Entiset todistajat ja itsenäinen ajattelu ja kriittisyys

Entisille todistajille varsin yhtenäinen kokemus on tietynlainen häpeän tunne siitä, miten hyväuskoisia he ovat olleet todistajana ollessaan. Uskoisin tämän kuitenkin pikemminkin tekevän heidät jatkossa varovaisiksi sen suhteen, etteivät luota jokaiseen lähteeseen, sen sijaan, että he jatkaisivat samaa hyväuskoisuutta jonkin toisen lähteen suhteen. Lähdekritiikistä on saatu hyvä oppitunti, vaikkakin kovalla hinnalla.

Tietysti entisissä todistajissa on myös niitä, jotka ovat tottuneet todistajina valehtelemaan, eivätkä näe mitään syytä tapojaan muuttaa myöhemminkään.

Tämä aivottomuus näkyy myös entisten todistajien kritiikinsietokyvyttömyydessä.
Kaikkiin ulostuloihin pitäisi vain nyökytellä kritiikittömästi.

Anonyymi 2024-06-27 05:24:32

"todistajien kritiikinsietokyvyttömyydessä"

- Mutta mitä onkaan löydettävissä ?

1980-luvulla Havor Montague tutki Ohion osavaltion mielisairaaloihin kirjoittautuneita henkilöitä vuosina 1972–1985. Montaguen arviot olivat melko tyrmäävät. Hän arvioi, että mielenterveyteen liittyvien sairausten esiintyvyys Jehovan todistajilla on 10–16 kertaa yleisempää kuin väestöllä keskimäärin. Hän arvioi, että kymmenisen prosenttia julistajista tarvitsee mielenterveyden ammattilaisen apua. Montague arvioi, että toisaalta Jehovan todistajien oppi vetoaa mielenterveyden ongelmista kärsiviin, mutta että toisaalta Jehovan todistajuus myös aiheuttaa ongelmia. Montaguen mielestä tämän todistaa se, että usein mielenterveyden ongelmista kärsineet Jehovan todistajat olivat huomattavasti onnellisempiä jätettyään Jehovan todistajat. (Havor Montague. "The Pessimistic Sect's Influence on the Mental Health of Its Members: The Case of Jehovah's Witnesses," Social Compass, Vol. 24, 1977, 135–147).

https://veljesseura.org/foorumi/viewtopic.php?t=9376

Vaikka aloitus on pelkkä säälittävä provo, kertoo se paljon siitä, miten Jt-mieliset jäsentävät maailmaansa. Aloituksen pointit ovat hyvin naiiveja, yksinkertaisia ja mustavalkoisia. Tällaisten kelojen heittelijöillä ei ole kykyä analysoida asioita kovin syvällisesti.

Minulla esimerkiksi on parinkymmenen vuoden kokemus entisten todistajien keskustelujen seuraamisesta, eikä aloitus voisi olla kauempana faktoista. Päinvastoin entiset todistajat näyttävät olevan keskimääräistä kriittisempiä auktoriteettien sokeaan uskomiseen. Missään nimessä heillä ei ole tendenssiä ottaa nk. auktoriteettien kertomuksia annettuna, totuutena. Juuri todistajat käyttäytyvät niin eivätkä kyseenalaista mitään, mitä esimerkiksi hallintoelin tuottaa. Ja jos joku mielessään jotain kyseenalaistaisikin, mielenhallinta joko pysäyttää ajattelun tai asiasta ei uskalleta mainita rangaistusten pelossa.

Ollakseen entinen todistaja, tarvitaan nimenomaan poikkeuksellista itsenäistä ajattelua. Paitsi tietenkin niiden osalta, jotka jäävät sen jälkeenkin uskomaan järjestöä. Aloittaja kuulunee juuri näihin yksilöihin. Joka on valitettavin kohtalo todistajuuteen liittyen.

Itsenäisen ajattelun kieltämisellä saadaan ryhmä pysymään kasassa. Itsenäistä ajattelua on mahdotonta kuitenkin välttää. Väkisinkin sitä ajattelee kaikenlaista, tykättiin siitä tai ei.

Anonyymi 2024-06-27 11:37:06

"Arvioi? Vain arvioi. Onko kyseessä vertaisarviointi tutkimus vaiko sensaatiohakuinen näkemys?

Mutta tätähän se juuri on. Entiset todistajat eivät kykene kritiikkiin vaan kopioivat aivottomasti kaikkea heille sopivaa eteenpäin. Tekevät sitä samaa kuin todistaja-aikoinaan. "

-Tuossahan se on se vartiotorniuskonnon ohje, että jos et kykene kumoamaan, niin yritä edes horjuttaa uskoa.
(tälläkin sitten voisi päästä jellonan hymyiltäväksi sinne paratiisiin ?)

Ja tähän siis piti horjuttaa uskoa:

1980-luvulla Havor Montague tutki Ohion osavaltion mielisairaaloihin kirjoittautuneita henkilöitä vuosina 1972–1985. Montaguen arviot olivat melko tyrmäävät. Hän arvioi, että mielenterveyteen liittyvien sairausten esiintyvyys Jehovan todistajilla on 10–16 kertaa yleisempää kuin väestöllä keskimäärin. Hän arvioi, että kymmenisen prosenttia julistajista tarvitsee mielenterveyden ammattilaisen apua. Montague arvioi, että toisaalta Jehovan todistajien oppi vetoaa mielenterveyden ongelmista kärsiviin, mutta että toisaalta Jehovan todistajuus myös aiheuttaa ongelmia. Montaguen mielestä tämän todistaa se, että usein mielenterveyden ongelmista kärsineet Jehovan todistajat olivat huomattavasti onnellisempiä jätettyään Jehovan todistajat. (Havor Montague. "The Pessimistic Sect's Influence on the Mental Health of Its Members: The Case of Jehovah's Witnesses," Social Compass, Vol. 24, 1977, 135–147).

https://veljesseura.org/foorumi/viewtopic.php?t=9376

Kummallista, eivät kai entiset todistajat odota heitä uskottavan ilman mitään mediakriittisyyttä. Ikävää, että sama paska jatkuu vuodesta toiseen, eivätkä katkeroituneet pääse elämässä eteenpäin.