Luin nuorena kirjan "Elossa" ja katsoin pätkiä elokuvasta hiljattain. Minua ihmetytti se, kun yksi selviytynyt sanoi tulleensa tuntemaan paremmin Jumalaa hädän keskellä, kun vietti kuukausia kylmässä ja nälässä vuoriston keskellä. Ainoa ravinto oli lopulta läheisten ruumiit, joita he popsivat nälkäänsä.
Tuli mieleen mauton vitsi. Mies kysyy kaveriltaan, missä tämän äiti on. Kaveri vastaa, että hän on kuollut: söin juuri palan hänen kankkuaan. Maistuuko sinullekin?
Karmeaa, mutta nämä selviytyjät tosiaan söivät kuolleiden ruumiita pysyäkseen hengissä. Sitä en ymmärrä, miten ihmeessä joku voi päästä lähelle Jumalaa tällaisessa tilanteessa. No, syöväthän ne hihhulit Jeesuksen lihaa ja verta tuon tuostakin, joten ehkä tämä kokemus tosiaan lähensi tätä onnettomuuden uhria Jumalaan?
Huomasivatkohan hihhulit sitä, että Jumala ei tehnyt mitään pelastaakseen tai parantaakseen uhreja? Ihmisten täytyi tehdä itse kaikki niin kuin kaikissa onnettomuuksissa ja sairaudessa ja sodissa jne. Jumala ei tee mitään, kun ei ole olemassa... ja jos olisi, niin häntä ei näytä liikuttavan ihmisten kärsimys ja kuolema.
Tuli mieleen mauton vitsi. Mies kysyy kaveriltaan, missä tämän äiti on. Kaveri vastaa, että hän on kuollut: söin juuri palan hänen kankkuaan. Maistuuko sinullekin?
Karmeaa, mutta nämä selviytyjät tosiaan söivät kuolleiden ruumiita pysyäkseen hengissä. Sitä en ymmärrä, miten ihmeessä joku voi päästä lähelle Jumalaa tällaisessa tilanteessa. No, syöväthän ne hihhulit Jeesuksen lihaa ja verta tuon tuostakin, joten ehkä tämä kokemus tosiaan lähensi tätä onnettomuuden uhria Jumalaan?
Huomasivatkohan hihhulit sitä, että Jumala ei tehnyt mitään pelastaakseen tai parantaakseen uhreja? Ihmisten täytyi tehdä itse kaikki niin kuin kaikissa onnettomuuksissa ja sairaudessa ja sodissa jne. Jumala ei tee mitään, kun ei ole olemassa... ja jos olisi, niin häntä ei näytä liikuttavan ihmisten kärsimys ja kuolema.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.