osiksi. Loput 30 vaunua eivät ehtineet jatkosotaan.
Suomalaiset liioittelevat neuvostoliittolaisia tappioita. Ei Kannaksella tuhottu 730 neuvostopanssaria kesällä 1944 sillä NL menetti offensiivissa kaikkiaan 294 panssaria. Ja niistä parikymmentä oli ei-vihollisvaikutuksen vuoksi menetettyjä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
PS-divisioonalla oli käytössä kymmeniä T-26 ja Christie-vaunuja, joita oli saatu Talvisodassa sotasaaliiksi ja vielä kesällä 1941 ne kelpasivat vallan hyvin hyökkäyssotaan! Ei vastapuolellakaan ollut sen kummempia. T-34 ilmaantui rintamille vasta 1942!
1941 se oli vielä Panssaripataljoona
- Anonyymi
"Ilman muuta, ei mitään poikkeuksellista toisen maailmansodan päivinä."
Et tainnut täysin ymmärtää sanan "yksittäinen" merkitystä. Suomen kohdalla jo yhden ainoan Klimin tai Sotkan hajoaminen ruunasi ison osan koko armeijan ainoan ps-"divisioonan" voimasta.
Ei muissa maissa oltu näin ohkaisilla eväillä liikenteessä.- Anonyymi
"Et tainnut täysin ymmärtää sanan "yksittäinen" merkitystä."
Pelkäänpä ettet sinä ole ymmärtänyt sanan yksittäinen merkitystä ;)
"Suomen kohdalla jo yhden ainoan Klimin tai Sotkan hajoaminen ruunasi ison osan koko armeijan ainoan ps-"divisioonan" voimasta."
Kun sanon saksalaisten ja italialaisten panssaridivisioonien tulivoiman panssaritaisteluissa levänneen yksittäisten vaunujen varassa, minä tarkoitan sitä myös.
"Ei muissa maissa oltu näin ohkaisilla eväillä liikenteessä."
Niinkö? Kerro se italialaisille vaunumiehistöille, joiden panssarikomppaniat kulkivat käytännössä yksinomaan T-26:n teknisen vastineen varassa ja jotka oikeasti myös taistelivat aktiivisella rintamalla pääosan aikaa.
///MeAgaln - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Et tainnut täysin ymmärtää sanan "yksittäinen" merkitystä."
Pelkäänpä ettet sinä ole ymmärtänyt sanan yksittäinen merkitystä ;)
"Suomen kohdalla jo yhden ainoan Klimin tai Sotkan hajoaminen ruunasi ison osan koko armeijan ainoan ps-"divisioonan" voimasta."
Kun sanon saksalaisten ja italialaisten panssaridivisioonien tulivoiman panssaritaisteluissa levänneen yksittäisten vaunujen varassa, minä tarkoitan sitä myös.
"Ei muissa maissa oltu näin ohkaisilla eväillä liikenteessä."
Niinkö? Kerro se italialaisille vaunumiehistöille, joiden panssarikomppaniat kulkivat käytännössä yksinomaan T-26:n teknisen vastineen varassa ja jotka oikeasti myös taistelivat aktiivisella rintamalla pääosan aikaa.
///MeAgaln"T-26:n teknisen vastineen varassa ja jotka oikeasti myös taistelivat aktiivisella rintamalla pääosan aikaa."
Niitä samoja louskuja oli Akselin panssareista myös El Alameinin toisessa taistelussa noin puolet, ja niitä eräs tyyppi on kymmeniä kertoja väittänyt saksalaisiksi:-D - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"T-26:n teknisen vastineen varassa ja jotka oikeasti myös taistelivat aktiivisella rintamalla pääosan aikaa."
Niitä samoja louskuja oli Akselin panssareista myös El Alameinin toisessa taistelussa noin puolet, ja niitä eräs tyyppi on kymmeniä kertoja väittänyt saksalaisiksi:-DMatilda II
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"T-26:n teknisen vastineen varassa ja jotka oikeasti myös taistelivat aktiivisella rintamalla pääosan aikaa."
Niitä samoja louskuja oli Akselin panssareista myös El Alameinin toisessa taistelussa noin puolet, ja niitä eräs tyyppi on kymmeniä kertoja väittänyt saksalaisiksi:-D"Niitä samoja louskuja oli Akselin panssareista myös El Alameinin toisessa taistelussa noin puolet, ja niitä eräs tyyppi on kymmeniä kertoja väittänyt saksalaisiksi:-D"
Miten hitossa se on mahdollista? Minä kun juuri sain tietää Suomen panssaridivisioonan olleen ainoa kyseenalaisesti varustettu panssariyksikkö toisessa maailmansodassa.
///MeAgaln
- Anonyymi
Suomen silloisilla resursseilla ei olisi kyetty isompaa hoitamaankaan. Vaunujen polttoainehuolto olisi muodostunut valtavaksi ongelmaksi pitkälti hevosvetoiselle armeijalle.
Toki on sanottava että kokemus mekanisoinnista kasvoi sodan edetessä ja 1944 hoidettiin varsin mallikkaasti sturmeilla varustettu ps-divisioona. Kelpo vaunuja oli silloin rivissä lähes 50, kun ottaa lukuun kaikki keskiraskaat ja raskaat: stug, sotkat, klimit ja ne pari JSU-152:sta.- Anonyymi
Suomihan taisi tavoitella isoa määrää Pantheria korvaamaan kaikki muut vaunut , mutta Saksa ei niitä myynyt. 45-tonninen vaunu olisi ollut hyvin raskas huollollisesti Suomen kaltaiselle pienelle valtiolle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomihan taisi tavoitella isoa määrää Pantheria korvaamaan kaikki muut vaunut , mutta Saksa ei niitä myynyt. 45-tonninen vaunu olisi ollut hyvin raskas huollollisesti Suomen kaltaiselle pienelle valtiolle.
Vai ”taisi”? EI TODELLAKAAN TAINNUT!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomihan taisi tavoitella isoa määrää Pantheria korvaamaan kaikki muut vaunut , mutta Saksa ei niitä myynyt. 45-tonninen vaunu olisi ollut hyvin raskas huollollisesti Suomen kaltaiselle pienelle valtiolle.
Suomalaiset kinusivat Sakulta 100 pantheria tai edes samaa määrä t34 vaunua. Ilmavoimille 200 Mersua+100 Junkers 88 konetta. Kannaksella olevalle armeijalla kokonaan Saksalaista aseistusta, jolloin sekavat vanhat romut olisi voitu museoida.Suomi oli Saksan liitolasista ainoa sotilaallisesti kyvykäs. Saksa oli jo kaulaa myöten kusessa, huono liitolainen. 😡😡😡
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomalaiset kinusivat Sakulta 100 pantheria tai edes samaa määrä t34 vaunua. Ilmavoimille 200 Mersua 100 Junkers 88 konetta. Kannaksella olevalle armeijalla kokonaan Saksalaista aseistusta, jolloin sekavat vanhat romut olisi voitu museoida.Suomi oli Saksan liitolasista ainoa sotilaallisesti kyvykäs. Saksa oli jo kaulaa myöten kusessa, huono liitolainen. 😡😡😡
Paljon olen lukenut sotahistoriaa enkä ole toiveeseesi törmännyt. Onko moista ”halua” näkynyt kirjalliuseb´na koskaan?
Saksa oli itse tukalassa asemassa ja häviämässä sodan, mutta SILTI se toimitti Suomeen vuonna 1944 yht. 60 kpl Sturm III rynnäkkötykkiä, 15 kpl Pzwk IV-tankkia, satoja ps-kauhuja ja -nyrkkejä, useita kymmeniä BF-109G-hävittäjäkoneita ja yli 100 kpl 75 mm:n pst-tykkiä! Joten tilanteeseen nähden yhä hyvä liittolainen, joskin kaluston toimittajana USA olisi varmaan ollut parempi. Harmi kyllä se silloin soti eri puolella! Nythän on tilanne siinäkin suhteessa parempi! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vai ”taisi”? EI TODELLAKAAN TAINNUT!
No eipä tietenkään, sehän olisi ollutkin aivan järjetöntä, paljon fiksumpaa oli sinnitellä sekavalta vanhetuneella kalustolla
- Anonyymi
Somua, Renault tai Matilda olivat ainoita, joita Suomi olisi voinut saada käyttöönsä välirauhan aikana, mutta niihinkään ei ollut varaa. Ne olivat parempia kuin BT-42.
Olisi ehkä ollut järkevä perustaa kaksi panssariprikaatia, toinen pelkästään jv:n yhteyteen, kaluston heikkoudesta johtuen. Kaikkein realistisinta olisi ollut muuttaa kaikki talvisodan aikaiset romut tanketeiksi ja laveteiksi raskaille aseille.- Anonyymi
"Kaikkein realistisinta olisi ollut muuttaa kaikki talvisodan aikaiset romut tanketeiksi ja laveteiksi raskaille aseille."
Oisko T-26:sta voinut tehdä Marder-tyylisen lavetin 75mm pst-tykille? Marderissahan käytettiin kevyen tsekkivaunun alustaa. Suomen ongelmahan oli nimenomaan soveltuvan vetokaluston puute painavan 75mm pakin käsittelyyn, minkä takia niitä menetettiin paljon. - Anonyymi
Renault FT 17 oli oiva vaunu.
- Anonyymi
"Somua, Renault tai Matilda olivat ainoita, joita Suomi olisi voinut saada käyttöönsä välirauhan aikana, mutta niihinkään ei ollut varaa. "
Saksan varastoistako? Ranskalla ja briteillähän oli tuossa vaiheessa jo muut murheet. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Renault FT 17 oli oiva vaunu.
Aikansa huipputuote. Eka psv jossa oli kääntyvä torni.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aikansa huipputuote. Eka psv jossa oli kääntyvä torni.
Joissakin vaunuissa oli jopa 37 mm:n tykki.
- Anonyymi
” Sanotaan suoraan: Suomen Panssaridivisioona oli aivan karmea räpellys 1941-1943.”
Toki voi ja saat sanoa mitä lystäät, mutta nuo kymmenet Vickers- ja T-26-tankit olivat suureksi avuksi etenemisvaiheessa 1941 Laatokan Karjalassa ja matkan varrella ne osallistuivat myös Laatokalta maihinnousseen venäläisen merijalkaväen osaston tuhoamiseen ja etenivät lopulta Petroskoihin ja Poventsaan saakka!- Anonyymi
Kesällä 44 nämä vanhentuneet pikkutankit olivat sopineet vetämään näitä 75mm PST tykkejä. Painoivat 1,5 t. 14 miestä lykkäsi maastossa. Tiellä veti osuuskaupan kuorma-auto. Tykejä menetetiin paljon koska aseman vaihtoa ei pystyty suoriamaan. Lukepaaka juusto össin pojan kirja. 😁😁😁
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kesällä 44 nämä vanhentuneet pikkutankit olivat sopineet vetämään näitä 75mm PST tykkejä. Painoivat 1,5 t. 14 miestä lykkäsi maastossa. Tiellä veti osuuskaupan kuorma-auto. Tykejä menetetiin paljon koska aseman vaihtoa ei pystyty suoriamaan. Lukepaaka juusto össin pojan kirja. 😁😁😁
Hyvä esimerkki siitä miten tärkeää on huomioida myös se logistiikka kun aseita hankitaan. Eipä siinä tykin ominaisuudet kyllä loistamaan pääse jos sen siirtämistä ei ole ajateltu lainkaan.
Näinhän Suomessa ei tosiaan tehty, vaan mentiin "sillä mitä on". Seurauksena aivan turhia tappioita ja taktista kankeutta, koska toisin kuin kenttätykistö, toimi nuo pst-tykit näköetäisyydellä vihollisesta joka Suomen metsäisissä olosuhteissa tarkoitti usein satoja metrejä. Kaukana linjojen takana olevien kenttätykkien kohdalla vielä voitiin elää heppavaljakoita ja muita epämääräisiä konsteja käyttäen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kesällä 44 nämä vanhentuneet pikkutankit olivat sopineet vetämään näitä 75mm PST tykkejä. Painoivat 1,5 t. 14 miestä lykkäsi maastossa. Tiellä veti osuuskaupan kuorma-auto. Tykejä menetetiin paljon koska aseman vaihtoa ei pystyty suoriamaan. Lukepaaka juusto össin pojan kirja. 😁😁😁
” Lukepaaka juusto össin pojan kirja”
Jos ja kun kehoitat JOTAKIN LUKEMAAN niin viitsi nyt EDES SEN VERRAN, että kerrot kirjailijan ja teoksen nimen! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
” Lukepaaka juusto össin pojan kirja”
Jos ja kun kehoitat JOTAKIN LUKEMAAN niin viitsi nyt EDES SEN VERRAN, että kerrot kirjailijan ja teoksen nimen!Sotahistorian harrastajien palsta 🤭🤭🤭
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kesällä 44 nämä vanhentuneet pikkutankit olivat sopineet vetämään näitä 75mm PST tykkejä. Painoivat 1,5 t. 14 miestä lykkäsi maastossa. Tiellä veti osuuskaupan kuorma-auto. Tykejä menetetiin paljon koska aseman vaihtoa ei pystyty suoriamaan. Lukepaaka juusto össin pojan kirja. 😁😁😁
Juusto Össin poika oli kiistatta Suomen pätevin kenraali jatkosodassa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juusto Össin poika oli kiistatta Suomen pätevin kenraali jatkosodassa.
Juusto Össin poika pysäytti talvisodan NL hyökkäyksen Viipurinladen taisteluissa. Walleniukselta kun jäi ryypypääle. 😁😁😁
- Anonyymi
Eli kun et osaa kirjoittaa edes kirjan tai kirjailijan nimeä oikein niin silloin olet aito ”sotahistorian harrastaja”? Luulin, että vaatimustaso olisi ollut edes hieman kunnianhimoisempi!🤡🤡🤡🤡
- Anonyymi
Suunta oli kuitenkin oikea: vaunukalustoa pyrittiin yhdenmukaistamaan ja parantamaan se mitä pystyttiin, ja kokoonpanoon kuului jopa it-vaunut (Landsverk anti), mikä oli silloista kehityksen huippua.
Sekalaisen ja vähäisen psv-kaluston lisäksi puutteita oli hinausvaunujen, siltavaunujen, pioneerivaunujen ja telatykistön puute.
Jossitteluna: JOS Saksasta olisi saatu ostettua Sotkaa vaikkapa ihan parin-kolmen komppanian tarpeisiin (n. 36 vaunua) ja siihen päälle Sturmit (36), olisi tilanne ollut olosuhteisiin suhteutettuna jopa oikein hyvä. It-suojana Landsverkit, tiedusteluvaunuina kevyet T-26:t ja tykistönä auto- tai telatraktorivetoiset 4- ja 6-tuumaiset, niin kyllähän näillä olisi menty jo pitkälle.- Anonyymi
Surman loukkuja
- Anonyymi
Lagujsen divisioonan iskuvoimaa edusti ps-vaunujen lisäkse sen jääkäriosastot, jotka koostuivat nuorista miehustä ja koulutettu Laguksen vaatimalle tasolle poikkeuksellisen isolla työllä!
- Anonyymi
Mutta niin se vaan jäi Neuvostoliiton kommunismidiktatuurilta Suomi valtaamatta, vaikka se niitten puna-armeijan piti olla vallan epeli sotimaan, ja vielä jokusen vuosikymmenen niitä näitä kommunistikyhästeltyään koko konkurssipesä päätyi kerrankin siinä maassa viisaasti tehtyyn ratkaisuun - itsemurhaan.
Uraaa, sillviisii niin.- Anonyymi
No saatiiko jotain parempaa tilalle?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No saatiiko jotain parempaa tilalle?
TOKI!
NEUVOSTOLIITTO—> VENÄJÄ
Sodan lopussa se orjuutti lukemattomia Itä-Euroopan maita ja niissä kymmeniä miljoonia ihmisiä orjuuteen ja toimimattomiin kansandemokratioihin aikajaksoksi 1945-1990. Tuona aikana se kitui itse, kukisti kansannousuja ja köyhtyi kunnes Euroopan ja koko maailman iloksi itse romahti 1991 ja kaikki nuo kansat karkasivat vapauteen! Myös Neuvostoliitto itse muutti nimensä, yhteiskuntajärjestelmänsä ja koki muutoinkin seuraavat muutokset:
Väkiluku: 293 miljoonaa —-> 145 miljoonaa
Pinta-ala: 22.402.000 —-> 17.075.000
Vapautuneet valtiot: Baltian maat, Ukraina, Valko-Venäjä, Uzbekistan, Kirgisia, Armenia, Tadzikistan, Azerbaizdan, Turkmenistan, Kazakstan, Moldova ja Georgia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No saatiiko jotain parempaa tilalle?
TOKI!
NEUVOSTOLIITTO—> VENÄJÄ
Sodan lopussa se orjuutti lukemattomia Itä-Euroopan maita ja niissä kymmeniä miljoonia ihmisiä orjuuteen ja toimimattomiin kansandemokratioihin aikajaksoksi 1945-1990. Tuona aikana se kitui itse, kukisti kansannousuja ja köyhtyi kunnes Euroopan ja koko maailman iloksi itse romahti 1991 ja kaikki nuo kansat karkasivat vapauteen! Myös Neuvostoliitto itse muutti nimensä, yhteiskuntajärjestelmänsä ja koki muutoinkin seuraavat muutokset:
Väkiluku: 293 miljoonaa —-> 145 miljoonaa
Pinta-ala: 22.402.000 —-> 17.075.000
Vapautuneet valtiot: Baltian maat, Ukraina, Valko-Venäjä, Uzbekistan, Kirgisia, Armenia, Tadzikistan, Azerbaizdan, Turkmenistan, Kazakstan, Moldova ja Georgia.
- Anonyymi
Suomen armeija oli hevosvetoinen. Niin oli Saksan armeijakin 95%:sti. Wehrmacht haisi hevosenpaskalle.
- Anonyymi
LUMISESSA KORVESSA HEVONEN OLI AINOA TOIMIVA KULJETUSVÄLINE!
- Anonyymi
On huvittavaa miten kokkariosasto yhä kuvittelee Saksan armeijaa teknoarmeijaksi vaikka se todellisuudessa, kuten mainitsit, bensan sijasta haisi hevosen paskalle.
- Anonyymi
Saksalaiset kenraalit kannattivat romuvaunujensa luovuttamista Suomeen. Täällä niistä olisi saanut tykinvetäjiä. T-70 toimi bensalla ja siitä on kk-versio.
- Anonyymi
Niitä pystyivät tuottamaan pienet Warkistehtaat, jotka eivät pystyneet käsittelemään keskisuurten ja raskaisten säiliöiden suuria komponentteja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niitä pystyivät tuottamaan pienet Warkistehtaat, jotka eivät pystyneet käsittelemään keskisuurten ja raskaisten säiliöiden suuria komponentteja.
Hyvin yksinkertainen vaunu.
https://www.flickr.com/photos/saminkuvat/5381397652
- Anonyymi
Divisioonana se oli hyödytön, koska sitä rahdattiin yhdessä, olisi ollut paljon järkevämpää vain tukea jalkaväkeä, koska se olisi pysynyt asemissa panssarien ansiosta paremmin.
Tämä oli epäonnistunut yritys apinoida De Gaullen doktriineja.- Anonyymi
Charles De Gaulle ehdoti, että tankit tekisivät linnoitteiden ja juoksuhautojen sodankäynnin hyödyttämättömäksi. Ranskan korkein johto ei välittänyt hänen ehdotuksistaan, mutta saksalaiset ottivat niistä vaarin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Charles De Gaulle ehdoti, että tankit tekisivät linnoitteiden ja juoksuhautojen sodankäynnin hyödyttämättömäksi. Ranskan korkein johto ei välittänyt hänen ehdotuksistaan, mutta saksalaiset ottivat niistä vaarin.
"Charles De Gaulle ehdoti, että tankit tekisivät linnoitteiden ja juoksuhautojen sodankäynnin hyödyttämättömäksi. Ranskan korkein johto ei välittänyt hänen ehdotuksistaan, mutta saksalaiset ottivat niistä vaarin."
Ja sitten Saksan sodanjohto todisti tuon opin ja ryhtyi rakentamaan kahta suurinta linnoitusketjua, Länsivallia ja Atlantin vallia ;)
///MeAgaln - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Charles De Gaulle ehdoti, että tankit tekisivät linnoitteiden ja juoksuhautojen sodankäynnin hyödyttämättömäksi. Ranskan korkein johto ei välittänyt hänen ehdotuksistaan, mutta saksalaiset ottivat niistä vaarin."
Ja sitten Saksan sodanjohto todisti tuon opin ja ryhtyi rakentamaan kahta suurinta linnoitusketjua, Länsivallia ja Atlantin vallia ;)
///MeAgalnPanssareilla olisikin ollut vaikea operoida Doggerlandissä, mutta sinä olisit siellä kuin kotonasi.
- Anonyymi
Ei mopolla mahottomia...
- Anonyymi
Kyllä sillä kuninkuusajot voittaa !
- Anonyymi
Kuvitteliko Lagus olevansa "Pohjolan Rommel"? Kuvista voi päätellä Laguksen olleen aika v--äinen tyyppi. Pikkuinen kiukkuisen näköinen äijän käppänä. Yleensä tällaiset lyhyet pätkät yrittävät kompensoida pienen kokonsa rähisemällä ja ärjymällä.
- Anonyymi
Nyt panit pahan! Kuis pitkiä oli Stalin, Hrutshov tai Putin?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt panit pahan! Kuis pitkiä oli Stalin, Hrutshov tai Putin?
Petteri Orpon kanssa saman pituisia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Petteri Orpon kanssa saman pituisia.
” Petteri Orpon kanssa saman pituisia.”
Voi olla, mutta Petteri ei TAATUSTI kuvittele valtaavansa puolikasta maapallosta!
Elo Suomessa on onneksi sikäli helppoa, ettei ole tarvetta uskoa olevansa ’uusi’ Pietari Suuri!
- Anonyymi
Toki Laguksen divisioona eteni vuodenvaihteessa 1941/1942 Stalinin kanavalle Poventsaan, joten sen mahdollisti varmaan se, että vastarinta oli vain heikkoa?
- Anonyymi
Eikö ole ajankohtaisempaa jutun aihetta.
- Anonyymi
Tämä on historiapalsta, ei "Mikä valikoitu pala historiasta sattuu tänään palvelemaan iltapäivälehdyköiden kansalliskertomus-propagandaa?" -palsta. Tämä on sekä enemmän että vähemmän tunnetuista historiaseikoista puhumista varten
-Vertigo - Anonyymi
Mikä olisi ajankohtaisempaa historiapalstalla?
- Anonyymi
Vain SINULLE ei ole!
- Anonyymi
Ranskalaiset Char B1:t olisi olleet erinomaisia suomalaisiin olosuhteisiin 1941-1943. Niitä olisi varmaan ollut saatavilla sotasaalisvarikoilta, kun Saksahan ei niitä pahemmin käyttänyt operatiivisiin hommiin.
Olivat hitaita ja raskaita, mutta Suomessahan ei mitään liikuntasotaa käytykään. Tuollainen liikkuva bunkkeri tuplatykkeineen jossain kapealla metsätiellä olisi ollut melkoinen vastus neukuille! Se haupitsi olisi ollut tervetullut tulivoiman lisäys myös Suomen hyökkäävälle jalkaväelle, jolta puuttui raskas suorasuuntaustulituki kokonaan ja bunkkerit ja korsut piti tuhota lähietäisyydeltä kasapanoksi, mikä näkyikin hyökkäysvaiheen karmeina tappioina.- Anonyymi
Tiettävästi saksalaisilla oli ainakin yksi Somua Torniossa ja sellainen löytyi maantien ojasta kaupungin ulkopuolelta saksalaisten vetäydyttyä pohjoiseen.
- Anonyymi
Oliko siellä Itä-Karjalassa sitten sellaista tiestöä, mitä pitkin ne raskaat Char B1 vaunut olisivat pystyneet etenemään?
- Anonyymi
"Ranskalaiset Char B1:t olisi olleet erinomaisia suomalaisiin olosuhteisiin 1941-1943."
Ei, ne eivät olisi olleet ;)
"Niitä olisi varmaan ollut saatavilla sotasaalisvarikoilta, kun Saksahan ei niitä pahemmin käyttänyt operatiivisiin hommiin."
Tuliko mieleen, että saksalaisten päätökselle vetää ne pois rintamalta oli varsin painavat syyt? B1 oli siunattu erittäin paljon huoltoa vaativalla voimansiirrolla ja se vaati paljon polttoainetta, jotka olivatkin pääsyyt sen epäonnistumiseen Ranskan ja Saksan armeijoiden käytössä.
///MeAgaln - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oliko siellä Itä-Karjalassa sitten sellaista tiestöä, mitä pitkin ne raskaat Char B1 vaunut olisivat pystyneet etenemään?
No eiköhän olisi? Pystyihän siellä Karjalan tiestöllä etenemään tuplasti painavammat Klim ja JSU-152-vaunutkin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Ranskalaiset Char B1:t olisi olleet erinomaisia suomalaisiin olosuhteisiin 1941-1943."
Ei, ne eivät olisi olleet ;)
"Niitä olisi varmaan ollut saatavilla sotasaalisvarikoilta, kun Saksahan ei niitä pahemmin käyttänyt operatiivisiin hommiin."
Tuliko mieleen, että saksalaisten päätökselle vetää ne pois rintamalta oli varsin painavat syyt? B1 oli siunattu erittäin paljon huoltoa vaativalla voimansiirrolla ja se vaati paljon polttoainetta, jotka olivatkin pääsyyt sen epäonnistumiseen Ranskan ja Saksan armeijoiden käytössä.
///MeAgalnSaksalaisilla syinä oli varmasti enemmänkin se, että nuo vaunut sotivat täysin saksalaisten omia ajatuksia vastaan mitä tuli etenkin vaunun johtamiseen: torni oli yksimiehinen, eli johtaja joutui johtamaan, lataamaan ja ampumaan. Saksalaisten ajatustavassa oli kantavana se, että johtaja johti ja toiset ammuskeli. Char B1-torni oli niin pieni ja torninrengas niin kapea, ettei sitä ollut mahdollisuutta modata millään tavalla sopivammaksi.
Siksi vaunusta tehtiin vain jokunen erikoispanssari ja sitä käytettiin koulutukseen. Mikään pakko ei Saksalla ollut ottaa sitä yhtään laajempaan käyttöön.
Suomella tuota Saksan dilemmaa ja doktriinia ei olisi ollut, joten oltaisiin oltu paljon avoimempia sen käytölle. Lisäksi, tärkeänä seikkana, meillä ei ollut mitään parempaakaan. Saksalla oli vaihtoehtoja yllin kyllin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Saksalaisilla syinä oli varmasti enemmänkin se, että nuo vaunut sotivat täysin saksalaisten omia ajatuksia vastaan mitä tuli etenkin vaunun johtamiseen: torni oli yksimiehinen, eli johtaja joutui johtamaan, lataamaan ja ampumaan. Saksalaisten ajatustavassa oli kantavana se, että johtaja johti ja toiset ammuskeli. Char B1-torni oli niin pieni ja torninrengas niin kapea, ettei sitä ollut mahdollisuutta modata millään tavalla sopivammaksi.
Siksi vaunusta tehtiin vain jokunen erikoispanssari ja sitä käytettiin koulutukseen. Mikään pakko ei Saksalla ollut ottaa sitä yhtään laajempaan käyttöön.
Suomella tuota Saksan dilemmaa ja doktriinia ei olisi ollut, joten oltaisiin oltu paljon avoimempia sen käytölle. Lisäksi, tärkeänä seikkana, meillä ei ollut mitään parempaakaan. Saksalla oli vaihtoehtoja yllin kyllin.Ja lisäksi Saksalla ei myöskään ollut infantry tank-käsitettä samalla tavalla, mitä oli Ranskalla ja briteillä. Heillä tankit oli manööverivehkeitä, ja siihen liikuntasotaan Char B1 ei sopinut lainkaan.
Suomi sen sijaan soti pienimuotoista ja hyvin hidasliikkeistä sotaa, johon tuollainen bunkkeri olisi sopinut vallan mainiosti ja olisi tuonut kovan lisän jalkaväen raskaaseen suorasuuntausvoimaan, joka meillä oli käytännössä nollatasoa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No eiköhän olisi? Pystyihän siellä Karjalan tiestöllä etenemään tuplasti painavammat Klim ja JSU-152-vaunutkin.
Char B1 painoi saman verran kuin suomalaisten oikeasti käyttämä "postijuna" T-28. T-28 oli pidempi ja kapeatelaisempi, mutta omasi tehokkaamman moottorin. Panssariltaan ja aseistukseltaan Char B1 oli puolestaan parempi.
T-28:n myötä suomalaisilla olisi ollut jo entuudestaan kokemusta vastaavanlaisista tankeista, joten Char B1 olisi ollut luontainen lisä. Sanoisin että mieluummin sillä olisi varmasti sodittu kuin rimpuloilla T-26:lla, joihin ps-divisioonan kalusto käytännössä nojasi vuoteen 1944 asti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Char B1 painoi saman verran kuin suomalaisten oikeasti käyttämä "postijuna" T-28. T-28 oli pidempi ja kapeatelaisempi, mutta omasi tehokkaamman moottorin. Panssariltaan ja aseistukseltaan Char B1 oli puolestaan parempi.
T-28:n myötä suomalaisilla olisi ollut jo entuudestaan kokemusta vastaavanlaisista tankeista, joten Char B1 olisi ollut luontainen lisä. Sanoisin että mieluummin sillä olisi varmasti sodittu kuin rimpuloilla T-26:lla, joihin ps-divisioonan kalusto käytännössä nojasi vuoteen 1944 asti.Char B1:ssä oli peräti 60 mm etupanssari, saksalaiset tekivät niistä liekinheitin vaunuja. Tarjosi Ransakan valtaajille saman elämyksen kuin KV-2, mutta oli tosi kallis ja monimutkainen valmistaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Char B1:ssä oli peräti 60 mm etupanssari, saksalaiset tekivät niistä liekinheitin vaunuja. Tarjosi Ransakan valtaajille saman elämyksen kuin KV-2, mutta oli tosi kallis ja monimutkainen valmistaa.
Pitää paikkansa. Sekä Ranskasta 1940 että Venäjältä 1941 on sakuilla kauhukertomuksia siitä, miten yksinäinen Char tai KV pidätteli kokonaisia sakuyksiköitä.
Yksinäinen Char tuhosi kerralla kokonaisen komppanian panzer 3 ja 4:sia, jotka olivat sakujen ykköskalustoa tuolloin, - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Saksalaisilla syinä oli varmasti enemmänkin se, että nuo vaunut sotivat täysin saksalaisten omia ajatuksia vastaan mitä tuli etenkin vaunun johtamiseen: torni oli yksimiehinen, eli johtaja joutui johtamaan, lataamaan ja ampumaan. Saksalaisten ajatustavassa oli kantavana se, että johtaja johti ja toiset ammuskeli. Char B1-torni oli niin pieni ja torninrengas niin kapea, ettei sitä ollut mahdollisuutta modata millään tavalla sopivammaksi.
Siksi vaunusta tehtiin vain jokunen erikoispanssari ja sitä käytettiin koulutukseen. Mikään pakko ei Saksalla ollut ottaa sitä yhtään laajempaan käyttöön.
Suomella tuota Saksan dilemmaa ja doktriinia ei olisi ollut, joten oltaisiin oltu paljon avoimempia sen käytölle. Lisäksi, tärkeänä seikkana, meillä ei ollut mitään parempaakaan. Saksalla oli vaihtoehtoja yllin kyllin."Saksalaisilla syinä oli varmasti enemmänkin se..."
Ainoa merkittävä B1-yksikkö (Ps-osasto 102) vedettiin pois Barbarossasta vain noin kuukauden palveluksen jälkeen vaunutyypin jatkuvien teknisten ongelmien vuoksi ja saksalaisten kokemukset vastasivat melko tarkasti ranskalaisten aiempaa taistelukokemusta, jossa valtaosa B1-vaunuista hylättiin tienposkeen parin ensimmäisen taisteluviikon jälkeen. Logistisesta näkökulmasta katsoen, suomalaiset olisivat todennäköisesti olleet vaunutyypin kanssa vielä pahemmissa vaikeuksissa.
"Suomella tuota Saksan dilemmaa ja doktriinia ei olisi ollut, joten oltaisiin oltu paljon avoimempia sen käytölle."
Asiassa ei varsinaisesti ollut mitään doktriiniongelmaa. B1:n tekniset ja suunnittelulliset ongelmat sen sijaan eivät katoa toivomalla.
"Lisäksi, tärkeänä seikkana, meillä ei ollut mitään parempaakaan."
Minä taas sanoisin Suomella olleen, joskaan ei välittömästi saatavilla vielä 1941. Paljon parjausta kerännyt BT-42 tarjosi 114mm tykin lisäksi option sekä suoraan että epäsuoraan tuleen ja menestyi kiinteiden maalien tuhoamisessa aika hyvin.
"Saksalla oli vaihtoehtoja yllin kyllin."
B1-vaihtoehdon he palauttivat maitojunalla kotiin muutaman viikon palveluksen jälkeen.
"Ja lisäksi Saksalla ei myöskään ollut infantry tank-käsitettä samalla tavalla, mitä oli Ranskalla ja briteillä."
Oikeastaan Saksan armeijalla oli ja useampi kuin yksi käsite. Saksan armeijan ensimmäiset jalkaväen panssarivaunut tulivat rynnäkkötykkipattereiden muodossa, jotka olivat periaatteessa vain tapa ujuttaa panssarivaunuja jalkaväen tueksi luokittelemalle ne uudelleen tykistöaseiksi*. Barbarossaan mennessä sotasaaliskalustoa oli kertynyt tarpeeksi armeijoiden erillisten panssariosastojen muodostamiseen ja juuri sellaisille B1:t jaettiin. Guderianin pakkomielle olla "sitomatta" panssarivaunuja jalkaväkeen oli lopultakin vain rajallisen piirin päähänpinttymä, joka käytännön kokemusten myötä sysättiin sivuun Saksan asevoimissakin.
*Sattumoisin muuten myöhemmin B1:ksi ristitty panssarivaunu oli saanut alkunsa konseptista, joka hyvin paljon muistutti myöhempiä rynnäkkötykkejä.
///MeAgaln - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Saksalaisilla syinä oli varmasti enemmänkin se..."
Ainoa merkittävä B1-yksikkö (Ps-osasto 102) vedettiin pois Barbarossasta vain noin kuukauden palveluksen jälkeen vaunutyypin jatkuvien teknisten ongelmien vuoksi ja saksalaisten kokemukset vastasivat melko tarkasti ranskalaisten aiempaa taistelukokemusta, jossa valtaosa B1-vaunuista hylättiin tienposkeen parin ensimmäisen taisteluviikon jälkeen. Logistisesta näkökulmasta katsoen, suomalaiset olisivat todennäköisesti olleet vaunutyypin kanssa vielä pahemmissa vaikeuksissa.
"Suomella tuota Saksan dilemmaa ja doktriinia ei olisi ollut, joten oltaisiin oltu paljon avoimempia sen käytölle."
Asiassa ei varsinaisesti ollut mitään doktriiniongelmaa. B1:n tekniset ja suunnittelulliset ongelmat sen sijaan eivät katoa toivomalla.
"Lisäksi, tärkeänä seikkana, meillä ei ollut mitään parempaakaan."
Minä taas sanoisin Suomella olleen, joskaan ei välittömästi saatavilla vielä 1941. Paljon parjausta kerännyt BT-42 tarjosi 114mm tykin lisäksi option sekä suoraan että epäsuoraan tuleen ja menestyi kiinteiden maalien tuhoamisessa aika hyvin.
"Saksalla oli vaihtoehtoja yllin kyllin."
B1-vaihtoehdon he palauttivat maitojunalla kotiin muutaman viikon palveluksen jälkeen.
"Ja lisäksi Saksalla ei myöskään ollut infantry tank-käsitettä samalla tavalla, mitä oli Ranskalla ja briteillä."
Oikeastaan Saksan armeijalla oli ja useampi kuin yksi käsite. Saksan armeijan ensimmäiset jalkaväen panssarivaunut tulivat rynnäkkötykkipattereiden muodossa, jotka olivat periaatteessa vain tapa ujuttaa panssarivaunuja jalkaväen tueksi luokittelemalle ne uudelleen tykistöaseiksi*. Barbarossaan mennessä sotasaaliskalustoa oli kertynyt tarpeeksi armeijoiden erillisten panssariosastojen muodostamiseen ja juuri sellaisille B1:t jaettiin. Guderianin pakkomielle olla "sitomatta" panssarivaunuja jalkaväkeen oli lopultakin vain rajallisen piirin päähänpinttymä, joka käytännön kokemusten myötä sysättiin sivuun Saksan asevoimissakin.
*Sattumoisin muuten myöhemmin B1:ksi ristitty panssarivaunu oli saanut alkunsa konseptista, joka hyvin paljon muistutti myöhempiä rynnäkkötykkejä.
///MeAgaln"Logistisesta näkökulmasta katsoen, suomalaiset olisivat todennäköisesti olleet vaunutyypin kanssa vielä pahemmissa vaikeuksissa."
Ei välttämättä. Suomen rintama rajoittui käytännössä alle parin sadan km matkalle. Etäisyydet olivat hyvin pieniä, liikuntasota hyvin pienimuotoista ja vaunumääräkin olisi ollut Suomen resursseilla varsin pieni. Logistinen rasitus olisi ollut huomattavasti Saksaa ja Ranskaa pienemmät.
Esim. jossain Saksan itärintamalla Char B1 oli tuomittu epäonnistumaan, kun etäisyydet oli valtavia. Vaunu oli siellä aivan väärässä paikassa. Samoin Ranskassa käytiin liikuntasotaa isoilla etäisyyksillä, johon Char B1 ei sopinut lainkaan. Vaunumäärätkin oli isommat, mikä rasitti huoltoa.
Suomessa pystyttiin kuitenkin pitämään taistelukunnossa lähes 20 erityyppisen taistelukoneen ilmavoimat, ja hyvin kirjava kalusto sotasaalistankkeja, joiden varaosat ja tuotetuki oli rintaman "väärällä" puolella. Sama koski myös ilmavoimien kalustoa, joka edusti useaa eri maata joista yli puolet oli Suomen vihollisia. B1;n varaosat olisi voitu tilata Saksan sotasaalisvarikoilta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Logistisesta näkökulmasta katsoen, suomalaiset olisivat todennäköisesti olleet vaunutyypin kanssa vielä pahemmissa vaikeuksissa."
Ei välttämättä. Suomen rintama rajoittui käytännössä alle parin sadan km matkalle. Etäisyydet olivat hyvin pieniä, liikuntasota hyvin pienimuotoista ja vaunumääräkin olisi ollut Suomen resursseilla varsin pieni. Logistinen rasitus olisi ollut huomattavasti Saksaa ja Ranskaa pienemmät.
Esim. jossain Saksan itärintamalla Char B1 oli tuomittu epäonnistumaan, kun etäisyydet oli valtavia. Vaunu oli siellä aivan väärässä paikassa. Samoin Ranskassa käytiin liikuntasotaa isoilla etäisyyksillä, johon Char B1 ei sopinut lainkaan. Vaunumäärätkin oli isommat, mikä rasitti huoltoa.
Suomessa pystyttiin kuitenkin pitämään taistelukunnossa lähes 20 erityyppisen taistelukoneen ilmavoimat, ja hyvin kirjava kalusto sotasaalistankkeja, joiden varaosat ja tuotetuki oli rintaman "väärällä" puolella. Sama koski myös ilmavoimien kalustoa, joka edusti useaa eri maata joista yli puolet oli Suomen vihollisia. B1;n varaosat olisi voitu tilata Saksan sotasaalisvarikoilta."Ei välttämättä. Suomen rintama rajoittui käytännössä alle parin sadan km matkalle. Etäisyydet olivat hyvin pieniä, liikuntasota hyvin pienimuotoista ja vaunumääräkin olisi ollut Suomen resursseilla varsin pieni. Logistinen rasitus olisi ollut huomattavasti Saksaa ja Ranskaa pienemmät.
Jos seuraamme esittämääsi ajatusta T-28:n käyttämisesta analogiana, sanoisin tilanteen näyttävän erittäin huonolta. Vaikka Raskas panssarijoukkue operoi vain pientä 6-7 T-28:n vaunumäärää, siitä oli tavallisesti puolet verstaalla ja varsinkin kylmät olosuhteet näyttävät olleen T-28:lle myrkkyä. Liikkuminen oli sellaisenaan jo haaste, koska kömpelön vaunun ohjaaminen oli hyvin kuormittavaa ajajalle.
"Esim. jossain Saksan itärintamalla Char B1 oli tuomittu epäonnistumaan, kun etäisyydet oli valtavia. Vaunu oli siellä aivan väärässä paikassa. Samoin Ranskassa käytiin liikuntasotaa isoilla etäisyyksillä, johon Char B1 ei sopinut lainkaan. Vaunumäärätkin oli isommat, mikä rasitti huoltoa."
En ole vakuuttunut B1:lle koskaan olleenkaan varsinaista "oikeaa" paikkaa ja en ole ainoa. Vaunutyyppi oli suorastaan oppikirjaesimerkki vaeltavasta tehtäväkuvasta, jossa alkujaankin kyseenalaisesti demarkoitu konsepti levisi ajanmittaan kokonaan käsin. Tätä vahvistaa entisestään se, että edes konseptin kehittäneet ranskalaiset eivät oikein löytäneet sille paikkaa taistelukentällä.
"Suomessa pystyttiin kuitenkin pitämään taistelukunnossa lähes 20 erityyppisen taistelukoneen ilmavoimat..."
Tuon suhteen menet väärään suuntaan. Edellinen analogiasi suomalaisten T-28:n suhteen oli nähdäkseni paljon lähempänä, mutta se vain ei anna ihan kaipaamaasi kaltaista todistusta.
"B1;n varaosat olisi voitu tilata Saksan sotasaalisvarikoilta."
Pelkäänpä sinun huomaavan varaosatilanteen paljon haastavammaksi. Vaunua valmistettiin ensinnäkin vähäinen määrä ja saksalaiset olivat palauttaneet osan jäljelle jääneistäkin pistämällä lihoiksi toisia valtaamiansa hylkyjä. Tämäntyyppisiä ongelmia oli jo muuten niiden mainitsemiesi lentokoneiden suhteenkin, koska esim. saksalaisilta saatujen M.S.406:n moottorien saatavuus kävi pian ongelmaksi, mikä pakotti suomalaiset improvisoimaan ns. "Mörkö-Moranen".
///MeAgaln - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Ei välttämättä. Suomen rintama rajoittui käytännössä alle parin sadan km matkalle. Etäisyydet olivat hyvin pieniä, liikuntasota hyvin pienimuotoista ja vaunumääräkin olisi ollut Suomen resursseilla varsin pieni. Logistinen rasitus olisi ollut huomattavasti Saksaa ja Ranskaa pienemmät.
Jos seuraamme esittämääsi ajatusta T-28:n käyttämisesta analogiana, sanoisin tilanteen näyttävän erittäin huonolta. Vaikka Raskas panssarijoukkue operoi vain pientä 6-7 T-28:n vaunumäärää, siitä oli tavallisesti puolet verstaalla ja varsinkin kylmät olosuhteet näyttävät olleen T-28:lle myrkkyä. Liikkuminen oli sellaisenaan jo haaste, koska kömpelön vaunun ohjaaminen oli hyvin kuormittavaa ajajalle.
"Esim. jossain Saksan itärintamalla Char B1 oli tuomittu epäonnistumaan, kun etäisyydet oli valtavia. Vaunu oli siellä aivan väärässä paikassa. Samoin Ranskassa käytiin liikuntasotaa isoilla etäisyyksillä, johon Char B1 ei sopinut lainkaan. Vaunumäärätkin oli isommat, mikä rasitti huoltoa."
En ole vakuuttunut B1:lle koskaan olleenkaan varsinaista "oikeaa" paikkaa ja en ole ainoa. Vaunutyyppi oli suorastaan oppikirjaesimerkki vaeltavasta tehtäväkuvasta, jossa alkujaankin kyseenalaisesti demarkoitu konsepti levisi ajanmittaan kokonaan käsin. Tätä vahvistaa entisestään se, että edes konseptin kehittäneet ranskalaiset eivät oikein löytäneet sille paikkaa taistelukentällä.
"Suomessa pystyttiin kuitenkin pitämään taistelukunnossa lähes 20 erityyppisen taistelukoneen ilmavoimat..."
Tuon suhteen menet väärään suuntaan. Edellinen analogiasi suomalaisten T-28:n suhteen oli nähdäkseni paljon lähempänä, mutta se vain ei anna ihan kaipaamaasi kaltaista todistusta.
"B1;n varaosat olisi voitu tilata Saksan sotasaalisvarikoilta."
Pelkäänpä sinun huomaavan varaosatilanteen paljon haastavammaksi. Vaunua valmistettiin ensinnäkin vähäinen määrä ja saksalaiset olivat palauttaneet osan jäljelle jääneistäkin pistämällä lihoiksi toisia valtaamiansa hylkyjä. Tämäntyyppisiä ongelmia oli jo muuten niiden mainitsemiesi lentokoneiden suhteenkin, koska esim. saksalaisilta saatujen M.S.406:n moottorien saatavuus kävi pian ongelmaksi, mikä pakotti suomalaiset improvisoimaan ns. "Mörkö-Moranen".
///MeAgalnChar oli tehokas puolustuspanssari paksun panssarin ja tehokkaiden aseiden ansiosta, jotka näyttivät pelottavilta useimpien panzer-komentajien mielestä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Char oli tehokas puolustuspanssari paksun panssarin ja tehokkaiden aseiden ansiosta, jotka näyttivät pelottavilta useimpien panzer-komentajien mielestä.
"Char oli tehokas puolustuspanssari..."
Oliko? Ainoa kerta kun sitä teoriaa käytännössä kokeiltiin missään merkittävässä mittakaavassa oli saksalaisten Maasin sisäänmurtoa seuranneen viikon aikana toukokuussa -40. Gamelin keskitti Ranskan 1. Panssariryhmän yhteensä noin 200 B1 vaunua, eli käytännössä kaikki operaatiokykyinen kalusto, pysäyttämään kollegoitaan Panssariryhmä Kleististä. Tuloksena viikon mittaisesta taistelusta oli saksalaisten läpimurto strategiseen syvyyteen ja noin 3/4 saatavilla olevista B1-vaunuista lopullisesti menetettynä. Sattuneesta syystä tämä jäikin viimeiseksi kerraksi kun B1:tä käytettiin tuossa mittakaavassa.
En ole vakuuttunut aineiston puolustavan käsitystä B1:n tehokkuudesta, riippumatta siitä kuinka paljon sellaisen kohtaaminen on saattanut säikäyttää pikkupanzerin vaununjohtajaa.
///MeAgaln
Kuopijon Potkukelekkapataljoonaa pensasneuvostoliittolaiset peljästyivät ja Suomi sai torjuntavoiton niin että heilahti!
- Anonyymi
MG42:ssa oli urakantapatruuna. Toinen tekosyy oli ...
- Anonyymi
Ei se niin huonostikaan mennyt.
Pienoismalliharrastajien pääsivu Suomen SODANAIKAISISTA panssareista.
http://andreaslarka.net/
Rynnäkkötykit eli Sturmit tai StuG III tai miten nyt vain...
Sturmgeschütz 40 Ausf. G
http://andreaslarka.net/sturmi.html
Nyt vieritä sivua alas saakka ja siellä on kaikkien "ryntäpyssyjen" Score -listaus!
Tilasto olisi paljon hurjempi ilman muutamia, lähinnä hätiköimällä tapahtuneita, omien vaunujen menetyksiä.
---
T-34 malli 1941 eli numero 231-1 tai 231-2 oli se Saimaansukeltaja.
231-3 oli Lehväslaihon panssari Portinhoikassa... ja luultavasti juuri sama vaunu sukelsi siellä Poventsan tulvassa 8.12.1941 kun naapuri posautti sulut ammolleen.
http://andreaslarka.net/mediumheavytanks.html
25.6.1944 tapahtumista Portinhoikassa, eli Se kuuluisa 1. vastahyökkäys:
Täältä löytyy vielä Reiskan työkalukin eli sama T-34 Juustilan-Portinhoikan tapahtumiin liittyen.
http://andreaslarka.net/ps231003/231003103.jpg
This very early m1941 T-34 is probably the very one used by Mr. Reino Lehväslaiho in the counter-attack at Portinhoikka in June 1944. The victory-markings painted at the gunbarrel are therefore real.
http://andreaslarka.net/ps231003/ps231003.html
The tank is in it's post-war condition. The roadwheels, idler-wheels and the tracks have been changed. During the war the roadwheels were of the solid dish type, and the idler-wheels were the typical m1941 rubber-rimmed ones. The tracks were of the pre-1942 kinds. Also the front- and aft fenders have been modified. During the war these were of the same kind as Ps.231-2 still have today.
The pictures are taken by Mr. Ari Husu at the Pohjois-Karjalan Prikaati's garrison area in Kontioranta, Joensuu, Finland.
Tarkka kuvaus Portinhoikan tapahtumista on Erkki Käkelän kirjassa Laguksen miehet, Marskin nyrkki, Panssarikilta KY, Gummerus 1992 sivuilla 352-375.
Asialla oli siis Rask.Ps.K eli raskas panssarivaunukomppania. Loput revohkasta hoidettiin Sturmeilla, mutta silloin olikin jo kyseessä taiteluiden päävaihe. Kirjassa sivulta 369 alkaen sivulle 380.
Teppo komensi vaunua, Lehväslaiho ampui, Matti Virtanen ajoi ja radistina toimi panssarimies Lahti. 1. vihollisvaunu ammuttiin 1000 metrin päästä! (s.368)
Jopa Pekka Kantakosken massiivinen teos Punaiset panssarit, väittää Lehväslaihoa satuilijaksi tuon 5 tuhotun panssarin osalta, mutta koska Lehvälaiho haavoittui vähän myöhemmin noista tapahtumista ja joutui sairaalaan, niin oikaisu on jäänyt noinkin myöhäiseen.
S. 369
25.6.1944 tapahtumista Portinhoikassa, eli Se kuuluisa 1. vastahyökkäys:
"Klo 18.10 kärjen saavuttua Portinhoikkaan siellä oli jo yksi komppania JP 4:stä, joka luoteesta oli hyökännyt tienristeysmaastoon. Tien suunnan oli vihollisvaunuista puhdistanut käytännössä Rask.Ps.K:n T-34. Takana edenneet T-50 ja Postijunat hoitelivat varmistuksen. Venäläiset olivat menettäneet seitsemän T-34/85 panssaria, joista he osan olivat ehtineet polttaa. Kolme vaunuista saatiin kuntoon ja taisteluun uusin kansallisuustunnuksin vielä samana iltana. Omia vaunuja ei Ps.D tähän mennessä ollut menettänyt. Rask.Ps.K oli tehnyt veristä jälkeä Juustilan - Portinjoikan tiellä."
Lehväslaihon kirjaa Panssarisotaa 1941-1944, WSOY 1958, on täälläkin pidetty jopa satukirjana.
Miksiköhän näin? Kyseessähän lienee kuitenkin hänen omakohtaiset kokemuksensa aika vapaasti kerrottuna. Kirjoittajahan on myöskin palkittu ammattimies panssarintuhoojana!
--- - Anonyymi
Suomalaisten haltuun päätynyt ensimmäinen T-34-panssarivaunu vallattiin viholliselta Syvärin lohkolla lokakuussa 1941.
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/1262
Vaunu oli aivan uusi. Tykillä oli ammuttu vasta neljä kranaattia. Panssarimies Heino ajoi vaunun Linjatietä pitkin Podporozeen ja Muurmannin rautatiesillan kautta Syvärin asemalle, missä se kuormattiin junaan ja vietiin Petroskoihin lokakuun 1941 aikana. Vaunu osallistui Karhumäen valtaustaisteluun joulukuussa 1941.
Vetiset vaiheet alkoivat Poventsassa kun venäläiset räjäyttivät Stalinin kanavan sulut ja valtava tulva pyyhkäisi T-34 vaunun sillalta jokeen ja kumolleen. Vaunu kunnostettiin käyttöön.
Seuraava uintireissu tapahtui Saimaan kanavassa kesäkuussa 1944 kun majuri Kiviperä ajatti Heinolla samaisen T-34 vaunun 10 tonnia kantavalle rullasillalle. Silta ei tietenkään kestänyt ja vaunu putosi syvälle kanavaan rullasillan kanssa. Onnekseen Heino pelastui hukkumiselta. Lagus meinasi ampua typerän majuri Kiviperän, sillä tuon sillan menettäminen oli lähes katastrofi suomalaisille joukoille tuossa vaiheessa taisteluita. Silta taisi olla ainoa kuorma-autoja kantanut silta Saimaan yli tuolla hetkellä, sillä suomalaisethan olivat räjäyttäneet kaikki Saimaan kanavat isot sillat vetäytyessään (pian Viipurin menetyksen jälkeen) kun NL:n panssarit onnistuivat vaamaan haltuunsa Portinhoikan risteyksen ja kun niiden panssaripirssi kävi lähellä Juustilaa.
Tämän Laguksen raivonpuuskan kertoi minulle tapahtumaa vierestä seurannut Kajaanista kotoisin ollut sotilas. Suomalaisilla oli tuossa panssareiden vastahyökkäyksen käynnistumisvaiheessa 26.6.1944 Rask.Ps.K :lla eli raskas panssarivaunukomppanialla vain 2 kpl T-34 vaunuja ja muutamia sotasaalisvaunuja, kuten1 T-28, 1 T-50, 1 KV-1 ja 1 IS-152. Nyt toinen parhaaseen kalustoon kuuluneesta T-34:sta oli Saimaan kanavan pohjassa ja huoltokuljetuksiin oleva silta poikki. Raskaampi silta toki valmistui myöhemmin saman päivän aikana, mutta menetys oli suuri ajallisesti ja materiaalisesti juuri tuona hetkenä.
Pioneerijoukot nostivat tätä vaunua elokuulle 1944 saakka ja muistaakseni Pioneeriaselajin historiikissa kerrotaan tämän nosto-operaation sitoneen noin 50 pioneeria liki kahdeksi kuukaudeksi tähän urakkaan ja siten nämä pioneerit, joita oli muutenkin liian vähän, olivat poissa muista tärkeämmistä tehtävistä kuten miinoituksista yms.
Tänään tuo monet seikkailut konenut T-34 vaunu lienee Parolan panssarimuseossa. Se on luultavasti tämä nro 2, sillä 1941 mallisia T-34 vaunuja on 3 kpl ja nro 1 on 1943 vallattu ja nro 3 oli Lehväslaihon kuuluisa vaunu.
http://andreaslarka.net/ps231002/ps231002.html
http://andreaslarka.net/mediumheavytanks.html
Tarkka kuvaus Portinhoikan tapahtumista on Erkki Käkelän kirjassa Laguksen miehet, Marskin nyrkki, Panssarikilta KY, Gummerus 1992 sivuilla 352-375.
Asialla oli siis Rask.Ps.K eli raskas panssarivaunukomppania. Loput revohkasta hoidettiin Sturmeilla, mutta silloin olikin jo kyseessä taiteluiden päävaihe. Kirjassa sivulta 369 alkaen sivulle 380.- Anonyymi
"Rask.Ps.K :lla eli raskas panssarivaunukomppanialla vain 2 kpl T-34 vaunuja ja muutamia sotasaalisvaunuja, kuten1 T-28, 1 T-50, 1 KV-1 ja 1 IS-152. Nyt toinen parhaaseen kalustoon kuuluneesta T-34:sta oli Saimaan kanavan pohjassa ja huoltokuljetuksiin oleva silta poikki. Raskaampi silta toki valmistui myöhemmin saman päivän aikana, mutta menetys oli suuri ajallisesti ja materiaalisesti juuri tuona hetkenä."
Kiitos tästä, hyvä tiivistelmä. Tässä tosiaan näkyy selvääkin selvemmin miten ohkaisilla korteilla Suomen panssariase pelasi jopa kesällä 1944. Jo YHDEN panssarin menetys vei 25% koko raskaan komppanian, ja samalla koko Panssaridivisioonan panssariaseen iskukyvystä pois pelistä.
Mikään muu valtio ei ollut näin riippuvainen YKSITTÄISESTÄ vaunusta, kuin Suomi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Rask.Ps.K :lla eli raskas panssarivaunukomppanialla vain 2 kpl T-34 vaunuja ja muutamia sotasaalisvaunuja, kuten1 T-28, 1 T-50, 1 KV-1 ja 1 IS-152. Nyt toinen parhaaseen kalustoon kuuluneesta T-34:sta oli Saimaan kanavan pohjassa ja huoltokuljetuksiin oleva silta poikki. Raskaampi silta toki valmistui myöhemmin saman päivän aikana, mutta menetys oli suuri ajallisesti ja materiaalisesti juuri tuona hetkenä."
Kiitos tästä, hyvä tiivistelmä. Tässä tosiaan näkyy selvääkin selvemmin miten ohkaisilla korteilla Suomen panssariase pelasi jopa kesällä 1944. Jo YHDEN panssarin menetys vei 25% koko raskaan komppanian, ja samalla koko Panssaridivisioonan panssariaseen iskukyvystä pois pelistä.
Mikään muu valtio ei ollut näin riippuvainen YKSITTÄISESTÄ vaunusta, kuin Suomi."Mikään muu valtio ei ollut näin riippuvainen YKSITTÄISESTÄ vaunusta, kuin Suomi."
Minä uskon, että et edelleenkään täysin hahmota minkälaista kulutus oli toisen maailmansodan muilla ja keskimäärin aktiivisemmilla rintamilla.
Esimerkiksi Italian 131. PsD:n jäljellä ollut panssarikomponentti taisteli maalis-huhtikuun 1943 ajan Dorsaalivuorilla noin 10-20 toimintakuntoisen vaunun voimin ja tässä ei siis puhuta mistään T-34:n tai edes T-28:n vastineista, vaan heidän M14-panssarinsa olivat suunnilleen T-26:n teknisiä vastineita. Tämä jätti divisioonan kyvyn hidastaa yhdysvaltalaisia joukkoja sen viimeisinä elinkuukausina käytännössä yhden murjotun jääkärirykmentin ja tykistörykmentin hartioille.
///MeAgaln - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Mikään muu valtio ei ollut näin riippuvainen YKSITTÄISESTÄ vaunusta, kuin Suomi."
Minä uskon, että et edelleenkään täysin hahmota minkälaista kulutus oli toisen maailmansodan muilla ja keskimäärin aktiivisemmilla rintamilla.
Esimerkiksi Italian 131. PsD:n jäljellä ollut panssarikomponentti taisteli maalis-huhtikuun 1943 ajan Dorsaalivuorilla noin 10-20 toimintakuntoisen vaunun voimin ja tässä ei siis puhuta mistään T-34:n tai edes T-28:n vastineista, vaan heidän M14-panssarinsa olivat suunnilleen T-26:n teknisiä vastineita. Tämä jätti divisioonan kyvyn hidastaa yhdysvaltalaisia joukkoja sen viimeisinä elinkuukausina käytännössä yhden murjotun jääkärirykmentin ja tykistörykmentin hartioille.
///MeAgalnKuinka monta panssaridivisoonaa Italialla oli?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuinka monta panssaridivisoonaa Italialla oli?
Siis tuohon aikaan? Ei varsinaisesti muita operatiivisena:
- 131. PsD:n vielä taistelukykyiset osat
- Alameinissa tuhoutuneiden ps-divisioonien jäännöksista koottu rykmenttiosasto*
- Edellä mainittujen korvikkeet oli juuri määrätty perustettavaksi
*Mahdollisesti sulautettu jo 131. PsD:n täydennykseksi, italialaisten vahvuustiedot tuolta ajalta ovat sekamelskaa.
///MeAgaln
- Anonyymi
Tarkka kuvaus Portinhoikan tapahtumista on Erkki Käkelän kirjassa Laguksen miehet, Marskin nyrkki, Panssarikilta KY, Gummerus 1992 sivuilla 352-375.
Asialla oli siis Rask.Ps.K eli raskas panssarivaunukomppania. Loput revohkasta hoidettiin Sturmeilla, mutta silloin olikin jo kyseessä taiteluiden päävaihe. Kirjassa sivulta 369 alkaen sivulle 380.
Teppo komensi ainoaa käytössä ollutta T-34 vaunua, (toinen oli pudonnut kanavaan) Lehväslaiho ampui, Matti Virtanen ajoi ja radistina toimi panssarimies Lahti. 1. vihollisvaunu ammuttiin 1000 metrin päästä! (s.368)
Pekka Kantakosken massiivinen teos Punaiset panssarit, väittää Lehväslaihoa satuilijaksi tuon 5 tuhotun panssarin osalta, mutta koska Lehvälaiho haavoittui vähän myöhemmin ja joutui sairaalaan, niin oikaisu on jäänyt noinkin myöhäiseen. Samoin osastoa komentaneen majuri Mikkolan kaatuminen lienee syynä ettei tapahtumia tuolloin kirjattu kunnolla.
S. 369
25.6.1944 tapahtumista Portinhoikassa, eli Se kuuluisa 1. vastahyökkäys:
"Klo 18.10 kärjen saavuttua Portinhoikkaan siellä oli jo yksi komppania JP 4:stä, joka luoteesta oli hyökännyt tienristeysmaastoon. Tien suunnan oli vihollisvaunuista puhdistanut käytännössä Rask.Ps.K:n T-34. Takana edenneet T-50 ja Postijunat hoitelivat varmistuksen. Venäläiset olivat menettäneet seitsemän T-34/85 panssaria, joista he osan olivat ehtineet polttaa. Kolme vaunuista saatiin kuntoon ja taisteluun uusin kansallisuustunnuksin vielä samana iltana. Omia vaunuja ei Ps.D tähän mennessä ollut menettänyt. Rask.Ps.K oli tehnyt veristä jälkeä Juustilan - Portinhoikan tiellä." - Anonyymi
Muutamia tarkennuksia muistinvaraisesti kirjoitettuun juttuuni:
1. ISU 152 saatiin sotasaaliiksi juuri tuon vastahyökkäyksen jälkeen. Toinenkin ISU 152 oli hetken aikaa käytössä, mutta se menetettiin ojaan suistuneena ja lopuksi poltettiin. T-28 "postijunia" oli 2 kpl.
Tuossa IS:n jutussa ei mainita T-50 vaunua, mutta sellainenkin oli mukana.
Talin suurtaistelu oli alkanut 25.6.1944 venäläisvaunujen sisäänmurrolla. Panssaridivisioonan raskaat vaunut määrättiin vastaiskuun. Ei niitä ollut kuin neljä vanhaa sotasaalisvaunua (T-34, KV-1, kaksi T-28:aa), mutta raivokas vauhti yllätti venäläiset.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006050258.html
---
Olikohan sama vaunu Poventsassa ja Juustilan kanavassa?
##Wolff H. Halsti kirjassaan Ratkaisu 1944 (s. 337) mainitsee kyllä vänrikki Tepon komentaman T-34 ”Sotkan”, mutta ei sanaakaan muista raskaista panssareista ”Klimeistä” tai ”postivaunuista”. Ja Halsti, tai paremminkin lähteenä oleva Jäntti jatkaa: ”Muut seurasivat esimerkkiä, riensivät apuun ... ” Mutta kuinka tätä panssareiden vastaiskua olisi voinut johtaa Tepon Eki, entinen SS-upseeri, kun hänen oma vaununsa Ps.231-1 ’likosi’ Saimaan kanavassa Juustilassa! Kirjallisuudesta löytyvät kuvaukset ovat kuitenkin sekavia ja ristiriitaisia; ei niistä ota itse pirukaan selvää.## - Anonyymi
Panssaridivisioonan 3. panssarikomppaniassa kerrotaan olleen 3 kpl T-34 -vaunuja (ennen Portinhoikan taisteluja) ja 6. komppaniassa 2 KV-1 panssaria. Lisäksi muutamassa joukkueessa oli näitä T-28 vaunuja, yht 7 kpl. Muuten kaikki vaunut olivat tyyppiä T-26
Noistakin vähistä meni yksi Saimaan kanavan pohjaan kun majuri Kiviperä ajatti sen kuorma-autoja kestävälle (noin 10 tn max. kantavuus) rullasillalle. Tästä hirmustuneena Lagus meinasi ampua Kiviperän heti paikanpäällä. Tästä olen kuullut silminnäkijäkuvauksen eräältä Jääkäriprikaatin 1. pataljoonan sotilaalta. Onneksi vaunun ajaja, Heino, pääsi pinnalle kun vaunu sattui olemaan pohjassa oikein päin. Tämän T-34 vaunun nosto kesti aina elokuulle saakka ja nykyisin vaunu taitaa olla Parolassa. Tämä samainen vaunu koki kovia jo Poventsan tulvassa, jolloin se huuhtoutui sillalta tulvan vaikutuksesta alas. Tämä taisi olla 1. suomalaisten saama sotasaalisvaunu mallia T-34. Tämä vaunu oli juuttunut kantoon kiinni ja samainen Heino sai sen haettua omalle puolelle sahaamalla kannon vaunun alla. Tästä vaununhakureissusta on kerrottu eräässä Kansa Taisteli -lehdessäkin. Sillat ja vesi oli tämän vaunun heikko kohta...
Photo taken 7th of December 1941 in Poventsa. That tank is T-34 R-105, the first T-34/76 taken to Finnish use. It fell from a bridge behind it in ...
http://www.ww2incolor.com/d/638385-2/Finns_tank_in_ditch_Karelia_Nov-Dec1941
https://forum.axishistory.com/viewtopic.php?t=184970
Suomessa on (Parolassa ?) kolme NL:ta sotasaaliiksi saatua / kaapattua T-34 /76 vaunua, jotka on vuosimallia 1941. Poventsan tulvassa uinut vaunu oli 1. sotasaaliksi saatu T-34 /76 mallinen vaunu.
Uimavaunu voisi olla siis tämä, vaikka vaunun alkuperäinen R-105 nro ei käykään kuvasta ilmi.
http://www.andreaslarka.net/ps231002/ps231002.html
Tämä se ei voi olla kun se on kaapattu 1943
http://www.andreaslarka.net/ps231001/ps231001.html
Ja tällä vaunulla Reino Lehväslaiho teki tuhojaan matkallaan Portinhoikkaan 25.6.1944, eli se ajettiin Saimaan kanavan yli (eri paikasta kuin romahtanut rullasilta eli n. 1 km ylempää) valmistuneen raskaamman sillan yli.
http://www.andreaslarka.net/ps231003/ps231003.html
Huomaa kuvassa mainittu alkuperäinen R-111 numero.
R-111 (later Ps.231-3) photographed Januari 30th 1944.
---
Sotakamreeri tuhosi 7 vihollispanssaria: ”Itsenäisyys saavutettu taistellen”. Hän sai tuhoojamerkit kymmenien vuosien perästä kun hänen kertomuksiin ei aiemmin uskottu. Tähän oli eräänä syynä juuri sen upseerin, Mikkolan, kaatuminen, jonka olisi pitänyt Reiskan "pahat teot" kirjata ylös ja talteen. Lue linkistä koko pitkä juttu.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/55642-reino-lehvasaho-tuhosi-7-vihollispanssaria-itsenaisyys-saavutettu-taistellen
Portinhoikkaan menevältä tieltä saatiin sotasaaliiksi monta T-34/85 vaunua. Niistä on useita näytillä mm. Panssarimuseossa ja Parolan varuskunnassa.
Kyllä tuo Lehväslaihon vaunun suoritus vaikutti paljon ja sen myötä saatiin muistaakseni 6-7 ehjää T-34 vaunua suomalaisille käyttöön. Niistä osa oli T-34/85 malleja ja lisäksi vielä 2 kpl ISU-152 vaunujakin. Toinen niistä menetettiin pian mutta toista voi vieläkin katsella Parolan Panssarimuseossa. Samoin useimmat T-34 -vaunutkin on säästetty.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1822148
Oletko ymmärtänyt
Oletko ymmärtänyt jotain kaivatustasi lähiaikoina tai oletko muuttanut mielipidettäsi kaivatustasi?1641856Sanna Ukkolan kolumni: Rautarouva, joka unohti joukkonsa - Riikka Purran pitäisi katsoa peiliin
"Historialliset tappiot eivät synny vahingossa. Ne syntyvät, kun johtaja unohtaa, ketä hänen piti palvella, kirjoittaa I451824- 1231533
Ikäero suhteessa
Huomasin äsken Iltalehden tuoreen artikkelin, jossa kerrottiin, että vain 5% parisuhteista on yli 10v ikäero. Millaisia641368Liian paljon hylättyjä ääniä
Ottakaa avustaja mukaan jos ette osaa äänestää oikein. Moni varmaan sekosi kahden listan ja lipun takia. Oliko tarkoitus1721361Tiedän kyllä sen
Että käyt täällä. En kuvittelisi sellaista asiaa. Tiedän kyllä senkin, että olet ainakin ollut minusta kiinnostunut. Sen771181- 711013
Ähtärin vaalitulos ja nyt neuvottelut alkavat
Keskusta voitti yhden paikan Ähtärissä kun oli hyvin ehdokkaita ( 32) ja kansanedustaja veturina keräämässä ääniä. P301005- 15949