läheiseni riisti henkensä viikko sitten ja olen itse melko sekavassa mielentilassa, ei vieläkään ymmärrä tapahtunutta todeksi. Öisin en pysty nukkumaan, sillä minua vaivaa jonkinlainen kuolemanpelko. Sama juttu oli kun mummoni ja isäni kuolivat, seurasi kuoleman ja pimeänpelko ja en voi olla öisin yksin. Luulenkin, että oma suhde kuolemaan on keskeneräinen, mutta tämä haittaa jo normaalielämää. Töihinkään en ole kyennyt menemään vielä.Esimieheni varmaan jotenkin ymmärsi, mutta antoi ymmärtää,että pitäisi kohta tulla töihin.Tämä tuntuu pahalta, sillä ymmärrystä kaipaa tässä tilanteessa.
kuolema oman
käden kautta
3842
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olen kokenut saman kuin sinä, isäni teki itsemurhan, tästä on kyllä jo aikaa liki 20vuotta, mutta en unohda ikinä sitä iltaa.
Mulla meni vuosi ennenkuin sain taas elämänsyrjästä kiinni, en tarkoita että sulla menisi niin kauan,,toivottavasti jaksat ajatella huomista päin, kaikki muuttuu vielä hyväksi ja jopa paremmaksi.
Saitko mennä hyvästelemääm lähiomaisesi?
Älä pelkää kuolemaa, emmehän me pelänneet syntymääkään!
Toivon sinulle kaikkea hyvää!
voimia sinulle surusi kanssa.
Mene ihmeessä hakemaan nukahtamislääkkeitä. Ei ole häpeä että tarvitset lääkärin apua.Olet shokki tilassa ja kauhuissasi. Et jaksa kauaa valvoa.
Mieheni kuoli vuosi sitten ja en olisi missään tapauksessa selvinnyt alkuvaiheista ellen olisi ottanut nukahtamislääkkeitä. Kaikki ajatukset pyöri ikäänkuin liikenneympyrässä, ei siinä uni silloin tule.
Jumalan rakkaus saakoon lohduttaa sinua.Älä pelkää.
mut ennen ko se kuoli nii se sanoi et jos ottaa hermoon nii ota viinaa se jotenki tasottaa pillerit ei auta .