Ei tarvitsisi opetella ulkoa niitä muita numeroita. Siltoja suunnittelen ammatikseni. Eli ei niin tarkkaa noiden arvojen suhteen, kun käytetään varmuuskertoimia lopputuloksissa.
Voiko piin tarkan arvon pyöristää 3:een?
Anonyymi-ap
18181
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Suunnittelija oli lujuuslaskelmissaan päätynyt tulokseen, että sillan kantavuus on
100(198 – 140√(2)) tonnia
a) Hän käytti likiarvoa √(2) = 1,4, laski sillan kantavuuden ja totesi, että painorajoituksiin ei ollut aihetta. Kuinka suureksi hän laski sillan kantavuuden?
b) toinen insinööri tarkisti edellisen laskelmat ja havaitsi ne oikeiksi. Hän päätti kuitenkin olla huolellisempi, käytti likiarvoa √(2)=1,41 ja päätyi ehdottamaan painorajoitusta. Kuinka suureksi hän laski sillan kantavuuden?
c) Painorajoituksesta huolimatta silta romahti pian käyttöönoton jälkeen yhden ainoan pakettiauton painosta. Kuinka se oli mahdollista?
Tuo on taikuutta tai tosi painava syntisäkki ajanut pakulla. On niitäkin.
Jossain Indonesiassa pakuun on lastattu kolmen kuormaauton lasti.
A: 200 tonnia
B: 60 tonnia
C: ylläolevan kaavan perusteella laskettuna todellinen kantavuus oli vain reilun tonnin.
Eli desimaaleilla ON väliä. Ja miten on mahdollista, että desimaalien lisääminen pudottaa arvoa niin hurjasti ?
Kaavasta näkee, että tuo neliöjuuri on kertoimena arvolle, joka vähennetään toisesta arvosta, ja vähennyslaskun tulosta käytetään kertoimena toiselle luvulle. Kun desimaaleja lisätään likiarvo kasvaa ja siitä seuraa, että vähennyslaskun tulos (joka siis on kertoimena) lähestyy nollaa.
Koska kaikille lienee selvää, että mikä tahansa normaali arvo kerrottuna nollalla on nolla...
siltoja ei tehdä ympyröistä
Eikös yhdestä ympyrästä saisi kaksi puoliympyrää kaarisiltaan?
Piin käyttö voi olla hyödyllistä esimerkiksi siltarakenteiden materiaalien ominaisuuksien laskemisessa.
Riittää siitä onko tilaaja vai toimittaja. Hukkapalaa tai luppoaikaa se merkitsee.
Siltoja suunnittelen ammatikseni???
Nauraa kaksinkerroin huvittuneena!
Tuo lujuuslaskelma esimerkki on pitkän matematiikan oppikirjasta ja löytyy myös vanhasta ketjusta vuodelta 2016.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/14533542/miten-lasketaan-likiarvo
Huom. Piillä ei ole tarkaa arvoa! Minäkin kansakoulu pohjalta muistan edelleenkin 5 ensimmäistä desimaalia.
Eräässä arvovaltaisessa lähteessä piin arvoksi on annettu kolme.
Siellä kerrotaan temppelin vesialtaasta jonka halkaisija on kymmenen kyynärää ja ympärysmitta on kolmekymmentä kyynärää.
Tämä löytyy raamatusta vanhasta testamentista.
Pii on ympyrän kehän suhde sen halkaisijaan, mutta jos tykkäät soikioista, niin siitä vaan!
Piin likiarvoa ei ole pakko muistaa, koska sen voi laskea ohjelmallisesti. Alla esimerkki kuinka se toteutetaan C-kielellä.
---
#include <stdio.h>
#include <stdlib.h>
int main() {
int i, n, count = 0;
double x, y, pi;
printf("Monte Carlo -piin likiarvon laskeminen\n");
printf("Syota generoitavien satunnaispisteiden maara: ");
scanf("%d", &n);
for(i = 0; i < n; i++) {
x = (double)rand() / RAND_MAX;
y = (double)rand() / RAND_MAX;
if(x*x + y*y <= 1) {
count++;
}
}
pi = 4 * (double)count / n;
printf("Piin likiarvo: %f\n", pi);
return 0;
}
Ompa vaikea muistaa se yleinen piin pyöristysarvo eli 3,14.
Pyöristys 3 tekee esim 100m ympyrän pinta-alassa jo 350 m2 heiton.
Yrittäjänä olisin saanut työkorvauksena 2450€ vähemmän.
Ja jos tarvitsee lisää tarkkuutta 3.142 (3.14159... pyöristyy 3.142:ksi) on myös aika helppo muistaa.
Piin likiarvo on sellainen asia, että ellet ymmärrä mihin sitä tarvitaan, et tarvitse sitä mihinkään ja voit jättää asiasta murehtimisen muille.
Sekaisin tuppaa menemään suorakulma ja veden kiehumispistekin, kumpi oli 100 ja kumpi 90 astetta. Vaan onko se niin tarkkaa?
Voi, koska siltoja tehdessä ei piitä tarvia.
Vaan Monrepoossapa tarvittiin kun sinne tehtiin kaunehimmat kaarisillat.