Olen erittäin hämmästynyt, sillä tänään tullessani kaupasta täysin vieras mies piti minulle ovea auki, hymyili ja sopersi jotakin, että ole hyvä. Tällaista ei ole tapahtunut vuosiin, joten päätin heti, että tästä kokemuksestahan on tehtävä aloitus tänne. :)
Erittäin hämmästyneenä
jorojukka-kukka
201044
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Minulle ovat täysin tuntemattomat miehet useinkin pitäneet ovea auki. Lienen niin uhkaavan näköinen.
Minä taas päästän lähikaupan kassalla ohi kaikki, joilla on korissa 1 kaljapullo tai korkeintaan 4, eikä sitten muuta ostettavaa. Heillä täytyy olla hirmuinen kahljanhinku, muttei koskaan tarpeeksi rahaa ostaa kerralla enemmän. Ja himokas kiire ulos tyhjentämään pullo/tölkki. Kamalaa seistä takana, kun frouva latoo hihnalle 6 purkkia rahkaa, leipää, maitoa, tomaattia, salaattia, halvaa, silliä, leivinpaperia, kissanhiekkaa, sukkahousut, 7 pientä suklaapatukkaa... (Puhinaa. jupinaa). Kohteliaisuus voi olla viisautta.
..ihan sääliksi käy, ei sekään mies varmaan tiedä uusimmista tutkimustuloksista yhtään mitään, jos tietäisi, niin lopettaisi moisen patriarkaalisen tavan sukupuolieroa tuottavana yhteiskunnallisena käytäntönä..
..mutta miten itse feministinä koit henkilökohtaisen kontaktin patriarkaattiin, koitko alistamista, havaitsitko sukupuolittuneita valtarakenteita, entä lasikatto..??
..tältä erää toivotan sinulle ja mahdollisille lukijoille hyvää iltaa ja lopetan tämän pitkäksi venähtäneen session tietokojeen ääressä..
Ovat suomimiehet unohtaneet hyvät tavat.. osalla ne vielä ovat. Naisenkin pitää näyttää naiselta, jos olisin mies niin ei kauheasti houkkuttaisi ovia auella jollekin satakiloiselle siilitukkaiselle, hoitamattomalle rekkalesbolle. No... antaa kaikkien kukkien kukkia, ehkä sillekin avaisin (ja se katsois pahasti tai kummissaan:)
Aika outoa, että ulkonäkö määrittelee sinulle ja näköjään monelle muullekin sen, keneen näitä hyviä tapoja noudatetaan. Itse olen ainakin saanut sen verran perinteisen kotikasvatuksen, että minulle on opetettu, että hyviä tapoja tulisi noudattaa aina, oli vastapuoli millainen tahansa.
Minäkin aina meillä töissä olen kohtelias vain hyvännäköisille ja hyvinpukeutuville miehille. Miehen käyttämä tuoksu myös vaikuttaa. Jos miehellä on väärä parfyymi, niin saa kyllä tavata tiukkaakin tiukemman ja välinpitämättömän minut. :O
Tuo kokemus oli sinulle ihan "oikein". Saattoi tietysti olla sattumaa, että kohdalle osuit juuri sinä - kyseinen mies olisi saattanut avata oven kelle tahansa siinä tilanteessa, jopa toiselle miehelle.
Toivon, että ajattelet asiaa koko feministisellä arsenaalillasi. Sinuthan saatettiin hyvälle tuulelle (siltä ainakin tekstisi vaikutti) hyvin vanhanaikaisella menetelmällä; herrasmiehen kohteliaisuudella naista kohtaan. Luulisi ettei 2000-luvun tiedostava nainen purematta nielisi moisia temppuja, joilla kaksilahkeisten ikuisesti epärehellinen sukukunta verhoaa epätasa-arvon, palkkaerot, kotiväkivallan ja koko tämän yhteiskunnan sisäänrakennetun kammottavan hierarkian.
Kun saat ajatuksesi järjestykseen, kerro meille, mitä tuo kaupalla kohtaamasi mieshenkilö "todellisuudessa" tarkoitti näennäisellä hyvätapaisuudellaan!
Että en tiedä, mitä tuo ovenavaajamies tarkoitti. Mutta vielä tuli mieleeni toinenkin erikoinen tapaus. Kun olin ylittämässä katua, autojono pakotti minut pysähtymään, mutta sitten jonon viimeinen auto pysähtyi, ja kun mietteissäni katsahdin autoon, sieltä hymyili ystävällisen näköiset miehen kasvot ja hän viittasi minua ylittämään kadun. Hänen kätensä liike oli rauhallinen. Nostin käteni automaattisesti ja menen hämmästyneenä kadun yli.
Tällaisiin herkkuihin saa niin harvoin tutustua, että ne jättävät mietteisiin. Olen niin tottunut palstamiesten tyyliin, että live-elämän monimuotoisuus yllättää.
Itselläni on tapana avata ovia, auttaa takkien ja tuolien jne kanssa.
Mutta kerranpa kävi niin, että eräälle naiselle ovea avatessani (ventovieras) niin hänpä tuhahti, että yritänkö viestittää että minä olen miehenä häntä vahvempi ja hän jotenkin avuton nainen.
Avasin oven ja kerroin ystävällisesti, että neiti ottaa asian ihan miten itse haluaa.
Kun kerran sinä suostut ajattelemaan asioita uudestaan, niin en minäkään halua aivan luutunut olla! Turvallisen tien tarjoaminen kuvaamallasi tavalla jalankulkijalle on ehdottomasti kohteliasta, mutta ei tee liikennettä sujuvammaksi - tuskin loppujen lopuksi turvallisemmaksikaan.
Lain mukaan autoilijan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille. Niinpä niin: norkoilu/seisoskelu/tupakointi suojatien kohdalla jalkakäytävän puolella ei edellytä autojonon pysähtymistä. Toisaalta jalankulkija saa lähteä ylittämään katua suojatietä pitkin, ja hänen otettuaan ratkaisevan askeleen on autokuskien väistettävä, siis käytännössä pysähdyttävä.
Äh. Menipäs liikennejuridiikaksi, mutta se on se toinen Antsua kiinnostava aihe - tasa-arvokysymysten lisäksi!
Osaavatko miehet olla kohteliaita? Osaavatko naiset ottaa kohteliaisuuden vastaan? Tunnen ihmisiä, joita aina kohdellaan töykeästi, ja toisia, joille hymyillään ja ollaan kohteliaita. Jos kohteliaaseen käytökseen vastataan äkäisellä sähähdyksellä ja yliolkaisuudella, niin kohteliaisuudet loppuvat pian.
Jospa kysymys onkin siitä, että sinä olet muuttunut. Jospa ihan vahingossa hymyilit ja tuo mies vastasi siihen kohteliaisuudella. Voisiko olla, että suhtautumisesi mies-sukupuolta kohtaan on ottamassa uusia, sinulle ennalta tuntemattomia askelia?
Tämä lähinnä siksi, että aika harvoin ihmiset ympärillä muuttuu ikään kuin taikaiskusta. Itsestä se on kiinni ( Jotain olen minäkin oppinut, ja osan kantapään kautta ).
Kyllä kuljen ihan omana itsenäni. Mikään myrkkyseitikki en edes osaa olla, mutta en myöskään mielistele ihmisiä vähääkään. Ystävällisyyteni lähtee siitä, että kuuntelen ihmisiä, en vähättele heitä, en koskaan etuile, väistelen, mutta pidän myös puoleni tarpeen tullen.
Anna muiden arvioida, oletko ystävällinen vai et. Muiden suhtautuminen sen kertoo, et sinä sitä muuten voi tietää. Jos sinulle on vain kerran avattu ovia, voit miettiä miksi.
Eipä ollut häävi kannanotto. Oven avaamistilanteessa ei kukaan pystyne tekemään syvällistä analyysiä toisesta ihmisestä. Mutta sovitaanko nyt niin, että tunnen itseni ainakin vähän paremmin kuin sinä.
tarvii miesten ovia aukailla. Se on tosi vanhoillista, viktoriaanista englatilaista herrasväkimentallitettiä. Ei semmonen modernille työtätekevälle naiselle voi olla mikään kohteliaisuuden osoitus edes.
Täällä on useaankiin otteeseen puhuttu tästä ovien avaamisesta ja moni mies on tuohduksissaan sanonutkin, että enpäs enää sitten naisille ovia availe, kun kerran ollaan niin tasa-arvoisia.
No olkoot hyvänen aika avaamatta jos sillä tasa-arvo saavutetaan.
Ehdotan ratkaisuksi automaattiovia.
Nainen kahden painavan ostoskassin kanssa kaupan ovella. Mies pujahtamassa hänen editseen mahdollisimman vähän ovea avaten ja sen nopeasti sulkeutumaan päästäen. Tasa-arvoasteikolla tätä tapahtumaa ei pysty edes arvioimaan, mutta törkeysasteikolla miehen käytös lähentelee maksimia. Jos cismalla ei sivustakatsojana ole muuta tekemistä kuin näsäviisas ehdotus automaattiovista, niin myös cisma saa minulta törkeystuomion.
Oven avaaminen taakkaa kantavalle lähimmäiselle on eräs alkeellisimmista (merkityksessä: normaaleimmista) käytöstavoista - aivan sukupuolesta riippumatta.
Tottakai minäkin avaisin oven, jos kaupan oven edessä olisi joku kahden painavan ostoskassin kanssa - ja aivan sama olisiko mies vai nainen.
Ja yleensäkin pidän ovea auki perässä tulevalle, aivan normaaliahan se on. En oikein edes ymmärrä mikä tässä ovenavausasiassa on niin ongelmallista. Jos siis joku mies, joka menee minun edelläni ja haluaa avata oven ja päästää minut ensin sisään niin en siinä mitään ongelmaa näe. En näe ongelmaa siinäkään, jos hän itse menee ensin sisään pitäen kuitenkin ovea auki siten, että samalla avauksella toinenkin ehtii sisään - ihan normaalia käytäntöähän se on.
on niin itsestään selvä asia ettei ovia tarvii aukoa. En ole mikään feministi mielestäni mutta voin kyllä keskustella asista.
Osittain voi johtua että olen pitkän ikäni aikana elellyt paljon ja pitkiä aikoja yksinhuoltajana. Totuin siihen ja aloin pitämään sitä parhaana ratkaisuna, enkä kadu.Ruotissa on yksinhuoltajuus luullakseni 'helpompaa' kuin Suomessa ja hyvin yleistä.
Minulla on ollut suuri vapaus tehdä niinkuin haluan. En ole luonteeltani koskaan ollut riippuvainen kenestäkään joten tämä tyyli on luonnollinen minulle ja sopii minulle.
Minusta on hyvä että ihmiset auttavat toisiaan omien kykyjensä mukaan. Pidetään ovea auki, jaetaan painavat kantamiset ja niin edespäin.
Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että sen täytyy tapahtua aina niinpäin, että mies auttaa naista. Kerran työpaikalla kuljimme naispuolisen työkaverin kanssa samaa matkaa lounaalta takaisin työpisteelle. Minä puhuin puhelimessa ja toisessa kädessä oli kahvikuppi. Siinä tapauksessa oli niinpäin, että työkaverini avasi ovia minulle. Kun tokaisin siihen, että menikö tämä väärinpäin, niin hän sanoi vain, että eletään tasa-arvon aikaa.
Eli eletäänkö tasa-arvon aikaa, vai halutaanko 1800-luvun arvot ja tavat takaisin? Mielestäni ei voi olla niin, että poimitaan kummastakin oman sukupuolen kannalta parhaat puolet.