Ei vain rajapinta vaan itse asian ytimeen

Paljon asiaa, mutta onhan nämä samat asiat jo monta kertaa käyty läpi. Alla lyhyt kertaus aiemmin opitusta.

"Ateismi on vain sitä, että ei uskota mihinkään jumalaan."
Ateismi on monimuotoinen oppi tai aate, joka on historian aikana ilmennyt eritavoin erilaissa yhteiskunnista.

"Ateismista itsestään ei ole mitään keskusteltavaa eikä sillä ole eri lajeja tai muotoja."
kts aiempi vastaus. Jokainen saa keskustella ateismista niin kuin itse haluaa.

"Ateismin ydin on kritisoida eri uskontoja ja niiden jumalia. Ateismiahan ei olisi olemassa ilman näitä."
Ateismin ydin on se, miten se on eriaikoina ilmennyt erilaissa yhteiskunnissa. Teismien tai teologian ydin on teismikriittinen lähdeaineistojen tutkiminen.

"Ihmisen luontainen ja alkukantainen olotila on ateistinen: siitä puuttuu jumal-usko."
Onko ateistit keskustelleet asiasta luontaisen ja alkukantaisen olotilan omaavan kanssa, vai mistä asia on varmistettu? On melkoinen kehäpäätelmä, että ateisti keskustelee toisen ateistin kanssa teismistä ja varmistuu siten teismiä ei ole ollut "alussa". Näin voi olla tai olla olematta (että ensi oli muna tai kana).

"Jokainen ihminen syntyy evoluution tuloksena ateistina: ei usko mihinkään jumalaan."
Miten jokainen ihminen on ateismin mukaan testattu syntymässään? Ja missä tilastot asiasta ovat? Ja miten vastasyntyneen vastaukset on tulkittu, kuinka asia kysytty jne.?

"Usko on aina opittua ja valittua, kasvatuksen ja aivopesun tulosta."
Esim. opetus perustuu uskoon. Ennen uskottiin, että matemaattis- luonnontieteellisillä aineilla ja niiden opetuksella voidaan saada aikaiseksi toimivia rakenteita, joista ihmiskunta voi hyötyä. Nykyään taas uskotaan joihinkin toisenlaisiin asioihin. Monet järjestelmät noudattavat mainitsemiasi periaatteita.
Jos tahdot voi vielä tarkentaa mainitsemaasi aivopesua? Se jäi vielä vähän epäselväksi, miten sellaista ilmenee?

Anonyymi kirjoitti:

Paljon asiaa, mutta onhan nämä samat asiat jo monta kertaa käyty läpi. Alla lyhyt kertaus aiemmin opitusta.

"Ateismi on vain sitä, että ei uskota mihinkään jumalaan."
Ateismi on monimuotoinen oppi tai aate, joka on historian aikana ilmennyt eritavoin erilaissa yhteiskunnista.

"Ateismista itsestään ei ole mitään keskusteltavaa eikä sillä ole eri lajeja tai muotoja."
kts aiempi vastaus. Jokainen saa keskustella ateismista niin kuin itse haluaa.

"Ateismin ydin on kritisoida eri uskontoja ja niiden jumalia. Ateismiahan ei olisi olemassa ilman näitä."
Ateismin ydin on se, miten se on eriaikoina ilmennyt erilaissa yhteiskunnissa. Teismien tai teologian ydin on teismikriittinen lähdeaineistojen tutkiminen.

"Ihmisen luontainen ja alkukantainen olotila on ateistinen: siitä puuttuu jumal-usko."
Onko ateistit keskustelleet asiasta luontaisen ja alkukantaisen olotilan omaavan kanssa, vai mistä asia on varmistettu? On melkoinen kehäpäätelmä, että ateisti keskustelee toisen ateistin kanssa teismistä ja varmistuu siten teismiä ei ole ollut "alussa". Näin voi olla tai olla olematta (että ensi oli muna tai kana).

"Jokainen ihminen syntyy evoluution tuloksena ateistina: ei usko mihinkään jumalaan."
Miten jokainen ihminen on ateismin mukaan testattu syntymässään? Ja missä tilastot asiasta ovat? Ja miten vastasyntyneen vastaukset on tulkittu, kuinka asia kysytty jne.?

"Usko on aina opittua ja valittua, kasvatuksen ja aivopesun tulosta."
Esim. opetus perustuu uskoon. Ennen uskottiin, että matemaattis- luonnontieteellisillä aineilla ja niiden opetuksella voidaan saada aikaiseksi toimivia rakenteita, joista ihmiskunta voi hyötyä. Nykyään taas uskotaan joihinkin toisenlaisiin asioihin. Monet järjestelmät noudattavat mainitsemiasi periaatteita.
Jos tahdot voi vielä tarkentaa mainitsemaasi aivopesua? Se jäi vielä vähän epäselväksi, miten sellaista ilmenee?

Lue lisää

Sivullisen heitto: "Jos tahdot voi vielä tarkentaa mainitsemaasi aivopesua? Se jäi vielä vähän epäselväksi, miten sellaista ilmenee?"

Se ilmenee siitä, että niistä jotka aikuisina uskovat, uskoo yli 95% enemmän tai vähemmän niin kuin heidät on kasvatettu uskomaan.

Usko ei siis ole 'sisäsyntyinen' vaan vaatii 'ruokkimista', ja siksihän kirkot ovat niin hanakoita pääsemään lasten ja nuorten tykö, koska heissä (uskonnollisina) on kirkkojen tulevaisuus.

Lapsella tai nuorellahan ei ole mahdollisuutta valita vanhempiaan tai kasvuympäristöään, vaan joutuu alistumaan indoktrinaantiotapaiselle kasvatukselle, halusi tai ei. Nykyään tuo ei ole niin kohtalokasta, koska he savat useimmiten tietoa, siis oikeaa tietoa, muista lähteistä jo aika varhaisessa vaiheessa.

Aivopesua tuo kristillinen kasvatus on sikäli, että sillä pyritään tietoisesti poistamaan lapsen synnynnäinen uskonnottomuus, ateismi.

Anonyymi kirjoitti:

Paljon asiaa, mutta onhan nämä samat asiat jo monta kertaa käyty läpi. Alla lyhyt kertaus aiemmin opitusta.

"Ateismi on vain sitä, että ei uskota mihinkään jumalaan."
Ateismi on monimuotoinen oppi tai aate, joka on historian aikana ilmennyt eritavoin erilaissa yhteiskunnista.

"Ateismista itsestään ei ole mitään keskusteltavaa eikä sillä ole eri lajeja tai muotoja."
kts aiempi vastaus. Jokainen saa keskustella ateismista niin kuin itse haluaa.

"Ateismin ydin on kritisoida eri uskontoja ja niiden jumalia. Ateismiahan ei olisi olemassa ilman näitä."
Ateismin ydin on se, miten se on eriaikoina ilmennyt erilaissa yhteiskunnissa. Teismien tai teologian ydin on teismikriittinen lähdeaineistojen tutkiminen.

"Ihmisen luontainen ja alkukantainen olotila on ateistinen: siitä puuttuu jumal-usko."
Onko ateistit keskustelleet asiasta luontaisen ja alkukantaisen olotilan omaavan kanssa, vai mistä asia on varmistettu? On melkoinen kehäpäätelmä, että ateisti keskustelee toisen ateistin kanssa teismistä ja varmistuu siten teismiä ei ole ollut "alussa". Näin voi olla tai olla olematta (että ensi oli muna tai kana).

"Jokainen ihminen syntyy evoluution tuloksena ateistina: ei usko mihinkään jumalaan."
Miten jokainen ihminen on ateismin mukaan testattu syntymässään? Ja missä tilastot asiasta ovat? Ja miten vastasyntyneen vastaukset on tulkittu, kuinka asia kysytty jne.?

"Usko on aina opittua ja valittua, kasvatuksen ja aivopesun tulosta."
Esim. opetus perustuu uskoon. Ennen uskottiin, että matemaattis- luonnontieteellisillä aineilla ja niiden opetuksella voidaan saada aikaiseksi toimivia rakenteita, joista ihmiskunta voi hyötyä. Nykyään taas uskotaan joihinkin toisenlaisiin asioihin. Monet järjestelmät noudattavat mainitsemiasi periaatteita.
Jos tahdot voi vielä tarkentaa mainitsemaasi aivopesua? Se jäi vielä vähän epäselväksi, miten sellaista ilmenee?

Lue lisää

"Onko ateistit keskustelleet asiasta luontaisen ja alkukantaisen olotilan omaavan kanssa, vai mistä asia on varmistettu?"

Tässähän se on oikein tieteellisesti tutkittu ja todettu. Esi-isien henget ja jumalat puuttuivat varhaisten ihmisten uskomuksista, mikä viittaa syvään historiaan metsästäjä-keräilijäyhteisöjen tasa-arvoisuudelle.

Hunter-Gatherers and the Origins of Religion

"Ancestor spirits or high gods who are active in human affairs were absent in early humans, suggesting a deep history for the egalitarian nature of hunter-gatherer societies."

https://link.springer.com/article/10.1007/s12110-016-9260-0

"Siksi on mahdollista analysoida esim. ateismia ja pohtia, sekä tuoda esille sen erilaisia vaikutusaloja asioissa. Kaikki voidaan ankkuroida olemassa olevaan tietoon siten, että ihmiset voivat muodostaa oman suhtautumisensa asiaan."

Vaikka näin tekisi se ei silti muuta sitä faktaa että ateisti/ateismi tarkoittaa vain ja ainoastaan jumaluskon puutetta henkilössä.

Ateismi ei vaikuta oikeastaan mihinkään muuhun kuin uskontoihin ja ihmisten käyttäytymiseen suhteessa uskontoihin ja niiden jumaliin. Kristinusko, islam ja monet muut uskonnot ovat sen sijaan vaikuttaneet ja vaikuttavat kokonaisten yhteiskuntien sääntöihin ja elämään, politiikkaan, lainsäädäntöön, tapoihin, arkkitehtuuriin, kulttuuriin ja sotiin.

Näemme teismin vaikutuksen vahingollisena ja vaarallisena tieteen vastaisuuden, syrjinnän, eriuskoisten vainojen, tappamisen ja sotien muodossa. Sanan- ja uskonnonvapaus ei ole peräisin teismistä vaan valistuksen ajan aatteista ja sekularismista.

Vaikka YK:n universaalien ihmisoikeuksien julistus oli enimmäkseen nimeltään kristittyjen työstämä, niin se kuvaa parhaiten ateistien moraalia ja oikeustajua. Uskonnot ovat suvaitsemattomia eriuskoisia ja uskonnottomia kohtaan.