Pyöräilijä vähät välittää liikennesäännöistä ja ajaa härskisti päin punaisia.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/poliisi-julkaisi-varoittavan-esimerkin-liikennesaannot-koskevat-myos-pyorailijoita/8691584
Mikä siinä on niin vaikeaa noudattaa liikennesääntöjä?
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/poliisi-julkaisi-varoittavan-esimerkin-liikennesaannot-koskevat-myos-pyorailijoita/8691584
Mikä siinä on niin vaikeaa noudattaa liikennesääntöjä?
Vastaukset 171
Vanhimmat
Samaa voi kysyä autoilijoista, jotka ajavat säännöllisesti ylinopeutta ja epäonnistuvat vilkun käytössä yhtä säännöllisesti.
Puhumattakaan sähköskuuteilla jalankulkijoiden välissä kiitävien ajotavoista.
Mitä jos poliisi hoitaisi hommiaan vähän innokkaammin, näistä jutuista voisi bongata "Päivän parhaan" esimerkiksi muille säännöistä välittämättömille. Kysehän ei ole tietämättömyydestä, vaan välinpitämättömyydestä.
Joidenkin osalta voi olla kyse myös tietämättömyydestä, jopa aikuisten osalta. Lapset ovat sitten seikka erikseen. He vasta opettelevat asioita.
Autokoulun käyneet pitäisi kuitenkin osata liikennesäännöt. He kun ovat opiskelleet ne.
Pyöräilijän pitäisi yhtä lailla osata liikennesäännöt, koska hän sinne liikenteeseen fillarinsa kanssa tunkee.
Noin toki on. Todellisuus on kuitenkin usein toinen. On useita pyöräilijöitä, jotka eivät ole autokoulua käyneet ja heillä on vajaa tieto liikennesäännöistä. Lisäksi on lapsia, jotka eivät vielä hallitse tai osaa liikennesääntöjä.
Syytä on aina muistaa se, että toisen tienkäyttäjän virhe ei myöskään oikeuta itseään rikkomaan liikennesääntöjä. Sen toisen teot, vaikka olisivatkin virheelliset, tulee silti huomioida. Mitään ”päälle ajo” -oikeutta ei ole koskaan missään tilanteessa.
Pyöräilijät noudattavat pääsääntöisesti hyvin nopeusrajoituksia.
Nopeusrajoitus on maksiminopeus. Tärkeämpi velvoite on ajaa tilanteisiin sopivalla nopeudella. Se on monesti nopeusrajoitusta paljonkin hitaampi nopeus.
Alinopeudesta voi saada sakot
Ei voi, kun alinopeutta ei ole. Tieliikennelaki ei tunne termiä "alinopeus", eli ei voi saada sellaista sakkoa.
Kyllä niitäkin kirjoitettu on. Mene autolla köröttelemään satasen nopeusalueella viittäkymppiä niin poliisin sattuessa hollille sakot saat.
Sakko ei kirjoiteta alinopeudesta, koska mitään alinopeutta ei ole. Sakko saatetaan silloin kirjoittaa liikenteen haittaamisesta, mutta ei alinopeudesta. Olen muuten monta kertaa nähnyt maantiellä satasen alueella traktoreita, eikä heille ole kirjoitettu yhtäkään sakkoa.
Sakot kirjoitetaan aina käytäen rikoslain termejä. Vaikka tieliikenteessä puhuttaisiin alinopeudesta, niin sakko kirjoitettaisiin silti rikoslain mukaan.
Alinopeudella tarkoitetaan tässä yhteydessä tarpeettoman hidasta ajamista, joka on tieliikennelaissa erikseen kielletty. Lähellä omaa maksiminopeuttaan ajavaa traktoria ei ole sakotettu, koska se ei ole ajanut 𝑡𝑎𝑟𝑝𝑒𝑒𝑡𝑡𝑜𝑚𝑎𝑛 hitaasti.
Ei tietenkään, ne rinnastetaan työkoneiksi. Lisäksi ne saa ohittaa vaikka kieltoalueella. Tätä ei moni edes näytä ymmärtävän.
Mihin perustuu väitteesi, että saisi ohittaa kieltoalueella?
Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen on aiemmin todennut Iltalehden vähimmäisnopeus liikennemerkkiä käsittelevässä jutussa seuraavaa:
"- Jos liikenneolot sitä vaativat, kuljettaja on epävarma tai hänellä on ajamista rajoittavia tekijöitä, hän saa ajaa muita hitaammin eikä häntä voida siitä rankaista, rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen selittää.
- Liian hitaasti ei kuitenkaan saa ajaa kiusantekomielessä. Toimintaan pitää olla jokin perusteltu syy."
...kysyy aito Kyselijäpösilö.
Niin, siis ei saa ajaa tarpeettoman hitaasti.
Ei siis osannut vastata.
Luetun ymmärtäminen ei ilmeisesti kaikilta onnistu.
Terve järkikin tuon sanoo. Samoin polkupyöräilijää ohitettaessa kuuluu rikkoa sulkuviivan suvereenisuutta, muuten saa jurnuttaa takana niin pitkään että kieltoalue päättyy jotta voi tehdä ohituksensa riittävältä etäisyydeltä. Semmoiseen harvan hermot riittävät.
Oma halu ei oikeuta rikkomaan liikennesääntöjä, eli tieliikennelakia.
Sanoo ihminen joka ei koskaan riko liikennesääntöjä. Selvennyksenä; semmoista ihmistä olekaan. Tänne toki voi kirjoitella mitä tahansa puutaheinää.
Kun pyrkii noudattamaan liikennesääntöjä, niin mahdolliset sääntörikkomukset jäävät minimiin.
Kekäpä ei pyrkisi, on kuitenkin aivan selvää että liikenteen sujuvoittamisen ja kohteliaisuuden vuoksi on tehtävä toisinaan poikkeuksia. Joskus kauan sitten oli tapahtuma jonka muistan vieläkin. Oli kevyenliikenteenväylä joka ol vain vasemmalla puolella tietä. Jalankulkijoista eroituksena ol maalattu valkoinen viiva jonka oikealla puolella meni kaksisuuntainen polkupyöräkaista. Tarkoittaa nyt itseäni kun pyrin mäkeä alas. Vastaan pyöräili naisihminen ja minä olin silloin liikenteessä postinjakajan ominaisuudessa. Raskas pyörä täynnä paperia ja leveät sivulaukut. Koska pyrin saamaan alamäkeen hyvät vauhdit jotta sitä riittäisi myös alkavaan ylämäkeen polkaisin oikein kunnolla ajokkia. Oletin, koska jalankulkijoita ei näkynyt mailla halmeilla, että naikkonen väistää yli viivan jalainkulkijoiden puolelle siksi aikaa että pääsen sujuvasti levein laukkuin hänen ohitseen. Toinen mahdollisuus olisi ollut pudottautua vauhdilla korkean kanttikiven yli huomattavasti alempana kulkevalle maantielle vastaantulevien autoilijoiden eteen. Mitä teki lähestyvä nainen? Tietenkin eteni jääräpäisesti ylämäkeen tiukasti pyöräkaistalla pysyen vaikka näki että ei millään säällisesti mahdu ohi. Jouduin näit ollen suorittamaan paniikkijarrutuksen jotta pääsin juuri ja juuri hivuttautumaan hänen ohitseen lähes tielle tippuen. Naikkonen oli tietenkin tieliikenteen lain kannalta katsottuna täysin oikeassa. Tosin kohteliaisuussyistä työtätekeväistä kohtaan hän olisi voinut joustaa sen verran että olisi tehnyt täysin vaarattoman koukkauksen sinne viivan toiselle puolen. Itse olisin hänen sijastaan toiminut juuri niin, lakia tieliikenteestä noin törkeästi rikkoen.
Itse kun tuossa kerran yöllä ylitin pyörällä Vartiokylänlahtea normaalilla hitaalla ajotavallani, niin ajoin hieman jalankulkijoiden puolella, koska ajattelin, että takaa mahdollisesti kovempaa vauhtia ajava pääsisi paremmin ohitseni.
Minulle on käynyt muutaman kerran pyöräilijänä niin, että olen yllättynyt kun vastaantuleva pyöräilijä haluaa tiukasti olla oman viivansa sisäpuolella vaikka turvallisempaa olisi koukata hieman jalankulkijoiden puolelle. Kaikissa tapauksissa vastaantullut pyöräilijä on ollut nainen ja ilmeisen normisidonnainen nainen. Toisaalta olen nähnyt vähemmän normisidonnaisia naisia jalkakäytävällä pyöräilemässä. Se on itse asiassa hyvin tavallista, kuten miestenkin jalkakäytävällä pyöräily. Rohkeasti vaan ajoradalle, jos laki vaatii! Helsingissä ei yleensä sivukaduilla ole pyöräteitä, mutta se ei 80 %:a pyöräilijöistä kiinnosta.
Jalkakäytävien pyöräilykielto koskee muuten myös työtätekeviä postinkantajia.
Joskus on tullut pimeällä vastaan ruokalähettejä, joilla on ollut aivan liian kirkas ajovalo. Olen ihmetellyt ajaako siinä auto ajoradalla vai onko tosiaan joku pyöräilijä tulossa minua vastaan samalla pyörätiellä. Etäisyyden arviointi oli todella vaikeaa.
Oho! Itse täydellisyys!
Ohituskielto (C28) liikennemerkin osalta laki määrää seuraavaa:
"Merkillä kielletään muun liikkuvan moottorikäyttöisen ajoneuvon kuin kaksipyöräisen sivuvaunuttoman moottoripyörän tai mopon ohittaminen. Merkki ei koske kääntymistä varten ryhmittyneen ajoneuvon ohittamista ryhmittymisalueella eikä liittymiskaistalla kulkevan ajoneuvon ohittamista. Merkki on voimassa merkkiin C29 asti."
Ainoastaan kaksipyöräisen sivuvaunuttoman moottoripyörän tai mopon ohittaminen on sallittua kieltoalueella. Väitteesi on siis valheellinen.
^ Tuossa Ohituskielto liikennemerkin osalta puhutaan siis moottorikäyttöisen ajoneuvon ohittamisen kiellosta. Pyörä liikkuu lihasvoimin ja sähköavusteista pyörää ei lasketa moottorikäyttöisten ajoneuvojen luokkaan. Nämäkin saa ohittaa.
Ja tarpeen ja nopeuden arvioi se kuski itse. Kukaan muu ei sitä hänelle pysty tilanteissa arvioimaan.
Autoiljat eivät tiedosta, että pyöräilijän paikka on ajoradan pientareella tai reunassa, ellei pyörätietä ole. Pyörätieitä on ehkä jo liikaa. Toisaalta Virossa saa pyöräillä jalkakäytävilläkin, joten ehkä Suomeenkin pitäisi tehdä sääntöjenpurkutyö, eli sallia pyöräilijälle ajaminen aina sekä ajoradan reunassa että jalkakäytävillä. Jalkakäytäville tosin voisi laittaa jalankulkijoiden suojaksi nopeusrajoituksen sekä mainita lakitekstissä että jalankulkija saa kävellä sekä keskellä että reunassa ja pyöräilijä on aina väistämisvelvollinen. Nytkään ei tieliikennelaissa ole selvästi kielletty jalankulkijaa kävelemästä jalkakäytävällä ja yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä väylän keskellä, vai tietääkö joku lainkohdan jossa niin olisi sanottu?
Jotkut pyöräilijät eivät ole tietoisia siitä, että pyöräilijän paikka on pyörätiellä/yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä, mikäli hänen suuntaansa sellainen kulkee. Tieliikennelaissa on vain muutama poikkeus, jolloin sallitaan pyöräily pientareella tai ajoradalla, vaikka vieressä kulkee pyörätie/yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, mutta nämä tilanteet ovat "poikkeustapauksia".
Pyörätie liikennemerkillä osoitetaan pyörätie, jota polkupyöräilijän on käytettävä ajaessaan asianomaiseen suuntaan. Sama pätee yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, että pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain liikennemerkkien osalta. Laiskuus tai haluttomuus eivät oikeuta rikkomaan liikennesääntöjä.
Kysyit sitä, että löytyykö tieliikennelaista jotakin, joka velvoittaa jalankulkijaa käyttämään reunaa. Pyörätien osalta niin määrätään lain 13 §. Siellä lukee, että:
"Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa."
Lähde:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L3P13
Ensisijaisesti se on pyöräilijä itse, joka päättää, täyttävätkö poikkeustapausten ehdot.
En löytänyt tukea tuolle lakitekstin kirjaimesta. Pyöräilijä voi ajaa lain vastaisesti ajoradan oikeassa reunassa jos objektiivisesti katsottuna ei löydy mitään kummempaa turvallisuuteen liittyvää perustetta. Analogisesti autoilija voi ohittaa pyöräilijän objektiivisesti katsottuna liian läheltä, vaikkei onnettomuutta ohitustilanteessa syntyisikään.
Juu mutta tuo lainkohta alkaa sanoin ”jos jalkakäytävää ei ole”. Kyse oli jalkakäytävästä ja yhdistetystä jalkakäytävästä ja pyörätiestä, ja yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie on samanaikaisesti sekä pyörätie että jalkakäytävä, joten tuo lainkohta ei sovi tähän.
Jos taas katsottaisiin, että yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie ei ole jalkakäytävä eikä pyörätie vaan ihan oma väylätyyppinsä, niin silloinkaan tuo lainkohta ei sopisi tähän, koska lakitekstin mukaan pitäisi kävellä pyörätien reunassa, eikä yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä ole tämän vaihtoehtoisen tulkinnan mukaan pyörätie vaan oma tyyppinsä.
Laki sisältää paljon kohtia, joissa tilanteen tulkinta on jätetty tilanteessa olevalle. Kuka muukaan sen tulkinnan silloin tekee.
Laintulkintaoppi ja tienkäyttäjän lain aktuaalinen soveltaminen tilanteessa ovat eri asioita.
Kyllä, mutta jos se ei ole tilanteessa oleva henkilö, joka tekee tulkinnan, niin kuka se sitten mielestäsi on?
Noin toki on. Päätelmät pitää kuitenkin perustua faktoihin, eikä haluun tai mielipiteeseen.
Noin on tietenkin myös. Jokainen tienkäyttäjä joutuu itse punnitsemaan omat teot joka hetki liikenteessä. Kukaan muu ei ole niitä hänen puolestaan tekemässä. Nämä teot ja päätökset pitää kuitenkin perustua liikennesääntöihin ja tieliikennelain velvoitteisiin.
Olihan kyse myös pyörätiestä. Ylempänä lukee "...ja pyörätiellä väylän keskellä". Vastattiin suoraan kysymykseen pyörätiestä. Lakikohta osuu siis suoraan siihen, kun kyse on pyörätiestä.
Koskee pyörätietä, mutta ei sellaisia väyliä, jossa on myös jalkakäytävä, eli esim. "Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä" tai "Pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain".
Et osannut lukea oikein. Ja-sanoja oli liikaa lukutaitoosi nähden, ja putosit heti kärryiltä. Sitten otit myöhemmin lainauksen vielä irti kontekstista.
Alkuperäinen teksti oli ”Nytkään ei tieliikennelaissa ole selvästi kielletty jalankulkijaa kävelemästä jalkakäytävällä ja yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä väylän keskellä”.
Eli ei ole selvästi kielletty kävelemästä (1) keskellä jalkakäytävää, eikä ole selvästi kielletty kävelemästä (2) keskellä yhdistettyä jalkakäytävää ja pyörätietä.
Tulkintasi olisi mielekäs vain, jos olisin tehnyt kielioppivirheen ja olisin erottanut luettelon jokaisen osan ja-sanalla ja samalla yhdistettyjä jalkakäytäviä olisi oikeasti myös olemassa. Sellaisia ei kuitenkaan ole, mutta on yhdistettyjä jalkakäytäviä ja pyöräteitä.
En ole väittänyt, että asia olisi jotenkin toisin.
Asia todettiin jo viestisi edeltävässä viestissä. Tautologia ei edesauta keskustelua.
Se oli jonkun muun kirjoittama viesti enkä ollut huomannut sitä kirjoittaessani omaani.
Harvoin edes on turvallisempaa ajoradalla, varsinkaan kapealla mutkaisella tiellä ilman piennarta, mutta silti siinä pyöräillään, vaikka samaan suuntaan kulkee pyörätie/yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä ajoradan toisella puolella.
On se turvallisempaa nopeasti etenevälle pyöräilijälle. Siellä kevyenliikenteenväylällä kun on noita kävelijöitä, koiran ulkoiluttajia, vanhempia lapsineen, puskaisia sivuteitä joista putkahtaa mitään näkemättömiä autoilijoita jotka havahtuvat vasta kun maantie on nenän edessä jne. Niin kyllä, maantien laita on kaikin puolin turvallisempi.
Nopeus pitää sovittaa tilanteiden mukaan. Jos ei ole oman tai muiden kannalta turvallista edetä nopeasti, niin pitää edetä hitaasti. Nopeus pitää sovittaa tilanteeseen ottaen huomioon mm. muut tienkäyttäjät suhteessa liikenneturvallisuuteen.
Kaikki muut tienkäyttäjät ja heidän mahdolliset teot pitää ottaa liikenteessä huomioon ja sovittaa oma tekeminen sen mukaan. Jos haluaa ajaa täysiä, niin pitää siirtyä sellaiselle tienosuudelle, jossa se on mahdollista. Muiden joukossa ja lähettyvillä ei todellakaan ole sallittua ajaa lujaa.
Nopeasti eteneminen pyörällä ei ole itsestäänselvyys ja oletusarvo. Liikennesääntöjä, eli tieliikennelakia pitää noudattaa.
Eipä se sitä sitten ole autollakaan. Autolla ajellessa pitää ottaa huomioon jokainen suojatie ja pysähdyttävä ennen sitä varmuuden vuoksi, sillä eihän nopeasti eteneminen autolla tule olla mikään itseisarvo ja tavoite. Samoin pitää maantiellä hiljentää nopeutta jokaisen risteyksen kohdalla kävelyvauhtiin riippumatta siitä onko etuajo-oikeutettu ja tiellä olisi satasen nopeusrajoitus. Ihan vain siksi että ”nopeus tulee suhteuttaa ottamalla huomioon muut tienkäyttäjät ja heidän mahdolliset tekonsa ja sovittaa tekemisensä sen mukaan.”
Periaatteessa noin onkin. Tosin maantiellä sillä "pääväylällä" on etuajo-oikeus ja sen perusteella ei tarvitse hiljentää jokaisen risteyksen kohdalla. Toki pitää itse tehdä peliliikkeitä, jos näyttää siltä, että sivutieltä tuleva ei väistäkään.
Suojateiden kohdalla ei kuitenkaan ole mitään pysähtymispakkoa, ellei viereisellä kaistalla joku ole pysähtynyt suojatien eteen. Aina on kuitenkin erityisen varomisen velvoite jokaisen suojatietä lähestyttäessä. Pitää olla ymmärrys kaikista liikennesäännöistä ja liikennemerkeistä.
Niinpä polkupyöräilijälläkään ole sen enempää velvollisuuksia, vaikka kuinka ”periaatteessa noin olisikin.”
Onko väitetty, että pyöräilijällä olisi enemmän velvollisuuksia? Samat velvollisuudet on noudattaa häntä koskevia sääntöjä, kuin kaikilla muillakin on. Se on sitten eri seikka, jos eri ajoneuvotyypeillä ajavilla on sitten enemmän velvollisuuksia tai toisenlaisia velvollisuuksia, kuin muilla tienkäyttäjillä.
On väitetty. En tiedä oliko väittäjä sinä, Erkki vai meidän Jami, mutta väitetty on. Joten tunnusta kerrankin ns tappiosi ja lopeta vänkääminen. Vaikeaa se tietysti luonnevikaiselle onkin, mutta yritä ainakin.
En voi tunnustaa mitään tai lopettaa vänkäämistä, koska en ole vänkäämistä edes harrastanut, enkä mitään asian suhteen väittänyt. Ehkä vänkää on sitten Erkki tai teidän Jami.
Jokaisella tienkäyttäjällä on ihan samanlainen velvollisuus noudattaa itseään koskevia liikennesääntöjä liikenteessä, riippumattaa siitä, miten liikenteessä liikkuu.
Olisiko pyöräilijä keskimääräistä tyhmempää joukkoa eivätkä ymmärrä liikennesääntöjä.
Kyllä iso määrä sellaisia löytyy myös autoilijoiden joukosta, jotka eivät ymmärrä liikennesääntöjä.
Liikennesääntöjä on välillä hyvä kerrata. Alla on löytyy ihan OK videota aiheeseen liittyen.
Väistämissäännöt pyöräilijän näkökulmasta
https://youtu.be/nparGCTzSls
Väistämissäännöt autoilijan näkökulmasta
https://youtu.be/3nj4SmyEwII
Autoilijoissa on aina joitain niin sanottuja apuopettajia joiden mielestä polkupyöräilijä pyöräilee väärässä paikassa väärään aikaan. Ohitetaan kymmenen sentin päästä sitten. Suomenkin lakiin maantieliikenteestä tulisi saada selvät sävelet autoilijan ohitusetäisyydestä pyöräilijään nähten. Etelän maissa se on puolitoistametriä. Epsjanajassa autolija saa 1400€ sakot jos hää ohittaa poliisin mielestä polkupyöräilijää liian läheltä.
Lakiin ei haluttu laitta mitään tarkkaa metrimäärää. Tuo 1,5 metriä on kuitenkin ihan hyvä sääntö ja sen mukaan kannattaa Suomessakin toimia.
Palstalla esitetyn laintulkintahengen mukaan autoilija saa itse päättää turvavälin pituuden. Autoilija on aina oikeassa ellei onnettomuutta tapahdu.
Hörähtäneet saattavat esittää ja väittää vaikka minkälaisia paikkansa pitämättömiä väitteitä.
Niin saa. Tosin jos tulkinta on ohitettavalle vaarallinen, niin silloin se on epäonnistunut ja rikkoo lakia. Oletko sitä mieltä, että onnettomuus on edellytys sille, että jonkun voi todeta rikkoneen lakia?
Noin se ilmeisesti joidenkin mielestä on, että vain onnettomuus on merkki siitä, että lakia on rikottu. Enemmän väärässä eivät, tuota mieltä olevat, kuitenkaan voisi olla.
Mutta eikö analogisesti, jos pyöräilijä ajaa ajaradan oikeassa reunassa vasemmalla puolella olevan kaksisuuntaisen pyörätien sijasta, niin eikö hän riko lakia, jos se johtuu mukavuudenhalusta? Olet esittänyt että ei, koska hänellä on asiasta yksipuolinen tulkintaoikeus. Silloin autoilijallakin on yksipuolinen tulkintaoikeus riittävästä turvavälistä. Jos autoilija sanoo, että turvaväli oli riittävä, niin se oli riittävä.
Rikkoo, tai sitten ei riko. Viime kädessä asiasta linjaa oikeusistuin. Syystä tai toisesta päätit olla vastaamatta siihen, että onko mielestäsi onnettomuus edellytys sille, että jonkun voi todeta rikkoneen lakia. Ilmeisesti ymmärsit pointin, ja siksi vaikenit.
Kuuleppas apuopettaja. Suomenkin laissa on selvästi sanottu että polkupyöräilijälle on annettava riittävä tila ohitustilanteessa. Siellä ei sanota että siinä olisi joitain poikkeuksia, eikä voikaan olla, kun on ihmishengestä kysymys. Sen sijaan esimerkiksi kevyenliikenteenväylän käyttöpakosta on olemassa lakiin kirjattuja poikkeuksia ja näitä polkupyöräilijä on oikeutettu käyttämään ja sen mukaan toimimaan.
Kysyit että >> "Mutta eikö analogisesti, jos pyöräilijä ajaa ajaradan oikeassa reunassa vasemmalla puolella olevan kaksisuuntaisen pyörätien sijasta, niin eikö hän riko lakia, jos se johtuu mukavuudenhalusta?"
Kyllä. Se on juuri noin. Laki määrittää, että pitää liittyä turvallisuuteen, eli syyn vuoksi pitää olla turvallisempaa. Jos ei liity, niin rikotaan lakia.
Täysjärkiseltä aikuiselta tienkäyttäjältä pitää löytyä sen verran oikeustajua ja ymmärrystä, että kykenee noudattamaan liikennesääntöjä ja lakia, ilman, että joku on jatkuvasti valvomassa tai kyttäämässä ja ettei onnettomuuksia tapahdu, joiden linjaukseen vaaditaan eri oikeusasteita.
”Rikkoo, tai sitten ei riko. Viime kädessä asiasta linjaa oikeusistuin.”
Olemmeko nyt yksimielisiä siitä, ettei pyöräilijä ei voi yksipuolisesti päättää, milloin hänellä on lupa ajaa ajoradan vasemmalla puolella olevan liikennemerkillä osoitetun kaksisuuntaisen pyörätien sijasta ajoradan oikeassa reunassa? Aiempi tulkintasi johtaisi siihen, että myös autoilija voisi yksipuolisesti päättää, milloin turvaväli on riittävä.
”Syystä tai toisesta päätit olla vastaamatta...”
No vastaan nyt sitten, kun tiukkaat. Onnettomuus ei ole edellytys eikä todiste lain tarkoittaman turvavälin riittämättömyydestä, sillä pyöräilijä saattaa esim. kaatua auton eteen, vaikka autoilijan päättämä turvaliväli olisi edellä jonkun suosittelema puolitoista metriä.
Ai, pitääkö siitä ensin neuvotella sinun kanssasi? Päätöksiä tehdään hetkessä ja niiden mukaan toimitaan. Jos turvaväli on puolitoista metriä niin pyöräilijä tuskin kaatuessaan osuu auton kylkeen tai nenään. Tänäänkin poljin taas sata kilometriä enimmäkseen maantienlaitaa. Maantiepolkupyörä kun on. Nytkin voin helposti laskea viisi hihaahipovaa maantiellä, ja pari kivaa ja törkeää autolla eteenkääntymistä kevyenliikenteenväylää kun poljin juuri silloin.
Ei tarvitse neuvotella minun kanssani, mutta usein mielipiteenvaihdon tarkoituksena on keskustelu ja potentiaalisesti yksimielisyyteen pääsy toisen osapuolen argumenttien johdosta (suomeksi: toisen päihittäminen). Pyöräpalsta on keskustelupalsta ja aktuaalinen ajotilanne on sitten oma asiansa.
Sama se on autoilijallakin: päätöksiä tehdään hetkessä ja niiden mukaan toimitaan. Silti autoilijan yksipuolisessa päätäntävallassa ei ole mikä on riittävä turvaväli eikä pyöräilijä voi kategorisesti aina ajaa ajoradan oikeassa reunassa.
Emme ole. Pyöräilijä nimenomaan päättää, milloin hän voi ajaa ajoradalla. Tuonkin päätöksen voi haastaa, ja sen oikeellisuus punnitaan viime kädessä oikeudessa.
Hyvä, ymmärrät miksi autoilijan tulee jättää riittävä turvaväli, eikä ohitusta pidä tehdä kylkeä viistäen.
Pyöräilijä nimenomaan päättää, milloin hän voi ajaa ajoradalla ja hänen päätös pitää perustua liikennesääntöihin, eli tieliikennelain velvoitteisiin.
Syötät sanoja suuhuni. En ole koskaan ohittanut pyöräilijää kylkeä viistäen, koska en ole autoilija eikä minulla ole edes ajokorttia, eikä minun tarvitse ymmärtää, miksi autoilijan tulee jättää riittävä turvaväli.
Pyöräilijänä yritän noudattaa aina liikennesääntöjä. En aja jalkäytävällä vaan ajoradan pientareella tai reunassa, jos pyörätietä ei ole. Jos vain ajoradan vasemmalla puolella on liikennemerkillä osoitettu kaksisuuntainen pyörätie, ajan sillä enkä mukavuussyistä oikealla puolella ajoradan reunassa. Luulin ennen, että jos oikealla puolella ei ole pyörätietä, lain mukaan saisi ajaa aina ajoradan reunassa, mutta näin ei ole.
Eri asia on pitäisikö lakia muuttaa. Itse ajelen vain kesäaikaan kolmivaihteisella kaupunkipyörällä maksimissaan 25 kilometrin pyöräilyitä (kontra sinun 100 kilometrin maantiepyöräilyt), mutta kannattaisiko nopeasti eteneville pyöräilijöille sallia ajoradan reunassa ajo aina. Samoin jalkakäytävällä ajamisenkin voisi sallia, koska kieltoa ei noudateta eikä valvota hyvin. Jalkakäytävällä pyöräilylle voisi sitten laissa laittaa lisäksi joitain jalankulkijaa turvaavia säännöksiä, kuten nopeusrajoitus ja että pyöräilijän on noudatettava erityistä varovaisuutta ja että hän väistää reunassa ja keskellä kävelevää jalankulkijaa. Yhdistetyt jalkakäytävät ja pyörätiet voisi sitten poistaa siirtymäajan aikana kokonaan.
Pyöräilijä päättää ihan yksin eri liikennetilanteessa, miten etenee. Ei tarvitse kilauttaa kaverille, ei poliisille, eikä tuomioistuimeen, miten matkaansa jatkaa. Sama koskee autoilijoita. Autoilijakin joutuu tekemään päätökset ihan yksin ja itse eri liikennetilanteissa. Päätökset ja toiminta pitää kuitenkin tehdä lakien ja sääntöjen mukaan. Jokaiselle tienkäyttäjälle on määrätty vastuu tekemisistään ja itse joutuu ne päätökset tekemään.
Päättää-sanalla on sanakirjassa useita merkityksiä. Nyt on kyse lain oikeasta tulkinnasta: jos pyöräilijä ajaa ajoradan reunassa mukavuussyistä mutta vetoaa turvallisuuteen, rikkooko hän lakia? On esitetty, että pyöräilijällä olisi lupa aina ajaa ajoradan oikeassa reunassa (ajoradan vasemmalla puolella liikennemerkillä merkityn kaksisuuntaisen pyörätien sijasta), jos hän älyää vedota turvallisuuteen.
Vedota voi vaikka mihin. Vetoaminen pitää perustua todellisiin faktoihin. Laiskakin voi vedota turvallisuuteen, eli tavallaan valehdella, jos ei laiskuuttaan tai mukavuussyistä jaksa siirtyä toiselle puolelle. Laiskuus on silloin syy, eikä turvallisuus.
En syötä. Lue uudelleen ajatuksen kanssa.
Luin nimenomaan ajatuksen kanssa.
Virkkeestäni, jossa sanoin, että onnettomuus ei ole edellytys eikä todiste lain tarkoittaman turvavälin riittämättömyydestä, on aika pitkä matka tulkintaan, jossa muka sanon nyt ymmärtäneeni, miksi riittävä turvaväli on tarpeellinen. Joten kyllä sinä syötät sanoja suuhuni.
Ok, et siis kykene ymmärtämään, miksi autoilijan tulee jättää riittävä turvaväli. Otetaan tuo takaisin.
Ymmärrän tai en, mutta palstalla usein esitetyn laintulkintasuuntauksen mukaan asiaa kysytään ensisijaisesti ratkaisun tehneeltä autoilijalta: jos hän sanoo, että turvaväli oli riittävä, niin se oli riittävä.
Vastaavasti saman laintulkintahengen mukaan jos pyöräilijä ajaa ajoradan oikeassa reunassa ajoradan vasemmalla puolella olevan liikennemerkillä osoitetun kaksisuutaisen pyörätien sijasta, syytä kysytään pyöräilijältä: jos hän sanoo ajaneensa turvallisuussyystä, hänellä oli pätevä syy.
Niin. Molemmat ovat tehneet päätöksen itse, eikä kukaan ole tehnyt sitä heidän puolestaan. Kyseisen päätöksen voi haastaa, ja viime kädessä sen oikeellisuudesta päättää oikeusistuin.
Ydinpointti on kuitenkin se, että liikennesääntöjä (tieliikennelakia) pitää noudattaa aina, kun liikenteessä liikkuu. Tieliikenteen tärkeimmät periaatteet ovat velvollisuus liikennesääntöjen noudattamiseen, tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus sekä varovaisuusvelvollisuus. Niissä päätöksissä pitää siis noudattaa liikennesääntöjä.
En ole missään vaiheessa ollut tuosta miltään osin eri mieltä.
Toisin sanoen lakia noudattava pyöräilijä ei milloinkaan mukavuussyystä pyöräile tien oikeassa laidassa vasemmalla puolella olevan liikennemerkillä osoitetun kaksisuuntaisen pyörätien sijasta, vaan siihen on aina turvallisuuteen liittyvä syy. Palstalla esitetyn laintulkintahengen mukaan pyöräilijän ratkaisu on lähtökohtaisesti oikea. Tämän voi sitten haastaa oikeudessa.
Ja lakia noudattava autoilija ohittaa pyöräilijän aina pitäen turvallisen välin. Palstalla esitetyn laintulkintahengen mukaan autoilijan ratkaisu on lähtökohtaisesti oikea. Tämän voi sitten haastaa oikeudessa.
Sinä voit tehdä tuollaisen johtopäätökseen, jos niin haluat.
Lain mukaan oikeassa reunassa ei saa pyöräillä vain mukavuussyistä, eikä lakia noudatattava pyöräilijä niin teekään eikä ikinä joudu valehtelemaan että tekee sen turvallisuussyystä.
Lain mukaan ajoneuvon tulee ohittaessaan pyötäilijän jättää hänelle riittävä turvaväli. Lakia noudattava tekeekin niin eikä ikinä joudu valehtelemaan, että turvaväli oli riittävä.
Olin pakotettu tekemään tuollaisen johtopäätöksen argumenttiesi johdosta, mutta vihjaat että päätelmässäni on jotain vikaa, ikään kuin lakipykälät koskisivat vain vahvempaa osapuolta.
Pyöräilijä, joka on tehnyt päätöksen turvallisuussyistä ei valehtele sanoessaan tehneensä sen turvallisuussyistä. Eikä lakia noudattavan tarvitse valehdella kyseisestä asiasta.
En ole pakottanut sinua mihinkään, enkä vihjaa mitään.
Jos pyöräilijä oikeasti toimii turvallisuussyistä, eikä mukavuussyistä, niin asia on silloin täysin selvä asia.
Juuri noin. Kiertotie oli tällä kertaa pitkä, mutta maali löytyi silti.
Olet kyllä ollut osasyyllinen kiertotiehen. Vastaisuudessa, kun esität tuota usein esittämääsi ”pyöräilijällä on yksipuolinen tulkintaoikeus” -kommenttiasi, osaan liittää keskusteluun mukaan kopioita selventävistä kommenteistasi.
Koko lause ”Ensisijaisesti se on pyöräilijä itse, joka päättää, täyttävätkö poikkeustapausten ehdot” on vähän non-sense, koska ainahan pyöräilijä päättää itse mitä reittiä ajaa. Lause olisi mielekäs vain, että lauseen esittäjä haluaisi kertoa että pyöräilijällä on yksipuolinen oikeus päättää milloin on lupa ajaa ajoradan reunassa, mutta tällainen tulkinta on nyt sitten kiistetty.
Alun perin kommenttisi ”Ensisijaisesti se on pyöräilijä itse, joka päättää, täyttävätkö poikkeustapausten ehdot”” oli kommentti jonkun viesttin ”Pyörätieliikennemerkillä osoitetaan pyörätie, jota polkupyöräilijän on käytettävä ajaessaan asianomaiseen suuntaan. Sama pätee yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, että pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain liikennemerkkien osalta. Laiskuus tai haluttomuus eivät oikeuta rikkomaan liikennesääntöjä.”
Mitäpä jos sinä kirjoitat, että ”Autoilijat eivät noudata liikennesääntöjä, koska ohittavat pyöräilijät aivan liian läheltä hihaa hipoen” ja minä sitten vastaisin ”Se on ensisijaisesti autoilija itse, joka päättää, onko turvaväli riittävä”. Mitä minä haluasin tuolla kommentillani ilmaista, muuta kuin sotkea keskustelua eli trollata?
Helpommalla pääset kun luet, mitä on kirjoitettu, etkä lisää mitään omiasi siihen.
Älä sinäkään syötä sanoja suuhuni niin kuin tuossa aiemmin teit vaan lue itsekin ajatuksen kera niin kuin kehotat muita lukemaan. Sanoin että liitän kopion omista selvennyksistäsi. Et ole turhaan niitä joutunut antamaan, koska kirjoitat viittauksenomaisesti, epäselvästi ja vihjaillen.
En syötäkään, enkä syöttänyt.
Vaikka hyvä pyörätie on vieressä, niin "MINÄ hajäluan nyt ajaa autotiellä, niin MINÄ ajan". Kaksi päivää sitten nähty.
Teki mieli "hiipiä" perään ja pistää alppitorvi soimaan. Sen teen vielä.
Mikä on autotie?
Stadissa fillariapinat ajavat miten ja missä vaan noudattamatta mitään liikennesääntöjä. Siltikin kiljuvat autoilijoita noudattamaan niitä. Ei se näinkään mene.
Sitten kun fillariapina saa osuman ajaessaan sääntöjä vastaan, syytetään autoilijaa.
Pakollinen liikennevakuutus fillariapinoille, ainakin autoilija saa peltivahinkonsa maksatettua.
Jos joillain ajoneuvoryhmillä on pakollinen liikennevakuutus, olkoon se sitten kaikilla liikennevälineille.
Tsadi onkin tyhmyyden keskittymä. Joukossa tyhmyyys tiivistyy.
Suurin osa nykypäivän "tsadilaisista" on syntynyt jossain muualla kuin Kehä 1n sisäpuolella.
Tosistadilainen huomioi muutkin tienkäyttäjät; fillariapina "tsadilainen" ajelee kuten kotonansa Käkkäläjärvellä tjsp. keskellä tietä mitään mistään välittämättä ilman liikennesääntöjä. Sitten ihmetellään, kun joskus tuleekin osuma.
Minusta tuntuu, ettei yksikään pyöräilijä ole se varsinainen ongelmasi.
Tyhmää takertua pikku kirjoitusvirheeseen Suoli24-palstalla.
Etkö parempaa nyt keksinyt?
Rentoa ajella puhuen kännykkään.
Ajoneuvossa ei saa ajon aikana käyttää teknistä laitetta tai järjestelmää siten, että sen käyttäminen haittaa tai vaarantaa ajamista.
No voi kamalaa...
Eikö kukaan muu käytä actionkameraa fillarissaan? Rauhoittaa kummasti kuumakalleautoilijoita.
Vuosia Helsingissä liikkuneen kokemukset:
Ylivoimasesti eniten menee punasta päin pyöräilijät ja oikoo risteyksiä!!!
Samoin tilannenopeudut aivan älyttömiä.
Toiseksi eniten punasta päin menee kävelijät.
Autoja en pyöräillessä tai kävellessä pelkää.
Minusta Audit, Bemarit jne. on näissä pahimpia. Niistä ei edes tiedä, mihin suuntaan ne risteyksissä tai kaistoilla hakeutuu, kun niissä ei kai ole vilkkuja.
Mitä järkeä odottaa vihreää jos autoja ei näy lähellä. Ja autoilijat eivät aja punaisia päin koska tällöin toinen auto saattaa tulla kylkeen. Ja jos yhtään helpottaa niin New Yorkissa kävellään surutta päin punaisia.
Liikennesäännöt ovat sellaiset, ettei omaa järkeä tarvitse käyttää niiden soveltamiseen. Toki vähän pitää käyttää, että kykenee noudattamaan niitä sääntöjä soveltamatta. Liikennesäännöt ovat kaikkien normaalien ihmisten lisäksi hyvät juuri heille, joilla oma pää ei tarpeeksi ohjaa tekemisiä.
Ensisijaisesti se on tienkäyttäjä itse, joka päättää, pitääkö hänen odottaa punaisen valon edessä.
Ei todellakaan ole tienkäyttäjillä se päätäntävalta, että "pitääkö". Tieliikennelain mukaan kaikkien tienkäyttäjien pitää noudattaa liikenteenohjauslaitteella osoitettua velvollisuutta. Jokaisen tienkäyttäjän velvollisuus on noudattaa liikennesääntöjä.
Jos joku tienkäyttäjä tekee itse oman päätöksen olla noudattamatta jotakin liikennesääntöä, niin se on hänen oma ja mielivaltainen päätöksensä, joka rikkoo lakia vastaan.
Rikkoo sinun mielenterveyttä vastaan? Suomi on erikoinen maa jossa lakiin kirjatuista poikkeamistakin jaksetaan väkisin vängätä ja vääntää niitäkin kieroon. Norjassa esimerkiksi saa kävellä punaisia päin jos ajoneuvoja ei näy, USAssa saa aina kääntyä oikealle vaikka punainen palaisikin jos se on turvallista jne. Voin vain kuvitella minkälaisen henkisen takalukon tuollaiset poikkeamat säännöistä aiheuttaisi sääntösuomalaisen aivoissa. Ai kauheeta! Saako ihan käyttää omia aivoja ja havaintokykyä liikenteessä! Kuitenkin, sitähän liikenteessä juuri kaivataan ja tarvitaan.
Eri maissa on eri lait. Turha on vedota sellaisiin lakeihin, jotka ovat voimassa muualla. Suomessa noudatetaan Suomen lakeja. Jokainen Suomessa asuva ja oleskeleva on velvollinen noudattamaan Suomen lakeja, eikä esim. Norjan lakeja.
Havainnointikykyä pitääkin tieliikennelain mukaan käyttää. Siihen laki velvoittaa. Tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi.
Havainnointikyvyn kyvyn käyttäminen ei sekään oikeuta rikkomaan liikennesääntöjä ja lakia. Ainoastaan silloin voidaan rikkoa sääntöjä ja lakia, jos sillä toiminnalla estetään onnettomuuden syntyminen.
P.S. Jos suomen lait eivät miellytä, niin kannattaa keskustella kansanedustajien kanssa. Eduskunta säätää Suomessa kaikki lait.
Ei tolla menolla tarvi kohta noudattaa mitään.
Miksi ei muka tarvitsisi? Tieliikennelaki ja sen määräämät liikennesäännöt ja niiden noudattaminen koskee ihan kaikkia tienkäyttäjiä. Jos joku asennevammainen rikkoo sääntöjä, niin ei oikeuta itseä tai muita tekemään samoin.
Tieliikennelaissa on tosin määrätty kaikille erityinen varominen tiettyjä tienkäyttäjäryhmiä kohtaan, jotka luetellaan lain 29 §.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L3P29
Jos joku fillariapina on niin tyhmä, että ajaa tahallaan liikennesäännöistä piittaamatta Audini eteen, niin en väistä. Käydään sitten loppuselvittely rosiksessa tai perinnönjaossa, mutta liikenteessä kaikilla on vastuualueensa. Myös fillariapinoilla.
Voimia omaisille.
Vittu, espoolainen ei väistä fillariapinaa.
T: Audi RS8
Kehitysvamma ei tartu, mutta asennevamma periytyy.
Taisin vähän kiihottua just...
Uuh! Audi RS8, sain tyydytyksen hekuman kuuman…
Liikennesäännöt koskevat myös autoilijoita. Autoilija vähät välittää liikennesäännöistä ja ajaa härskisti päin punaisia. Mikä siinä on niin vaikeaa noudattaa liikennesääntöjä?
https://mtvuutiset.fi/videot/video/prog20823182
Erittäin hyvä kysymys. Vastaus sen sijaan on kinkkisempi juttu. Asennevamma tulee ensimmäisenä mieleen.
Pyöräilijöille on ollut vaikea asennoitua, ettei jalkakäytävillä saa pyöräillä.
Autoilijoille on vaikeaa asennoitua siihen että pyöräilijä polkee ahtaalla kadulla kun jalkakäytävällä ei saa pyöräillä.
Autoilijoille on ollut vaikea asennoitua, ettei matkapuhelinta saa pitää kädessä ajon aikana.
Audin lasiin ja maaillin saa jäljet vaivihkaa timanttipiirtimellä/lasileikkurilla.
Ammattitaitoinen auton kuljettaja hallitsee autonsa niin hyvin, että osaa ohittaa ajoradalla pyöräilijän turvallisesti näennäisesti hyvinkin läheltä.
Totta. Sellaisen noin 1,5 metrin päästä.
Saa olla pitempikin välimatka, kuin tuo 1,5 metriä. Tieliikennelain 29 § lukee mm. seuraavaa: Ajoneuvolla ajettaessa on annettava jalankulkijalle, pyöräilijälle ja tienkäyttäjän kuljettamalle eläimelle turvallinen tila tiellä.
Pykälässähän ei lue, että: Ajoneuvolla ajettaessa on annettava liikennesääntöjä noudattavalle jalankulkijalle, pyöräilijälle ja tienkäyttäjän kuljettamalle eläimelle turvallinen tila tiellä.
Ajoneuvolla ajettaessa on annettava jalankulkijalle, pyöräilijälle ja tienkäyttäjän kuljettamalle eläimelle turvallinen tila tiellä, vaikka kulkisivat täysin väärässä paikassa. Joillakin tuntuu olevan kummallinen uskomus, että toisen moka oikeuttaisi jotenkin itseään myös rikkomaan lakia, eikä tarvitsisi välittää siitä toisesta sääntöjä rikkovasta mitenkään. Sehän ei pidä ollenkaan paikkansa.
Ensisijaisesti se on lakia noudattamaan pyrkivä autoilija itse, joka päättää turvavälin pituuden. Kysehän ei ole mistään autoilijan ja pyöräilijän välisestä sopimuksesta.
Kyllä, mutta pitää ymmärtää, että mikä se turvallinen väli ohitettavaan oikeasti on. Kaikilta ei onnistu, vaikka niin kuvittelevat tekevänsä.
Tieliikennelaki on se "sopimus" kaikkien liikenteessä liikkuvien osalta.
Nykyisin voimassa olevassa tieliikennelaissa on jopa liikennemerkki, joka kieltää liian hitaasti ajamisen tai liian hitailla kulkuneuvoilla ajamisen tietyillä teillä ja tietyin ehdoin.
Liikennemerkin nimi on ”vähimmäisnopeus”. Merkki tuli käyttöön uuden lain myötä kesäkuun alussa vuonna 2020.
Pitää paikkansa. Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon nopeuden kilometreinä tunnissa, jota ei saa alittaa, ellei liikennetilanne sitä edellytä. Jos liikennetilanne sitä edellyttää, niin saa kuitenkin ajaa hitaammin. Harva pyöräilijä taitaa kuitenkaan pyöräillä väylillä, jossa kyseinen liikennemerkki olisi käytössä. Itse en vielä ole nähnyt missään tosielämässä kyseistä liikennemerkkiä käytettävän.
Koskeeko tuo liikennemerkki myös kevyen liikenteen väyliä?
Tuo sitoo myös kevyen liikenteen väylällä ajavia pyöräilijöitä. Jos vähimmäisnopeus on 50 km/h, niin vähintään sitä nopeutta pitäisi lakia noudattavan mummonkin pyöräillä pyörätiellä. Sen saisi alittaa vain liikennetilanteesta johtuen, esim. jos väylällä on ruuhkaa poukkoilevien jalankulkijoiden takia.
Tuo pitää paikkansa vain, jos vieressä kulkeva pyörätie katsotaan kuuluvan osaksi sitä tietä. Jos pyörätie on oma erillinen tie, niin silloin autoille osoitetut liikennemerkit eivät koske pyörätietä. Taitaa silloin olla ”normaali” yleisrajoitus voimassa, joka taajamassa on 50 km/h. Sähköhärpäkkeille on sitten ne omat ajoneuvokohtaiset rajoituksensa.
Ajan koska ja missä haluan, enkä välitä liikennesäännöistä. Voin olla vähän juubassakin joskus. Äiti maksaa sakot. Fillariapinat pusikkoon.
T: Audi RS8
Esim. tässä kuvassa autoilijan on annettava ohittaessaan turvallinen tila pyöräilijöille, vaikka kuvan pyöräilijät rikkovatkin liikennesääntöjä. Oikealla puolella on pyörätie, mutta pyöräilijät ajavat silti ajoradalla eivätkä käytä sen piennarta vaikka piennar on leveä.
https://pbs.twimg.com/media/GPHzWzNWAAAvRrR?format=png
No miksi fillariapinat eivät aja sääntöjen mukaan?
Sitä en tiedä missä sellaisia apinoita edes on. Tällä suunnalla valtaosa pyöräilijöistä kuitenkin noudattavat hyvin liikennesääntöjä.
Just kuvassa on. Toistan kysymykseni. Miksi fillariapinat eivät aja sääntöjen mukaan?
Eikä tämä ole ainoa esimerkki asiasta.
Mikä se sellainen apina on?
Tällä suunnalla suurin osa ajaa jalkäytävillä.
Tällä suunnalla on hyvin pyöräteitä/yhdistettyjä pyörätetä ja jalkakäytäviä/pyöräteitä ja jalkakäytäviä rinnakkain väyliä.
Asennevammaisilla ja hörähtäneillä ihmisillä on se vääristynyt mielikuva, että heidän omasta mielestä on oikeus aina tehdä niin kuin itseä huvittaa.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010473782.html
Polkupyörää ajanut mies törmäsi iäkkääseen naiseen, joka odottia bussia. Molempia syytettiin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Vain mies sai tuomion.
Pyöräilijä soitti kelloa, mutta huonokuuloinen vanhus ei kuullut kellon soittoa eikä nähnyt pyöräilijää. Pyöräilijän mukaan iäkäs nainen liikkui yllättävästi ja yllättävän ripeästi (!).
Pyöräilijä kertoi oikeudessa olevansa hyvin kokenut pyöräilijä ja huomioivansa aina liikenneolosuhteet. Vaikka tapahtumapaikka olikin erikoinen, on kummallinen ajatusmalli, että "huomioi aina liikenneolosuhteet". Jos hän olisi huomioinut, näin ei olisi käynyt.
Asennevammaisilla ihmisillä on se vääristynyt mielikuva, että heillä on omasta mielestään aina oikeus tehdä haluamallaan tavalla. Asennevammainen ei tunne liikennesääntöjä tai ei piittaa niistä. Se pätee meihin kaikkiin - jalankulkijoihin, pyöräilijöihin ja autoilijoihin. Jalankulkija on kuitenkin lähes poikkeuksetta lain erityisessä suojeluksessa.
Huonokuuloiset vanhukset, asennevammaiset, lapset, piripäät, kuulokepäät sekä koiran ulkoiluttajat ovat sekä vaarallisia että itse vaaran paikassa.
Ongelmaan on helppo ratkaisu. Pyöräilijä väistää aina ja kaikkia muita joka paikassa. Näin fillariapinat saisivat ehkä vähän arvostustaan (?) takaisin, ja saattaisi putkikameli ja fillariapinan nenä pysyä ehjänä kauemmin.
T: Audi RS8
Ongelmaan on sekin helppo ratkaisu, että autoilijat väistävät aina nissä kohdissa myös pyöräilijöitä, jossa autoilijoiden kuuluu väsitää jalankulkijoita. Täysin samaan lopputulokseen päästäisiin.
Hallituksen esitystä kun lukee, niin sekä pyöräilijällä että jalankulkijalla katsotaan olevan erityisasema suhteessa moottoriajoneuvoihin. Myös lapset, vanhukset ja eri tavoin vammaiset mainitaan myös ja ovat tieliikenteessä erityisen suojelun tarpeessa. Useasta valmiin tieliikennelain pykälistä voi sitten todeta, että noin on.
"Eritasoisten tienkäyttäjien aseman turvaamisen voidaan niin ikään katsoa kuuluvan tieliikenteen yleisiin periaatteisiin. Lapset, ikääntyneet, aisti- ja liikuntavammaiset sekä muut henkilöt, joilla on vaikeuksia selviytyä liikenteessä, ovat tieliikenteessä erityisen suojelun tarpeessa.
Tieliikenneoikeuden keskeisimpiin periaatteisiin voidaan katsoa kuuluvan myös eri tienkäyttäjäryhmiin kuuluvien tienkäyttäjien erilaisten oikeuksien ja velvollisuuksien huomioonottamisen. Tämä merkitsee jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden erityisasemaa verrattuna ja suhteessa moottorikäyttöisten ajoneuvojen tienkäyttäjäryhmiin.
Tieliikenteen yleisiä periaatteita ovat siten seuraavat periaatteet: 1) tienkäyttäjän yleiset velvollisuudet eli velvollisuus noudattaa liikennesääntöjä ja tieliikenteen yleinen huolellisuusvelvollisuus; 2) tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus eli velvollisuus tarkkailla ja ennakoida toisten tienkäyttäjien toimintaa ja sovittaa oma toimintansa tekemiensä havaintojen pohjalle; 3) varovaisuusvelvollisuus muita tienkäyttäjiä kohtaan: vanhusten, lasten ja vammaisten erityisasema liikenteessä; jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden erityisasema sekä 4) turvallinen ajoneuvon kuljettaminen: velvollisuus kompensoida puutteelliset olosuhteet huolellisemmalla."
Lähde: HE 180/2017
Ei kiinnosta ketään.
Ehkä myös tämä painoi oikeuden päätöksessä: ”Raitiovaunusta tai linja-autosta poistuvalle taikka siihen nousevalle matkustajalle on annettava esteetön kulku sivuutettaessa ajoneuvolla raitiovaunu tai linja-auto oikealta pysäkin kohdalla.”
TLL 24 § 5 momentti https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L3P24M5
Tuo oli kommentti viestiin https://keskustelu.suomi24.fi/t/18490015/liikennesaannot-koskevat-myos-pyorailijoita#comment-129527795
Minua kiinnostaa ainakin. Moraalinen kompassi ja oikeustajuni ohjaa itsenäni toimimaan järkevästi ja lakeja noudattaen.
Tieliikennelainsäädännön noudattaminen on liikennekäyttäytymisen perusta.
Näin. Mutta fillariapinat ovat yleensä jotain olosuhteiden pakosta pyöräileviä luusereita, mutta Audilla tai Bemarilla kulkeva on veronmaksuluokassa ylempänä kuin fillarifattapummi.
Suomessa rahaa tehdään kolmoskehän sisäpuolella Stadin kulmilla. Moniko tuottava henkilö tulee räntäsateessa fillarilla duuniinsa, jatkaen siitä kansainvälisiin bisnesneuvotteluihin, pellekypärä ja homolurexit vettä valuen?
Kiinakin nousi maailmanmahdiksi, kun kansa autoistui, ja fillarit jäivät joulukuusenkoristeiksi. Koska me sivistymme, ja fillariapinat Viroon tai johonkin muuhun kehitysmaahan?
Huh huh.
Sitä ei moni tunnu tietävän, että ihminen vapautuu veronmaksuvelvollisuudesta, kun hän hankkii polkupyörän.
Työtätekevän kansanosan tulonsiirroilla elävä rääpälehippi vielä kehtaakin vaatia samoja oikeuksia kuin maatamme ylläpitävät tuottavat henkilöt. Jos fillariapina rajoittaa tai estää Audia tai BeeÄmWeetä kolmoskehän sisäpuolella, niin suoraan pois KELA- tai fattarahoista. Fillariapinat ovat pääosin yhteiskunnan elättejä.
Viroon vaan tommoset kehitysapuna.
Hus hus.
T: Audi 8RS, Espoo
Teet nyt sen virheen, että lyöt trollauksen yli.
Huono provokaatioyritys. Ei jatkoon tällä kertaa.
Kiina on noussut isoksi tekijäksi, kun työntekijöille ei makseta kunnollisia palkkoja. Isoa myyntiä muille maille halvoin hinnoin. Tämä asia ei tosin liity paljonkaan pyöräilyyn ja pyöräilyä koskeviin aiheisiin, josta palstalla on tarkoitus keskustella.
Pyöräilijät ovat tutkitusti keskimääräistä varakkaampia. Näkeehän sen jo usein pyörästäkin ainakin osaavin silmin, hinta 3500€ alkaen.
Pyöräilijöillä on keskimääräistä lyhyempi työmatka, joka väite ei koske kaupunkien ydinkeskustaa. Lapset ja eläkeläiset pyöräilevät.
Tutkitusti pyöräilijät eivät ole varakkaita. Tutkitusti kallillla autoilla ajavat ovat keskimääräistä varakkaampia. Tutkitusti kalliiden veneiden omistajat ovat jopa rikkaita. Ydinkeskustoissa ja arvostetuilla alueilla asuvat ovat usein varakkaita tai ainakin keskimääräistä parempituloisia.
Sähköpyörillä ajavat tykkäävät ulkoilmasta.
Onpas paljon eri tutkimuksia. Laitatko linkkejä niihin?
Ei pyörän malli ja merkki kaikkea kerro. Moni on hankkinut itsellensä vähän kalliimman työsuhdepyörän. Sitä maksavat sitten pikkuhiljaa pois kuukausittain. Ei kallis autokaan välttämättä paljon kerro. Voi olla hankittu ison lainan ottamalla. Kertoo siinä tapauksessa lähinnä suuresta velasta.
En saanut katsottua kyseistä videota. Liikennesääntöjä on kaikkien noudatettava.