Viime vuodet on sanottu, että Venäjä tulee häviämään sotansa Ukrainassa. Millaista häviötä tarkoitamme?
Häviö tuskin tulee olemaan sellainen kuin natsi-Saksalla, jota häviötä kuvastivat rikki pommitetut kaupungit ja hirtetyt sotajohtajat. Sellaista häviötä en usko Venäjälle olevan näköpiirissä. Venäjän maaperää on vahingoitettu tuskin lainkaan koko kohta kolmivuotisen konfliktin aikana.
Jotain Saksan ja Japanin häviöiden kaltaista sopii kuitenkin odottaa: näissä kähdessa esimerkissä kähden eristäytyneen ja omahyväisen, laajentumishaluisen harvainvallan sotahäviössä piili siemen kukoistavalle menestykselle teknologian ja kaupankäynnin alalla. Vähemmän panostusta sotaan ja enemmän siviiliyhteiskuntaan merkitsivät Saksalle ja Japanille kukoistavia aikoja. Olisiko Venäjästä samaan?
Toisen maailmansodan traumaattisten kokemusten jälkeen naapurimaiden oli edelleen vaikea täysin normalisoida suhteitaan Saksaan, Menetettyä luottamusta palauttamaan tarvittiin vuosikymmeniä.
Silti jos Venäjällä on toivoa, se saattaa omaksua jotain Saksan opetuksesta. Toivottavasti vähemmällä kärsimyksellä ja verenvuodatuksella.
Historiasta olemme kyllä oppineet, että Venäjä tekee kaiken omalla tavallaan. On sitä syystä ryssimiseksikin kutsuttu.
Häviö tuskin tulee olemaan sellainen kuin natsi-Saksalla, jota häviötä kuvastivat rikki pommitetut kaupungit ja hirtetyt sotajohtajat. Sellaista häviötä en usko Venäjälle olevan näköpiirissä. Venäjän maaperää on vahingoitettu tuskin lainkaan koko kohta kolmivuotisen konfliktin aikana.
Jotain Saksan ja Japanin häviöiden kaltaista sopii kuitenkin odottaa: näissä kähdessa esimerkissä kähden eristäytyneen ja omahyväisen, laajentumishaluisen harvainvallan sotahäviössä piili siemen kukoistavalle menestykselle teknologian ja kaupankäynnin alalla. Vähemmän panostusta sotaan ja enemmän siviiliyhteiskuntaan merkitsivät Saksalle ja Japanille kukoistavia aikoja. Olisiko Venäjästä samaan?
Toisen maailmansodan traumaattisten kokemusten jälkeen naapurimaiden oli edelleen vaikea täysin normalisoida suhteitaan Saksaan, Menetettyä luottamusta palauttamaan tarvittiin vuosikymmeniä.
Silti jos Venäjällä on toivoa, se saattaa omaksua jotain Saksan opetuksesta. Toivottavasti vähemmällä kärsimyksellä ja verenvuodatuksella.
Historiasta olemme kyllä oppineet, että Venäjä tekee kaiken omalla tavallaan. On sitä syystä ryssimiseksikin kutsuttu.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Haluaisin nähdä Venäjän palaavan hyvien naapurisuhteiden aikaan ja pesevän imperialistisen likapyykkinsä. Suomen ja Venäjän suhteissa oli jo paljon toimivaakin. Kansalaisyhteiskunnan tasolla paljon oli jo ehtinyt kehittyä ennen Putinin aikakauden loppupimennystä.
Jollei Venäjä näin tee, se on ansainnut paikkansa Pohjois-Korean hännystelijänä, sillä muuhun se ei enää kelpaa.
Nyt olisi hyvä tilaisuus vallankaappaukselle Moskovassa, kun Iso Paha Isäntä on ulkomailla:
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010510847.html
Saisipa jäädäkin Pjöngjangiin pysyvästi kiistelemään Kim Jong-unin kanssa siitä,kumpi saa nousta ensin limusiiniin. Jäisipä Moskovaan palaamatta - yksikään Venäjän lentokenttä ei antaisi sotarikolliselle laskeutumislupaa.
Silloin olisi Venäjällä toivoa.
VENÄJÄ TULEE HÄVIÄMÄÄN, ILMANMUUTA SODAN, SANNA MARIN ON NIIN SANONUT.
-
JA JOS EI MITÄ TIEDÄ MARIN, NIIN KUKA SITTEN.
venäjä häviää sodan syksyyn mennessä ja vetäytyy Ukrainasta palauttaen maat takaisin. Putinin venäjä hajoaa vuoden sisällä.
Täydellinen häviö, joka johtaa venäjän denatsifikaatioon, deputinisaatioon ja kolonialismin purkuun eli venäjän federaation hajoamiseen ja vapaiden valtioden syntyyn ilman fasistisen moskovan kahleita.
Isovenäläisyyden purkuun.
"Toisen maailmansodan traumaattisten kokemusten jälkeen naapurimaiden oli edelleen vaikea täysin normalisoida suhteitaan Saksaan, Menetettyä luottamusta palauttamaan tarvittiin vuosikymmeniä."
Ikiaikaiset viholliset, Saksa ja Ranska suunnittelivat sotilasliittoa heti II. maailmansodan jälkeen. Winston Churchill puhui Euroopan yhdysvaltojen perustamisesta Sveitsissä 1947. Näiden alotteiden tarkoitus oli estää tulevat vihollisuudet ja sodat. Sotilasliittoa ei syntynyt, mutta Euroopan hiili- ja teräsyhteisö perustettiin Ranskan Robert Schumanin johdolla 1950.
Järjestössä olivat mukana Ranskan ja Saksan lisäksi Belgia, Alankomaat, Luxemburg ja Italia. Sama porukka solmi Euroopan talousyhteisön (EEC/ETY) solmimisesta Roomassa 1957. Samalla sovittiin Euroopan atomiyhteisöstä (EURATOM).
EEC osoittautui taloudellisesti niin hyväksi järjestelmäksi, että paskaksi pommitetun Saksan talous ohitti Britannian talouden 1960-luvulla. Euroopan yhteisöt kehittyivät ja laajenivat ja ne muodostivat nykyisen Euroopan unionin perustan.
USAn Marshall-apu siivitti Euroopan jälleenrakennusta ja teollisuuden kasvua. I. maailmansodan virhettä ei haluttu toistaa: siinä hävinnyttä Saksaa nöyryytettiin ankarilla sotakorvauksilla ja muilla rauhanehdoilla, mitä voi pitää II. maailmansodan
sytykkeenä. Hitler vihasi Versaillesin häpeärauhaa ja sitä, kuinka Saksaa nöyryytettiin.
Sen sijaan, että akselivaltoja olisi nöyryytetty sodan jälkeen, ne otettiin heti sodan jälkeen taloudelliseen ja teolliseen yhteistyöhön, mikä edisti demokratiaa.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjä yritettiin vetää demokraattiseen kehitykseen mukaan mm. kaupan ja taloudellisten porkkanoiden avulla. Se epäonnistui, kuten nyt huomaamme. Venäjästä ei tullut demokratia ja oikeusvaltio. Siitä tuli fasistinen diktatuuri. Nykymuotoisesta Venäjästä ei koskaan tule demokratiaa tai oikeusvaltiota.
Jos ja kun Venäjä häviää, se vetää joukot Ukrainasta. Traumatisoituneet veteraanit ja talouden epävarmuus aiheuttavat suurella todennäköisyydellä Venäjän koheesiota rapauttavaa liikehdintää, joka lopulta johtaa federaation hajoamiseen (parin vuosikymmenen sisällä). Venäjän federaatio voi hajota jopa 20 itsenäiseen valtioon. Hävityn Japanin sodan jälkeen Venäjän keisarikunta romahti. Hävityn Afganistanin sodan jälkeen Neuvostoliitto romahti. Sama toteutuu Venäjän federaatiolle.
Uhkana on Venäjän joukkotuhoaseet. Hajoamisen seurauksena biologiset, kemialliset- ja ydinaseet voivat päätyä äärimielisille tyranneille ja terroristeille. Siltä osin uskon, että maailman kollektiivinen etu on, että Venäjän ei anneta hajota: sen sijaan Venäjälle halutaan hallitus, jota länsi voi tukea. Pitkällä tähtäimellä se olisi turvallisin vaihtoehto. Kun katsotaan kauemmaksi, tasavaltojen itsenäistyminen ja hallittu aseistariisunta tulee mahdolliseksi (vrt. Ukraina ja 1994 Budapestin sopimus, jossa Ukraina luopui joukkotuhoaseista Venäjän antamia turvatakuita vastaan).
Toinen (mun mielestä todennäköisempi) vaihtoehto on, että Ukrainan sota on vain esinäytös globaalille sodalle. Sen vaikutuksia on mahdoton arvioida etukäteen muuten kuin, että suuri osa siitä maailmasta, jonka tunnemme, muuttuu radikaalisti.
Tarkoittakaa millaista tarkoitatte, se tulee olemaan yhtä vähän oikeaan osuva kuin talouspakotteetkin.
Ettekö te puupäät muka vieläkään tajua että se on Eurooppa joka on jo hävinnyt?
Eurooppa on täydellisessä paitsiossa, talouden taantumassa ja vailla tulevaisuuden odotuksia. Se teidän valtiaanne kun on ajanut itsensäkin sivuraiteelle johtavaan suuntaan.
Eurooppaan ei sodan jälkeen jää kuin Ukrainan savuavia raunioita siltä osin kuin länsivallat niitä enää voi lukea omikseen.
Venäjän kanssa on välit poikki ehkä parin sukupolven ajan. Ja se on Venäjä, jonka yhteyden varassa Eurooppa on elänyt ja kehittynyt.
Amerikka, siis USA, joka on alkunsa saanut Euroopasta, on se josta nyt tuli Euroopan tuhoaja ajamalla sen järjettömään sotaan ja katkaisemalla sen ikiaikaisen luontaisen yhteyden sen omaan mantereeseen kuuluvaan suuntaan.
Ja voittaja tulee olemaan uusi maailman järjestys jossa lännen yksinapainen hegemonia ei enää määrittele edes oman häviönsä laatua.
Tosiasiassa EU:n taloudet kasvavat edelleen ja Venäjän kanssa ei ryhdytä yhteistyöhön ennen kuin siellä hallinto on vaihtunut demokraattiseen rauhanomaiseen hallintoon eli siihen voi mennä kymmeniäkin vuosia. Euroopan ajoi järjettömään sotaan ja suhteet katkaisi rikoksillaan Putin Kalsarimyrkyttäjä.
NATOn puolustusmenot kasvavat 1 100 000 000 000 euroon ja todennäköisesti ylittävät useissa jäsenvaltioissa 2 % budjetista lähivuosina. Samalla EU tiivistää sotilasteolliuutta. Venäjä on EU:n taloudellisiin ja teollisiin kykyihin nähden kääpiö. Venäjällä on etumatkaa, mutta sen kiriminen lähivuosina on vain poliittinen - ei taloudellinen kysymys.
Venäjä on siirtänyt 80 % Euroopan lähialueen joukoista Ukrainaan, eikä se 5-10 vuoteen saa koottua uskottavaa hyökkäysarmeijaa. Venäjän ydinaseuhkailut kostautuivat, kun NATOn Stoltenberg kehotti NATOn ydinasevaltioita asettamaan ydinaseet valmiuteen, mikä oli järkytys ainakin Peskoville. Venäjän ydinaseuhkailu osoittaa vain, että Venäjä ei pysty tavannomaisilla aseilla käytävään sotaan. Eivät EU tai NATO ole peräytymässä.
Venäläisten voitto olisi tietenkin se, että putinatsit kokisivat Ceausescun kohtalon venäläisten käsissä. Putinia roikutettaisiin Kremlin muurilla pää alaspäin kuin esikuvaansa Mussoliinia.
Ja orjakansa hipsisi vähin äänin kotiin Ukrainasta.
Venäjälle tyypillisesti voi käydä niin, että vuosikymmeniä näyttää tilanteet polkevan paikoillaan, mutta sitten kun alkaa tapahtua, tapahtuukin nopeasti. Näin kävi 1917 keisarikunnan romahtaessa ja 1991 Neuvostoliitolle käydessä samoin.
Kun palkanmaksu Moskovasta rintamajoukoille katkeaa, taitavat soturitkin hiljalleen hiippailla takavasemmalle. Toki ne, jotka haluavat jatkaa ilman palkkaa, ruokaa ja aseistusta pelkkään Pyhään Venäjään uskoen, voivat jäädä.
Täydellinen häviö joka pakottaa rakentamaan venäläisen yhteiskunnan täysin uusiksi.